Vaasan kaupunki- menestyvä ja henkilöstöstään huolehtiva työnantaja

Transkriptio

1 Vaasan kaupunki- menestyvä ja henkilöstöstään huolehtiva työnantaja Vaasan kaupungin työturvallisuusstrategia

2 Vaasan kaupunki- menestyvä ja henkilöstöstään huolehtiva työnantaja Johdanto Työnantaja tukee yksilön terveyttä ja voimavaroja kehittämällä työtä, työympäristöä ja työolosuhteita. (Vaasan kaupungin henkilöstöstrategia) Kaupunginhallituksen hyväksymässä henkilöstöstrategiassa on monia mainintoja laajempien erityisohjelmien valmisteluista. Kaupunginjohtaja nimesi työryhmän miettimään työturvallisuusstrategiaa ja kiinnittämään huomiota mm. perehdyttämiseen, riskienarviointiin ja turvallisuusjohtamiseen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Tapio Lehto ja jäseniksi Liisa Siren, Ann-Mari Fagerström, Christine Skjäl, Jyrki Jokinen ja Vesa Isomöttönen. Työryhmän tavoitteena oli löytää niitä keskeisiä henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä joilla on merkitystä kaupungin palvelutuotantoon nyt ja lähitulevaisuudessa. Työ käynnistettiin SWOT-analyysin avulla ja huomio kiinnitettiin niihin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin osa-alueisiin joita ei ole pohdittu mm. henkilöstöstrategiassa tai koulutusstrategiassa. Työturvallisuusstrategian laadinnassa on kiinnitetty huomioita niihin turvallisuusjohtamisen osa-alueisiin joilla nyt ja tulevaisuudessa on keskeinen merkitys kaupungin toiminnassa. Näiden pohdintojen tuloksena nousi esille työympäristön, turvallisuusosaamisen ja työhyvinvoinnin kysymykset. Työryhmä on koostanut keskeisimmät asiat taulukoksi joissa on esitetty tavoitteet, keinot ja arviointi. Taustaa Työturvallisuuslaki edellyttää uudenlaisia toimenpiteitä työnantajalta. Lain keskeisenä tavoitteena on korostaa työpaikkojen järjestelmällistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa työntekijöiden työturvallisuuteen ja työterveyteen vaikuttavissa asioissa. Toimintatapoja pyritään ohjaamaan siten, että työntekijöiden turvallisuus ja terveys sekä hyvät työolosuhteet asetetaan yhdeksi työnantajan toiminnan perustaksi. Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista niin lakisääteisen kuin omaehtoisenkin turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Se sisältää ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveyden edistämisestä työpaikalla. Turvallisuusjohtaminen pitää sisällään jatkuvan suunnittelun, toiminnan ja seurannan. Turvallisuusjohtamisen keskeinen työkalu on riskien arviointi. Turvallisuusjohtaminen varmistaa myös työntekijöiden osaamisen, osallistumisen ja motivoinnin. Työpaikalla turvallisuustyö on osa päivittäistä työn tekemistä. (STM 35/2002)

3 Turvallisuusjohtamisen organisointi. Turvallisuusjohtamisen organisointi ei tarvitse päällekkäistä tai rinnakkaista organisaatiota. Vastuu toiminnasta kuuluu työorganisaatiolle itselleen. Tällöin johtamisjärjestelmiltä edellytetään valta- ja vastuualueiden selkeyttä, toimivuutta ja tavoitteellisuutta sekä riittävää taloudellista resursointia. Turvallisuusjohtamisen tunnuspiirteitä ovat linjaorganisaatiokeskeisyys ja asiantuntijaavusteisuus, käsitteiltään jäsentynyt ja täsmällinen toiminta. Tämä edellyttää organisaatio- ja työsuojelukulttuurilta myönteistä kehittyneisyyttä ja uudistuvuutta. Työsuojelun suhde organisaation muihin toimintoihin kuten henkilöstövoimavarajohtamiseen, kehittämispolitiikkaan ja riskienhallintapolitiikkaan nähden tulee olla yhdentynyt. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö tulee kytkeä kiinteämmin organisaation muuhun kehittämistyöhön, toiminnan suunnitteluun ja strategiatyöhön. Tällä tavoin uudistetaan organisaation toiminta- ja työsuojelukulttuurin yhdentymistä. Toiminta ei vaadi investointeja. Turvallisuusjohtamisen keskeiset elementit ovat: työympäristön ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu ja käytäntöjen parantaminen haitta ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja selvittäminen sekä niiden poistaminen niiden haitta- ja vaaratekijöiden merkityksen arviointi joita ei voida poistaa (riskien arviointi) vaara- ja haittatekijöitä koskevan selvityksen hallussapito ja ajan tasalla pitäminen (päivitys) työsuojelun toimintaohjelman laatiminen, joka kattaa työympäristön kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset riskien arvioinnin pohjalta työntekijöille annettava opetus ja ohjaus tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta tiedottaminen Toiminnan toteutus Laki edellyttää työn turvallisuuden ja terveellisyyden tarkastelussa riskien arviointia. Riskien arviointia voitaneen kuvata vaaran todennäköisyyden ja seurauksen vakavuuden yhdistelmänä. Eli sen avulla arvioidaan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset. Riskien arviointi tulee suorittaa kaikilla työpaikoilla ja arviointi tulee dokumentoida. Arvioinnin pohjalta rakentuu työpaikan työsuojelun toimintaohjelma, joka käsitellään yhdessä työntekijöiden kanssa. Työsuojelun toimintaohjelma tehostaa ennakoivaa työsuojelua ja ohjaa työolojen suunnitelmalliseen parantamiseen organisaation omien edellytysten mukaan. Toimintaohjelmassa kuvataan toimenpiteitä millä riskejä voidaan poistaa tai vähentää ja kuka toimenpiteistä vastaa. Riskien arviointi tulee olla osa kokonaisriskien arviointia ja liittyä olennaisesti muuhun toiminnalliseen riskienhallintatyöhön. Tuetaan organisaation ja yksilön työsuojeluymmärryksen syventämistä ja jatkuvaa kehittämistä perehdyttämällä ja kouluttamalla. Suunnattuja koulutustapahtumia ja tietoiskuja järjestetään yhteistyössä hallintokuntien kanssa huomioiden henkilöstötyön muut tavoitteet.

