LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA"

Transkriptio

1 LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA Pro gradu -tutkielma Turu yliopisto Terveyde biotieteet Lääkekehitystiede Toukokuu 2015 Pauliia Leivo Turu yliopisto laatujärjestelmä mukaisesti tämä julkaisu alkuperäisyys o tarkastettu Turiti Origiality Check -järjestelmällä.

2 TIIVSTELMÄ TURUN YLIOPISTO LEIVO, PAULIINA: luokkalaiste tyttöje äitie aseteet HPV-rokotukse taustalla ja aseteita mahdollisesti selittävät tekijät Espoossa ja Oulussa Pro gradu -tutkielma, 105 s. Lääkekehitystiede Toukokuu 2015 Ihmise papilloomaviruksia eli HPV-viruksia tuetaa yli 100. Niistä oi 40 esiityy geitaalialueella ja voi aiheuttaa ifektio. Väestöstä prosettia saa elämäsä aikaa sukupuolielite HPV-ifektio. Useimmat HPV-ifektiot paratuvat itsestää, mutta e ifektiot, jotka eivät parae, voivat hoitamattomaa johtaa kohdukaulasyövä kehittymisee vuode kuluessa. HPV-ifektio aiheuttamie solumuutoste seulota ja hoito sekä kohdukaulasyövä hoito ja seurata aiheuttavat yhteiskualle merkittäviä kustauksia. Rokote HPV-ifektiota vastaa o ollut markkioilla vuodesta 2006 ja vuoa 2013 se otettii mukaa Suome kasallisee rokotusohjelmaa. Rokotus o tarkoitettu vuotiaille tytöille ja kahde esimmäise rokotusohjelmavuode aikaa rokotusohjelmaa täydetävästi vuotiaille tytöille. HPV-rokottee tuloa kasallisee rokotusohjelmaa saatteli eräälaie mediakohu. Erityisesti sosiaalisessa mediassa levisi väitteitä, että rokotus ei olisi turvallie ja että sillä olisi vakavia haittavaikutuksia. Väitteet aiheuttivat epätietoisuutta ja huolta vahempie keskuudessa. Terveyde ja hyvivoii laitos THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että HPVrokotuskattavuuksissa tulisi olemaa kaupukie välisiä eroja. THL halusi selvittää mistä rokotuskattavuuserot kaupukie välillä johtuvat ja ovatko äitie aseteet erilaisia HPVrokotukse taustalla kaupugista riippue. Lisäksi haluttii selvittää mitä äidit tiesivät HPV-ifektiosta, mistä tietolähteistä äidit olivat saaeet tietosa ja mitä tietolähteitä he pitivät luotettavia. Tutkimus toteutettii valittuje kouluje Wilma-järjestelmä kautta iteretkyselyä luokkalaiste tyttöje äideille Espoossa ja Oulussa. Vastauksia saatii 685. Vastauste perusteella selkeitä asee- tai tietoeroja kaupukie välillä oli hyvi vähä. Kuiteki ku vastaajat jaettii kolmee ryhmää se perusteella, mite he suhtautuivat HPV-rokotteesee, selkeitä asee-eroja tuli esille. Tässä tutkimuksessa keskityttii vertailemaa kahta aseeryhmää; HPV-rokotteesee erityise myöteisesti suhtautuvia ja HPV-rokotteesee kriittisesti suhtautuvia. Tuloste perusteella korkeampi koulutus, parempi ammattiasema ja korkea tulotaso lisäsivät vastaaja myöteisyyttä HPV-rokotusta kohtaa. HPV-rokotuksee myöteisesti suhtautuvat luottivat erittäi paljo Suome ja Euroopa terveysviraomaisii ja terveydehuollo ammattilaisii. HPV-rokotuksee kriittisesti suhtautuvat olivat vähemmä koulutettuja, alemmassa ammattiasemassa ja heidä tulotasosa oli matalampi. Tässä ryhmässä luottamus viraomaisii ja terveydehuollo ammattilaisii oli selkeästi heikompi kui HPV-rokotuksee myöteisesti suhtautuvassa ryhmässä. Uskoollisuus äytti tämä tutkimukse perusteella lisäävä vastaaja kriittistä aseetta HPV-rokotusta kohtaa. Kaikissa vastaajaryhmissä pelko haittavaikutuksista oli yleisi HPV-rokotuksee liitetty egatiivie asia. Asiasaat: HPV-ifektio, HPV-rokotus, rokotusasee, kohdukaulasyöpä, kasallie rokotusohjelma

3 1 JOHDANTO ROKOTTEET INFEKTIOIDEN EHKÄISYSSÄ ROKOTTEIDEN MAHDOLLISUUDET JA ONGELMAT ROKOTTEITA KOSKEVA RISKINARVIOINTI ARVOT JA ASENTEET ASENTEIDEN MUODOSTUMINEN ASENTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN YHTEYS, METAPREFERENSSI ROKOTTEITA KOSKEVAT ARVOT JA ASENTEET Tietovajeharha Laimilyötiharha Status quo -harha Valheellie tasapaio -harha ROKOTEASENTEISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ ROKOTTEITA KOSKEVAT EETTISET KYSYMYKSET OVATKO ROKOTTEET LUONNOTTOMIA? ROKOTTEIDEN JA LÄÄKKEIDEN YHTÄLÄISYYDET JA EROT SUHTAUTUMINEN TIETEESEEN JA ROKOTTEISIIN: SUOMALAISTEN ASENTEET VERRATTUNA MUIHIN EUROOPPALAISIIN SUOMESSA KÄYTÄVÄ ROKOTEKESKUSTELU JA ROKOTETURVALLISUUS YHTENÄ SEURATUIMMISTA TIEDEUUTISISTA SUOMESSA KÄYTÄVÄN ROKOTEKESKUSTELUN NÄKYMINEN GOOGLE TRENDSISSÄ HPV-INFEKTIO JA KOHDUNKAULANSYÖPÄ HPV-INFEKTION YLEISYYS SUOMESSA JA MAAILMALLA KOHDUNKAULANSYÖVÄN YLEISYYS SUOMESSA JA MAAILMALLA MYYNTILUVAN SAANEET HPV-ROKOTTEET HPV-ROKOTTEIDEN TEHO... 31

4 7.2 HPV-ROKOTTEIDEN TURVALLISUUS HPV-ROKOTTEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET SUOMEN KANSALLINEN ROKOTUSOHJELMA ROKOTUSREKISTERI JA ROKOTUSKATTAVUUS SUOMESSA HPV-ROKOTUS SUOMEN KANSALLISESSA ROKOTUSOHJELMASSA HPV-ROKOTUSKATTAVUUS JA KATTAVUUDEN ALUEELLISET EROT HPV-rokotuskattavuus Euroopassa KYSELY LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEISTA HPV- ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO TUTKIMUSMENETELMÄ AINEISTO AINEISTON TILASTOLLINEN KÄSITTELY JA ANALYSOINTI TULOKSET OSALLISTUJIEN TAUSTATIEDOT ÄITIEN SUHTAUTUMINEN HPV-ROKOTTEESEEN MISTÄ ÄIDIT OLIVAT SAANEET TIETONSA HPV-INFEKTIOSTA JA HPV- ROKOTTEESTA SEKÄ MITÄ TAHOJA ÄIDIT PITIVÄT ASIANTUNTIJOINA ROKOTTEISIIN LIITTYEN MINKÄ IKÄISENÄ HPV-ROKOTUS PITÄISI ANTAA JA PITÄISIKÖ MYÖS POJAT OTTAA MUKAAN KANSALLISEEN ROKOTUSOHJELMAAN VAPAAT KOMMENTIT TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN JA EETTISYYDEN ARVIONTI TUTKIMUSMENETELMÄN VALINTA JA LUOTETTAVUUS Sähköie kysely tutkimusmeetelmää Vapaaehtoiste äyte AINEISTON LUOTETTAVUUDEN TARKASTELU... 71

5 Vastaajie määrä Aieisto edustavuus Aieisto edustavuutta heiketävät tekijät Avoimet kysymykset tutkimuksessa TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI LOPPUPÄÄTELMÄT JA POHDINTA Lähteet...83 Liite 1 Kyselylomake.90 Liite 2 Turu yliopisto eettise toimikua lausuto 99 Liite 3 Espoo sivistystoime lausuto Liite 4 Oulu sivistys- ja kulttuuripalveluide päätös..103 Liite 5 Saatekirje Espoo.104 Liite 6 Saatekirje Oulu

6 Käytetyt lyheteet ECDC EMA FDA HPV KRAR NCB Europea Ceter for Disease Prevetio ad Cotrol Europea Medicies Agecy, Euroopa lääketurvaviraomaie Food ad Drug Admiistratio, Yhdysvaltoje lääketurvaviraomaie huma papilloma virus, ihmise papilloomavirus Kasallie rokotusasiatutijaryhmä Nuffield Coucil o Bioethics Papa-äyte gyekologie irtosoluäyte STM THL Wilma WHO sosiaali- ja terveysmiisteriö Terveyde ja hyvivoii laitos kouluissa käytössä oleva ohjelmisto, joka avulla vahemmat, opettajat ja oppilaat voivat viestiä keskeää World Health Orgaizatio, Maailma terveysjärjestö 5

7 1 JOHDANTO Suomessa, kute moissa muissaki läsimaissa, o kasallie rokotusohjelma, joka tarkoituksea o rokotteide avulla suojata kasalaiset mahdollisimma hyvi tarttuvia tauteja vastaa. Ohjelma myötä sellaiset tarttuvat taudit kute kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, vihurirokko, isorokko, sikotauti ja tuberkuloosi o saatu hävitettyä kokoaa tai lähes kokoaa. Sosiaali- ja terveysmiisteriö hallioi kasallista rokotusohjelmaa ja se rahoitetaa valtio budjetista. Kuat huolehtivat rokotuste käytäö toteutuksesta. Terveyde- ja hyvivoii laitos THL seuraa kasallise rokotusohjelma toteutumista ja turvallisuutta, ataa ohjeistuksia rokotuste suhtee ja kerää rokotuskattavuustietoja. (THL 2015b) Kasallie rokotusasiatutijaryhmä (KRAR) o THL: pääjohtaja asettama työryhmä, joka muu muassa ataa suosituksia uusie rokotteide ottamisesta kasallisee rokotusohjelmaa. Rokotusohjelmaa otettava uude rokottee pitää merkittävästi parataa kasaterveyttä vähetämällä se taudi esiityvyyttä, jolta rokote suojaa. Uude rokottee pitää olla yksilölle turvallie, laajasta käytöstä ei ole odotettavissa väestötasolla hyötyy ähde liiallisia haittoja ja uutee rokotteesee tarvittava taloudellise paostukse tulisi olla saavutettavaa terveyshyötyy ähde kohtuullie. (THL 2012) Eduskuta päätti lisätä HPV-rokottee kasallisee rokotusohjelmaa kasallise rokotusasiatutijaryhmä suosituksesta ja sille varattii rahat vuode 2013 budjetista. HPV-rokote estää HPV- eli papilloomavirustartutoja, jotka aisilla voivat aiheuttaa kohdukaulasyöpää. HPV-virukset ovat osallisea moie muideki syöpie syyssä. HPV-rokotuste atamie alkoi peruskoulussa Rokote o suuattu vuotiaille tytöille ja takautuvasti vuotiaille tytöille. (STM 2013) Rokotuste aloittamista saatteli mediakohu varsiki sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Facebookissa ja kouluje Wilma-järjestelmissä levisi syksyllä 2013 laajasti väite, että HPV-rokote ei ole turvallie ja että se aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia (Nuutie 2013). Näitä haittoja saottii ilmeee esimerkiksi Japaissa, Itiassa ja Israelissa. Väittee takaa oli hyviki viralliselta kuulostava taho, Suome terveysjärjestö ry, joka edustaja o koulutukseltaa lääkäri. Eräs toieki paljo mediahuomiota äkemyksillää saaut lääkäri vastusti HPV-rokotusta äkyvästi (Heikkilä 2013). THL joutui oikomaa sosiaalisessa mediassa levieitä väitteitä ja rauhoittelemaa 6

8 vahempia paiottamalla sitä, että rokotetta o laajasti tutkittu, myös Suomessa, eikä vakavia haittoja ole ilmeyt. THL kertoi, että WHO: mukaa rokottee tehosta o kiistato äyttö ja rokottee o saaut maailmassa jo 175 miljooaa ihmistä. Rokotusohjelmaa jatketaa myös iissä maissa, joissa Suome terveysjärjestö edustaja väitti tapahtuee jopa kuolemaa johtaeita haittoja ja pysyviä vammautumisia. (THL 2014e, Repo 2013, YLE Terveys 2013a, YLE Terveys 2013b) Mediassa ostettii esille seki, että rokotusohjelmaa valittu rokote Cervarix o sama GlaxoSmithKlie-lääkeyritykse kehittämä kui kohoutta arkolepsiariskiä aiheuttaut Pademrix -sikaifluessarokote. Väitettii myös, että rokotetta ei ole tutkittu tarpeeksi ja että se voi aiheuttaa muu muassa syöpää. (Verkkomedia.org 2013) HPV-rokottee käytöstä ja haitoista käytii keskustelu eduskuassa kasaedustaja tehtyä kirjallise kysymykse HPV-rokotuste aloittamisesta, rokotteesee liittyvistä haitoista ja haittoje seuraasta. Peruspalvelumiisteri vakuutti, että HPV-rokote täyttää kasallise rokotusohjelma vaatimukset ja se o tieteellisesti todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi sekä yksilö- että väestötasolla. Lisäksi rokote vähetää kokoaiskustauksia ja se haittoja seurataa tarkasti. (Eduskuta 2013) Syksyllä 2013 mediassa käyty keskustelu äytti mite emotioaalisesti latautuutta ja eettisesti jäitteistä (Lauis 2013) rokotteista käytävä keskustelu voi pahimmillaa olla. Tämä pro gradu toimeksiato tuli Terveyde ja hyvivoii laitokselta. THL arvioi jo aikaisessa vaiheessa, että kaupukie HPV-rokotuskattavuuksissa tulisi olemaa eroja Suome eri puolilla. THL halusi selvittää, mikälaie asee kohderyhmää kuuluvie tyttöje äideillä oli HPV-rokotusta kohtaa ja johtuivatko erot HPV-rokotuskattavuuksissa äitie erilaisesta suhtautumisesta rokotteesee. Lisäksi haluttii selvittää äitie tietolähteitä ja sitä, mitä tietolähteitä äidit pitivät luotettavia. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1. Millaie tietämys äideillä o HPV-ifektiosta 2. Mistä tietolähteistä äidit ovat saaeet tietosa HPV-ifektiosta ja HPVrokotuksesta 3. Mitä tietolähteitä äidit pitävät luotettavia 4. Mitä eroja aseteissa o HPV-rokotukse suhtee ja mistä erot johtuvat 5. Selittävätkö erot aseteissa rokotuskattavuude eroja 7

9 Tässä työssä selvitetää esi yleisesti rokotteisii liittyviä mahdollisuuksia ja ogelmia. Seuraavaksi tarkastellaa, mite arvot ja aseteet muodostuvat, millaisia arvoja ja aseteita rokotuksii liittyy sekä mitä eettisiä kysymyksiä ousee esii rokotteide yhteydessä. Suomalaiste suhtautumista tieteesee ja rokotteisii o tarkasteltu aiempie tutkimustuloste avulla. HPV-ifektiosta, kohdukaulasyövästä, HPVrokotteista ja Suome kasallisesta rokotusohjelmasta käydää läpi perustiedot sekä tilastot HPV-rokotuskattavuudesta esimmäise rokotusvuode aikaa. Pro gradu tutkimusosuus koostuu espoolaiste ja oululaiste luokkalaiste tyttöje äideille suuatusta iteretkyselystä. Kyselyllä pyrittii saamaa vastauksia edellä maiittuihi tutkimuskysymyksii ja selvittämää äitie aseteita HPV-rokotusta kohtaa. 8

10 2 ROKOTTEET INFEKTIOIDEN EHKÄISYSSÄ 2.1 ROKOTTEIDEN MAHDOLLISUUDET JA ONGELMAT Maailma terveysjärjestö (WHO) arvio mukaa rokotteet säästävät vuosittai 2-3 miljooaa ihmishekeä. Tärkeimpiä rokotteilla torjuttuja tartutatauteja ovat kurkkumätä, tuhkarokko, hikuyskä, keuhkokuume, polio, rotavirukse aiheuttama ripuli, vihurirokko ja jäykkäkouristus. WHO o julistaut Rokotuste vuosikymmee (egl. the Decade of Vaccies, DoV) , joka tavoitteea o, että kaikki ihmiset ja yhteisöt maailmassa olisivat vapaita rokotteilla torjuttavista sairauksista. WHO: mukaa rokotusohjelmat tukevat tasa-arvoa ja e tulee sovittaa yhtee muu perusterveydehuollo kassa. Korkea rokotuskattavuus o Rokotuste vuosikymmee tärkeimpiä tavoitteita. Vuotee 2020 meessä kaikkie rokotuste kattavuude pitäisi olla 90 kasallisesti ja alueellisesti 80. Tällä hetkellä rokotusohjelmie toteuttamie o vielä kaukaa tästä tasa-arvosta. (WHO 2013a, Eskola, Rees 2013, Lauis 2007) Rokotteide meestystaria viimeiste vuosikymmete aikaa o käätyyt harmillisesti myös rasitteeksi rokotuksille. Rokotteilla torjutut sairaudet ja kuolleisuus ovat hävieet ihmiste muistista ja iide sijaa rokotteide haittavaikutukset ovat ilmestyeet keskustelu keskiöö. Rokotteide mahdolliset haittavaikutukset ähdää todeäköisempää ja vaarallisempaa vaihtoehtoa kui rokotteilla torjuttava sairaus. Koska HPV-rokotteita o ollut markkioilla vasta alle kymmee vuotta, mota vuosikymmetä kattavaa pitkäaikaistietoa HPV-rokotukse tehosta kohdukaulasyövä ehkäisystä ei ole saatavilla. Useammat tutkimustulokset perustuvat kliiisissä tutkimuksissa saatuihi tietoihi ja matemaattisee malliuksee. WHO o arvioiut, että kehittyvissä maissa kohdukaulasyövä riski aleee rokotetuilla prosettia jos rokotuskattavuus o prosettia. Läsimaissa kuolleisuude kohdukaulasyöpää o arvioitu laskeva HPV-rokotukse asiosta. Kokoaisuudessa HPV-rokottee arvioidaa estävä oi eljä viidestä kohdukaulasyövästä. (WHO 2008, THL 2014f) Läsimaissa o todettu, että paras HPV-rokotuskattavuus saavutetaa atamalla rokotus kouluissa. Matti Lehtie (2014) o tutkiut eri rokotusstrategioide vaikuttavuutta terveysrekistereitä hyödytämällä. Alustavie eusteide mukaa tulokset laumasuoja suhtee vaihtelevat jopa 30 riippue siitä, mitä rokotusstrategiaa o käytetty ja oko myös pojat rokotettu. Lehtise tutkimuksessa ei ilmeyt 9

11 terveyshaittoja seuratavuode aikaa eikä esimerkiksi arkolepsiaa havaittu. Tehokkaa ja turvallise HPV-rokotusohjelma lisäksi Lehtie suosittaa HPV-testii perustuvia seulotoja ykyiste papa-seulotoje tilalle HPV-tautie hävittämiseksi ja kustauste säästämiseksi. (Lehtie ym., 2014) Rokotteita koskevat ogelmat liittyvät useimmite haittavaikutuksii, erityisesti odottamattomii haittavaikutuksii, joita voi esiityä tarkasta tutkimus- ja kehitystyöstä ja valvoasta huolimatta. Osa harviaisista haittavaikutuksista tulee ilmi vasta siiä vaiheessa, ku otoskoko o riittävä eli rokotetta o aettu tuhasille, jopa miljooille ihmisille, mikä ei välttämättä ole ollut mahdollista kehitys- ja testausvaiheessa. Viime vuosia erityistä huomioita Suomessa o saaut sikaifluessapademiaa vastaa suuattu Pademrix -rokote ja rokotusta seuraut kohout riski sairastua arkolepsiaa. Vuosia sytyeide laste ja uorte riski sairastua arkolepsiaa oli esimmäiseä vuoa rokottamise jälkee 13-kertaie ja toisea vuoa viisikertaie sama ikäisii rokottamattomii verrattua. Aikuisilla oli kahtea esimmäiseä vuoa Pademrix -rokotukse jälkee oi seitsemäkertaie riski sairastua arkolepsiaa kui rokottamattomilla aikuisilla. Ee Pademrix -rokotuste aloittamista arkolepsiaa sairastui Suomessa yksi lapsi lasta/uorta kohde ja yhteesä oi ihmistä vuodessa. Vuosia Pademrix -rokotuste jälkee sairastueita oli hekilöä vuodessa ja 89 sairastuutta vielä vuoa Vuosia Suomessa sairastui arkolepsiaa yhteesä 146 lasta ja uorta, jotka olivat sytyeet vuoa 1991 tai se jälkee. (Jokie ym., 2014) 2.2 ROKOTTEITA KOSKEVA RISKINARVIOINTI Kute lääkkeitäki, rokotteita koskee huolellie ja tarkasti sääelty lupa- ja valvotaprosessi. Lääkevalvotaviraomaiset puitsevat rokottee haittoja ja hyötyjä tarkasti siiä vaiheessa, ku rokotteelle haetaa myytilupaa. Rokotteita koskee myös jälkivalvota ja haittavaikutuksista raportoiti myytiluva saamise jälkee. Koska rokotteet aetaa terveille ihmisille, rokotteide riskeihi ja haittoihi liittyvä tolerassi o alhaisempi kui lääkkeillä, joita usei aetaa sairaille. Absoluuttisee riskii perustuva ollatolerassi riskie suhtee o kuiteki rokotteide kohdalla mahdoto ajatus (Lauis 2013). Kasalaiste ja terveydehuollo asiatutijoide riskikäsitykset eivät ole samalaisia ja erilaie riskikäsitys tuottaa erilaisia uhkakuvia. Vahempi, joka harkitsee lapsesa rokottamista, voi ähdä rokottamise riskit eri tavalla kui terveydehuollo 10

12 ammattilaie. Vahemma silmissä rokottamisee liittyvät mahdolliset haittavaikutukset saattavat tutua suuremmalta ja todeäköisemmältä uhalta kui itse sairaus, joka rokotuksella pyritää välttämää. Varsiki läsimaissa rokotteide avulla torjutut sairaudet ja iide aiheuttamat riskit ovat ykyää ii tutemattomia, että riskikeskustelu o siirtyyt sairauksista rokottamisee mahdollisesti liittyvii riskeihi. (Larso ym., 2011, Polad, Polad 2011, Polad 2010) 11

13 3 ARVOT JA ASENTEET Ihmiset elävät keskellä erilaisia arvoja ja aseteita. Arvot ja aseteet ovat käsitteiä lähellä toisiaa, mutta e eivät ole yksi ja sama asia. Sosiaalisilla arvoilla tarkoitetaa tavoitteita koskevia valitataipumuksia, jotka ovat ympäristöstä opittuja, yleisiä ja pysyviä. Arvot koskevat laajoja kokoaisuuksia ja kertovat huomattavasti yleisemmistä valitataipumuksista. Arvot edustavat yksilölle tai yhteisölle luoteeomaista käsitystä toivottavasta päämäärästä. Ne voivat myös olla käyttäytymistä koskevia käsityksiä tai uskomuksia. Ihmiset pyrkivät mahdollisuuksie mukaa oudattamaa omaksumiaa arvoja. Aseteisii verrattua arvot ovat pysyvämpiä. (Allardt 1983, Meli, Roie 2008) Aseteella tarkoitetaa taipumusta reagoida myöteisesti tai kielteisesti johoki esieesee, hekilöö tai asiaa. Aseteella o aia joki kohde. Asetee taustalta löytyy opittu taipumus ajatella, tutea ja käyttäytyä määrätyllä tavalla tiettyä kohdetta kohtaa. Ihmise kaikessa päivittäisessä toimiassa ovat aseteet mukaa. Aseteet ovat usei hyvi pitapuolisia eivätkä e ole ii pysyviä kui arvot. Aseteet saattavat muuttua opeastiki. Aseteita voidaa myös kuvata liimaksi, joka yhdistää ihmiset ryhmiksi ja ataa heille sosiaalise idetiteeti ja statukse. (Allardt 1983, Erwi 2005) 3.1 ASENTEIDEN MUODOSTUMINEN Phil Erwi o kirjassaa Aseteet ja iihi vaikuttamie (2005) listaut seitsemä tapaa, joilla aseteet voivat sytyä ja kehittyä. Useimmite ämä seitsemä tapaa toimivat toisiaa täydetäe ja limittäi. Iformaatiovaikutuksella tarkoitetaa hekilöide välistä viestitää ja joukkotiedotusvälieitä, joilla o suuri merkitys aseteide sytyy ja kehityksee. Ku hekilö miettii kataasa rokotuksii, hä o alttiia sekä positiiviselle että egatiiviselle iformaatiolle ja iformaatiota tulee sekä media kautta että esimerkiksi tuttavapiiristä. Toie merkittävä tekijä o suora kokemus kohteea olevasta asiasta. Hekilöllä voi olla joko hyviä tai huooja rokottamisee liittyviä kokemuksia. Klassise ehdollistumise mallissa ihmiset pitävät iistä ihmisistä, joilla o samalaisia aseteita kui heillä itsellää ja hakeutuvat heidä seuraasa. Aseteet ovat hekilökohtaisia, mutta jos jollaki hekilöllä o samalaisia aseteita kui itsellä, e herättävät myöteistä arvioitia. Välie-ehdollistumie teoriassa korostetaa vahvistamise merkitystä käyttäytymise oppimisessa ja ylläpitämisessä. Aseteita vahvistetaa palkitsemalla. 12

14 Esimerkiksi eakkoluuloie vahempi voi kaustaa lapsesa eakkoluuloisia aseteita iitä huomatessaa. (Erwi 2005) Rokottamisee joko myöteisesti tai kielteisesti suhtautuvat vahemmat vaikuttavat aseteillaa myös lastesa aseteisii ja käsityksii rokotteista. Havaito-oppimisessa tai mallioppimisessa aseteet opitaa havaioimalla toiste aseteita ja tekoja ja iide seurauksia. Tässäki voi ajatella vahemmalla tai muulla ympäristöllä oleva merkittävä rooli aseteide muodostumisessa. Sosiaalise vertailu teoria mukaa ihmisellä o sisäie tarve arvioida aseteitaa ja kykyjää suhteessa muihi. Tämä tarve vahvistuu erityisesti epävarmoia aikoia ja silloi ku yksilö o epävarma asemastaa. Erwii viimeie teoria ostaa esille periöllisyyde. Vaikka periteise määritelmä mukaa asee o opittu valmius, uudempi tutkimus o ataut viitteitä siitä, että aiaki muutamie aseteide kehittymiselle periöllisyydellä saattaa olla merkitystä. Jo kaua o tiedetty, että esimerkiksi kielteiset aseteet käärmeitä ja hämähäkkejä kohtaa opitaa muita pelkoja helpommi. (Erwi 2005) Voi myös ajatella, että ihmisellä o sisäärakeettu pelko piikkejä ja pistämistä kohtaa ja pelko rokotusta kohtaa kumpuaa sieltä. 3.2 ASENTEIDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN YHTEYS, METAPREFERENSSI Aseetutkimuksii ja iistä tehtävii tulkitoihi o suhtauduttava varauksella, sillä aseteide ja käyttäytymise välillä ei aia ole selvää yhteyttä. Asee, kute eakkoluuloisuus, voi kuvata vai hekilö mielipidettä, joka ei kuitekaa ilmee tämä ulkoisessa käyttäytymisessä. Metapreferessillä tarkoitetaa halua toimia määrätyllä tavalla, vaikka todellie toimita ei sitä vastaakaa. Vahempie aseteet ja aikomukset eivät välttämättä lopulta ole sama kui heidä toimitasa esimerkiksi rokotukse suhtee. (Allardt 1983, Erwi 2005, Meli, Roie 2008) Aseteide vaikutukse käytöksee o väitetty oleva vahvempi silloi, ku hekilöllä o omakohtaista kokemusta asetee kohteesta. Samoi jos ihmise oma etu o kyseessä, hä myös toimii todeäköisemmi aseteidesa mukaisesti. (Erwi 2005) 13

15 3.3 ROKOTTEITA KOSKEVAT ARVOT JA ASENTEET Rokotteisii kohdistuvia epäilyksiä ja huolia o ollut kasalaiste mielissä ii kaua kui rokotteita o ollut olemassa (Wolfe, Sharp 2002). Pelko rokotteide haitoista, olivat e sitte odotettavissa olevia tai odottamattomia haittoja, vaikuttaa oleva suuri tekijä rokotekriittisyydessä tai rokotteista kieltäytymisessä (Polad 2010). Itereti ja erityisesti sosiaalise media myötä rokotteisii kriittisesti suhtautuvat liikkeet saavuttavat kuiteki paljo laajemma huomio ja paljo opeammi kui aikaisemmi o ollut mahdollista. Erityisesti ihmiset, jotka eivät välttämättä ole rokotusvastaisia, mutta etsivät tietoa rokotteide turvallisuudesta, vaihtoehtoisista rokotusaikatauluista ja uusie ja vahoje rokotteide tarpeellisuudesta, ovat tällaiste sosiaalisessa mediassa opeasti leviävie ryhmie vaikutuksille alttiita. Ihmiste rokotusmyöteisyys tai -kielteisyys o sekoitus tieteellisiä, taloudellisia, psykologisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä. (Larso ym., 2011) Tietovajeharha Usei kasalaiste rokotekriittisyyttä perustellaa tietovajeella. Se mukaa jos kasalaisilla olisi paremmat tieteelliset tiedot tartutataudeista, rokotteista ja rokotteide hyödyistä, he suhtautuisivat rokotteisii myöteisemmi. Rokotusmyöteisyyde lisäämiseksi kasalaisille tulisi tarjota helposti ymmärrettävää ja totuudemukaista tietoa tartutataudeista ja iide ehkäisystä. Viime aikoia tietovajemallia o kuiteki kritisoitu paljo. Vaikka kasalaiste tiedot tartutataudeista ja rokoteturvallisuudesta ovatki puutteelliset, o esitetty, että kasalaiste rokotekriittisyys perustuu pääasiallisesti muihi kui tiedollisii seikkoihi. O arveltu, että rokotteita koskeva tiedottamie voi jopa lisätä kasalaiste kriittisyyttä. Maailmakuvalla, ideologialla, poliittisilla ja moraalisilla aseteilla, luottamuksella ja riskikäsityksellä sekä sosiaalisella idetiteetillä o ajateltu oleva suurempi vaikutus kasalaiste rokotusaseteisii kui tietovajeella. (Lauis 2013, Larso ym., 2011) Laimilyötiharha Lauis (2013) selittää laimilyötiharhaa: Laimilyötiharha tarkoittaa joki epätoivotu asiatila arvioimista huoommaksi silloi, ku se o seurausta aktiivisesta toimiasta kui silloi, ku asiatila o seurausta tekemättä jättämisestä. Rokotteisii liittye laimilyötiharha ilmeee site, että osa ihmisistä pitää rokottamista tautii sairastumista suurempaa uhkaa. Näi jopa sellaisessa tilateessa ku taudi 14

16 aiheuttamat haitat ovat todeäköisempiä, vakavampia ja pitkäkestoisempia kui rokotteesee liittyvät haitat. (Lauis 2013) Status quo -harha Status quo -harhalla tarkoitetaa ihmiste perusteetota mieltymystä ja takertumista vallitsevaa tilateesee ja siihe vaihtoehtoo, joka jättää tilatee eallee. Lääketiede ja biotekologia ovat kehittyeet valtavasti viimeiste vuosie ja vuosikymmeie aikaa, mutta ihmiset voivat olla haluttomia sopeutumaa kehityksee. Tämä koskee myös uusia rokotteita, vaikka tietee kaalta muutokset olisivat eliolosuhteita paratavia ja terveyttä edistäviä. Tällöi o kyse status quo -harhasta. (Lauis 2013) Valheellie tasapaio -harha Valheellie tasapaio -harha (egl. false balace) sytyy siitä, ku varsiki mediassa aetaa relevatille, tutkitulle, tieteelliselle tiedolle ja sitä vastustaville mielipiteille yhtä paljo äkyvyyttä. Esimerkkiä maiittakoo, että vaikka todellisuudessa 99 asiatutijoista olisi sitä mieltä, että pikkulaste rokotukset ovat turvallisia ja tehokkaita ja vai 1 asiatutijoista olisi asiasta eri mieltä, ii mediassa tästä luodaa valheellie tasapaio -harha, joka mukaa asiatutijoide mielipiteet olisivat jakautueet jotakuiki puolet rokotuste puolesta ja puolet rokotuksia vastaa. Tämä valheellie tasapaio -harha vaikuttaa ihmiste aseteisii (Dulop 2013). Valheellie tasapaio -harhassa vaihtoehdot, esimerkiksi oikei vai vääri, järki vai tue, tiede vai mutu, asetetaa keiotekoisesti vastakkai ja luodaa ristiriitatilae, jota asiatutijoide ja tietee maailmassa ei todellisuudessa ole (Nohyek 2014). Valheellie tasapaio -harha saattaa osittai selittää miksi suomalaisista 38 kokee rokotekriittisyyde terveysuhaksi (Keski-Hallila 2014). Dixo ja Clarke tutkivat (2013) valheellie tasapaio -harhaa käytäössä. Dixoi ja Clarke tutkimuksessa yhdysvaltalaiset yliopisto-opiskelijat jaettii kolmee ryhmää. Yksi ryhmä sai luettavaksee uutisartikkeli, joka mukaa tuhkarokkorokote aiheuttaa autismia. Toie ryhmä sai artikkeli, joka loi lukijalle valheellie tasapaio -harha esittämällä perusteluja tuhkaroko ja autismi syy-seuraussuhtee puolesta ja vastaa. Kolmae ryhmä uutisartikkeli kertoi yksiselitteisesti, että rokote ei voi aiheuttaa autismia. Ku opiskelijoilta artikkeleide lukemise jälkee kysyttii, kuika todeäköisesti he rokottaisivat lapsesa tuhkarokkorokotteella, valheellie tasapaio 15

17 -harha artikkeli lukeeet opiskelijat suhtautuivat kaikkei kielteisimmi tuhkarokkorokotuksee. (Dixo, Clarke 2013) Dixo ja Clarke arvelivat, että asiaa perehtymättömille saattoi jäädä vaikutelma, että asiatutijoide mielipiteet olivat jyrkästi jakautueet, tai että asiatutijat todella olivat epävarmoja rokottee hyödyistä ja haitoista. Tämä saattoi johtaa kielteisee päätöksee rokottamise suhtee. (Dixo, Clarke 2013) 3.4 ROKOTEASENTEISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lähes kaikissa tutkimuksissa pelko haittavaikutuksista ja varsiki yllättävistä haittavaikutuksista, o ollut suuri rokotekriittisyytee vaikuttava tekijä (Dahlstrom ym., 2010, Dempsey ym., 2009, Polad 2010, Rosethal ym., 2008, Stocker ym., 2013). Haittavaikutuste pelko ei ole uusi ilmiö, joka olisi sytyyt yhä useampie rokotteide keksimise myötä, vaa ilmiö o tuttu jo rokotteide alkuajoista lähtie (Wolfe, Sharp 2002). Nykyaikaa o aioastaa opeampaa ja helpompaa tavoittaa yhä laajempia yleisöjä viestiällä. Nopea ja helpo tavoitettavuude havaitsi myös Keela (2010), ku hä seurasi verkkoyhteisö MySpacessa julkaistuja eglaikielisiä, pääosi yhdysvaltalaisia blogikirjoituksia HPV-rokotteesee liittye 2,5 vuode aja vuosia Tuoa aikaa HPV-rokote tuli markkioille Yhdysvalloissa. Blogikirjoituksissa 43 prosetissa suhtauduttii HPV-rokotteesee kriittisesti. Kriitikoide huoli suutautui esisijaisesti rokottee turvallisuutee. Muita maiittuja huoleaiheita olivat muu muassa rokotevalmistajie itressit rokotuste atamise ja kehittämise suhtee, huoli vakavista haittavaikutuksista sekä huoli vahempie oikeudesta päättää rokottaako lapsesa vai ei. HPV-rokottee tehokkuutta epäiltii ja kerrottii muista vaihtoehdoista rokottamiselle tai vakuuteltii, että HPV-ifektio paratuu itsestää useimpie ihmiste kohdalla ja rokote o siksi turha. Kielteisistä kirjoituksista eemmistö oli mieste kirjoittamia ja miehillä oli myös laajempi yhteisö MySpacessa, joka kautta heidä mielipiteesä levisivät laajemmalle. (Keela ym., 2010) Tutkijat ovat arvelleet, että erilaiset verkkoyhteisöt heijastelevat todellise elämä sosiaalisia verkostoja. Tästä johtue tutkijat pelkäävät, että riski rokotteilla torjuttavie tautiepidemioide puhkeamisee rokottamattomie keskuudessa kasvaa, jos rokotteisii kriittisesti suhtautuvat ovat yhteydessä toisiisa myös verko ulkopuolella. (LSOHTM 2015) Dahlström (2010) teki Ruotsissa väestötutkimukse lähes vahemmalle heidä aseteistaa HPV-rokotetta kohtaa ee kui HPV-rokote tuli Ruotsissa kasallisee 16

18 rokotusohjelmaa. Tieto HPV-ifektiosta ja vahemma yleie rokotemyöteisyys lisäsivät tässä tutkimuksessa vahemma myöteisyyttä HPV-rokotusta kohtaa. Tutkimukse tulokset kertovat myös, että mitä parempi tulotaso vahemmalla ja perheellä o, sitä positiivisemmi he suhtautuvat HPV-rokotteesee. Toisaalta korkeamma koulutustaso myötä vahemma halukkuus HPV-rokotuksee väheee. Vahemmat, joilla oli tyttäriä, olivat valmiimpia hakkimaa HPV-rokottee vaikka omalla kustauksellaa kui poikie vahemmat. Samaie Dahlströmi tutkimus kertoi myös se, että Pohjoismaide ulkopuolella sytyeet maahamuuttajat olivat haluttomampia atamaa lapsellee HPV-rokottee kui sytyperäiset ruotsalaiset. (Dahlstrom ym., 2010) Rosethali (2008) Yhdysvalloissa tekemä tutkimus ataa osittai erilaisia tuloksia se suhtee, mitkä seikat vaikuttavat HPV-rokottee ottamisee. Rosethali mukaa äidi taustalla, kute seksuaalihistorialla tai -arvoilla tai äidi omakohtaisella kokemuksella HPV-ifektiosta ei ollut merkitystä HPV-rokotuksee liittyvässä päätökseteossa. Myöskää äidi tai tyttäre ikä ei vaikuttaut aikomuksee ottaa tai olla ottamatta HPVrokotus. Tärkei vaikuttava tekijä oli rokottee uutuus, joka takia moet äidit vielä harkitsivat päätöstää sekä se, että rokotus ei tutuut vielä ajakohtaiselta tyttäre kohdalla. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat äitie yleie asee rokotteita kohtaa ja heidä käsityksesä vahemmuudesta ja lapse haavoittuvuudesta. (Rosethal ym., 2008) Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kartoitettii sekä sitä, mitä lääkärit arvelivat vahempie ajatteleva HPV-rokotteesta että vahempie todellisia mielipiteitä. Tutkimuksessa lääkärit arvioivat, että vahemmat eivät pidä HPV-rokotetta erityise tarpeellisea juuri heidä lapsellee. Kuiteki kysyttäessä vahemmilta HPVrokotukse tarpeellisuudesta, he pitivät HPV-rokotusta yhtä tarpeellisea kui muitaki lapsuus- ja uoruusiä rokotuksia. Metapreferessi eli halu toimia määrätyllä tavalla, joka ei kuitekaa vastaa todellista toimitaa, kuvaa vahempie ajatuksia tässä tutkimuksessa; huolimatta vahempie melko positiivisesta aseteesta HPV-rokotusta kohtaa vai oi 30 yhdysvaltalaisista vuotiaista tytöistä o saaut HPVrokotukse. (Healy, Motesios & Middlema 2014) Vahempie aseteet ja aikomukset eivät välttämättä lopulta ole yhtä kui heidä toimitasa rokotukse suhtee, mutta vahempie roolilla o paljo merkitystä se suhtee ottaako tytär HPVrokotukse (Dahlstrom ym., 2010, Stocker ym., 2013). 17

19 Lääkäri tai muu terveydehuollo ammattilaise suositus ottaa HPV-rokotus o moelle vahemmalle tärkeä tekijä päätettäessä lapse rokottamisesta. Tutkijoide mukaa terveydehuoltohekilöstö osuutee rokotuspäätöksessä kaattaisi kiiittää erityistä huomioita mietittäessä keioja vaikuttaa vahempie mielipiteesee (Dempsey ym., 2009, Reiter ym., 2009, Rosethal ym., 2008, Stocker ym., 2013). Tutkimuksissa o tullut ilmi, että moie vahempie mielestä tytär o liia uori HPVrokotuksee silloi ku sitä tarjotaa, eikä lapsi ole vielä siiä vaiheessa seksuaalisesti aktiivie. Näistä syistä rokote ei tuu tarpeelliselta (Dahlstrom ym., 2010, Dempsey ym., 2009). Eräät tahot, erityisesti jotkut uskoolliset ryhmät, vastustavat HPV-rokotetta, koska he katsovat se liittyvä liia vapaasee seksuaalielämää. Osa vahemmista pelkää, että rokottee myötä tyttärelle sytyy väärä käsitys siitä, että rokote suojaisi kaikilta sukupuolitaudeilta. Tämä käsitys taas saattaa johtaa tyttöje kohdalla aikaisempaa sukupuolielämä aloittamisee, useampii kumppaeihi, sukupuolitauteihi ja epätoivottuihi raskauksii. (LSOHTM 2015, Smith ym., 2015) Kaadalaiset tutkijat selvittivät rekisteritietoje perusteella, oko HPV-rokotteella yhteys riskialttiisee seksuaalikäyttäytymisee. Tutkimuksessa hyödyettii yli kaadalaise tytö terveysrekisteritietoja. Puolet tytöistä sai HPV-rokotukse heti se tultua rokotusohjelmaa vuosia tyttöje ollessa keskimääri 13-vuotiaita. Vertailuryhmä tytöt olivat olleet 13-vuotiaita vuosia eli ee rokotusohjelma alkamista eivätkä he olleet saaeet HPV-rokotusta. Molempie ryhmie tyttöjä seurattii keskimääri 4,5 vuotta. Ryhmie välillä ei havaittu eroja raskauksie tai sukupuolitautie määrissä. Mahdollisia eroja sukupuolielämä aloitusiä tai sukupuolikumppaie määrä suhtee tutkimus ei selvittäyt, koska tutkimus perustui vai terveysrekistereistä saatuihi tietoihi raskauksista ja sukupuolitaudeista. (Smith ym., 2015) 18

20 4 ROKOTTEITA KOSKEVAT EETTISET KYSYMYKSET Isossa-Britaiassa toimiva Nuffield Coucil o Bioethics (NCB) tutkii biologiaa ja lääketieteesee liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä ataa iistä raportteja ja suosituksia. Neuvosto julkaisi vuoa 2007 Public Health: Ethical issues -raporti. Raportissa käsitellää muu muassa tarttuvia tauteja kasaterveyde äkökulmasta ja rokotteide roolia tarttuvie tautie ehkäisyssä. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) NCB: mukaa valtiolla o velvollisuus huolehtia kasalaise ja yksilö mahdollisuuksista elää tervettä elämää. Valtio tehtävä o poistaa terveytee liittyviä epätasa-arvoisia seikkoja erityisesti heikommassa asemassa olevilta ryhmiltä ja yksilöiltä. Parhaite tämä oistuu hovimestarimalli (egl. stewardship model) avulla. Hovimestarimallissa ogelmii tartutaa tehokkaasti, mutta kasalaisia ei voi pakottaa mihikää heidä omaa terveyteesä tai se edistämisee liittye. Toisi saoe aikuisia ihmisiä ei voi pakottaa terveisii elämätapoihi. Hovimestarimalli mukaa kasalaisia kuiteki aktiivisesti ohjataa oikeaa suutaa ilma pakotteita tai kaustimia ja tehdää terveyde edistämie ja ylläpitämie mahdollisimma helpoksi. Hovimestarimalli päämäärä o saavuttaa asetetut terveystavoitteet ii, että yksilö oikeuksia rajoitetaa tai loukataa mahdollisimma vähä. NCB ei kuitekaa aia pidä välttämättömää yksilö suostumusta. Jos jollaki toimepiteellä saavutetaa merkittävä hyöty koko väestölle eikä se aiheuta merkittävää haittaa yksilölle, ii yksilötaso suostumus ei ole välttämätö, vaa demokraattiste päätöksetekoprosessie kautta voidaa hakkia yksilötaso kattava suostumus. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) Rokotteide kohdalla euvosto muistuttaa, että rokotteide avulla voidaa parataa heikommassa asemassa olevie yksilöide asemaa esimerkiksi kohdistamalla ifluessarokotukset pitkäaikaissairaille, lapsille ja vahuksille. Rokotteista saatu hyöty voidaa jakaa kahtee; itselle tai omalle lapselle saatuu hyötyy ja muille saatuu hyötyy laumaimmuiteeti muodossa. Laumaimmuiteetti ostaa kuiteki kysymykse vapaamatkustajista. Vapaamatkustajat hyötyvät laumaimmuiteeti tuomasta suojasta, mutta välttävät rokottamisee mahdollisesti liittyvät riskit. (Nuffield Coucil o Bioethics 2007) Näitä vapaamatkustajia voidaa kutsua myös elitisteiksi, jotka haluavat rokotteide hyödyt, jos riittävästi muita lapsia o rokotettu, mutta eivät halua omille lapsillee rokottamise liittyviä riskejä tai haittoja (Larso 2011). 19

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn]

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn] Tilapäie vahempairaha lapse hoido yhteydessä [Tillfällig föräldrapeig vid vård av bar] Klicka här, skriv ev. Udertitel Lapset sairastuvat usei. Tämä vuoksi voit saada tilapäistä vahempairahaa, jos joudut

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät 9.11. 2015

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät 9.11. 2015 Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät 9.11. 2015 1 Sidonnaisuudet Omistukset : - Matkat, luentopalkkiot, muut huomion/suosion osoitukset : -

Lisätiedot

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSTÄ KOSKEVAN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSEN TOTEUTUMISEN VALVONTA MITTAUKSIN Mikko Kylliäie, Valtteri Hogisto 2 Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A, 3300 Tampere mikko.kylliaie@helimaki.fi

Lisätiedot

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia

Lisätiedot

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.00-0..00 0-DEC-0 ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi Oppilaitos

Lisätiedot

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa. Testimuuttuja kriittie arvo 5 %: merkitsevyystasolla katsotaa taulukosta. Kriittie arvo o 9,488. Koska laskettu arvo 4,35 o pieempi kui taulukosta saatu kriittie arvo 9,488, ii ollahypoteesi jää voimaa.

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos 1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon

Lisätiedot

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja. POHDIN rojekti Jatkuva korko ja e Eksoettifuktioille voidaa johtaa omiaisuus f ( x) f (0) f( x). Riittää ku oletetaa, että f (0) o olemassa. Nyt eksoettifuktioide f( x) 2 x ja gx ( ) 3 x välistä yritää

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) K(1998) 1388 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS tehty 20 päivää toukokuuta 1998 yrityskeskittymä julistamisesta yhteismarkkioille ja ETA-sopimukse toimitaa soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö!

Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö! Vaikuttava säätiö! Säätiöide vaikuttavuude arvioii periaatteita ja käytätöjä Vaikuttava säätiö! Tee hyvää täää ja vielä parempaa huomea. Toimittajat Liisa Suvikumpu, Päivi Tikka, Pasi Saukkoe Työryhmä

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Aamukatsaus 03.06.2002

Aamukatsaus 03.06.2002 Ideksit & korot New Yorki päätöskurssit, euroa Muutos Päätös Muutos-% Helsiki New York (NY/Hel) Dow Joes 9925,3 +0,14 Nokia 15,36 14,87-3,20 % S&P 500 1067,1 +0,23 Soera 3,97 3,78-4,75 % Nasdaq 1615,7-0,99

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Calculus Lukio MAA9 Trigoometriset fuktiot ja lukujoot Paavo Jäppie Alpo Kupiaie Matti Räsäe Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Trigoometriset fuktiot ja lukujoot (MAA9) Pikatesti

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder Yhteistyössä säätiöide puolesta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Delegatioe för stiftelser och foder Palvelut jäseille euvotaa Neuvottelukuta opastaa säätiöihi liittyvissä kysymyksissä ja tarjoaa jäseistöllee

Lisätiedot

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP)

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP) 10 Esimerkki 2 (Kaupparatsuogelma eli TSP) Kauppamatkustaja o kierrettävä kaupukia site, että hä lähtee kaupugista 1 ja palaa sie sekä käy jokaisessa muussa kaupugissa täsmällee kerra. Matka kaupugista

Lisätiedot

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Paiotalo Tammerprit Oy, Tampere 2014

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

PIENURAKKASOPIMUS. Hanke. Rakennuskohde. Urakan kohde. Sopijapuolet. Tilaaja. Urakoitsija

PIENURAKKASOPIMUS. Hanke. Rakennuskohde. Urakan kohde. Sopijapuolet. Tilaaja. Urakoitsija RT 16-10703 KH X4-00272 ohjetiedosto syyskuu 1999 korvaa RT 16-10407 1(7) PIENURAKKASOPIMUKSEN LAATIMINEN, RAKENNUSTEKNISET TYÖT pieurakka, urakkasopimus, sopimuslomake småetrepread, avtal för småetrepread

Lisätiedot

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II Otokset MS-A050 Todeäköisyyslaskea ja tilastotietee peruskurssi Lueot, osa II Kaksi hyödyllista jakaumaa 3 Estimoiti G. Gripeberg 4 Luottamusvälit Aalto-yliopisto. helmikuuta 05 5 Hypoteesie testaus 6

Lisätiedot

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia 3.9 Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia 3.9. Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia Lukujoo määritelmä harjoituksia 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Tuoteseloste o voimassa 1.1.2008 alkae Yrittäjie tapaturmavakuutus Yrittäjälle edullista turvaa tapaturmie varalta Yrittäjä o yleise sairausvakuutukse korvauste varassa, jos työssä, työmatkalla

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta I. Heikki Ruskeepää

Todennäköisyyslaskenta I. Heikki Ruskeepää Todeäköisyyslasketa I Heikki Ruskeepää 2012 Sisällys 2 1 Todeäköisyys 3 1.1 Klassie todeäköisyys 3 1.2 Kombiatoriikkaa 4 1.3 Aksiomaattie todeäköisyys 8 1.4 Ehdollie todeäköisyys 13 1.5 Riippumattomuus

Lisätiedot

Nuori hammaslääkäri 2014

Nuori hammaslääkäri 2014 Nuori hammaslääkäri 2014 Jaakko Koivumäki, Merja Auero, Aja Eerola, Terhi Karaharju-Suvato, Aariitta Kottoe, Ritva Näpäkagas, Kaisu Pieihäkkie, Nora Savaheimo, Liisa Suomie, Tiia Tuooe Tutkimusraportti

Lisätiedot

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit 2. Mittaus ja data 2.. Johdato Voidaksemme keksiä tosimaailma relaatioita tarkastelemme sitä kuvaavaa dataa, jote esiksi selvitämme, mitä data perimmiltää o. Data kerätää kuvaamalla mielekiitoaluee oliot

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Imatran ketään kumartamattomat Poliitikot

Imatran ketään kumartamattomat Poliitikot www.ikkp.org Imatra ketää kumartamattomat Poliitikot UUSI RYHMITTYMÄ EHDOLLA IMATRAN 2008 KUNNALLISVAALEISSA -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 2007

PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 2007 PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 007 Maaseudu Muutos Mahdollisuudeksi hake Haa Parkkola Joulukuu 007 TIIVISTELMÄ Suomessa toimii oi 7 000 rekisteröityä yhdistystä ja iso määrä rekisteröimättömiä

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12)

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) 1 Syrjitää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) Versio 03/06/09 Osallistujalle luettavat ohjeet (Huomio: Käytä seuraavaa kappaletta esitellessäsi asteikkoa osallistujalle. Lisäselitystäki voi käyttää

Lisätiedot

HPV-rokotuskattavuusraportti

HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotusohjelman aloitus Terveyskeskus : Järvenpää Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu ajantasaiseen

Lisätiedot

Keski-Suome yhteistyöasiakirja 2003 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1 Julkaisutilaukset Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suopää Puheli 014 652 230 Telekopio 014 652 277 Lisätietoja Simo

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmä kehittämie syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 5 2..2003 Päivi Laiterla Tomas Widahl Toi ikkae Atti Lehto Sisällysluettelo Johdato...3 2 Mittarit... 4 2. IO-taso mittarit...4

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Johtamisjärjestelmän uudistaminen

Johtamisjärjestelmän uudistaminen Helsigi kaupuki Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Johtamisjärjestelmä uudistamie 1 Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Sisällysluettelo

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

Valvontakortit. Sovelletun Matematiikan Erikoistyö. Pastinen Tommi 23.4.2010

Valvontakortit. Sovelletun Matematiikan Erikoistyö. Pastinen Tommi 23.4.2010 Valvotakortit Sovelletu Matematiika Erikoistyö Pastie Tommi 3.4. Tässä työssä perehdytää valvotakortteihi tilastollisessa laaduvalvoassa perusteoria ja esimerkkitapauste kautta. Sisältö Johdato... 3 Tilastollisesta

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien Semiklassie johtavuusmalli Metalleissa vastus aiheutuu virrakuljettajie törmäyksistä, joita karakterisoi relaksaatioaika τ Oletetaa, että ifiitesimaalisella aikavälillä dt elektroi törmäystodeäköisyys

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura- ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut -yksikö kassa

Lisätiedot

1/2007 vol. 36. Tässä numerossa. PÄÄKIRJOITUS: Energiapolitiikka ajetaan biohumalassa pellolle... 3. EDITORIAL: Energy policy got bio fever...

1/2007 vol. 36. Tässä numerossa. PÄÄKIRJOITUS: Energiapolitiikka ajetaan biohumalassa pellolle... 3. EDITORIAL: Energy policy got bio fever... 1/2007 vol. 36 Tässä umerossa PÄÄKIRJOITUS: Eergiapolitiikka ajetaa biohumalassa pellolle... 3 EDITORIAL: Eergy policy got bio fever... 4 Uutisia... 5 Ilkka Mäkipetti ydiasioista kuultua 6 Sähkömarkkiat,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998.

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Kokooma 23.1.2008. Viimeisi perustemuutos o vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot