Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009
|
|
- Jere Hakola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2009 Kaupunginhallitus
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 76 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133
3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 226 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 228 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 230 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti
4 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakennettu uusi Jyväskylän kaupunki aloitti Syntyi Suomen seitsemänneksi suurin, lähes asukkaan kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. Uusiutumisen turvaamiseksi on aloitettu kaupunkistrategian päivitys ja uuden sukupolven organisaation laadinta. Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä arvioivat keväällä 2009 Paras-hankkeeseen kuuluvat kaupunkiseutusuunnitelmat. Jyväskylän seudun suunnitelma arvioitiin toteutukseltaan parhaaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Ylikunnallisia rakenteita on luotu päättämällä siirtää lukio- ja ammatillinen koulutus samalle järjestäjälle eli koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon hallintoratkaisuna on toteutumassa yhteistoiminta-alue ja päivähoitopalvelut hoidetaan seudullisesti. Myös seudun hakemus kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan sai hyvin korkean arvosanan: Keski-Suomessa ollaan rakentamassa kansallisesti ainutlaatuista kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke muodostaa asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä ja on edelleen isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on alueemme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien yhteinen väkimäärän kasvu jatkui myös vuonna Rakentamisen kokonaisvolyymi pysyi ennallaan, mutta asuntotuotanto notkahti väliaikaisesti. Koulu-, saneeraus ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita, kuten Kivelänranta, Vaajakosken keskusta, Raspio-Iloniemi ja Voimala. Imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua. Valon kaupunkina Jyväskylä sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Myönteisten kehityspiirteiden vastaisena ongelmana on Jyväskylässä työttömyyden voimakas lisääntyminen, mistä osaltaan kertovat myös perinteisen teollisuuden ja innovatiivisen osaamisen eräiden yritysten alasajot. Samalla kuitenkin voidaan todeta, että työttömyysasteemme on vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella Luottavaisena kiitän osaavaa henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä. Markku Andersson kaupunginjohtaja
5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Pauli Partanen (KOK) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (KESK), Kalevi Olin (SDP), Marja Komppa (VIHR). Toimintavuonna 2009 kaupunginvaltuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 249 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. uuden Jyväskylän talouden näkymät ja menestystekijät sekä kaupungin strategia ja omistajapolitiikka. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 57 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä - Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle - Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, mm. Kirkkopuiston asemakaava sekä Tikkalan osayleiskaava ja Lapinjärven ranta-asemakaava - Kymppi R 2009-ohjelma vuosille ja merkitsi tiedoksi kaupunkirakennemalleja koskeva tarkastelun - Vaajakosken koulun hankesuunnitelma - Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet - Kaupungin yleiskaavan laatiminen - Nuorisovaltuuston perustaminen Kaupunginhallitus Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus valittiin ja se aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 on ollut seuraava: Markku Aarnos (KOK) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (KESK) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (KOK) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (VIHR) varajäsen Maia Fandi
6 Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (KESK) varajäsen Timo Taskinen Terhi Pulli (KOK) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (VAS) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (KOK) varajäsen Antti Rastela Pirkko Selin (KESK) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Veijo Koskinen (SDP) ja 1. varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja 2. varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2009 aikana 44 kertaa ja käsitteli 640 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 20 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Jyväskylän kaupungin yhteistoimintajärjestelmä ja yhteistyötoimikunnan nimeäminen - Liikelaitosten johtokuntien valitseminen toimikaudeksi Sisäisen valvonnan yleisohje - Konserniohje - Jyväskylän kaavoitusohjelma vuosille Ystävyyskaupunkiyhteistyö - Selvitys Valtioneuvostolle puitelain velvoitteiden täyttymisestä - Tiejaoksen perustaminen maaseutulautakunnan alaisuuteen Lisäksi kaupunginhallitus valmisteli lukuisan määrän erilaisia lausuntoja ja vastineita. 3 Vuoden alussa kaupunginhallitus nimesi taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa ja käsitteli 21 asiaa. Talouden säästöohjelmaan liittyen kaupunginhallitus päätti, että luottamushenkilöt eivät peri kokouspalkkioita vuoden 2009 syyskuun kaupunginhallituksen kokouksista. Lisäksi kaupunginhallitus suositti, että muutkin kaupungin toimielimet tekevät vastaavan esityksen eli luottamushenkilöt eivät perisi syyskuun 2009 aikana pidettävistä kokouksista kokouspalkkioita. Säästöä palkkiottomista kokouksista kertyi yli euroa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkiota ja korvauksia vuonna 2009 yhteensä euroa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan maksamat palkkiot yhteensä vuonna 2008.
