Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö!"

Transkriptio

1 Vaikuttava säätiö! Säätiöide vaikuttavuude arvioii periaatteita ja käytätöjä Vaikuttava säätiö!

2 Tee hyvää täää ja vielä parempaa huomea. Toimittajat Liisa Suvikumpu, Päivi Tikka, Pasi Saukkoe Työryhmä pj. Päivi Tikka, hallitukse jäse, Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Leif Jakobsso, johtaja, Sveska Kulturfode Stefa Mutae, toimitusjohtaja, Samfudet Folkhälsa Pasi Saukkoe, erikoistutkija, Cupore Veli-Markus Tapio, erityisasiatutija, Suome Kulttuurirahasto Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Kai Kilpie, asiamies, Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta ry. Delegatioe för stiftelser och foder rf.. Helsiki isb (id.) isb (pdf) Kasi ja taitto Ae Kaikkoe / Timagi Paiopaikka DMP-Digital Media Parters Oy, Helsiki 2014

3 Sisällys Säätiöille räätälöity opas 5 I Mikä vaikuttavuus ja mikä arvioiti? 6 Vaikuttavuude määrittelemie 6 Tuottavuudesta ja vaikutuksesta vaikuttavuutee 6 Mikä vaikuttavuusarvioiti? 8 II Miksi vaikuttavuutta pitää arvioida? 9 Työvälie oma toimia kehittämiseksi 9 Vaikuttavuusarvioii haaste 9 ja mahdollisuus 10 Viesti säätiöide toimia tuloksellisuudesta 10 III Mite vaikuttavuutta arvioidaa? 11 Arvioii suuittelu lähtee säätiöstä itsestää 11 Vaikuttavuusarvioiti pähkiäkuoressa 11 Kuka arvioi? 12 Arvioii aieistot 13 Arvioii tulokset 13 Säätiöstä yhteiskutaa omasta avasta maailmaapaa 13 Lisälukemistoa 15

4 Vaikuttavuudesta tiiviisti Mitä vaikuttavuus o? Vaikuttavuus o tavoiteltua muutosta, oikeide asioide tekemistä oikei. Mitä vaikuttavuude arvioiti o? Vaikuttavuude arvioiissa selvitetää, kuika hyvi o oistuttu omie tavoitteide saavuttamisessa ja halutu muutokse aikaasaamisessa. Miksi vaikuttavuus kaattaa ottaa toimiassa huomioo? Vaikuttavuude kautta voidaa arvioida, mite hyvi säätiö toimita toteuttaa se sääöissä määrättyä tarkoitusta tai strategisia paiopisteitä. Miksi vaikuttavuude toteutumista kaattaa myös arvioida? Vaikuttavuusarvio avulla voidaa kehittää ja parataa omaa toimitaa, suuitella tulevaisuutta, tuistaa toimia keihääkärjet mutta myös mahdolliset heikkoudet.

5 Tue itsesi, saoi jo muiaie kreikkalaie. Ymmärrä vaikuttavuutesi, saoo ykyie säätiöläie. Säätiöille räätälöity opas Tämä vaikuttavuusarvioitioppaa tarkoitus o herättää säätiö toimiassa mukaa olevia pohtimaa, millaisia tuloksia säätiöissä tavoitellaa ja mite äide tavoitteide toteutumista, säätiö vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaa arvioida. Tiiviillä oppaalla o tarkoitus ispiroida ajattelua ja tarjota työkaluja. Säätiöide hallitukset voivat pitää vaikuttavuude arvioitia keioa oma osaamisesa kehittämisee: arvioii tulokset kertovat, mikä säätiössä toimii ja mikä voisi toimia paremmi. Yhde ala vaikuttavuude arvioitimeetelmät eivät välttämättä sovellu kaikille. Tämä opas o räätälöity säätiöketä tarpeisii, ja se äkökulmat ovat valikoitueet säätiöide erityispiirteide mukaa. Kute Neuvottelukua muideki julkaisuje, myös tämä oppaa tarkoitus o käytäö ohjeide ohella talletaa ja kehittää säätiöide hyviä käytätöjä edistäe site yhteistä hyvää. Säätiöide ja rahastoje euvottelukua hallitukse vuoa 2013 asettama vaikuttavuusarvioititoimikua puheejohtajaa o toimiut Päivi Tikka (Maj ja Tor Nessligi Säätiö) ja jäseiä Leif Jakobsso (Sveska Kulturfode), Stefa Mutae (Samfudet Folkhälsa), Pasi Saukkoe (Cupore), Veli-Markus Tapio (Suome Kulttuurirahasto) sekä Säätiöide ja rahastoje euvottelukua edustajia Liisa Suvikumpu ja Kai Kilpie. Oppaa myötä Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta kaustaa jäsekutaasa arvioimaa toimitaasa ja vaikuttavuuttaa sääöllisesti. Vaikuttavuude seurata, arvioiti ja johtamie kaattaa vakiiuttaa osaksi jokaise säätiö toimia kehittämistä. 5

6 1 Mikä vaikuttavuus ja mikä arvioiti? Vaikuttavuude määrittelemie Lähekkäiset saat vaikutus ja vaikuttavuus merkitsevät eri asioita. Vaikutus o (tarkoitukseto) syy-seuraussuhde. Esimerkiksi myrskyllä o vaikutuksia muttei vaikuttavuutta; myrsky ei toimi tarkoituksellisesti. Vaikuttavuus o aia tarkoituksellise toimia tulos. Mitä sitte o yleishyödyllise säätiö vaikuttavuus? Yksikertaisimmillaa voidaa määritellä, että säätiö vaikuttavuus ovat e muutokset, jotka ovat sytyeet säätiö sääöissä määräty tarkoitukse mukaisella toimialla. Vaikuttavuutta ei siis ole itse toimita, vaa se seuraukset. Vaikuttavuus voi olla aieellista, hekistä tai kulttuurista, suoraa tai epäsuoraa. Säätiö vaikuttavuus voi liittyä yhtä hyvi kulttuuriperiö säilyttämisee kui uorte syrjäytymise estämisee. Vaikuttavuutta o oistumie asetettuje tavoitteide saavuttamisessa ja paiopisteide toteutumisessa. Vaikuttavuus ja vaikuttavuude arvioiti saattavat kuulostaa keiotekoiselta tehokkuude tavoittelulta ja kalliilta kosulttijargoilta. Myyttisiltä vaikuttavie määritelmie ja meetelmie taakse kätkeytyy kuiteki aito mahdollisuus kehittää säätiöide omaa toimitaa ja osaamista. Tuottavuudesta ja vaikutuksesta vaikuttavuutee Säätiö pyrkii vaikuttamaa tavalla, joka o se tarkoitukse kaalta mielekäs. Vasta tietylaise tulokse aikaasaamie muuttaa vaikutukse vaikuttavuudeksi. Esimerkiksi lääketiedettä tukeva säätiö myötäessä apuraha ala tutkijalle vaikutus o välitö ja ilmeie: tutkija rahahuolet helpottavat joksiki aikaa ja tutkimushake käyistyy. Tämä ei kuitekaa ole säätiö toimia varsiaie päämäärä. Vaikuttavuudesta voidaaki puhua vasta sitte, ku myötöpäätökse sisällölliset tavoitteet o saavutettu ku esimerkiksi apurahasaaja o tuottaut uutta lääketieteellisesti relevattia tutkimustietoa, joka avulla potilaat paraevat etistä tehokkaammi. Mite sitte usei sekoitetut termit tuottavuus ja vaikuttavuus eroavat toisistaa? Tuottavuus mittaa periteisesti resurssie ja tuotoste suhdetta, ku vaikuttavuus mittaa iide seurauksia ja aikaasaatua muutosta. Taloudellie tuottavuus tai tehokkuus ovat vai vaikuttavuude osatekijöitä: vaikuttavuus o eemmä kui tuloksetekoa. Korkea tuottavuus ilma merkittävää vaikuttavuutta o täysi mahdollista. Vaikuttavuus o tavoiteltua muutosta. 6

7 ESIMERKKI Hoitoalalla tuottavuutta voidaa arvioida laskemalla, kuika mota hoitokertaa saadaa tietyillä resursseilla. Vaikuttavuutta voidaa arvioida laskemalla, kuika mota potilasta todella paraee tietyillä resursseilla. ESIMERKKI Opetustoimiassa tuottavuutta arvioitaessa mitataa sitä, kuika mota oppitutia voidaa järjestää tietyi resurssei. Vaikuttavuutta arvioitaessa mitataa sitä, mite ja millaisi seurauksi opiskelijat oppivat tietyi resurssei järjestetyllä opetuksella; tätä voidaa mitata esimerkiksi suoritettuje vuosikurssie tai arvosaoje perusteella. VAIKUTTAVUUS Tiede ja taide Ympäristö ja yhteiskuta Talous ja hyvivoiti Sivistys ja kulttuuri Vaikutukset Tuotokset Toimita Resurssit Vaikuttavuude viitekehys. Kaavio o muokattu Luoma et al pohjalta. 7

8 Mikä vaikuttavuusarvioiti? Vaikka Suome vaurastumise myötä tietee ja taitee rahoitus o kasvaut voimakkaasti, myös raha tarvitsijoide määrä o lisäätyyt. Vaikuttavuude arvioiti o oussut yhä tärkeämmäksi, ku o ratkaistava, mihi tarkoituksee tai keelle resurssit kohdeetaa: aetaako rahaa syöpäseulotoihi, saskriiti tutkimukselle, taiteilijaresidesseihi vai iovaatiopalkitoihi. Säätiöissä o tärkeätä varmistaa, että jokaie lahjoitettu euro käytetää viisaasti ja yleistä hyvää tuottavalla tavalla. Yksityiset lahjoittajat ja yhteiskuta ovat kiiostueita säätiöide toimia tarkoituksemukaisuudesta ja läpiäkyvyydestä. Juhlapuheissa o helppo ylistää ii säätiöide toimitaa kui apurahasaajie saavuttamia tuloksiaki. Kuiteki kauiide saoje sijaa säätiöide aioa keio varmistua toimitasa vaikuttavuudesta o arvioida sitä järjestelmällisesti ja mahdollisimma objektiivisesti. Vaikuttavuusarvioiti tarjoaa mahdollisuude eakkoluulottomaa itsetutkiskeluu, joka seurauksea säätiö toimii etistä paremmi. Vaikuttavuude arvioitia ei pidä sekoittaa säätiö toimia arvioitii, kute apurahoje käyttöselostuste keräämisee tai saavutettuje tuotoste arvioitii, kute rahoitukse turvi tuotettuje tutkimusjulkaisuje määrää ja viittauskertoimii. Vaikka toimia ja se vaikuttavuude arvioiit voivatki limittyä toisiisa, iide päämäärät ja prosessit eroavat toisistaa huomattavasti. Edellise sivu Vaikuttavuude viitekehys -kaavio havaiollistaa sekä edellä maiittuje käsitteide suhdetta toisiisa että vaikuttavuude erilaisia ulottuvuuksia. ESIMERKKI Vaikuttavuude arvioiti o tullut jäädäksee eri elämäaloille ympäri maailmaa. Ruotsissa perustettii hiljattai erityie viraomaisistituutio, Mydighete för Kulturaalys, arvioimaa kulttuuriala vaikuttavuutta. Kulturaalys o saaut hallitukselta tehtäväksee selvittää, arvioida ja arvottaa kulttuurialalla toteutettuja ja ehdotettuja hakkeita. Arvioii lähtökohtaa ovat kasalliset kulttuuripoliittiset tavoitteet. Kulturaalys tekee hallitukselle ehdotuksia ja suosituksia toimepiteiksi kulttuuripolitiika kehittämiseksi. Näi vaikuttavuude arvioiti vaikuttaa parhaimmillaa suoraa ja kokreettisesti päätöksetekoo. Kulturaalys osoittaa, että valtio viraomaiset arvioivat pikemmi taidetue poliittisia ja halliollisia vaikutuksia kui varsiaisia taitee vaikutuksia. Kulturaalysi mukaa kulttuuripoliittiset tavoitteet ovat usei eemmä visioita ku yksiselitteisiä tavoitteita. ESIMERKKI Suome Akatemia selvittää sekä tietee että oma toimitasa vaikuttavuutta erilaisi arvioitihakkei. Yksi esimerkki o Akatemia ja Tekesi yhteistyöä toteuttama tutkimus- ja iovaatiotoimia vaikuttavuude arvioitihake (VINDI), joka tuloksea julkaistii arvioitiraportti (Luoma et al. 2011). Tekes ja Akatemia jatkavat vaikuttavuusidikaattorie kehittämistä ja siihe liittyvä osaamise raketamista. Säätiöide vaikuttavuus kiiostaa kaikkia Säätiöt haluavat tietää, mite e oistuvat työssää ja mite e voisivat toimia vielä paremmi. Apurahahakijat haluavat tietää, mite korkeatasoie ja merkittävä heidä rahoittajasäätiösä o yhteiskuassa. Kasalaiset haluavat tietää, mite säätiöt toimivat, mitä säätiöt rahoittavat ja mitä e saavat aikaa. Päättäjät ja poliitikot haluavat tietää, mite säätiöt voisivat palvella yhteiskutaa mahdollisimma tehokkaasti ja moipuolisesti. 8

9 Miksi vaikuttavuutta pitää arvioida? 2 Työvälie oma toimia kehittämiseksi Maailma muuttuu, ja säätiö perustaja varautuu siihe: säätiö tarkoitus saattaa olla laveasti muotoiltu eivätkä perustamisdokumetit aia kerro, mitä säätiö hallio tulisi tehdä toteuttaaksee perustaja tahtoa. Siksi säätiössä o syytä arvioida sääöllisesti, saavutetaako asetetut tavoitteet, missä ajassa ja mikälaisi kustauksi. Liia moissa säätiöissä ei tiedetä riittävä hyvi, mitä jaetuilla rahoilla todella saadaa aikaa suhteessa säätiö strategisii tavoitteisii. Säätiö vaikuttavuusarvioiilla mitataa sitä, mite hyvi säätiö toimita toteuttaa sääöissä määrättyä tarkoitusta tai strategisia paiopisteitä. Vaikuttavuusarvioiti o oiva työkalu myös tulevaisuude suuittelemisee. Arvioii tuloksea voidaa tuistaa säätiö toimia keihääkärjet ja potetiaaliset uudet toimita-alueet sekä mahdolliset heikkoudet ja ogelmakohdat. Vaikuttavuusarvioiti ei ole säätiöille ulkoapäi asetettu velvoite, vaa välie oma toimia kehittämiseksi ja paratamiseksi. Vaikuttavuusarvioiista hyötyy ee kaikkea säätiö itse. ESIMERKKI Maj ja Tor Nessligi säätiö toteuttamassa vaikuttavuusarvioiissa (2012) pyydettii kyselytutkimuksella arvioita myös apurahoje saajilta. Eräs kyselyy vastaut arvioi säätiö vaikuttavuutta seuraavasti: Säätiö merkitys o tärkeä erityisesti huippuyksikköje ulkopuoliselle tutkimukselle se toimii kui yrityshautomo, eli äistä aihioista voi kehittyä vaikka mitä. Vaikuttavuusarvioii haaste Säätiöide omatoimie vaikuttavuude arvioiti o ollut toistaiseksi vähäistä. Vaikuttavuusarvioii haasteista suurimpia o apurahoja jakavie säätiöide toimia luoe. Mitä laajempi säätiö tehtäväkettä o, sitä vaikeampaa o asettaa täsmällisiä tavoitteita sekä iide toteutumisesta kertovia idikaattoreita. Toimitaa ohjaavat perustamiskirjassa asetetut reuaehdot sekä pyrkimys jatkuvuutee ja oikeudemukaisii meettelytapoihi. Rahoituskohteide arvioiti jaetaa usei akateemise tai taideyhteisö kassa. Laajemma yhteiskuallise vaikuttavuude osalta säätiö ratkaisut kietoutuvat yhtee maamme yleise tiede-, taide- ja kulttuurirahoitukse kassa. Myös tarkasteltava aikahorisotti o säätiöketässä yleesä pitkä säätiö kvartaali o tuetusti 25 vuotta. Vaikuttamise syy-seuraussuhteet ovat myös moimutkaisia hallittaviksi. Jos koululaie kokee säätiö tuella toteutetussa taideäyttelyssä suure elämykse, ja häestä tulee vuosikymmeiä myöhemmi kasaivälisesti arvostettu kuvaveistäjä, kuika arvioida tuo yksittäise kokemukse merkitystä tapahtumie ketjussa? Kokoaisuude laajuus ja moimutkaisuus vaikeuttavat tuloste mittaamista. Vaikuttavuusarvioitii kuuluuki väistämättä epätäydellisyyde sietämie. Tarkkaa ja täydellistä tietoa ei voi saavuttaa. Arvokasta o kuiteki jo se, että asioita pohditaa aktiivisesti. Sääöllisi väliajoi korkeatasoisesti toteutettu vaikuttavuusarvioiti yhdistettyä aalyysii toimitaympäristö muutoksista auttaa säätiötä toteuttamaa tarkoitustaa mahdollisimma tehokkaasti. Vaikuttavuusarvioiti o tapa kertoa säätiö oma taria. 9

10 ja mahdollisuus Vaikuttavuude arvioiti auttaa säätiötä myös tarkastelemaa kriittisesti vakiitueita toimitatapojaa. Pohdittavia kysymyksiä ovat esim. hekilökohtaiste ja hakeapurahoje suhteellie osuus, rahoituskausie pituus, apurahoje keskimääräie koko sekä se, pyritääkö rahoitusta kohdistamaa esisijaisesti yksittäisille hekilöille tai laajemmille työryhmille ja yhteisöille. Yksi keskeisimmistä vaikuttavuude tekijöistä o tärkeide ja ajakohtaiste kysymyste tuistamie. Huippututkijalle myöetty apuraha ei johda vaikuttavuutee, jos tutkija työ kohdistuu vaikutusarvoltaa vähäise ogelma ratkaisemisee. Vaikuttavuusarvioiilla säätiö voi selvittää itsellee, mikä o se kyky vastaaottaa ja tuistaa itselle sekä yhteiskualle tärkeää tietoa. Puutteide tuistamie tekee toimia kehittämise mahdolliseksi. Moilla säätiöide kaalta keskeisillä aloilla suutauksea o julkishallio pyrkimys vähetää omaa rahoitusvastuutaa. Tulevaisuus tuoee mukaaa kasvavaa paietta lisätä sekä säätiöide keskiäistä että säätiöide, muide istituutioide ja julkishallitoa edustavie tahoje välistä yhteistyötä esimerkiksi yliopistoje ja taidelaitoste kassa. Vaikuttavuusarvioiti o omiaa terävöittämää säätiö omaa strategista suuittelua ja täte paratamaa yhteistyö edellytyksiä. Viesti säätiöide toimia tuloksellisuudesta Säätiöide merkitys yhteiskua palvelujärjestelmässä o viime vuosia kasvaut. Kehitys koskee myös säätiöitä, jotka jakavat apurahoja tieteelle ja taiteelle. Siiä missä säätiö toimitaa ohjaa perustaja tahto, säätiö suhdetta ympäröivää yhteiskutaa määrittää luottamus. Tämä luottamukse säilymie o apurahoja jakaville säätiöille kohtalokysymys. Luottamukse merkittävi ilmeemismuoto o yleishyödyllisille säätiöille suotu verovapaus. Yhteiskuta luottaa siihe, että veroedu vastapaioksi säätiöt toimivat tehokkaasti ja korkeide eettiste periaatteide ohjaamia koko yhteiskua yhteiseksi hyväksi. Omalla toimiallaa iide tulee osoittaa laajalle yleisölle olevasa luottamukse arvoisia. Maailma toimii yhä eemmä mielikuvie varassa. Säätiöt eivät voi luottaa asemasa oleva turvattu sillä, että e ajattelevat itse hoitavasa asiasa hyvi. Oma äkemys toimia merkityksellisyydestä ja laadusta ei riitä. Moiapaistuva tiedovälitys haastaa säätiöt osallistumaa ykyistä aktiivisemmi yhteiskuallisee keskusteluu. Samalla säätiöide o kyettävä välittämää laajasti ja avoimesti tietoa toimitasa tuloksista. Omaa toimitaa kriittisesti ja avoimesti tarkastelle voidaa välittää viesti, että säätiöide meestys o pitkäjäteise ja määrätietoise työ tulos ja että se kestää akaraki tarkastelu. ESIMERKKI Arvioii tarve ulottuu kaikille yhteiskua osa-alueille, ii yksityisille kui julkisilleki. Eduskua hyväksymistä budjetti- ja veikkausvoittovaroista suuataa taiteilijoille tukea, josta osa välitetää vertaisarvioitimeettelyllä Taitee edistämiskeskukse (aiemmi Taitee keskustoimikuta) kautta. Se vuotuie suora taide- ja taiteilijatuki o oi 35 miljooaa euroa. Samalla ku julkie valta o ottaut käyttöö tulosohjaukse ja -sopimukset, erilaiste arvioitityökaluje tarve o korostuut. Työkaluia voidaa käyttää availukuja, idikaattoreita, auditoiteja tai moitoroiteja. Tarkoituksea o osoittaa valtiollise tue oikeutus eli halutaa saada vastaus kysymyksee, mitä yhteiskuta saa vastieeksi taitee julkisesta tuesta. Ilmeie vastaus o, että yhteiskuta saa taidetta. Nykyaikaa tämä ei kuitekaa riitä. Jotta saadaa käsitys taiteilijoille osoitetu tue ja stipedie pitkäkestoisista vaikutuksista, myös tiedokeräämisessä vaaditaa pitkäjäteisyyttä. Lisäksi vaaditaa selkeätä tavoitteeasettelua taustalla vaikuttavalle kulttuuripolitiikalle, joho arvioitia voidaa peilata. Taitee keskustoimikua tutkimusyksikkö o keräyt tietoja viimeiset 30 vuotta taide-elämästä, taiteilijoide asemasta ja työehdoista sekä eri taitee aloje rahoituksesta. Tutkimusyksikö julkaisuje kautta o luotu tietokata, joka ataa moipuolise kuva valtiollisesta taidetuesta viimeiste 30 vuode ajalta. Säätiöt voivat hyödytää äitä tuloksia oma vaikuttavuutesa arvioiissa vertailuaieistoa. 10

11 Mite vaikuttavuutta arvioidaa? 3 Arvioii suuittelu lähtee säätiöstä itsestää Säätiö toimialle määritetyt tavoitteet muodostavat lähtökohda vaikuttavuude arvioiille. Mitä selkeämpiä tavoitteet ovat, sitä helpompaa o iide toteutumise ja säätiö toimie vaikuttavuude arvioiti. Vaikuttavuus tieteessä ja taiteissa eroaa moi tavoi toisistaa, mikä varsiki moialaisissa säätiöissä täytyy tiedostaa jo arvioii suuitteluvaiheessa. Vaikuttavuusarvioitia suuiteltaessa o säätiö omista lähtökohdista käsi määriteltävä, mitä halutaa arvioida ja mikä vuoksi. Arvioii kysymyste, tavoitteide ja meetelmie tulee olla säätiölle sopivia ii sisällöllisesti kui vaadittava työmäärä ja arvioii kustausteki suhtee. Etukätee kaattaa miettiä myös sitä, mite arvioii tuloksia halutaa ja voidaa käyttää hyväksi. Kasaviisaus o tässäki oikeassa: hyvi suuiteltu o puoliksi tehty. Säätiössä toimia kokoaisvaikuttavuus voi muodostua esimerkiksi seuraavista tekijöistä: Tieteellie ja taiteellie vaikutus väitöskirjat ja muut julkaisut uudet tieteelliset ja taiteelliset avaukset ja läpimurrot työryhmie ja verkostoje sytymie ja vahvistumie Yhteiskuallie ja kulttuurie vaikuttavuus tuloste hyödytämie päätökseteossa ja yhteiskuallisessa keskustelussa rahoitettuje hakkeide äkyvyys ja kuulluksi tulemie sivistykse ja luovuude kasvu sekä yhteise hyvä lisäätymie. Vaikuttavuusarvioiti pähkiäkuoressa Ota vastuu säätiösi vaikuttavuudesta. Keskity säätiösi tarkoituksee. Mitä varte säätiö o olemassa? Mitä se pitäisi saada aikaa? Varmista säätiösi seuratajärjestelmä systemaattisuus ja luotettavuus. Valitse säätiöllesi sopivat meetelmät ja toteuta arvioiti säätiö tarkoitukse ja tavoitteide kaalta mielekkäällä tavalla. Tulkitse arvioii tuloksia rehellisesti ja avoimesti. Julkista arvioii tulokset. Ole valmis muuttamaa säätiösi toimitatapoja tuloste edellyttämällä tavalla. Toista arvioiti sääöllisesti ja kehitä säätiösi toimitaa jatkuvasti. Koulutuksellie, ammatillie ja taloudellie vaikutus koulutus ja tutkiot keksiöt, tutkimuste sovellukset, teokset ja tapahtumat stipediaattie ja hakejohtajie toimeetulo ja urakehitys yleiset kasataloudelliset vaikutukset 11

12 Ei hyvää hevosta kehuta. Hyvä hevoe viedää kehuttavaksi. Kuka arvioi? Vaikuttavuusarvioiti voidaa toteuttaa moi tavoi. Säätiö voi tehdä arvioii itse tai teettää se ulkopuolisella asiatutijalla. Usei molempie yhdistämie takaa parhaa tulokse. Säätiö toimi- ja luottamushekilöide o syytä järjestää sääöllisi väliajoi itsearvioiteja toimia tarkoituksemukaisuudesta ja oistueisuudesta. Rehellie itsearvioiti voi olla hyviki hedelmällistä, sillä säätiö oma väki tutee orgaisaatiosa historia, tavoitteet ja tulokset kaikkei parhaite. Itsearvioiissa vaaii kuiteki objektiivisuude vajee ja ulkopuolise äkökulma puuttee riski. Tästä syystä säätiö vaikuttavuudesta o silloi tällöi aiheellista hakkia myös s. ketä äkemys eli pyytää arvioita apurahasaajilta ja muilta säätiölle tärkeiltä sidosryhmiltä. Mikäli säätiössä riittää voimavaroja ja osaamista arvioii tekemisee, sidosryhmiä voidaa lähestyä omi voimi. Arvioitikysymyste laadiassa ja saatuje tuloste tulkiassa o kuiteki objektiivisuude säilyttämiseksi eduksi kosultoida sopivia ulkopuolisia tahoja, jotka tutevat säätiö toimitaa riittävästi mutta jotka eivät kuitekaa ole mukaa toimielimissä. Arvioii puolueettomuude turvaamiseksi voidaa harkita ulkopuolise asiatutija tai ryhmä palkkaamista. Säätiö toimialasta riippue mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi tutkimuslaitokset sekä ajatushautomot ja kosulttitoimistot. Tarjouskilpailu auttaa sopivimma löytämisessä. Säätiö lähipiirii kuulumattoma arvioija tai arvioititiimi rekrytoitia puoltaa tuloste uskottavuude ja luotettavuude kasvu ulkopuoliste silmi katsottua. Näi saavutetaa todeäköisesti myös laajempia sidosryhmäverkostoja kui jos toimitaa vai säätiö sisältä käsi. O kuiteki tärkeätä, että arvioija tutee säätiökettää ja häellä o mahdollisuus perehtyä riittävästi selvityksesä kohteesee. Näi estetää vääriymmärryksiä ja piallisia tulkitoja. Päätettiipä arvioiti tehdä säätiö omi voimi tai teettää ulkopuolisella asiatutijalla, arvioitityöhö o varattava riittävästi työaikaa ja muita resursseja. Säätiö toimihekilöiltä ja sidosryhmiltä tarvitaa joka tapauksessa tietoja, mielipiteitä ja valmisteluapua. Säätiö o myös oltava valmis kokoamaa toimitaasa kuvaavia dokumetteja ehkä yllättävistäki paikoista ja äkökulmista. Vaikuttavuustiedo laadu ja riittävyyde ratkaisee säätiö oma motivaatio ja aloitekyky. Kuka tai ketkä osallistuvat arvioitii? Säätiö hekilöstö ja luottamushekilöt (itsekäsitys ja -arvioiti) + Relevatit sidosryhmät (äkemykset ja kokemukset säätiöstä) + Ulkopuolie tutkijaäkökulma = Vakuuttava vaikuttavuusarvioiti 12

13 Arvioii aieistot Säätiö toimia dokumetoiti ja mitattavuus ovat arvioii perusedellytyksiä. Säätiö omat arkistot ja tietokaat muodostavat dokumettiaalyysi esisijaiset aieistot. Säätiö toimia perimmäiset tavoitteet olisivat vaikeasti määriteltäviä tai mitattavia. Apurahoja, palkitoja ja avustuksia myötävät säätiöt pitävät kuiteki kirjaa tietyistä perusmuuttujista. Näitä ovat mm. vuosittai myöettävie apurahoje määrä ja säätiö oma luokittelukäytäö mukaie käyttötarkoitus, myöettyje avustuste yhteissumma ja yksittäise apuraha keskimääräie suuruus, hakupaie eli myöettyje apurahoje suhde haettuihi summii ja määrii sekä myöettyje apurahoje maatieteellie jakautumie. Keräämällä aikasarjoja apurahoista ja avustuksista säätiö pystyy seuraamaa toimitasa volyymi ja paiotuste kehittymistä. Aikasarjat mahdollistavat myös yksikertaiste vertailuje tekemise säätiöide välillä sekä säätiöide yhteise merkittävyyde ja vaikutuste arvioimise. Mikäli säätiöllä o tapaa vaatia rahoittamiltaa hakkeilta tulosraportteja, seurattavie ja hyödyettävie muuttujie määrä kasvaa. Raporteista voidaa kerätä esimerkiksi tutkimusapurahoje turvi julkaistuje tieteelliste artikkelie lukumäärät, taideprojektie yleisömäärät ja muita apurahasaajie ilmoittamia tietoja. Julkaisuaalyysillä voidaa lisäksi tarkastella ja eritellä hakkeide tuottamia julkaisuja esimerkiksi julkaisufoorumie ja viittausideksie perusteella. Mikäli säätiö äkyvyyttä tiedotusvälieissä pidetää tärkeää, media-aalyysi avulla voidaa selvittää, kuika tässä tavoitteessa o oistuttu. Media-aalyysissä käydää läpi keskeisiksi määriteltyje saoma- ja aikakauslehtie sekä muide tiedotusvälieide arkistoja ja etsitää systemaattisesti maiitoja säätiöstä ja se rahoittamista hakkeista. Maiiat luokitellaa tarkoituksemukaisella tavalla. Haastatteluilla kerätää tietoja ja käsityksiä säätiö toimi- ja luottamushekilöiltä sekä muilta tahoilta, joihi säätiö toimita välittömästi tai välillisesti vaikuttaa. Säätiö ulkopuolisia haastateltavia voivat olla esimerkiksi valikoidut apurahasaajat, säätiö toimialaa lähellä olevat kulttuurivaikuttajat, yhteiskualliset päätöksetekijät sekä koulutus-, tiede-, taide- ja kulttuuriorgaisaatioide edustajat. Taustahaastatteluilla kerätää tietoa säätiöstä arvioitityö tueksi, ku taas teemahaastatteluilla syveetää ja jäseetää käsitystä säätiö toimiasta ja se vaikuttavuudesta. Laaja vastaajakua tavoittamisee sopii postitse tai sähköisesti lähetettävä lomakekysely. Kyselyt soveltuvat parhaite suurille kohderyhmille, esimerkiksi säätiö apurahasaajille. Kysely kaattaa suuitella ii, että vastausprosetti saadaa mahdollisimma suureksi kohtuullisella työpaoksella. Arvioii tulokset Jo arvioitia suuiteltaessa o hyvä miettiä, missä muodossa tulokset halutaa säätiö käyttöö. Valmii raporti lisäksi myös lomakekysely avovastauksii saadut aoyymit vastaukset saattavat olla mielekiitoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Ee kaikkea o pohdittava valmiiksi, mite tuloksia käytetää säätiö toimitaa kehitettäessä. Arvioitimeetelmie ja tuloste yksityiskohtaisee ja läpiäkyvää dokumetoitii kaattaa aia pyrkiä. Arvioitiprosessi kaattaa suuitella toistettavaksi. Vahetuessaa arvioii tuloksista saa etistä eemmä irti, jos eri vuosie arvioiit o vai toteutettu keskeää vertailukelpoisella tavalla. Näi päästää arvioimaa säätiö vaikuttavuude kehitystä, joka o usei kaikkei hyödyllisitä tietoa. Vaikuttavuude arvioiti voidaa toteuttaa joko vuosittai osaa säätiö muita sääöllisiä rutiieita tai määritellysti tietyi pidemmi väliajoi. Toistuva vaikuttavuusarvioii kehä -kaavio havaiollistaa toteuttamise käytäö vaiheita. Säätiöstä yhteiskutaa omasta avasta maailmaapaa Säätiöide oma toimia tehostamise ohella vaikuttavuude arvioiilla o laajempia koko säätiökettää ulottuvia vaikutuksia. Pätevillä vaikuttavuude arvioi- Määrää voidaa mitata, laatua ja vaikutusta arvioidaa. 13

14 eilla voidaa osoittaa säätiöide tehokkuutta ja hyviä käytätöjä, vahvistaa yleistä säätiömyöteisyyttä sekä korostaa säätiöide yleishyödyllise asema merkitystä. Vaikuttavuude arvioiilla o merkitystä myös säätiörahoitukse ja julkise rahoitukse välise suhtee tulkiassa. Hyödyllisii tarkoituksii suuattu yksityie lahjoitusraha ei ole yksiselitteise myöteie asia, vaikka ii voisi helposti luulla. Jos esimerkiksi yksityisellä rahalla tuetaa voimakkaasti tiettyä alaa, poliittisille päättäjille voi muodostua kiusaus rajoittaa julkiste resurssie suutaamista samalle alalle. Vaikuttavuusarvioitie avulla säätiöide rooli ja merkitys yhteiskuassa kirkastuvat ja väärikäsityste todeäköisyys pieeee. Arvioitavuude korostamie ei saa johtaa toimia itsetarkoituksellisee jäykistymisee. Usei vaikeasti arvioitava välillie katalyyttivaikutus (syrjäytymätö uori) tarjoaa paremma paos-tuotos -suhtee kui helposti arvioitava välitö vaikutus (säätiö hakkeesta kertova artikkeli päivälehdessä). Säätiörahoitukse etu o se ketteryydessä ja joustavuudessa, eikä äistä omiaisuuksista pidä luopua. Säätiö voi reagoida opeasti tilateissa, joissa rahoituksee sytyyt katvealue kaipaa täyttämistä. Säätiöide merkitys suomalaisessa yhteiskuassa o suuri. Tätä o kuiteki vaikeata osoittaa kokreettisesti. Ei ole itsestää selvää tai helposti todistettavissa, millä tavalla ja mite merkityksellisesti säätiöt vaikuttavat. Jos säätiöt eivät itse osoita toimitasa arvoa, ei sitä tee kukaa muukaa. Kertomalla avoimesti toimiastaa ja se vaikuttavuudesta yksittäie säätiö luo uskottavaa, vilpitötä ja sisällyksekästä kuvaa koko säätiölaitoksesta. Viesti vaikuttavuudestasi säätiö sisällä ja sidosryhmille Opi arvioii tuloksista ja hyödyä iitä säätiösi toimia kehittämisessä 4 JULKISTA JA KEHITÄ 1 SUUNNITTELE Määrittele: tavoittelemasi vaikuttavuus keiot saavuttaa se mite mitata vaikuttavuuttasi tarvitsemasi tieto mite kerätä se 2 TOTEUTA Kerää tarvitsemasi tieto Toteuta arvioiti Ymmärrä keräämäsi tiedo arvo Tee johtopäätökset vaikuttavuudestasi ja vertaile tuloksia 3 ARVIOI TULOKSET Toistuva vaikuttavuusarvioii kehä. Kaavio o muokattu The Code of Good Impact Practice 2013 pohjalta. 14

15 Lisälukemistoa EFC: Ceci est pas u evaluatio guide! efc.be/programmes_services/resources/documets/ Learig_Lab5.pdf. Foudatio Ceter: Tools ad Resources for Assessig Social Impact -verkkosivusto. GEO: Evaluatio i Philathropy. Perspectives from the Field. GEO, Washigto DC Haila, Katri Kettue, Riitta Lähteemäki-Smith, Kaisa Salmie, Vesa: Vaikuttavuutta ympäristötutkimuksee Maj ja Tor Nessligi säätiö toimia arvioiti. Maj ja Tor Nessligi säätiö, Helsiki Hällström, Eeva: Metsämieste Säätiö rahoitustoimia evaluoiti ja kehittämisselvitys Metsämieste Säätiö, Helsiki Häyrye, Simo (toim.): Kulttuuri arvioiti ja vaikutuste väylät. Cupore julkaisuja 12/2005. Ispirig Impact: The Code of Good Impact Practice Kagasharju, Aki Tyi, Tero Mikkola, Teija Valta, Maija: Vaikuttavuude huomioo ottava tuottavuus vahuspalveluissa. VATT-tutkimuksia 160. Valtio taloudellie tutkimuskeskus, Helsiki Karhue, Paula: Taidetoimikutie myötämä tuki Taitee edistämiskeskus, Helsiki Kotkae, Riia Saukkoe, Pasi Mitchell, Ritva: Vietiä, vaihtoa, vaikuttavuutta. Selvitys kulttuurija tiedeistituuttie merkityksestä Suomelle. Cupore verkkojulkaisuja 12. Cupore Luoma, Päivi Raivio, Tuomas Tommila, Paula Luabba, Joha Halme, Kimmo Viljamaa, Kimmo Lahtie, Heri: Better results, more value. A framework for Aalysig the societal impact of Research ad Iovatio. Tekes Review 288/2011. www. tekes.fi/u/better_results_more_value.pdf. Mertae, Tomi: Taiteilija-apurahajärjestelmä toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Taitee keskustoimikuta, Helsiki Mydighete för kulturaalys: Att utveckla idikatorer för utvärderig av kulturpolitik. Redovisig av ett regerigsuppdrag. Rapport 2012:2. Oesch, Pekka: Säätiöide tuki taiteille 2001 ja Tilastotietoa taiteesta ro 38. Taitee keskustoimikuta, Helsiki Oesch, Pekka: Yrityste tuki taiteille 2003 ja tue muutokset Taitee keskustoimikuta, Helsiki Oesch, Pekka: Yrityste tuki taiteille 2008 ja tue muutokset Taitee keskustoimikuta, Helsiki Oksae-Särelä, Katja: Muotoilu kasaivälistymie. Tuki, esteet ja mahdollisuudet. Taitee keskustoimikuta, Helsiki Opetusmiisteriö: Vaikuttavuusidikaattorit kulttuuripolitiika tietopohja vahvistajia. Opetusmiisteriö julkaisuja 2009:57. Rajahoka, Mervi (toim.): Vuorovaikutuksessa vaikuttamie. Hyvivoitipalveluje vaikuttavuus caseja ja keioja. Selvitys. Kolmas lähde -hake. Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pieyrityskeskus, Helsiki Saukkoe, Pasi Herrae, Kaisa: Suome Kulttuurirahasto maakutarahastoje apurahoje vaikuttavuus. Pilottiselvitykse loppuraportti Suome kulttuurirahasto, Helsiki Soste: Arvioititoimita -verkkosivusto. Http//www.soste.fi/kehitamme/arvioititoimita.html. Suome Akatemia: Suome Akatemia tutkimusrahoitukse vaikuttavuus. Arvioitiraportti. Suome Akatemia julkaisuja 11/06. Suome Kulttuurirahasto: Aatteista tekoihi. Suome Kulttuurirahasto kulttuuripoliittiset päämäärät ja oma kulttuuritoimita. Suome Kulttuurirahasto, Helsiki Suome Kulttuurirahasto: Atamise taito. Suome Kulttuurirahasto apurahoje jao kehitys ja ykyiset periaatteet. Suome Kulttuurirahasto, Helsiki

16 Tiitta, Alla: Mite vaikuttavuus tuli tiedepolitiikkaa. Tieteessä tapahtuu 4 5/2010, Valtiovaraimiisteriö: Idikaattorit ohjaukse ja seuraa välieiä. Valtiovaraimiisteriö idikaattorityöryhmä raportti. Kasatalousosasto, keskustelualoite 73/ fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/ idika/ame.jsp. 16

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder Yhteistyössä säätiöide puolesta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Delegatioe för stiftelser och foder Palvelut jäseille euvotaa Neuvottelukuta opastaa säätiöihi liittyvissä kysymyksissä ja tarjoaa jäseistöllee

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmä kehittämie syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 5 2..2003 Päivi Laiterla Tomas Widahl Toi ikkae Atti Lehto Sisällysluettelo Johdato...3 2 Mittarit... 4 2. IO-taso mittarit...4

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä?

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Vapaaehtoiste osallistumie öljytorjutaa -kehittämishake Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Tekstit Saa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja! Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry! 13.11.2013 SEB! SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia

Lisätiedot

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Paiotalo Tammerprit Oy, Tampere 2014

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5 1 SISÄLtö JOHDANTO 1. Johdato 2 2. Toimitaympäristö muutokset ja talous 4 3. MAMK - eliikäise oppimise korkeakoulu 5 3.1 Tehtävä 3.2 Visio 3.3 Arvot 3.4 Profiili ja paioalat 5 5 5 6 4. Pääprosessit 4.1

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Johtamisjärjestelmän uudistaminen

Johtamisjärjestelmän uudistaminen Helsigi kaupuki Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Johtamisjärjestelmä uudistamie 1 Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Sisällysluettelo

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 2007

PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 2007 PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 007 Maaseudu Muutos Mahdollisuudeksi hake Haa Parkkola Joulukuu 007 TIIVISTELMÄ Suomessa toimii oi 7 000 rekisteröityä yhdistystä ja iso määrä rekisteröimättömiä

Lisätiedot

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé 1/2014 Pääkirjoitus: 2 Aluekehittämise resurssit uusiutumisee 3 Alueosasto uudisti orgaisaatiotaa 4 Kutauudistuksella luodaa vahvoja kokoaisuuksia Euroopa Uioi 6 Maakuittaiset rakeerahastovarat uudella

Lisätiedot

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSTÄ KOSKEVAN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSEN TOTEUTUMISEN VALVONTA MITTAUKSIN Mikko Kylliäie, Valtteri Hogisto 2 Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A, 3300 Tampere mikko.kylliaie@helimaki.fi

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Sisällys. Motiva. Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija. Motiva-konserni. Pääkirjoitus Motiva muutoksen tekijä 4

Sisällys. Motiva. Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija. Motiva-konserni. Pääkirjoitus Motiva muutoksen tekijä 4 toimitakatsaus Motiva Eergia ja materiaalie tehokkaa käytö asiatutija Motiva o asiatutija- ja palveluyritys, joka edistää eergia ja materiaalie kestävää käyttöä ja uusiutuva eergia hyödytämistä. Motiva

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Calculus Lukio MAA9 Trigoometriset fuktiot ja lukujoot Paavo Jäppie Alpo Kupiaie Matti Räsäe Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Trigoometriset fuktiot ja lukujoot (MAA9) Pikatesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen

Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen kuntazef - Valmis sähköinen arviointipaketti - Vaativatkin arviointiprosessit vaivattomasti muutamassa päivässä. - Sisältää arviointikonseptit mm.

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura- ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut -yksikö kassa

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Perheväkivaltaan puuttuminen terveydenhuollossa:

Perheväkivaltaan puuttuminen terveydenhuollossa: Perheväkivaltaa puuttumie terveydehuollossa: Lupaavia itervetiomalleja äitiys- ja perusterveydehuollossa Euroopassa WOMEN HEALTH PROMOTION CENTRE Mitä tiedetää jo yt? Perheväkivalta aisia kohtaa o yleistä

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Keski-Suome yhteistyöasiakirja 2003 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1 Julkaisutilaukset Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suopää Puheli 014 652 230 Telekopio 014 652 277 Lisätietoja Simo

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

OPAS. Arjen palapeli Palveluohjaus korvaushoidon tukena

OPAS. Arjen palapeli Palveluohjaus korvaushoidon tukena OPAS Marjo Liukkoe Eeva Feirikki Arje palapeli Palveluohjaus korvaushoido tukea Arje palapeli Palveluohjaus korvaushoido tukea Tekijät: Marjo Liukkoe Eeva Feirikki Työryhmässä mukaa: Tuula Jauhiaie Kustataja:

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3

1. Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöt...2. 2. Ammatillisen erityisopettajan pedagogiset opinnot...3 Sisällys 1. Ammatillise erityisopettaja toimitaympäristöt...2 2. Ammatillise erityisopettaja pedagogiset opiot...3 2.1 Erityisopettajakoulutukse keskeisiä lähtökohtia... 3 2.2 Ammatillise erityisopettaja

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.00-0..00 0-DEC-0 ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi Oppilaitos

Lisätiedot