LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA"

Transkriptio

1 LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA Pro gradu -tutkielma Turu yliopisto Terveyde biotieteet Lääkekehitystiede Toukokuu 2015 Pauliia Leivo Turu yliopisto laatujärjestelmä mukaisesti tämä julkaisu alkuperäisyys o tarkastettu Turiti Origiality Check -järjestelmällä.

2 TIIVSTELMÄ TURUN YLIOPISTO LEIVO, PAULIINA: luokkalaiste tyttöje äitie aseteet HPV-rokotukse taustalla ja aseteita mahdollisesti selittävät tekijät Espoossa ja Oulussa Pro gradu -tutkielma, 105 s. Lääkekehitystiede Toukokuu 2015 Ihmise papilloomaviruksia eli HPV-viruksia tuetaa yli 100. Niistä oi 40 esiityy geitaalialueella ja voi aiheuttaa ifektio. Väestöstä prosettia saa elämäsä aikaa sukupuolielite HPV-ifektio. Useimmat HPV-ifektiot paratuvat itsestää, mutta e ifektiot, jotka eivät parae, voivat hoitamattomaa johtaa kohdukaulasyövä kehittymisee vuode kuluessa. HPV-ifektio aiheuttamie solumuutoste seulota ja hoito sekä kohdukaulasyövä hoito ja seurata aiheuttavat yhteiskualle merkittäviä kustauksia. Rokote HPV-ifektiota vastaa o ollut markkioilla vuodesta 2006 ja vuoa 2013 se otettii mukaa Suome kasallisee rokotusohjelmaa. Rokotus o tarkoitettu vuotiaille tytöille ja kahde esimmäise rokotusohjelmavuode aikaa rokotusohjelmaa täydetävästi vuotiaille tytöille. HPV-rokottee tuloa kasallisee rokotusohjelmaa saatteli eräälaie mediakohu. Erityisesti sosiaalisessa mediassa levisi väitteitä, että rokotus ei olisi turvallie ja että sillä olisi vakavia haittavaikutuksia. Väitteet aiheuttivat epätietoisuutta ja huolta vahempie keskuudessa. Terveyde ja hyvivoii laitos THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että HPVrokotuskattavuuksissa tulisi olemaa kaupukie välisiä eroja. THL halusi selvittää mistä rokotuskattavuuserot kaupukie välillä johtuvat ja ovatko äitie aseteet erilaisia HPVrokotukse taustalla kaupugista riippue. Lisäksi haluttii selvittää mitä äidit tiesivät HPV-ifektiosta, mistä tietolähteistä äidit olivat saaeet tietosa ja mitä tietolähteitä he pitivät luotettavia. Tutkimus toteutettii valittuje kouluje Wilma-järjestelmä kautta iteretkyselyä luokkalaiste tyttöje äideille Espoossa ja Oulussa. Vastauksia saatii 685. Vastauste perusteella selkeitä asee- tai tietoeroja kaupukie välillä oli hyvi vähä. Kuiteki ku vastaajat jaettii kolmee ryhmää se perusteella, mite he suhtautuivat HPV-rokotteesee, selkeitä asee-eroja tuli esille. Tässä tutkimuksessa keskityttii vertailemaa kahta aseeryhmää; HPV-rokotteesee erityise myöteisesti suhtautuvia ja HPV-rokotteesee kriittisesti suhtautuvia. Tuloste perusteella korkeampi koulutus, parempi ammattiasema ja korkea tulotaso lisäsivät vastaaja myöteisyyttä HPV-rokotusta kohtaa. HPV-rokotuksee myöteisesti suhtautuvat luottivat erittäi paljo Suome ja Euroopa terveysviraomaisii ja terveydehuollo ammattilaisii. HPV-rokotuksee kriittisesti suhtautuvat olivat vähemmä koulutettuja, alemmassa ammattiasemassa ja heidä tulotasosa oli matalampi. Tässä ryhmässä luottamus viraomaisii ja terveydehuollo ammattilaisii oli selkeästi heikompi kui HPV-rokotuksee myöteisesti suhtautuvassa ryhmässä. Uskoollisuus äytti tämä tutkimukse perusteella lisäävä vastaaja kriittistä aseetta HPV-rokotusta kohtaa. Kaikissa vastaajaryhmissä pelko haittavaikutuksista oli yleisi HPV-rokotuksee liitetty egatiivie asia. Asiasaat: HPV-ifektio, HPV-rokotus, rokotusasee, kohdukaulasyöpä, kasallie rokotusohjelma

3 1 JOHDANTO ROKOTTEET INFEKTIOIDEN EHKÄISYSSÄ ROKOTTEIDEN MAHDOLLISUUDET JA ONGELMAT ROKOTTEITA KOSKEVA RISKINARVIOINTI ARVOT JA ASENTEET ASENTEIDEN MUODOSTUMINEN ASENTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN YHTEYS, METAPREFERENSSI ROKOTTEITA KOSKEVAT ARVOT JA ASENTEET Tietovajeharha Laimilyötiharha Status quo -harha Valheellie tasapaio -harha ROKOTEASENTEISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ ROKOTTEITA KOSKEVAT EETTISET KYSYMYKSET OVATKO ROKOTTEET LUONNOTTOMIA? ROKOTTEIDEN JA LÄÄKKEIDEN YHTÄLÄISYYDET JA EROT SUHTAUTUMINEN TIETEESEEN JA ROKOTTEISIIN: SUOMALAISTEN ASENTEET VERRATTUNA MUIHIN EUROOPPALAISIIN SUOMESSA KÄYTÄVÄ ROKOTEKESKUSTELU JA ROKOTETURVALLISUUS YHTENÄ SEURATUIMMISTA TIEDEUUTISISTA SUOMESSA KÄYTÄVÄN ROKOTEKESKUSTELUN NÄKYMINEN GOOGLE TRENDSISSÄ HPV-INFEKTIO JA KOHDUNKAULANSYÖPÄ HPV-INFEKTION YLEISYYS SUOMESSA JA MAAILMALLA KOHDUNKAULANSYÖVÄN YLEISYYS SUOMESSA JA MAAILMALLA MYYNTILUVAN SAANEET HPV-ROKOTTEET HPV-ROKOTTEIDEN TEHO... 31

4 7.2 HPV-ROKOTTEIDEN TURVALLISUUS HPV-ROKOTTEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET SUOMEN KANSALLINEN ROKOTUSOHJELMA ROKOTUSREKISTERI JA ROKOTUSKATTAVUUS SUOMESSA HPV-ROKOTUS SUOMEN KANSALLISESSA ROKOTUSOHJELMASSA HPV-ROKOTUSKATTAVUUS JA KATTAVUUDEN ALUEELLISET EROT HPV-rokotuskattavuus Euroopassa KYSELY LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEISTA HPV- ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO TUTKIMUSMENETELMÄ AINEISTO AINEISTON TILASTOLLINEN KÄSITTELY JA ANALYSOINTI TULOKSET OSALLISTUJIEN TAUSTATIEDOT ÄITIEN SUHTAUTUMINEN HPV-ROKOTTEESEEN MISTÄ ÄIDIT OLIVAT SAANEET TIETONSA HPV-INFEKTIOSTA JA HPV- ROKOTTEESTA SEKÄ MITÄ TAHOJA ÄIDIT PITIVÄT ASIANTUNTIJOINA ROKOTTEISIIN LIITTYEN MINKÄ IKÄISENÄ HPV-ROKOTUS PITÄISI ANTAA JA PITÄISIKÖ MYÖS POJAT OTTAA MUKAAN KANSALLISEEN ROKOTUSOHJELMAAN VAPAAT KOMMENTIT TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN JA EETTISYYDEN ARVIONTI TUTKIMUSMENETELMÄN VALINTA JA LUOTETTAVUUS Sähköie kysely tutkimusmeetelmää Vapaaehtoiste äyte AINEISTON LUOTETTAVUUDEN TARKASTELU... 71

5 Vastaajie määrä Aieisto edustavuus Aieisto edustavuutta heiketävät tekijät Avoimet kysymykset tutkimuksessa TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI LOPPUPÄÄTELMÄT JA POHDINTA Lähteet...83 Liite 1 Kyselylomake.90 Liite 2 Turu yliopisto eettise toimikua lausuto 99 Liite 3 Espoo sivistystoime lausuto Liite 4 Oulu sivistys- ja kulttuuripalveluide päätös..103 Liite 5 Saatekirje Espoo.104 Liite 6 Saatekirje Oulu

6 Käytetyt lyheteet ECDC EMA FDA HPV KRAR NCB Europea Ceter for Disease Prevetio ad Cotrol Europea Medicies Agecy, Euroopa lääketurvaviraomaie Food ad Drug Admiistratio, Yhdysvaltoje lääketurvaviraomaie huma papilloma virus, ihmise papilloomavirus Kasallie rokotusasiatutijaryhmä Nuffield Coucil o Bioethics Papa-äyte gyekologie irtosoluäyte STM THL Wilma WHO sosiaali- ja terveysmiisteriö Terveyde ja hyvivoii laitos kouluissa käytössä oleva ohjelmisto, joka avulla vahemmat, opettajat ja oppilaat voivat viestiä keskeää World Health Orgaizatio, Maailma terveysjärjestö 5

7 1 JOHDANTO Suomessa, kute moissa muissaki läsimaissa, o kasallie rokotusohjelma, joka tarkoituksea o rokotteide avulla suojata kasalaiset mahdollisimma hyvi tarttuvia tauteja vastaa. Ohjelma myötä sellaiset tarttuvat taudit kute kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, vihurirokko, isorokko, sikotauti ja tuberkuloosi o saatu hävitettyä kokoaa tai lähes kokoaa. Sosiaali- ja terveysmiisteriö hallioi kasallista rokotusohjelmaa ja se rahoitetaa valtio budjetista. Kuat huolehtivat rokotuste käytäö toteutuksesta. Terveyde- ja hyvivoii laitos THL seuraa kasallise rokotusohjelma toteutumista ja turvallisuutta, ataa ohjeistuksia rokotuste suhtee ja kerää rokotuskattavuustietoja. (THL 2015b) Kasallie rokotusasiatutijaryhmä (KRAR) o THL: pääjohtaja asettama työryhmä, joka muu muassa ataa suosituksia uusie rokotteide ottamisesta kasallisee rokotusohjelmaa. Rokotusohjelmaa otettava uude rokottee pitää merkittävästi parataa kasaterveyttä vähetämällä se taudi esiityvyyttä, jolta rokote suojaa. Uude rokottee pitää olla yksilölle turvallie, laajasta käytöstä ei ole odotettavissa väestötasolla hyötyy ähde liiallisia haittoja ja uutee rokotteesee tarvittava taloudellise paostukse tulisi olla saavutettavaa terveyshyötyy ähde kohtuullie. (THL 2012) Eduskuta päätti lisätä HPV-rokottee kasallisee rokotusohjelmaa kasallise rokotusasiatutijaryhmä suosituksesta ja sille varattii rahat vuode 2013 budjetista. HPV-rokote estää HPV- eli papilloomavirustartutoja, jotka aisilla voivat aiheuttaa kohdukaulasyöpää. HPV-virukset ovat osallisea moie muideki syöpie syyssä. HPV-rokotuste atamie alkoi peruskoulussa Rokote o suuattu vuotiaille tytöille ja takautuvasti vuotiaille tytöille. (STM 2013) Rokotuste aloittamista saatteli mediakohu varsiki sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Facebookissa ja kouluje Wilma-järjestelmissä levisi syksyllä 2013 laajasti väite, että HPV-rokote ei ole turvallie ja että se aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia (Nuutie 2013). Näitä haittoja saottii ilmeee esimerkiksi Japaissa, Itiassa ja Israelissa. Väittee takaa oli hyviki viralliselta kuulostava taho, Suome terveysjärjestö ry, joka edustaja o koulutukseltaa lääkäri. Eräs toieki paljo mediahuomiota äkemyksillää saaut lääkäri vastusti HPV-rokotusta äkyvästi (Heikkilä 2013). THL joutui oikomaa sosiaalisessa mediassa levieitä väitteitä ja rauhoittelemaa 6