7 4 Tilinpäätösvuonna 2009 perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut ja konsernihallinto. Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta. Vuoden 2009 aikana maaseutulautakunnan alaisuuteen (maaseutulautakunta ) perustettiin kaupunginvaltuuston tarkistaman konsernihallinnon johtosäännön mukaisesti yksityistiejaosto.
8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Vielä vuoden 2008 loppupuoliskolla Suomessa arvioitiin, ettei kansainväliseen talouteen iskenyt rahoituskriisi kohdistu Suomeen erityisellä voimalla mm. ylijäämäisen julkisen talouden, terveen pankkijärjestelmän ja taseiltaan vahvan yrityssektorin ansiosta. Vuoden 2009 alussa näistä toiveista jouduttiin luopumaan. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 arviolta yli 7 %, kun vielä vuoden 2009 alussa valtionvarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen supistuvan 4,5 %. Suomen pudotus tuotannon tasossa on tuntuvasti suurempi kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa. Kriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt jyrkästi. Viime vuonna julkisen talouden rahoitustasapainomme heikkenemisen arvioidaan olleen vanhoista EU:n jäsenmaista nopeinta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtionvelka lisääntyi vuonna 2009 noin 10 mrd. euroa, ja tänä vuonna sen arvioidaan kasvavan 13 mrd. eurolla yhteensä 77 mrd. euroon. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusaseman arvioidaan rikkovan ensimmäisen kerran EU:n talous- ja rahaliiton aikana EU:n perustamissopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. (Valtiovarainministeriö, Julkinen talous tienhaarassa ) Valtiovaranministeriö arvioi, että kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Suomen kansantalous on kasvanut vuoden 2009 kahtena viimeisenä neljänneksenä noin puoli prosenttia edellisiin neljänneksiin verrattuna (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus). Vuodelle 2010 kasvun arvioidaan olevan 0,7 %. Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Vuoden 2009 ennustettavuuden vaikeutta kuvaa, että valtiovarainministeriö suhdannekatsauksessaan ei esittänyt tarkkoja ennusteita vuoden 2009 kansantalouden kehitykselle. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2009 taloudellisessa kehityksessä ja tuotannon tasossa tapahtui kansainvälisen kriisin seurauksena oleellinen tasoheikentymä ** TP TP TP TP Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-7,8 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,5 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,0 Ansiotaso, % 3 3,3 5,5 3,9 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,3 5 Korot laskivat voimakkaasti vuoden 2009 aikana ja siten helpottivat rahoituskustannuksia. Vuonna 2009 kolmen kuukauden euribor oli keskimäärin 1,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 %.
9 Kuntatalouden kehitys 6 Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Talouden taantuma iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla (5,6 %). Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla (0,4 %). Verotulojen heikko kehitys johtui erityisesti yhteisöverotuottojen putoamisesta, vaikka yhteisöveron kuntien tuotto-osuutta korotettiin tilapäisesti. Vuosikate kattoi vuonna 2009 noin 96 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Kaikkiaan 25 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat käyttäneensä vajaat 4 miljardia euroa. Tämä on 213 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista rahoitettiin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myynnillä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa. Tämä on lähes 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Valtiovaranministeriön suhdannekatsauksen 3/2009 mukaan työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna Tämä säteilee kulunutta vuotta laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuitenkin kuntien tuloja noin 500 milj. eurolla, mikä osaltaan parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntatalous pysyy silti alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2009 kaupungin asukasluku nousi 1 600:lla, mikä oli suhteellisesti toiseksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun ja Tampereen seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 248 ja kuntien välisiä nettomuuttoja 471. Luonnollinen kasvu (+848) oli edellisvuotta suurempi syntyvyyden noustessa ja kuolleisuuden laskiessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä laski vuoden aikana talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Yksityisen perhepäivähoidon määrä kasvoi palvelurahan käyttöön oton jälkeen. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.
10 7 Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Asuntorakentaminen väheni vuonna 2009 merkittävästi. Asuntoja valmistui vain 519 eli yli puolet vähemmin kuin vuosina keskimäärin. Koko rakennustuotanto (miljoona kuutiometriä) ylitti hieman pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2009 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit pysyivät lähes ennallaan, mutta asuntojen rakentamislupia myönnettiin viimevuosia enemmän, asunnolle. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 10,0 prosenttia. Vastaavasti suurimmissa kaupungeissa euroa ja 9,7. Keskineliövuokra oli vuonna 2009 Jyväskylässä 9,81 euroa ja vuosimuutos 4,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 4,2. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 664 ja nettolisäystä kertyi 337. Kasvumäärä oli pienempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuonna 2009 oli jyväskyläläisiä Heistä työllisiä oli arviolta (43,2 %). Jyväskyläläisten työllisten ja työpaikkojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2009 syksyllä työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta enemmän kuin vuonna 2000.
11 8 Työlliset, 2000 = Suomi Keski-Suomi Työttömyys jatkui edelleen pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2009 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 32, naisten 11 ja alle 25-vuotiaiden 39 prosenttia. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 13,1, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 14,3 ja Jyväskylässä 14,6 prosenttia. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2009 Jyväskylässä (-111) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 939 (-68) ja huumausainerikoksia 148 (+11).
12 Jyväskylän talouden kehitys 9 Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään, mutta kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2009 parempi kuin vuoden aikana ennakoitiin. Vuosikate oli 27 milj. euroa ja toteutui selvästi muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 74,1 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 31,5 milj. euroa ja lainakanta väheni 5,5 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 3,8 miljoonaa (-2,9 %) ja toimintakulut kasvoivat 17,3 miljoonaa (2,8 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 21,1 miljoonalla (+4,3 %). Toimintakulujen ja -tuottojen muutoksiin vaikuttivat osaltaan kuntien yhdistymisestä aiheutuneet muutokset kuten vesilaitostoiminnan siirtyminen JE Oy:lle. Toimintakulujen kasvusta 9,6 milj. euroa aiheutui sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvusta ja 4,9 milj. euroa henkilöstökulujen kasvusta. Talouden tasapainottamiseksi kaupungin henkilöstö otti vuoden aikana palkattomia virkavapaita yhteensä 1,1 miljoonan euron arvosta. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin, merkittävä ylitys tapahtui seudullisten terveydenhuollon palvelujen määrärahassa, joka ylittyi 4,6 milj. euroa sairaanhoitopiirin laskutuksen johdosta. Kaikkien palvelualueiden talous toteutui muutettua talousarviota parempana lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden ylitys oli alle euroa. Syynä tähän oli tuloarvioiden huomattava ylittyminen, toimintatuotot toteutuivat 8,9 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (+2,4 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 8,6 miljoonaa. Muiden palvelualueiden talous toteutui alkuperäistä talousarviota parempana lukuun ottamatta maan myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavia tuloja, jotka alittuivat 2,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 milj. euroa ja valtionosuudet 11 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 9 milj. euroa eli 2,6 %. Kasvua pienensi talouden taantuman lisäksi entisen maalaiskunnan ja Korpilahden asukkaiden kunnallisveroprosentin lasku kuntien yhdistymisen seurauksena (-3,3 milj. euroa). Yhteisöveron tuotto laski 5,6 milj. euroa (23,3 %) huolimatta siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin väliaikaisesti 10 %-yksiköllä. Noston vaikutus oli Jyväskylässä noin 6 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,3 milj. euroa (9,6 %). Verotulot toteutuivat 11,5 miljoonaa (3,0 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla. Investointien määrä kasvoi selvästi ja oli kaikkiaan 74,6 milj. euroa (+12,5 milj. euroa). Suurimmat investointikohteet olivat Keltinmäen koulun peruskorjaus (4,2 milj. euroa), Janakan koulu ja päiväkoti (3,5 milj. euroa), Lohikosken koulun peruskorjaus (2,9 milj. euroa), Päivärinteen päiväkoti ja Puistokoulu (2,8 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,6 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 24,2 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 241,4 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (66 euroa/asukas). Lainakannan muutokseen vaikutti oleellisesti ns. Valon rahojen realisointi, josta kertyi 32,5 miljoonaa euroa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Yhdistyneiden kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset osoittivat 120,2 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2009 tilinpäätös on 31,5 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä oli seurausta vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle, tästä kirjattiin satunnaisia tuottoja 40,6 milj. euroa. Vuoden 2009 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2009 ylijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä noin 151,7 miljoonaa euroa.
13 10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , , , ,9 9,1 19,4 34,4 28, , ,0 Vesilaitosten myynnit Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 71, ,0 60,3 56,5 58,8 61, ,2 49,6 43,5 49,4 44, ,5 27,9 12,9 19,4 28,9 34,4 23,2 27, , Investointien omahankintameno Vuosikate
14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen päätöksillä kuntajakoa muutettiin alkaen siten, että edellä mainitut kunnat lakkasivat ja uusi Jyväskylän kaupunki perustettiin. Tilinpäätösvuosi 2009 oli uuden kaupungin ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti jo vuoden 2008 aikana tehtiin uuden kunnan perustamiseen kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Näitä olivat kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation sekä kaupunkikonsernin rakenteen määrittely, henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatioon, virkojen perustaminen ja virkoihin nimittäminen sekä kuntayhtymien perussopimusten uudistaminen. Perustamistehtävien valmistelu ja päätöksenteko sujui suunnitellusti. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuoden 2009 talousarviossa esitettiin strategisten kehittämishankkeiden muodossa ne keskeiset uuden kunnan toiminnan alkuun liittyvät kehittämistehtävät, joihin vuoden 2009 aikana ryhdyttiin. Näitä olivat mm.: - Käynnistetään uuden sukupolven organisaation valmistelu. - Uudelle kunnalle laaditaan omistajaohjauksen periaatteet ja ajantasaistetaan konserniohje, jolla määritellään konsernijohtamisen ja -ohjauksen toimintatavat. - Valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. - Valmistellaan henkilöstöstrategia. - Tuottavuuden parantamiseksi tehdään suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle. Heti tilipäätösvuoden alussa kävi selväksi, että kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät työllisyystilanteen vaikeutumisena ja kaupungin talouden kiristymisenä. Kuntatalouden tasapainottamisen rinnalla kuntien yhdistymishyötyjä lähdettiin hakemaan tuottavuutta parantavilla toimilla mm. tiivistämällä hallintoa ja arvioimalla palvelutoimipaikkojen sijoittumista kaupungin uudessa aluerakenteessa. Kuntalaisille tutut reitit asioida ja saada palveluja muuttuivat joissakin tapauksissa tilipäätösvuonna. Samoin henkilöstön totunnaiset tehtävät ja työympäristö saattoivat muuttua paljonkin kuntien yhdistymisen myötä. Vaaleissa valittiin kooltaan aiempaa suurempi valtuusto. Muihin toimielimiin tuli huomattava määrä uusia päättäjiä. Tilipäätösvuosi oli uuden päätöksentekokulttuurin muovautumisen aikaa. Kaupungin toimielimissä tehtiin lyhyellä ajalla useita merkittäviä päätöksiä, kuten päätös siirtää koko lukiokoulutus koulutuskuntayhtymään.
15 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Kaupunginhallitus käsitteli iltakouluasiana arviota yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2009 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna Yhdistymisen Kaupunkistrategiaa valmisteltiin tilinpäätösvuoden aikana. edellytykset ja tavoitteet Kaupungin visio ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty yhdistymissopimuksessa. Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuuston päätöksellä strategian hyväksyminen siirtyi 2. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen 12 vuoden 2010 puolelle. Nuorisovaltuusto perustettiin ja aloitti toimintansa. Asuinalue- ja kyläkierrokset alkoivat syksyllä Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. 3.Luottamushenkilöhallinto Kaupungin 75 jäsenen valtuusto aloitti valtuustokautensa. Valtuusto valitsi muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Kaupunginhallitus teki kevään aikana suuren määrän jäsenvalintoja kaupunkikonsernin eri osien toimielimiin. 4. Organisaatio ja johtaminen Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin valitus. Yhdistymisvaiheen organisaatio- ja konsernijärjestelyt sekä mm. tarvittavien sääntöjen hyväksyminen toteutettiin suunnitellulla tavalla. Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Uuden sukupolven organisaatiouudistuksen vuoteen 2013 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousee esille kaupunkiorganisaation uudistamistyössä. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa.
16 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut 13 Toimet tuottavuuden parantamiseksi aloitettiin ja kaupungin tuottavuusohjelman tekeminen käynnistyi. Useita kaupungin uuden aluerakenteen mukaisia palveluverkkoselvityksiä valmistui vuoden 2009 aikana. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja järjestämissuunnitelman eri kohtien toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä. 6. Henkilöstön järjestelyt Henkilöstön sijoittaminen kaupunkiorganisaatioon toteutettiin onnistuneesti heti vuoden 2009 alussa. Palkkojen harmonisointi tapahtui suunnitellulla tavalla. Yhteistoimintakäytännöt henkilöstöjärjestöjen kanssa käynnistyvät kaupunkiorganisaation eri tasoilla. 8. Taloudenhoidon periaatteet Henkilöstöstrategian tekeminen aloitettiin syksyllä Kansainvälisen taloudellisen taantuman seurauksena kaupungin talouden vakauttamistoimet aloitettiin heti alkuvuodesta Henkilöstövoimavarojen käytön raportointia on kehitetty ja henkilöstön kokonaismäärä on alentunut erityisesti hallinnon tehtävissä yhdistymishyötyodotusten mukaisesti. Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuus-aineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). Kaupunki osallistui VM:n organisoimaan 20:n suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyöhön. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaan osoitetaan ent. maalaiskunnan alueelle noin 37,2 milj. euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi vuosina Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle annetaan selvitys tämän sopimuskohdan toteutumisesta tilipäätöksessä Valtuusto hyväksyi uusitut kuntayhtymien perussopimukset. Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät jatkavat tarkistettujen perussopimusten perusteella toimintaansa saakka. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen valmistelu aloitettiin. Valtuusto päätti , että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Siirtovalmistelu aloitettiin.
Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotVuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus
Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE
1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta
LisätiedotNurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin
1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien
LisätiedotToteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.
Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin
LisätiedotTalouskatsaus
Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
LisätiedotJyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma
http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1
LisätiedotKunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )
Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotTALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma
http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotVuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria
LisätiedotRauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto
Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotJuankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016
Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotKHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.
Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida
LisätiedotTilinpäätöksen ennakkotietoja
Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin
LisätiedotTalousarvion toteutuminen kesäkuu 2018
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotVuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,
XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))
LisätiedotKemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018
Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069
LisätiedotKÄYTTÖTALOUS NETTO
Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2004 TP 2003 TP 2004 Muutos Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 0,00 % Asukasluku 82 409 83 582 1173 Verotulot, milj. euroa 218,4 220,3 1,9 Vuosikate, milj. euroa 5,7 5,1-0,6
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotVuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen
Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
LisätiedotLuumäen kunta Loppuraportti 2013
Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja
Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotTilinpäätösennuste 2014
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotTilausten toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina
LisätiedotVuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset
SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotNurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti
1 (5) JULKAISUVAPAA TIEDOTE Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti Nurmeksen kaupungille vuosi 2017 oli muutoksen vuosi. Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan 1.6.2017
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginhallitus
Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotKuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen
Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotTalousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotKorjauslista vuoden 2019 talousarvioon,
Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotTalousarvion toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi
LisätiedotTalousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta
1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,
LisätiedotTalousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja
Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 Kaupunginjohtaja 9.10.2018 Lahti rohkea ympäristökaupunki Eteläinen kehätie tuo uusia investointeja LUTin uudet opiskelijat Niemen kampukselle Lahti hakee Euroopan
LisätiedotKaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016
Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen
LisätiedotTalousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas
LisätiedotTalousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto
Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut Konsernijaosto 23.4.2018 Talousarvion 2019 lähetekeskustelu Lähtökohtana uuden kuntastrategian päämäärät 1. Sujuva 2. Hyvinvoiva 3. Vireä Keskeisiä Tuusulan talouden
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotTalousraportti 8/
1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa
LisätiedotTalouden seurantaraportti Kaupunginhallitus
Talouden seurantaraportti 1.1.-30.9.2018 Kaupunginhallitus 12.11.2018 1 Tilinpäätösennuste Toiminnantuotot ylittävät budjetoidun noin 5,4 m Maanmyyntitulot +2,0 m Elokaaren myyntivoitto +1,5 m Tuleva lastensuojelun
LisätiedotKunnanhallituksen talousarvioesitys 2019
Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja
LisätiedotKuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017
KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus
LisätiedotTalousarvio 2019 Taloussuunnitelma
Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 10.12.2018 Usko Lahden tulevaisuuteen ratkaisee. Lahti tarvitsee investointeja. Investori ostaa tulevaisuutta. 6 600 opiskelijaa on jo valinnut Lahden. Lahti
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotTorstai klo
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotSivistystoimi. Tilinpäätös 2017 Käyttösuunnitelma 2018
Sivistystoimi Tilinpäätös 217 Käyttösuunnitelma 218 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus, toimintatuotot TP217/TA217, Tuet ja avust., vuokrat TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL
Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI
HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat
LisätiedotTilausten toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
Lisätiedot