4 Etsitään jatkuvasti uusia yhteisöllisiä sekä yksilöllisiä vaihtoehtoja yhteistoimintaorganisaatioissa työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi, huomioiden henkilöstön ikääntyminen ja vähäinen vaihtuvuus. Ylläpidetään liikunnallisten ja kuntouttavien mahdollisuuksien jatkamista taloudellisin panostuksin. Johtamisen kautta tuetaan lähityöyhteisötasolla jatkuvan kehittämisprosessin vakiinnuttamista ja prosessin laadun asteittaista parantamista. Yksilötasolla ymmärretään ja omaksutaan oman työn kehittämisen, jatkuvan oppimisen sekä jaksamisen seurannan tarve. Seuranta Toiminta suunnitellaan tietylle aikajänteelle, esim. kalenterivuodelle, jonka tuloksia seurataan toimialakohtaisissa henkilöstötilinpäätöksissä, sairauspoissaolo- ja työtapaturmatilastoissa, työpaikkaraporteissa, työolobarometreissa ja koulutuskertomuksissa. Työpaikkakäyntien tarkastelun kohteeksi nostetaan työn kuormittavuus ja uhkat, altistumisien, ergonomian, perehdyttämisen jne. rinnalle. Samoin tarkastetaan riskien arviointi ja toimenpideohjelmat sekä arvioidaan työyhteisön sisäinen toimivuus ja työn organisointi. Toteutuksen seurantaa käsitellään kehittämisryhmissä/yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä edellyttää toimialakohtaisia kehittämisryhmiä ja vastaavia ryhtymään tarvittaviin toimenpitei-siin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kehittämisryhmiä velvoitetaan raportoimaan vuosittain etenemisestä yhteistyöryhmälle. Työsuojelutoiminnan perusperiaatteet Vaasan kaupungilla. Yleiset, kestävät tavoitteet ja periaatteet joiden varaan työturvallisuustoiminta rakennetaan. Työntekijöiden työturvallisuus, terveys sekä hyvät työolosuhteet ovat keskeinen palvelutoiminnan perusta. Lähtökohta on työturvallisuuslainsäädännön tinkimätön noudattaminen, selvästi määritellyt vastuut ja toimintavaltuudet sekä sovittujen toimintatapojen soveltaminen käytännössä. Työsuojelu on osa ammattitaitoa, mikä näkyy päivittäisessä johtamisessa, suunnittelussa ja työn suorittamisessa. Toiminnan keskeinen tavoite on työturvallisuuden kokonaisvaltainen ja jatkuva parantaminen. Painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Työsuojeluvastuu ja huolehtimisvelvollisuus on organisaatiolla itsellään. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat keskeinen kaupungin toimintatapa, jonka avulla työntekijä tuntee velvollisuutensa ja osaa hoitaa työtehtävät oikealla tavalla. Henkilöstön osallistuminen ja vaikuttaminen koneiden, laitteiden, työmenetelmien ja työympäristön muutoshankkeissa, suunnittelussa ja muussa kehittämisessä on mahdollistettava.

5 Haitta- ja vaaratekijöiden sekä tapaturmien vähentämiseen ja poistamiseen liittyvä päätöksenteko perustuu riskien arviointiin. Arvioinnin pohjalta rakentuvat työympäristön kehittämistarpeet käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa ja dokumentoidaan työsuojelun toimintaohjelmaksi. Henkilöstövoimavaroista huolehditaan työ- ja toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä toiminnalla yhteistyössä muun henkilöstöhallinnon kanssa. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön keskeisimmät tehtävät ovat neuvoa, välittää tietoa, osallistua suunnitteluun ja työympäristön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

6 Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Työhönsä sitoutunut, työ- ja toimintakykyinen henkilöstö tuottaa ja järjestää asiakkailleen laadukkaita palveluja riittävästi ja taloudellisesti. TAVOITTEET KEINOT ARVIOINTI Henkilöstön sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen pidetään matalalla tasolla. Panostetaan varhaisessa vaiheessa kuntouttavaan toimintaan lisäämällä vuositasolla kuntoutukseen pääsevien henkilöiden määrää merkittävästi, mikä huomioidaan kaupungin budjettia laadittaessa. Omaehtoista liikuntaa tuetaan esim ilmainen uimahalli/kuntosalikäynti viikossa. Jokainen työntekijä toimii aktiivisesti oman työnsä ja työympäristönsä kehittäjänä. Viedään käytäntöön ikäohjelman, koulutusstrategian ja henkilöstöstrategian tavoitteet. *Palautteet *Sairauspoissaolokehitys. *Hyvinvointikysely. *Työpaikkakäyntiraportit. Työterveyshuollon toiminta tulee vastata tarpeita. Palveluita joissa resurssipulaa tuotetaan tarvittaessa ostopalveluina. *Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Henkilöstön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista työssä huolehditaan. Kehitetään työtä etsimällä uusia työmenetelmiä ja toimintatapoja. Työ, organisaatio ja resurssit mitoitetaan tehtävien vaatimalla tavalla. Henkilökohtaiset ominaisuudet, osaaminen ja ikääntyminen huomioidaan tehtävien sisältöä päätettäessä. Työpaikoilla tehdään työn/tehtävän kuvauksen (prosessianalyysi) kautta työn uudelleenarviointia. Työpaikalla on vuosittainen kehittämispäivä johon kaikki osallistuvat. Kannustetaan aktiiviseen aloitetoimintaan. *Hyvinvointikysely *Kehityskeskustelut *Analyysien tulokset *Maksetut aloitepalkkiot

7 Työturvallisuus on osa ammattitaitoa. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa työpaikan työturvallisuudesta ja työviihtyvyydestä. Työturvallisuus on erottamaton osa päivittäistä suunnittelua, päätöksentekoa, toimintaa ja johtamista. Toiminta on järjestelmällistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, jossa kuvastuu jatkuvan parantamisen näkökulma. TAVOITTEET Työturvallisuusosaaminen on huippukunnossa. KEINOT Työpaikalla on toimivat perehdyttämiskäytännöt ja kirjalliset ohjeistukset myös erityistilanteita varten. Käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset suoritetaan. Tehtäväkuvat, valta- ja vastuuasiat ovat selkeät. Riskienarviointi on suoritettu kaikilla työpaikoilla. Työpaikalla seurataan jatkuvasti työn ja työympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja työyhteisön tilaa Järjestetään räätälöityjä koulutustilaisuuksia. Työturvallisuuskoulutukseen osallistumiseen voidaan velvoittaa. Tiedon hankinnassa, tuottamisessa ja jakamisessa tukeudutaan tietoliikenneverkkojen hyödyntämiseen. Järjestetään alueellisia koulutusja kehittämispäiviä. ARVIOINTI *Työpaikan työsuojelun toimintaohjelma. *Tapaturmatilastot *Työpaikkaselvitykset *Henkilöstötilinpäätös *Koulutuskertomukset

8 Turvallinen ja terveellinen työympäristö. Hyvät työolosuhteet luovat onnistumisen perusedellytykset palvelun tuottamiselle ja vaikuttavat työmotivaatioon, viihtyvyyteen ja henkilöstön aikaansaannoskykyyn. Työväkivalta ja epäasiallinen käyttäytyminen ei ole missään muodossa hyväksyttävää ja niihin puututaan välittömästi. TAVOITTEET Työt suoritetaan ergonomisesti oikeilla menetelmillä. KEINOT Työpaikoilla tehdään ergonomiakartoitukset ja puutteet korjataan ja tarvittavat apuvälineet sisällytetään hankintasuunnitelmiin. Oikeat työtavat ja menetelmät ovat osa työhön perehdyttämistä. Työpaikalla on ajantasalla oleva perehdyttämisohjeistus. ARVIOINTI *Työpaikan työsuojelun toimintaohjelma. *Sairauspoissaolokehitys *Työpaikkakäyntiraportit Toimitilojen fyysiset olosuhteet ovat kunnossa. Toimintaan tai tiloihin liittyvät turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavat haittatekijät minimoidaan torjumalla, rajoittamalla tai poistamalla ne aikailematta, järjestelmällisesti ja määrätietoisesti. *Työpaikkakäyntiraportit *Sisäilmaryhmän pöytäkirjat. Ennaltaehkäistään työhön liittyvää väkivaltaa ja epäasiallista käyttäytymistä. Toimitilojen järjestely, kalustaminen ja valvontahälytinlaitehankinnat toteutetaan henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Hankintatarve perustuu riskienarviointiin. Toimialoilla on kirjalliset toimintaohjeet joita noudatetaan ja harjoitellaan. Erityistilanteissa työ/virkatehtäviä suoritettaessa käytetään viranomais- tai turvallisuuspalveluita turvallisuuden varmistamiseksi. Työpaikoilla on epäasiallisen kohtelun käsittelyopas ja valmiudet käsitellä tätä ohjelmaa. *Tapaturmatilastot. *Läheltä-piti tilanteet. *Väkivalta ilmoitukset. *Hyvinvointikysely. *Vaihtuvuus.