8 vahempia paiottamalla sitä, että rokotetta o laajasti tutkittu, myös Suomessa, eikä vakavia haittoja ole ilmeyt. THL kertoi, että WHO: mukaa rokottee tehosta o kiistato äyttö ja rokottee o saaut maailmassa jo 175 miljooaa ihmistä. Rokotusohjelmaa jatketaa myös iissä maissa, joissa Suome terveysjärjestö edustaja väitti tapahtuee jopa kuolemaa johtaeita haittoja ja pysyviä vammautumisia. (THL 2014e, Repo 2013, YLE Terveys 2013a, YLE Terveys 2013b) Mediassa ostettii esille seki, että rokotusohjelmaa valittu rokote Cervarix o sama GlaxoSmithKlie-lääkeyritykse kehittämä kui kohoutta arkolepsiariskiä aiheuttaut Pademrix -sikaifluessarokote. Väitettii myös, että rokotetta ei ole tutkittu tarpeeksi ja että se voi aiheuttaa muu muassa syöpää. (Verkkomedia.org 2013) HPV-rokottee käytöstä ja haitoista käytii keskustelu eduskuassa kasaedustaja tehtyä kirjallise kysymykse HPV-rokotuste aloittamisesta, rokotteesee liittyvistä haitoista ja haittoje seuraasta. Peruspalvelumiisteri vakuutti, että HPV-rokote täyttää kasallise rokotusohjelma vaatimukset ja se o tieteellisesti todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi sekä yksilö- että väestötasolla. Lisäksi rokote vähetää kokoaiskustauksia ja se haittoja seurataa tarkasti. (Eduskuta 2013) Syksyllä 2013 mediassa käyty keskustelu äytti mite emotioaalisesti latautuutta ja eettisesti jäitteistä (Lauis 2013) rokotteista käytävä keskustelu voi pahimmillaa olla. Tämä pro gradu toimeksiato tuli Terveyde ja hyvivoii laitokselta. THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että kaupukie HPV-rokotuskattavuuksissa tulisi olemaa eroja Suome eri puolilla. THL halusi selvittää, mikälaie asee kohderyhmää kuuluvie tyttöje äideillä oli HPV-rokotusta kohtaa ja johtuivatko erot HPV-rokotuskattavuuksissa äitie erilaisesta suhtautumisesta rokotteesee. Lisäksi haluttii selvittää äitie tietolähteitä ja sitä, mitä tietolähteitä äidit pitivät luotettavia. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1. Millaie tietämys äideillä o HPV-ifektiosta 2. Mistä tietolähteistä äidit ovat saaeet tietosa HPV-ifektiosta ja HPVrokotuksesta 3. Mitä tietolähteitä äidit pitävät luotettavia 4. Mitä eroja aseteissa o HPV-rokotukse suhtee ja mistä erot johtuvat 5. Selittävätkö erot aseteissa rokotuskattavuude eroja 7

9 Tässä työssä selvitetää esi yleisesti rokotteisii liittyviä mahdollisuuksia ja ogelmia. Seuraavaksi tarkastellaa, mite arvot ja aseteet muodostuvat, millaisia arvoja ja aseteita rokotuksii liittyy sekä mitä eettisiä kysymyksiä ousee esii rokotteide yhteydessä. Suomalaiste suhtautumista tieteesee ja rokotteisii o tarkasteltu aiempie tutkimustuloste avulla. HPV-ifektiosta, kohdukaulasyövästä, HPVrokotteista ja Suome kasallisesta rokotusohjelmasta käydää läpi perustiedot sekä tilastot HPV-rokotuskattavuudesta esimmäise rokotusvuode aikaa. Pro gradu tutkimusosuus koostuu espoolaiste ja oululaiste luokkalaiste tyttöje äideille suuatusta iteretkyselystä. Kyselyllä pyrittii saamaa vastauksia edellä maiittuihi tutkimuskysymyksii ja selvittämää äitie aseteita HPV-rokotusta kohtaa. 8

10 2 ROKOTTEET INFEKTIOIDEN EHKÄISYSSÄ 2.1 ROKOTTEIDEN MAHDOLLISUUDET JA ONGELMAT Maailma terveysjärjestö (WHO) arvio mukaa rokotteet säästävät vuosittai 2-3 miljooaa ihmishekeä. Tärkeimpiä rokotteilla torjuttuja tartutatauteja ovat kurkkumätä, tuhkarokko, hikuyskä, keuhkokuume, polio, rotavirukse aiheuttama ripuli, vihurirokko ja jäykkäkouristus. WHO o julistaut Rokotuste vuosikymmee (egl. the Decade of Vaccies, DoV) , joka tavoitteea o, että kaikki ihmiset ja yhteisöt maailmassa olisivat vapaita rokotteilla torjuttavista sairauksista. WHO: mukaa rokotusohjelmat tukevat tasa-arvoa ja e tulee sovittaa yhtee muu perusterveydehuollo kassa. Korkea rokotuskattavuus o Rokotuste vuosikymmee tärkeimpiä tavoitteita. Vuotee 2020 meessä kaikkie rokotuste kattavuude pitäisi olla 90 kasallisesti ja alueellisesti 80. Tällä hetkellä rokotusohjelmie toteuttamie o vielä kaukaa tästä tasa-arvosta. (WHO 2013a, Eskola, Rees 2013, Lauis 2007) Rokotteide meestystaria viimeiste vuosikymmete aikaa o käätyyt harmillisesti myös rasitteeksi rokotuksille. Rokotteilla torjutut sairaudet ja kuolleisuus ovat hävieet ihmiste muistista ja iide sijaa rokotteide haittavaikutukset ovat ilmestyeet keskustelu keskiöö. Rokotteide mahdolliset haittavaikutukset ähdää todeäköisempää ja vaarallisempaa vaihtoehtoa kui rokotteilla torjuttava sairaus. Koska HPV-rokotteita o ollut markkioilla vasta alle kymmee vuotta, mota vuosikymmetä kattavaa pitkäaikaistietoa HPV-rokotukse tehosta kohdukaulasyövä ehkäisystä ei ole saatavilla. Useammat tutkimustulokset perustuvat kliiisissä tutkimuksissa saatuihi tietoihi ja matemaattisee malliuksee. WHO o arvioiut, että kehittyvissä maissa kohdukaulasyövä riski aleee rokotetuilla prosettia jos rokotuskattavuus o prosettia. Läsimaissa kuolleisuude kohdukaulasyöpää o arvioitu laskeva HPV-rokotukse asiosta. Kokoaisuudessa HPV-rokottee arvioidaa estävä oi eljä viidestä kohdukaulasyövästä. (WHO 2008, THL 2014f) Läsimaissa o todettu, että paras HPV-rokotuskattavuus saavutetaa atamalla rokotus kouluissa. Matti Lehtie (2014) o tutkiut eri rokotusstrategioide vaikuttavuutta terveysrekistereitä hyödytämällä. Alustavie eusteide mukaa tulokset laumasuoja suhtee vaihtelevat jopa 30 riippue siitä, mitä rokotusstrategiaa o käytetty ja oko myös pojat rokotettu. Lehtise tutkimuksessa ei ilmeyt 9

11 terveyshaittoja seuratavuode aikaa eikä esimerkiksi arkolepsiaa havaittu. Tehokkaa ja turvallise HPV-rokotusohjelma lisäksi Lehtie suosittaa HPV-testii perustuvia seulotoja ykyiste papa-seulotoje tilalle HPV-tautie hävittämiseksi ja kustauste säästämiseksi. (Lehtie ym., 2014) Rokotteita koskevat ogelmat liittyvät useimmite haittavaikutuksii, erityisesti odottamattomii haittavaikutuksii, joita voi esiityä tarkasta tutkimus- ja kehitystyöstä ja valvoasta huolimatta. Osa harviaisista haittavaikutuksista tulee ilmi vasta siiä vaiheessa, ku otoskoko o riittävä eli rokotetta o aettu tuhasille, jopa miljooille ihmisille, mikä ei välttämättä ole ollut mahdollista kehitys- ja testausvaiheessa. Viime vuosia erityistä huomioita Suomessa o saaut sikaifluessapademiaa vastaa suuattu Pademrix -rokote ja rokotusta seuraut kohout riski sairastua arkolepsiaa. Vuosia sytyeide laste ja uorte riski sairastua arkolepsiaa oli esimmäiseä vuoa rokottamise jälkee 13-kertaie ja toisea vuoa viisikertaie sama ikäisii rokottamattomii verrattua. Aikuisilla oli kahtea esimmäiseä vuoa Pademrix -rokotukse jälkee oi seitsemäkertaie riski sairastua arkolepsiaa kui rokottamattomilla aikuisilla. Ee Pademrix -rokotuste aloittamista arkolepsiaa sairastui Suomessa yksi lapsi lasta/uorta kohde ja yhteesä oi ihmistä vuodessa. Vuosia Pademrix -rokotuste jälkee sairastueita oli hekilöä vuodessa ja 89 sairastuutta vielä vuoa Vuosia Suomessa sairastui arkolepsiaa yhteesä 146 lasta ja uorta, jotka olivat sytyeet vuoa 1991 tai se jälkee. (Jokie ym., 2014) 2.2 ROKOTTEITA KOSKEVA RISKINARVIOINTI Kute lääkkeitäki, rokotteita koskee huolellie ja tarkasti sääelty lupa- ja valvotaprosessi. Lääkevalvotaviraomaiset puitsevat rokottee haittoja ja hyötyjä tarkasti siiä vaiheessa, ku rokotteelle haetaa myytilupaa. Rokotteita koskee myös jälkivalvota ja haittavaikutuksista raportoiti myytiluva saamise jälkee. Koska rokotteet aetaa terveille ihmisille, rokotteide riskeihi ja haittoihi liittyvä tolerassi o alhaisempi kui lääkkeillä, joita usei aetaa sairaille. Absoluuttisee riskii perustuva ollatolerassi riskie suhtee o kuiteki rokotteide kohdalla mahdoto ajatus (Lauis 2013). Kasalaiste ja terveydehuollo asiatutijoide riskikäsitykset eivät ole samalaisia ja erilaie riskikäsitys tuottaa erilaisia uhkakuvia. Vahempi, joka harkitsee lapsesa rokottamista, voi ähdä rokottamise riskit eri tavalla kui terveydehuollo 10

12 ammattilaie. Vahemma silmissä rokottamisee liittyvät mahdolliset haittavaikutukset saattavat tutua suuremmalta ja todeäköisemmältä uhalta kui itse sairaus, joka rokotuksella pyritää välttämää. Varsiki läsimaissa rokotteide avulla torjutut sairaudet ja iide aiheuttamat riskit ovat ykyää ii tutemattomia, että riskikeskustelu o siirtyyt sairauksista rokottamisee mahdollisesti liittyvii riskeihi. (Larso ym., 2011, Polad, Polad 2011, Polad 2010) 11

13 3 ARVOT JA ASENTEET Ihmiset elävät keskellä erilaisia arvoja ja aseteita. Arvot ja aseteet ovat käsitteiä lähellä toisiaa, mutta e eivät ole yksi ja sama asia. Sosiaalisilla arvoilla tarkoitetaa tavoitteita koskevia valitataipumuksia, jotka ovat ympäristöstä opittuja, yleisiä ja pysyviä. Arvot koskevat laajoja kokoaisuuksia ja kertovat huomattavasti yleisemmistä valitataipumuksista. Arvot edustavat yksilölle tai yhteisölle luoteeomaista käsitystä toivottavasta päämäärästä. Ne voivat myös olla käyttäytymistä koskevia käsityksiä tai uskomuksia. Ihmiset pyrkivät mahdollisuuksie mukaa oudattamaa omaksumiaa arvoja. Aseteisii verrattua arvot ovat pysyvämpiä. (Allardt 1983, Meli, Roie 2008) Aseteella tarkoitetaa taipumusta reagoida myöteisesti tai kielteisesti johoki esieesee, hekilöö tai asiaa. Aseteella o aia joki kohde. Asetee taustalta löytyy opittu taipumus ajatella, tutea ja käyttäytyä määrätyllä tavalla tiettyä kohdetta kohtaa. Ihmise kaikessa päivittäisessä toimiassa ovat aseteet mukaa. Aseteet ovat usei hyvi pitapuolisia eivätkä e ole ii pysyviä kui arvot. Aseteet saattavat muuttua opeastiki. Aseteita voidaa myös kuvata liimaksi, joka yhdistää ihmiset ryhmiksi ja ataa heille sosiaalise idetiteeti ja statukse. (Allardt 1983, Erwi 2005) 3.1 ASENTEIDEN MUODOSTUMINEN Phil Erwi o kirjassaa Aseteet ja iihi vaikuttamie (2005) listaut seitsemä tapaa, joilla aseteet voivat sytyä ja kehittyä. Useimmite ämä seitsemä tapaa toimivat toisiaa täydetäe ja limittäi. Iformaatiovaikutuksella tarkoitetaa hekilöide välistä viestitää ja joukkotiedotusvälieitä, joilla o suuri merkitys aseteide sytyy ja kehityksee. Ku hekilö miettii kataasa rokotuksii, hä o alttiia sekä positiiviselle että egatiiviselle iformaatiolle ja iformaatiota tulee sekä media kautta että esimerkiksi tuttavapiiristä. Toie merkittävä tekijä o suora kokemus kohteea olevasta asiasta. Hekilöllä voi olla joko hyviä tai huooja rokottamisee liittyviä kokemuksia. Klassise ehdollistumise mallissa ihmiset pitävät iistä ihmisistä, joilla o samalaisia aseteita kui heillä itsellää ja hakeutuvat heidä seuraasa. Aseteet ovat hekilökohtaisia, mutta jos jollaki hekilöllä o samalaisia aseteita kui itsellä, e herättävät myöteistä arvioitia. Välie-ehdollistumie teoriassa korostetaa vahvistamise merkitystä käyttäytymise oppimisessa ja ylläpitämisessä. Aseteita vahvistetaa palkitsemalla. 12

14 Esimerkiksi eakkoluuloie vahempi voi kaustaa lapsesa eakkoluuloisia aseteita iitä huomatessaa. (Erwi 2005) Rokottamisee joko myöteisesti tai kielteisesti suhtautuvat vahemmat vaikuttavat aseteillaa myös lastesa aseteisii ja käsityksii rokotteista. Havaito-oppimisessa tai mallioppimisessa aseteet opitaa havaioimalla toiste aseteita ja tekoja ja iide seurauksia. Tässäki voi ajatella vahemmalla tai muulla ympäristöllä oleva merkittävä rooli aseteide muodostumisessa. Sosiaalise vertailu teoria mukaa ihmisellä o sisäie tarve arvioida aseteitaa ja kykyjää suhteessa muihi. Tämä tarve vahvistuu erityisesti epävarmoia aikoia ja silloi ku yksilö o epävarma asemastaa. Erwii viimeie teoria ostaa esille periöllisyyde. Vaikka periteise määritelmä mukaa asee o opittu valmius, uudempi tutkimus o ataut viitteitä siitä, että aiaki muutamie aseteide kehittymiselle periöllisyydellä saattaa olla merkitystä. Jo kaua o tiedetty, että esimerkiksi kielteiset aseteet käärmeitä ja hämähäkkejä kohtaa opitaa muita pelkoja helpommi. (Erwi 2005) Voi myös ajatella, että ihmisellä o sisäärakeettu pelko piikkejä ja pistämistä kohtaa ja pelko rokotusta kohtaa kumpuaa sieltä. 3.2 ASENTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN YHTEYS, METAPREFERENSSI Aseetutkimuksii ja iistä tehtävii tulkitoihi o suhtauduttava varauksella, sillä aseteide ja käyttäytymise välillä ei aia ole selvää yhteyttä. Asee, kute eakkoluuloisuus, voi kuvata vai hekilö mielipidettä, joka ei kuitekaa ilmee tämä ulkoisessa käyttäytymisessä. Metapreferessillä tarkoitetaa halua toimia määrätyllä tavalla, vaikka todellie toimita ei sitä vastaakaa. Vahempie aseteet ja aikomukset eivät välttämättä lopulta ole sama kui heidä toimitasa esimerkiksi rokotukse suhtee. (Allardt 1983, Erwi 2005, Meli, Roie 2008) Aseteide vaikutukse käytöksee o väitetty oleva vahvempi silloi, ku hekilöllä o omakohtaista kokemusta asetee kohteesta. Samoi jos ihmise oma etu o kyseessä, hä myös toimii todeäköisemmi aseteidesa mukaisesti. (Erwi 2005) 13

15 3.3 ROKOTTEITA KOSKEVAT ARVOT JA ASENTEET Rokotteisii kohdistuvia epäilyksiä ja huolia o ollut kasalaiste mielissä ii kaua kui rokotteita o ollut olemassa (Wolfe, Sharp 2002). Pelko rokotteide haitoista, olivat e sitte odotettavissa olevia tai odottamattomia haittoja, vaikuttaa oleva suuri tekijä rokotekriittisyydessä tai rokotteista kieltäytymisessä (Polad 2010). Itereti ja erityisesti sosiaalise media myötä rokotteisii kriittisesti suhtautuvat liikkeet saavuttavat kuiteki paljo laajemma huomio ja paljo opeammi kui aikaisemmi o ollut mahdollista. Erityisesti ihmiset, jotka eivät välttämättä ole rokotusvastaisia, mutta etsivät tietoa rokotteide turvallisuudesta, vaihtoehtoisista rokotusaikatauluista ja uusie ja vahoje rokotteide tarpeellisuudesta, ovat tällaiste sosiaalisessa mediassa opeasti leviävie ryhmie vaikutuksille alttiita. Ihmiste rokotusmyöteisyys tai -kielteisyys o sekoitus tieteellisiä, taloudellisia, psykologisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä. (Larso ym., 2011) Tietovajeharha Usei kasalaiste rokotekriittisyyttä perustellaa tietovajeella. Se mukaa jos kasalaisilla olisi paremmat tieteelliset tiedot tartutataudeista, rokotteista ja rokotteide hyödyistä, he suhtautuisivat rokotteisii myöteisemmi. Rokotusmyöteisyyde lisäämiseksi kasalaisille tulisi tarjota helposti ymmärrettävää ja totuudemukaista tietoa tartutataudeista ja iide ehkäisystä. Viime aikoia tietovajemallia o kuiteki kritisoitu paljo. Vaikka kasalaiste tiedot tartutataudeista ja rokoteturvallisuudesta ovatki puutteelliset, o esitetty, että kasalaiste rokotekriittisyys perustuu pääasiallisesti muihi kui tiedollisii seikkoihi. O arveltu, että rokotteita koskeva tiedottamie voi jopa lisätä kasalaiste kriittisyyttä. Maailmakuvalla, ideologialla, poliittisilla ja moraalisilla aseteilla, luottamuksella ja riskikäsityksellä sekä sosiaalisella idetiteetillä o ajateltu oleva suurempi vaikutus kasalaiste rokotusaseteisii kui tietovajeella. (Lauis 2013, Larso ym., 2011) Laimilyötiharha Lauis (2013) selittää laimilyötiharhaa: Laimilyötiharha tarkoittaa joki epätoivotu asiatila arvioimista huoommaksi silloi, ku se o seurausta aktiivisesta toimiasta kui silloi, ku asiatila o seurausta tekemättä jättämisestä. Rokotteisii liittye laimilyötiharha ilmeee site, että osa ihmisistä pitää rokottamista tautii sairastumista suurempaa uhkaa. Näi jopa sellaisessa tilateessa ku taudi 14

16 aiheuttamat haitat ovat todeäköisempiä, vakavampia ja pitkäkestoisempia kui rokotteesee liittyvät haitat. (Lauis 2013) Status quo -harha Status quo -harhalla tarkoitetaa ihmiste perusteetota mieltymystä ja takertumista vallitsevaa tilateesee ja siihe vaihtoehtoo, joka jättää tilatee eallee. Lääketiede ja biotekologia ovat kehittyeet valtavasti viimeiste vuosie ja vuosikymmeie aikaa, mutta ihmiset voivat olla haluttomia sopeutumaa kehityksee. Tämä koskee myös uusia rokotteita, vaikka tietee kaalta muutokset olisivat eliolosuhteita paratavia ja terveyttä edistäviä. Tällöi o kyse status quo -harhasta. (Lauis 2013) Valheellie tasapaio -harha Valheellie tasapaio -harha (egl. false balace) sytyy siitä, ku varsiki mediassa aetaa relevatille, tutkitulle, tieteelliselle tiedolle ja sitä vastustaville mielipiteille yhtä paljo äkyvyyttä. Esimerkkiä maiittakoo, että vaikka todellisuudessa 99 asiatutijoista olisi sitä mieltä, että pikkulaste rokotukset ovat turvallisia ja tehokkaita ja vai 1 asiatutijoista olisi asiasta eri mieltä, ii mediassa tästä luodaa valheellie tasapaio -harha, joka mukaa asiatutijoide mielipiteet olisivat jakautueet jotakuiki puolet rokotuste puolesta ja puolet rokotuksia vastaa. Tämä valheellie tasapaio -harha vaikuttaa ihmiste aseteisii (Dulop 2013). Valheellie tasapaio -harhassa vaihtoehdot, esimerkiksi oikei vai vääri, järki vai tue, tiede vai mutu, asetetaa keiotekoisesti vastakkai ja luodaa ristiriitatilae, jota asiatutijoide ja tietee maailmassa ei todellisuudessa ole (Nohyek 2014). Valheellie tasapaio -harha saattaa osittai selittää miksi suomalaisista 38 kokee rokotekriittisyyde terveysuhaksi (Keski-Hallila 2014). Dixo ja Clarke tutkivat (2013) valheellie tasapaio -harhaa käytäössä. Dixoi ja Clarke tutkimuksessa yhdysvaltalaiset yliopisto-opiskelijat jaettii kolmee ryhmää. Yksi ryhmä sai luettavaksee uutisartikkeli, joka mukaa tuhkarokkorokote aiheuttaa autismia. Toie ryhmä sai artikkeli, joka loi lukijalle valheellie tasapaio -harha esittämällä perusteluja tuhkaroko ja autismi syy-seuraussuhtee puolesta ja vastaa. Kolmae ryhmä uutisartikkeli kertoi yksiselitteisesti, että rokote ei voi aiheuttaa autismia. Ku opiskelijoilta artikkeleide lukemise jälkee kysyttii, kuika todeäköisesti he rokottaisivat lapsesa tuhkarokkorokotteella, valheellie tasapaio 15

17 -harha artikkeli lukeeet opiskelijat suhtautuivat kaikkei kielteisimmi tuhkarokkorokotuksee. (Dixo, Clarke 2013) Dixo ja Clarke arvelivat, että asiaa perehtymättömille saattoi jäädä vaikutelma, että asiatutijoide mielipiteet olivat jyrkästi jakautueet, tai että asiatutijat todella olivat epävarmoja rokottee hyödyistä ja haitoista. Tämä saattoi johtaa kielteisee päätöksee rokottamise suhtee. (Dixo, Clarke 2013) 3.4 ROKOTEASENTEISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lähes kaikissa tutkimuksissa pelko haittavaikutuksista ja varsiki yllättävistä haittavaikutuksista, o ollut suuri rokotekriittisyytee vaikuttava tekijä (Dahlstrom ym., 2010, Dempsey ym., 2009, Polad 2010, Rosethal ym., 2008, Stocker ym., 2013). Haittavaikutuste pelko ei ole uusi ilmiö, joka olisi sytyyt yhä useampie rokotteide keksimise myötä, vaa ilmiö o tuttu jo rokotteide alkuajoista lähtie (Wolfe, Sharp 2002). Nykyaikaa o aioastaa opeampaa ja helpompaa tavoittaa yhä laajempia yleisöjä viestiällä. Nopea ja helpo tavoitettavuude havaitsi myös Keela (2010), ku hä seurasi verkkoyhteisö MySpacessa julkaistuja eglaikielisiä, pääosi yhdysvaltalaisia blogikirjoituksia HPV-rokotteesee liittye 2,5 vuode aja vuosia Tuoa aikaa HPV-rokote tuli markkioille Yhdysvalloissa. Blogikirjoituksissa 43 prosetissa suhtauduttii HPV-rokotteesee kriittisesti. Kriitikoide huoli suutautui esisijaisesti rokottee turvallisuutee. Muita maiittuja huoleaiheita olivat muu muassa rokotevalmistajie itressit rokotuste atamise ja kehittämise suhtee, huoli vakavista haittavaikutuksista sekä huoli vahempie oikeudesta päättää rokottaako lapsesa vai ei. HPV-rokottee tehokkuutta epäiltii ja kerrottii muista vaihtoehdoista rokottamiselle tai vakuuteltii, että HPV-ifektio paratuu itsestää useimpie ihmiste kohdalla ja rokote o siksi turha. Kielteisistä kirjoituksista eemmistö oli mieste kirjoittamia ja miehillä oli myös laajempi yhteisö MySpacessa, joka kautta heidä mielipiteesä levisivät laajemmalle. (Keela ym., 2010) Tutkijat ovat arvelleet, että erilaiset verkkoyhteisöt heijastelevat todellise elämä sosiaalisia verkostoja. Tästä johtue tutkijat pelkäävät, että riski rokotteilla torjuttavie tautiepidemioide puhkeamisee rokottamattomie keskuudessa kasvaa, jos rokotteisii kriittisesti suhtautuvat ovat yhteydessä toisiisa myös verko ulkopuolella. (LSOHTM 2015) Dahlström (2010) teki Ruotsissa väestötutkimukse lähes vahemmalle heidä aseteistaa HPV-rokotetta kohtaa ee kui HPV-rokote tuli Ruotsissa kasallisee 16

18 rokotusohjelmaa. Tieto HPV-ifektiosta ja vahemma yleie rokotemyöteisyys lisäsivät tässä tutkimuksessa vahemma myöteisyyttä HPV-rokotusta kohtaa. Tutkimukse tulokset kertovat myös, että mitä parempi tulotaso vahemmalla ja perheellä o, sitä positiivisemmi he suhtautuvat HPV-rokotteesee. Toisaalta korkeamma koulutustaso myötä vahemma halukkuus HPV-rokotuksee väheee. Vahemmat, joilla oli tyttäriä, olivat valmiimpia hakkimaa HPV-rokottee vaikka omalla kustauksellaa kui poikie vahemmat. Samaie Dahlströmi tutkimus kertoi myös se, että Pohjoismaide ulkopuolella sytyeet maahamuuttajat olivat haluttomampia atamaa lapsellee HPV-rokottee kui sytyperäiset ruotsalaiset. (Dahlstrom ym., 2010) Rosethali (2008) Yhdysvalloissa tekemä tutkimus ataa osittai erilaisia tuloksia se suhtee, mitkä seikat vaikuttavat HPV-rokottee ottamisee. Rosethali mukaa äidi taustalla, kute seksuaalihistorialla tai -arvoilla tai äidi omakohtaisella kokemuksella HPV-ifektiosta ei ollut merkitystä HPV-rokotuksee liittyvässä päätökseteossa. Myöskää äidi tai tyttäre ikä ei vaikuttaut aikomuksee ottaa tai olla ottamatta HPVrokotus. Tärkei vaikuttava tekijä oli rokottee uutuus, joka takia moet äidit vielä harkitsivat päätöstää sekä se, että rokotus ei tutuut vielä ajakohtaiselta tyttäre kohdalla. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat äitie yleie asee rokotteita kohtaa ja heidä käsityksesä vahemmuudesta ja lapse haavoittuvuudesta. (Rosethal ym., 2008) Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kartoitettii sekä sitä, mitä lääkärit arvelivat vahempie ajatteleva HPV-rokotteesta että vahempie todellisia mielipiteitä. Tutkimuksessa lääkärit arvioivat, että vahemmat eivät pidä HPV-rokotetta erityise tarpeellisea juuri heidä lapsellee. Kuiteki kysyttäessä vahemmilta HPVrokotukse tarpeellisuudesta, he pitivät HPV-rokotusta yhtä tarpeellisea kui muitaki lapsuus- ja uoruusiä rokotuksia. Metapreferessi eli halu toimia määrätyllä tavalla, joka ei kuitekaa vastaa todellista toimitaa, kuvaa vahempie ajatuksia tässä tutkimuksessa; huolimatta vahempie melko positiivisesta aseteesta HPV-rokotusta kohtaa vai oi 30 yhdysvaltalaisista vuotiaista tytöistä o saaut HPVrokotukse. (Healy, Motesios & Middlema 2014) Vahempie aseteet ja aikomukset eivät välttämättä lopulta ole yhtä kui heidä toimitasa rokotukse suhtee, mutta vahempie roolilla o paljo merkitystä se suhtee ottaako tytär HPVrokotukse (Dahlstrom ym., 2010, Stocker ym., 2013). 17

19 Lääkäri tai muu terveydehuollo ammattilaise suositus ottaa HPV-rokotus o moelle vahemmalle tärkeä tekijä päätettäessä lapse rokottamisesta. Tutkijoide mukaa terveydehuoltohekilöstö osuutee rokotuspäätöksessä kaattaisi kiiittää erityistä huomioita mietittäessä keioja vaikuttaa vahempie mielipiteesee (Dempsey ym., 2009, Reiter ym., 2009, Rosethal ym., 2008, Stocker ym., 2013). Tutkimuksissa o tullut ilmi, että moie vahempie mielestä tytär o liia uori HPVrokotuksee silloi ku sitä tarjotaa, eikä lapsi ole vielä siiä vaiheessa seksuaalisesti aktiivie. Näistä syistä rokote ei tuu tarpeelliselta (Dahlstrom ym., 2010, Dempsey ym., 2009). Eräät tahot, erityisesti jotkut uskoolliset ryhmät, vastustavat HPV-rokotetta, koska he katsovat se liittyvä liia vapaasee seksuaalielämää. Osa vahemmista pelkää, että rokottee myötä tyttärelle sytyy väärä käsitys siitä, että rokote suojaisi kaikilta sukupuolitaudeilta. Tämä käsitys taas saattaa johtaa tyttöje kohdalla aikaisempaa sukupuolielämä aloittamisee, useampii kumppaeihi, sukupuolitauteihi ja epätoivottuihi raskauksii. (LSOHTM 2015, Smith ym., 2015) Kaadalaiset tutkijat selvittivät rekisteritietoje perusteella, oko HPV-rokotteella yhteys riskialttiisee seksuaalikäyttäytymisee. Tutkimuksessa hyödyettii yli kaadalaise tytö terveysrekisteritietoja. Puolet tytöistä sai HPV-rokotukse heti se tultua rokotusohjelmaa vuosia tyttöje ollessa keskimääri 13-vuotiaita. Vertailuryhmä tytöt olivat olleet 13-vuotiaita vuosia eli ee rokotusohjelma alkamista eivätkä he olleet saaeet HPV-rokotusta. Molempie ryhmie tyttöjä seurattii keskimääri 4,5 vuotta. Ryhmie välillä ei havaittu eroja raskauksie tai sukupuolitautie määrissä. Mahdollisia eroja sukupuolielämä aloitusiä tai sukupuolikumppaie määrä suhtee tutkimus ei selvittäyt, koska tutkimus perustui vai terveysrekistereistä saatuihi tietoihi raskauksista ja sukupuolitaudeista. (Smith ym., 2015) 18

20 4 ROKOTTEITA KOSKEVAT EETTISET KYSYMYKSET Isossa-Britaiassa toimiva Nuffield Coucil o Bioethics (NCB) tutkii biologiaa ja lääketieteesee liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä ataa iistä raportteja ja suosituksia. Neuvosto julkaisi vuoa 2007 Public Health: Ethical issues -raporti. Raportissa käsitellää muu muassa tarttuvia tauteja kasaterveyde äkökulmasta ja rokotteide roolia tarttuvie tautie ehkäisyssä. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) NCB: mukaa valtiolla o velvollisuus huolehtia kasalaise ja yksilö mahdollisuuksista elää tervettä elämää. Valtio tehtävä o poistaa terveytee liittyviä epätasa-arvoisia seikkoja erityisesti heikommassa asemassa olevilta ryhmiltä ja yksilöiltä. Parhaite tämä oistuu hovimestarimalli (egl. stewardship model) avulla. Hovimestarimallissa ogelmii tartutaa tehokkaasti, mutta kasalaisia ei voi pakottaa mihikää heidä omaa terveyteesä tai se edistämisee liittye. Toisi saoe aikuisia ihmisiä ei voi pakottaa terveisii elämätapoihi. Hovimestarimalli mukaa kasalaisia kuiteki aktiivisesti ohjataa oikeaa suutaa ilma pakotteita tai kaustimia ja tehdää terveyde edistämie ja ylläpitämie mahdollisimma helpoksi. Hovimestarimalli päämäärä o saavuttaa asetetut terveystavoitteet ii, että yksilö oikeuksia rajoitetaa tai loukataa mahdollisimma vähä. NCB ei kuitekaa aia pidä välttämättömää yksilö suostumusta. Jos jollaki toimepiteellä saavutetaa merkittävä hyöty koko väestölle eikä se aiheuta merkittävää haittaa yksilölle, ii yksilötaso suostumus ei ole välttämätö, vaa demokraattiste päätöksetekoprosessie kautta voidaa hakkia yksilötaso kattava suostumus. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) Rokotteide kohdalla euvosto muistuttaa, että rokotteide avulla voidaa parataa heikommassa asemassa olevie yksilöide asemaa esimerkiksi kohdistamalla ifluessarokotukset pitkäaikaissairaille, lapsille ja vahuksille. Rokotteista saatu hyöty voidaa jakaa kahtee; itselle tai omalle lapselle saatuu hyötyy ja muille saatuu hyötyy laumaimmuiteeti muodossa. Laumaimmuiteetti ostaa kuiteki kysymykse vapaamatkustajista. Vapaamatkustajat hyötyvät laumaimmuiteeti tuomasta suojasta, mutta välttävät rokottamisee mahdollisesti liittyvät riskit. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) Näitä vapaamatkustajia voidaa kutsua myös elitisteiksi, jotka haluavat rokotteide hyödyt, jos riittävästi muita lapsia o rokotettu, mutta eivät halua omille lapsillee rokottamise liittyviä riskejä tai haittoja (Larso 2011). 19

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä Otatajakauma kuvaa tarkasteltava parametri jakauma eri otoksista laskettua parametria o joki yleesä tuusluku, esim. keskiarvo, suhteellie osuus, riskisuhde, korrelaatiokerroi, regressiokerroi, je. parametria

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 1 Iduktiotodistus Iduktiotodistukse logiikka Tutkitaa tapausta, jossa haluamme todistaa joki väittee P() site, että se pätee kaikilla luoollisissa luvuilla. Eli halutaa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

4.3 Signaalin autokorrelaatio

4.3 Signaalin autokorrelaatio 5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET Taustaa Syksyllä 8 Turu yliopisto hoitotietee laitoksella kerättii sidosryhmiltä palautetta laitokse toimiasta. Kysely toteutettii

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos 1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

3.2 Sijaintiluvut. MAB5: Tunnusluvut

3.2 Sijaintiluvut. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tuusluvut 3.2 Sijaitiluvut Sijaitiluvut ovat imesä mukaiset: e etsivät muuttuja tyypillise arvo, jos sellaie o olemassa, tai aiaki luvu, joka lähellä muuttuja arvoja o eite. Sijaitiluvut jaetaa kahtee

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Verkoston ulkoisvaikutukset

Verkoston ulkoisvaikutukset Verkosto ulkoisvaikutukset Varia luku 35 Luettavaa Varia (2006, 7. paios, luku 35, s.658 655) Forget produtivity: more people should joi Faebook saatavilla http://www.ab.et.au/ews/stories/2008/1 1/27/2431283.htm

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu 83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n. Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 11) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0016107-9 Kouvola kaupuki Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 1 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkie Laura Sorvisto Opiskelijakuta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdato... 3 Palautteide tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 006075-9 Kouvola kaupuki Oppilaitos

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen Matematiika ja systeemiaalyysi laitos B Markov-ketju hetkittäie käyttäytymie Tämä harjoitukse tavoitteea o oppia muodostamaa Markov-malleja satuaisilmiöille, piirtämää tiettyä siirtymämatriisia vastaava

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

pq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489

pq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489 Perusjoukko ja otos Kvatitatiiviset meetelmät Sami Fredriksso Yleie valtio-oppioppi Havaitoyksikkö o empiirise mittaukse kohde Perusjoukko o kaikkie havaitoyksiköide muodostama kokoaisuus Otos o perusjoukkoa

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua) Algebra I Matematiika ja tilastotietee laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksii 5 (6 sivua) 14.2. 17.2.2011 1. Määritellää kuvaus f : S 3 S 3, f(α) = (123) α. Osoita, että f o bijektio. Mikä o se kääteiskuvaukse

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Eräs matematiikassa paljon hyödynnetty summa on ns. luonnollisten lukujen neliöiden summa n.

Eräs matematiikassa paljon hyödynnetty summa on ns. luonnollisten lukujen neliöiden summa n. POHDIN projekti Neliöide summa Lukujoo : esimmäise jäsee summa kirjoitetaa tavallisesti muotoo S ai i 1. Aritmeettisesta lukujoosta ja geometrisesta lukujoosta muodostetut summat voidaa johtaa varsi helposti.

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Naisten hiustenlähtö Suomessa

Naisten hiustenlähtö Suomessa Kyselytutkimus: Naisten hiustenlähtö Suomessa Mediatilaisuus 25.9.2013 Marko Perälahti 28 35-70-vuotiaista naisista kärsii tai on kärsinyt hiustenlähdöstä. Johdanto Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 35-70-vuotiaat

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat: Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot