Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö!
|
|
- Maija Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaikuttava säätiö! Säätiöide vaikuttavuude arvioii periaatteita ja käytätöjä Vaikuttava säätiö!
2 Tee hyvää täää ja vielä parempaa huomea. Toimittajat Liisa Suvikumpu, Päivi Tikka, Pasi Saukkoe Työryhmä pj. Päivi Tikka, hallitukse jäse, Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Leif Jakobsso, johtaja, Sveska Kulturfode Stefa Mutae, toimitusjohtaja, Samfudet Folkhälsa Pasi Saukkoe, erikoistutkija, Cupore Veli-Markus Tapio, erityisasiatutija, Suome Kulttuurirahasto Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Kai Kilpie, asiamies, Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta ry. Delegatioe för stiftelser och foder rf.. Helsiki isb (id.) isb (pdf) Kasi ja taitto Ae Kaikkoe / Timagi Paiopaikka DMP-Digital Media Parters Oy, Helsiki 2014
3 Sisällys Säätiöille räätälöity opas 5 I Mikä vaikuttavuus ja mikä arvioiti? 6 Vaikuttavuude määrittelemie 6 Tuottavuudesta ja vaikutuksesta vaikuttavuutee 6 Mikä vaikuttavuusarvioiti? 8 II Miksi vaikuttavuutta pitää arvioida? 9 Työvälie oma toimia kehittämiseksi 9 Vaikuttavuusarvioii haaste 9 ja mahdollisuus 10 Viesti säätiöide toimia tuloksellisuudesta 10 III Mite vaikuttavuutta arvioidaa? 11 Arvioii suuittelu lähtee säätiöstä itsestää 11 Vaikuttavuusarvioiti pähkiäkuoressa 11 Kuka arvioi? 12 Arvioii aieistot 13 Arvioii tulokset 13 Säätiöstä yhteiskutaa omasta avasta maailmaapaa 13 Lisälukemistoa 15
4 Vaikuttavuudesta tiiviisti Mitä vaikuttavuus o? Vaikuttavuus o tavoiteltua muutosta, oikeide asioide tekemistä oikei. Mitä vaikuttavuude arvioiti o? Vaikuttavuude arvioiissa selvitetää, kuika hyvi o oistuttu omie tavoitteide saavuttamisessa ja halutu muutokse aikaasaamisessa. Miksi vaikuttavuus kaattaa ottaa toimiassa huomioo? Vaikuttavuude kautta voidaa arvioida, mite hyvi säätiö toimita toteuttaa se sääöissä määrättyä tarkoitusta tai strategisia paiopisteitä. Miksi vaikuttavuude toteutumista kaattaa myös arvioida? Vaikuttavuusarvio avulla voidaa kehittää ja parataa omaa toimitaa, suuitella tulevaisuutta, tuistaa toimia keihääkärjet mutta myös mahdolliset heikkoudet.
5 Tue itsesi, saoi jo muiaie kreikkalaie. Ymmärrä vaikuttavuutesi, saoo ykyie säätiöläie. Säätiöille räätälöity opas Tämä vaikuttavuusarvioitioppaa tarkoitus o herättää säätiö toimiassa mukaa olevia pohtimaa, millaisia tuloksia säätiöissä tavoitellaa ja mite äide tavoitteide toteutumista, säätiö vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaa arvioida. Tiiviillä oppaalla o tarkoitus ispiroida ajattelua ja tarjota työkaluja. Säätiöide hallitukset voivat pitää vaikuttavuude arvioitia keioa oma osaamisesa kehittämisee: arvioii tulokset kertovat, mikä säätiössä toimii ja mikä voisi toimia paremmi. Yhde ala vaikuttavuude arvioitimeetelmät eivät välttämättä sovellu kaikille. Tämä opas o räätälöity säätiöketä tarpeisii, ja se äkökulmat ovat valikoitueet säätiöide erityispiirteide mukaa. Kute Neuvottelukua muideki julkaisuje, myös tämä oppaa tarkoitus o käytäö ohjeide ohella talletaa ja kehittää säätiöide hyviä käytätöjä edistäe site yhteistä hyvää. Säätiöide ja rahastoje euvottelukua hallitukse vuoa 2013 asettama vaikuttavuusarvioititoimikua puheejohtajaa o toimiut Päivi Tikka (Maj ja Tor Nessligi Säätiö) ja jäseiä Leif Jakobsso (Sveska Kulturfode), Stefa Mutae (Samfudet Folkhälsa), Pasi Saukkoe (Cupore), Veli-Markus Tapio (Suome Kulttuurirahasto) sekä Säätiöide ja rahastoje euvottelukua edustajia Liisa Suvikumpu ja Kai Kilpie. Oppaa myötä Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta kaustaa jäsekutaasa arvioimaa toimitaasa ja vaikuttavuuttaa sääöllisesti. Vaikuttavuude seurata, arvioiti ja johtamie kaattaa vakiiuttaa osaksi jokaise säätiö toimia kehittämistä. 5
6 1 Mikä vaikuttavuus ja mikä arvioiti? Vaikuttavuude määrittelemie Lähekkäiset saat vaikutus ja vaikuttavuus merkitsevät eri asioita. Vaikutus o (tarkoitukseto) syy-seuraussuhde. Esimerkiksi myrskyllä o vaikutuksia muttei vaikuttavuutta; myrsky ei toimi tarkoituksellisesti. Vaikuttavuus o aia tarkoituksellise toimia tulos. Mitä sitte o yleishyödyllise säätiö vaikuttavuus? Yksikertaisimmillaa voidaa määritellä, että säätiö vaikuttavuus ovat e muutokset, jotka ovat sytyeet säätiö sääöissä määräty tarkoitukse mukaisella toimialla. Vaikuttavuutta ei siis ole itse toimita, vaa se seuraukset. Vaikuttavuus voi olla aieellista, hekistä tai kulttuurista, suoraa tai epäsuoraa. Säätiö vaikuttavuus voi liittyä yhtä hyvi kulttuuriperiö säilyttämisee kui uorte syrjäytymise estämisee. Vaikuttavuutta o oistumie asetettuje tavoitteide saavuttamisessa ja paiopisteide toteutumisessa. Vaikuttavuus ja vaikuttavuude arvioiti saattavat kuulostaa keiotekoiselta tehokkuude tavoittelulta ja kalliilta kosulttijargoilta. Myyttisiltä vaikuttavie määritelmie ja meetelmie taakse kätkeytyy kuiteki aito mahdollisuus kehittää säätiöide omaa toimitaa ja osaamista. Tuottavuudesta ja vaikutuksesta vaikuttavuutee Säätiö pyrkii vaikuttamaa tavalla, joka o se tarkoitukse kaalta mielekäs. Vasta tietylaise tulokse aikaasaamie muuttaa vaikutukse vaikuttavuudeksi. Esimerkiksi lääketiedettä tukeva säätiö myötäessä apuraha ala tutkijalle vaikutus o välitö ja ilmeie: tutkija rahahuolet helpottavat joksiki aikaa ja tutkimushake käyistyy. Tämä ei kuitekaa ole säätiö toimia varsiaie päämäärä. Vaikuttavuudesta voidaaki puhua vasta sitte, ku myötöpäätökse sisällölliset tavoitteet o saavutettu ku esimerkiksi apurahasaaja o tuottaut uutta lääketieteellisesti relevattia tutkimustietoa, joka avulla potilaat paraevat etistä tehokkaammi. Mite sitte usei sekoitetut termit tuottavuus ja vaikuttavuus eroavat toisistaa? Tuottavuus mittaa periteisesti resurssie ja tuotoste suhdetta, ku vaikuttavuus mittaa iide seurauksia ja aikaasaatua muutosta. Taloudellie tuottavuus tai tehokkuus ovat vai vaikuttavuude osatekijöitä: vaikuttavuus o eemmä kui tuloksetekoa. Korkea tuottavuus ilma merkittävää vaikuttavuutta o täysi mahdollista. Vaikuttavuus o tavoiteltua muutosta. 6
7 ESIMERKKI Hoitoalalla tuottavuutta voidaa arvioida laskemalla, kuika mota hoitokertaa saadaa tietyillä resursseilla. Vaikuttavuutta voidaa arvioida laskemalla, kuika mota potilasta todella paraee tietyillä resursseilla. ESIMERKKI Opetustoimiassa tuottavuutta arvioitaessa mitataa sitä, kuika mota oppitutia voidaa järjestää tietyi resurssei. Vaikuttavuutta arvioitaessa mitataa sitä, mite ja millaisi seurauksi opiskelijat oppivat tietyi resurssei järjestetyllä opetuksella; tätä voidaa mitata esimerkiksi suoritettuje vuosikurssie tai arvosaoje perusteella. VAIKUTTAVUUS Tiede ja taide Ympäristö ja yhteiskuta Talous ja hyvivoiti Sivistys ja kulttuuri Vaikutukset Tuotokset Toimita Resurssit Vaikuttavuude viitekehys. Kaavio o muokattu Luoma et al pohjalta. 7
8 Mikä vaikuttavuusarvioiti? Vaikka Suome vaurastumise myötä tietee ja taitee rahoitus o kasvaut voimakkaasti, myös raha tarvitsijoide määrä o lisäätyyt. Vaikuttavuude arvioiti o oussut yhä tärkeämmäksi, ku o ratkaistava, mihi tarkoituksee tai keelle resurssit kohdeetaa: aetaako rahaa syöpäseulotoihi, saskriiti tutkimukselle, taiteilijaresidesseihi vai iovaatiopalkitoihi. Säätiöissä o tärkeätä varmistaa, että jokaie lahjoitettu euro käytetää viisaasti ja yleistä hyvää tuottavalla tavalla. Yksityiset lahjoittajat ja yhteiskuta ovat kiiostueita säätiöide toimia tarkoituksemukaisuudesta ja läpiäkyvyydestä. Juhlapuheissa o helppo ylistää ii säätiöide toimitaa kui apurahasaajie saavuttamia tuloksiaki. Kuiteki kauiide saoje sijaa säätiöide aioa keio varmistua toimitasa vaikuttavuudesta o arvioida sitä järjestelmällisesti ja mahdollisimma objektiivisesti. Vaikuttavuusarvioiti tarjoaa mahdollisuude eakkoluulottomaa itsetutkiskeluu, joka seurauksea säätiö toimii etistä paremmi. Vaikuttavuude arvioitia ei pidä sekoittaa säätiö toimia arvioitii, kute apurahoje käyttöselostuste keräämisee tai saavutettuje tuotoste arvioitii, kute rahoitukse turvi tuotettuje tutkimusjulkaisuje määrää ja viittauskertoimii. Vaikka toimia ja se vaikuttavuude arvioiit voivatki limittyä toisiisa, iide päämäärät ja prosessit eroavat toisistaa huomattavasti. Edellise sivu Vaikuttavuude viitekehys -kaavio havaiollistaa sekä edellä maiittuje käsitteide suhdetta toisiisa että vaikuttavuude erilaisia ulottuvuuksia. ESIMERKKI Vaikuttavuude arvioiti o tullut jäädäksee eri elämäaloille ympäri maailmaa. Ruotsissa perustettii hiljattai erityie viraomaisistituutio, Mydighete för Kulturaalys, arvioimaa kulttuuriala vaikuttavuutta. Kulturaalys o saaut hallitukselta tehtäväksee selvittää, arvioida ja arvottaa kulttuurialalla toteutettuja ja ehdotettuja hakkeita. Arvioii lähtökohtaa ovat kasalliset kulttuuripoliittiset tavoitteet. Kulturaalys tekee hallitukselle ehdotuksia ja suosituksia toimepiteiksi kulttuuripolitiika kehittämiseksi. Näi vaikuttavuude arvioiti vaikuttaa parhaimmillaa suoraa ja kokreettisesti päätöksetekoo. Kulturaalys osoittaa, että valtio viraomaiset arvioivat pikemmi taidetue poliittisia ja halliollisia vaikutuksia kui varsiaisia taitee vaikutuksia. Kulturaalysi mukaa kulttuuripoliittiset tavoitteet ovat usei eemmä visioita ku yksiselitteisiä tavoitteita. ESIMERKKI Suome Akatemia selvittää sekä tietee että oma toimitasa vaikuttavuutta erilaisi arvioitihakkei. Yksi esimerkki o Akatemia ja Tekesi yhteistyöä toteuttama tutkimus- ja iovaatiotoimia vaikuttavuude arvioitihake (VINDI), joka tuloksea julkaistii arvioitiraportti (Luoma et al. 2011). Tekes ja Akatemia jatkavat vaikuttavuusidikaattorie kehittämistä ja siihe liittyvä osaamise raketamista. Säätiöide vaikuttavuus kiiostaa kaikkia Säätiöt haluavat tietää, mite e oistuvat työssää ja mite e voisivat toimia vielä paremmi. Apurahahakijat haluavat tietää, mite korkeatasoie ja merkittävä heidä rahoittajasäätiösä o yhteiskuassa. Kasalaiset haluavat tietää, mite säätiöt toimivat, mitä säätiöt rahoittavat ja mitä e saavat aikaa. Päättäjät ja poliitikot haluavat tietää, mite säätiöt voisivat palvella yhteiskutaa mahdollisimma tehokkaasti ja moipuolisesti. 8
9 Miksi vaikuttavuutta pitää arvioida? 2 Työvälie oma toimia kehittämiseksi Maailma muuttuu, ja säätiö perustaja varautuu siihe: säätiö tarkoitus saattaa olla laveasti muotoiltu eivätkä perustamisdokumetit aia kerro, mitä säätiö hallio tulisi tehdä toteuttaaksee perustaja tahtoa. Siksi säätiössä o syytä arvioida sääöllisesti, saavutetaako asetetut tavoitteet, missä ajassa ja mikälaisi kustauksi. Liia moissa säätiöissä ei tiedetä riittävä hyvi, mitä jaetuilla rahoilla todella saadaa aikaa suhteessa säätiö strategisii tavoitteisii. Säätiö vaikuttavuusarvioiilla mitataa sitä, mite hyvi säätiö toimita toteuttaa sääöissä määrättyä tarkoitusta tai strategisia paiopisteitä. Vaikuttavuusarvioiti o oiva työkalu myös tulevaisuude suuittelemisee. Arvioii tuloksea voidaa tuistaa säätiö toimia keihääkärjet ja potetiaaliset uudet toimita-alueet sekä mahdolliset heikkoudet ja ogelmakohdat. Vaikuttavuusarvioiti ei ole säätiöille ulkoapäi asetettu velvoite, vaa välie oma toimia kehittämiseksi ja paratamiseksi. Vaikuttavuusarvioiista hyötyy ee kaikkea säätiö itse. ESIMERKKI Maj ja Tor Nessligi säätiö toteuttamassa vaikuttavuusarvioiissa (2012) pyydettii kyselytutkimuksella arvioita myös apurahoje saajilta. Eräs kyselyy vastaut arvioi säätiö vaikuttavuutta seuraavasti: Säätiö merkitys o tärkeä erityisesti huippuyksikköje ulkopuoliselle tutkimukselle se toimii kui yrityshautomo, eli äistä aihioista voi kehittyä vaikka mitä. Vaikuttavuusarvioii haaste Säätiöide omatoimie vaikuttavuude arvioiti o ollut toistaiseksi vähäistä. Vaikuttavuusarvioii haasteista suurimpia o apurahoja jakavie säätiöide toimia luoe. Mitä laajempi säätiö tehtäväkettä o, sitä vaikeampaa o asettaa täsmällisiä tavoitteita sekä iide toteutumisesta kertovia idikaattoreita. Toimitaa ohjaavat perustamiskirjassa asetetut reuaehdot sekä pyrkimys jatkuvuutee ja oikeudemukaisii meettelytapoihi. Rahoituskohteide arvioiti jaetaa usei akateemise tai taideyhteisö kassa. Laajemma yhteiskuallise vaikuttavuude osalta säätiö ratkaisut kietoutuvat yhtee maamme yleise tiede-, taide- ja kulttuurirahoitukse kassa. Myös tarkasteltava aikahorisotti o säätiöketässä yleesä pitkä säätiö kvartaali o tuetusti 25 vuotta. Vaikuttamise syy-seuraussuhteet ovat myös moimutkaisia hallittaviksi. Jos koululaie kokee säätiö tuella toteutetussa taideäyttelyssä suure elämykse, ja häestä tulee vuosikymmeiä myöhemmi kasaivälisesti arvostettu kuvaveistäjä, kuika arvioida tuo yksittäise kokemukse merkitystä tapahtumie ketjussa? Kokoaisuude laajuus ja moimutkaisuus vaikeuttavat tuloste mittaamista. Vaikuttavuusarvioitii kuuluuki väistämättä epätäydellisyyde sietämie. Tarkkaa ja täydellistä tietoa ei voi saavuttaa. Arvokasta o kuiteki jo se, että asioita pohditaa aktiivisesti. Sääöllisi väliajoi korkeatasoisesti toteutettu vaikuttavuusarvioiti yhdistettyä aalyysii toimitaympäristö muutoksista auttaa säätiötä toteuttamaa tarkoitustaa mahdollisimma tehokkaasti. Vaikuttavuusarvioiti o tapa kertoa säätiö oma taria. 9
10 ja mahdollisuus Vaikuttavuude arvioiti auttaa säätiötä myös tarkastelemaa kriittisesti vakiitueita toimitatapojaa. Pohdittavia kysymyksiä ovat esim. hekilökohtaiste ja hakeapurahoje suhteellie osuus, rahoituskausie pituus, apurahoje keskimääräie koko sekä se, pyritääkö rahoitusta kohdistamaa esisijaisesti yksittäisille hekilöille tai laajemmille työryhmille ja yhteisöille. Yksi keskeisimmistä vaikuttavuude tekijöistä o tärkeide ja ajakohtaiste kysymyste tuistamie. Huippututkijalle myöetty apuraha ei johda vaikuttavuutee, jos tutkija työ kohdistuu vaikutusarvoltaa vähäise ogelma ratkaisemisee. Vaikuttavuusarvioiilla säätiö voi selvittää itsellee, mikä o se kyky vastaaottaa ja tuistaa itselle sekä yhteiskualle tärkeää tietoa. Puutteide tuistamie tekee toimia kehittämise mahdolliseksi. Moilla säätiöide kaalta keskeisillä aloilla suutauksea o julkishallio pyrkimys vähetää omaa rahoitusvastuutaa. Tulevaisuus tuoee mukaaa kasvavaa paietta lisätä sekä säätiöide keskiäistä että säätiöide, muide istituutioide ja julkishallitoa edustavie tahoje välistä yhteistyötä esimerkiksi yliopistoje ja taidelaitoste kassa. Vaikuttavuusarvioiti o omiaa terävöittämää säätiö omaa strategista suuittelua ja täte paratamaa yhteistyö edellytyksiä. Viesti säätiöide toimia tuloksellisuudesta Säätiöide merkitys yhteiskua palvelujärjestelmässä o viime vuosia kasvaut. Kehitys koskee myös säätiöitä, jotka jakavat apurahoja tieteelle ja taiteelle. Siiä missä säätiö toimitaa ohjaa perustaja tahto, säätiö suhdetta ympäröivää yhteiskutaa määrittää luottamus. Tämä luottamukse säilymie o apurahoja jakaville säätiöille kohtalokysymys. Luottamukse merkittävi ilmeemismuoto o yleishyödyllisille säätiöille suotu verovapaus. Yhteiskuta luottaa siihe, että veroedu vastapaioksi säätiöt toimivat tehokkaasti ja korkeide eettiste periaatteide ohjaamia koko yhteiskua yhteiseksi hyväksi. Omalla toimiallaa iide tulee osoittaa laajalle yleisölle olevasa luottamukse arvoisia. Maailma toimii yhä eemmä mielikuvie varassa. Säätiöt eivät voi luottaa asemasa oleva turvattu sillä, että e ajattelevat itse hoitavasa asiasa hyvi. Oma äkemys toimia merkityksellisyydestä ja laadusta ei riitä. Moiapaistuva tiedovälitys haastaa säätiöt osallistumaa ykyistä aktiivisemmi yhteiskuallisee keskusteluu. Samalla säätiöide o kyettävä välittämää laajasti ja avoimesti tietoa toimitasa tuloksista. Omaa toimitaa kriittisesti ja avoimesti tarkastelle voidaa välittää viesti, että säätiöide meestys o pitkäjäteise ja määrätietoise työ tulos ja että se kestää akaraki tarkastelu. ESIMERKKI Arvioii tarve ulottuu kaikille yhteiskua osa-alueille, ii yksityisille kui julkisilleki. Eduskua hyväksymistä budjetti- ja veikkausvoittovaroista suuataa taiteilijoille tukea, josta osa välitetää vertaisarvioitimeettelyllä Taitee edistämiskeskukse (aiemmi Taitee keskustoimikuta) kautta. Se vuotuie suora taide- ja taiteilijatuki o oi 35 miljooaa euroa. Samalla ku julkie valta o ottaut käyttöö tulosohjaukse ja -sopimukset, erilaiste arvioitityökaluje tarve o korostuut. Työkaluia voidaa käyttää availukuja, idikaattoreita, auditoiteja tai moitoroiteja. Tarkoituksea o osoittaa valtiollise tue oikeutus eli halutaa saada vastaus kysymyksee, mitä yhteiskuta saa vastieeksi taitee julkisesta tuesta. Ilmeie vastaus o, että yhteiskuta saa taidetta. Nykyaikaa tämä ei kuitekaa riitä. Jotta saadaa käsitys taiteilijoille osoitetu tue ja stipedie pitkäkestoisista vaikutuksista, myös tiedokeräämisessä vaaditaa pitkäjäteisyyttä. Lisäksi vaaditaa selkeätä tavoitteeasettelua taustalla vaikuttavalle kulttuuripolitiikalle, joho arvioitia voidaa peilata. Taitee keskustoimikua tutkimusyksikkö o keräyt tietoja viimeiset 30 vuotta taide-elämästä, taiteilijoide asemasta ja työehdoista sekä eri taitee aloje rahoituksesta. Tutkimusyksikö julkaisuje kautta o luotu tietokata, joka ataa moipuolise kuva valtiollisesta taidetuesta viimeiste 30 vuode ajalta. Säätiöt voivat hyödytää äitä tuloksia oma vaikuttavuutesa arvioiissa vertailuaieistoa. 10
11 Mite vaikuttavuutta arvioidaa? 3 Arvioii suuittelu lähtee säätiöstä itsestää Säätiö toimialle määritetyt tavoitteet muodostavat lähtökohda vaikuttavuude arvioiille. Mitä selkeämpiä tavoitteet ovat, sitä helpompaa o iide toteutumise ja säätiö toimie vaikuttavuude arvioiti. Vaikuttavuus tieteessä ja taiteissa eroaa moi tavoi toisistaa, mikä varsiki moialaisissa säätiöissä täytyy tiedostaa jo arvioii suuitteluvaiheessa. Vaikuttavuusarvioitia suuiteltaessa o säätiö omista lähtökohdista käsi määriteltävä, mitä halutaa arvioida ja mikä vuoksi. Arvioii kysymyste, tavoitteide ja meetelmie tulee olla säätiölle sopivia ii sisällöllisesti kui vaadittava työmäärä ja arvioii kustausteki suhtee. Etukätee kaattaa miettiä myös sitä, mite arvioii tuloksia halutaa ja voidaa käyttää hyväksi. Kasaviisaus o tässäki oikeassa: hyvi suuiteltu o puoliksi tehty. Säätiössä toimia kokoaisvaikuttavuus voi muodostua esimerkiksi seuraavista tekijöistä: Tieteellie ja taiteellie vaikutus väitöskirjat ja muut julkaisut uudet tieteelliset ja taiteelliset avaukset ja läpimurrot työryhmie ja verkostoje sytymie ja vahvistumie Yhteiskuallie ja kulttuurie vaikuttavuus tuloste hyödytämie päätökseteossa ja yhteiskuallisessa keskustelussa rahoitettuje hakkeide äkyvyys ja kuulluksi tulemie sivistykse ja luovuude kasvu sekä yhteise hyvä lisäätymie. Vaikuttavuusarvioiti pähkiäkuoressa Ota vastuu säätiösi vaikuttavuudesta. Keskity säätiösi tarkoituksee. Mitä varte säätiö o olemassa? Mitä se pitäisi saada aikaa? Varmista säätiösi seuratajärjestelmä systemaattisuus ja luotettavuus. Valitse säätiöllesi sopivat meetelmät ja toteuta arvioiti säätiö tarkoitukse ja tavoitteide kaalta mielekkäällä tavalla. Tulkitse arvioii tuloksia rehellisesti ja avoimesti. Julkista arvioii tulokset. Ole valmis muuttamaa säätiösi toimitatapoja tuloste edellyttämällä tavalla. Toista arvioiti sääöllisesti ja kehitä säätiösi toimitaa jatkuvasti. Koulutuksellie, ammatillie ja taloudellie vaikutus koulutus ja tutkiot keksiöt, tutkimuste sovellukset, teokset ja tapahtumat stipediaattie ja hakejohtajie toimeetulo ja urakehitys yleiset kasataloudelliset vaikutukset 11
12 Ei hyvää hevosta kehuta. Hyvä hevoe viedää kehuttavaksi. Kuka arvioi? Vaikuttavuusarvioiti voidaa toteuttaa moi tavoi. Säätiö voi tehdä arvioii itse tai teettää se ulkopuolisella asiatutijalla. Usei molempie yhdistämie takaa parhaa tulokse. Säätiö toimi- ja luottamushekilöide o syytä järjestää sääöllisi väliajoi itsearvioiteja toimia tarkoituksemukaisuudesta ja oistueisuudesta. Rehellie itsearvioiti voi olla hyviki hedelmällistä, sillä säätiö oma väki tutee orgaisaatiosa historia, tavoitteet ja tulokset kaikkei parhaite. Itsearvioiissa vaaii kuiteki objektiivisuude vajee ja ulkopuolise äkökulma puuttee riski. Tästä syystä säätiö vaikuttavuudesta o silloi tällöi aiheellista hakkia myös s. ketä äkemys eli pyytää arvioita apurahasaajilta ja muilta säätiölle tärkeiltä sidosryhmiltä. Mikäli säätiössä riittää voimavaroja ja osaamista arvioii tekemisee, sidosryhmiä voidaa lähestyä omi voimi. Arvioitikysymyste laadiassa ja saatuje tuloste tulkiassa o kuiteki objektiivisuude säilyttämiseksi eduksi kosultoida sopivia ulkopuolisia tahoja, jotka tutevat säätiö toimitaa riittävästi mutta jotka eivät kuitekaa ole mukaa toimielimissä. Arvioii puolueettomuude turvaamiseksi voidaa harkita ulkopuolise asiatutija tai ryhmä palkkaamista. Säätiö toimialasta riippue mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi tutkimuslaitokset sekä ajatushautomot ja kosulttitoimistot. Tarjouskilpailu auttaa sopivimma löytämisessä. Säätiö lähipiirii kuulumattoma arvioija tai arvioititiimi rekrytoitia puoltaa tuloste uskottavuude ja luotettavuude kasvu ulkopuoliste silmi katsottua. Näi saavutetaa todeäköisesti myös laajempia sidosryhmäverkostoja kui jos toimitaa vai säätiö sisältä käsi. O kuiteki tärkeätä, että arvioija tutee säätiökettää ja häellä o mahdollisuus perehtyä riittävästi selvityksesä kohteesee. Näi estetää vääriymmärryksiä ja piallisia tulkitoja. Päätettiipä arvioiti tehdä säätiö omi voimi tai teettää ulkopuolisella asiatutijalla, arvioitityöhö o varattava riittävästi työaikaa ja muita resursseja. Säätiö toimihekilöiltä ja sidosryhmiltä tarvitaa joka tapauksessa tietoja, mielipiteitä ja valmisteluapua. Säätiö o myös oltava valmis kokoamaa toimitaasa kuvaavia dokumetteja ehkä yllättävistäki paikoista ja äkökulmista. Vaikuttavuustiedo laadu ja riittävyyde ratkaisee säätiö oma motivaatio ja aloitekyky. Kuka tai ketkä osallistuvat arvioitii? Säätiö hekilöstö ja luottamushekilöt (itsekäsitys ja -arvioiti) + Relevatit sidosryhmät (äkemykset ja kokemukset säätiöstä) + Ulkopuolie tutkijaäkökulma = Vakuuttava vaikuttavuusarvioiti 12
13 Arvioii aieistot Säätiö toimia dokumetoiti ja mitattavuus ovat arvioii perusedellytyksiä. Säätiö omat arkistot ja tietokaat muodostavat dokumettiaalyysi esisijaiset aieistot. Säätiö toimia perimmäiset tavoitteet olisivat vaikeasti määriteltäviä tai mitattavia. Apurahoja, palkitoja ja avustuksia myötävät säätiöt pitävät kuiteki kirjaa tietyistä perusmuuttujista. Näitä ovat mm. vuosittai myöettävie apurahoje määrä ja säätiö oma luokittelukäytäö mukaie käyttötarkoitus, myöettyje avustuste yhteissumma ja yksittäise apuraha keskimääräie suuruus, hakupaie eli myöettyje apurahoje suhde haettuihi summii ja määrii sekä myöettyje apurahoje maatieteellie jakautumie. Keräämällä aikasarjoja apurahoista ja avustuksista säätiö pystyy seuraamaa toimitasa volyymi ja paiotuste kehittymistä. Aikasarjat mahdollistavat myös yksikertaiste vertailuje tekemise säätiöide välillä sekä säätiöide yhteise merkittävyyde ja vaikutuste arvioimise. Mikäli säätiöllä o tapaa vaatia rahoittamiltaa hakkeilta tulosraportteja, seurattavie ja hyödyettävie muuttujie määrä kasvaa. Raporteista voidaa kerätä esimerkiksi tutkimusapurahoje turvi julkaistuje tieteelliste artikkelie lukumäärät, taideprojektie yleisömäärät ja muita apurahasaajie ilmoittamia tietoja. Julkaisuaalyysillä voidaa lisäksi tarkastella ja eritellä hakkeide tuottamia julkaisuja esimerkiksi julkaisufoorumie ja viittausideksie perusteella. Mikäli säätiö äkyvyyttä tiedotusvälieissä pidetää tärkeää, media-aalyysi avulla voidaa selvittää, kuika tässä tavoitteessa o oistuttu. Media-aalyysissä käydää läpi keskeisiksi määriteltyje saoma- ja aikakauslehtie sekä muide tiedotusvälieide arkistoja ja etsitää systemaattisesti maiitoja säätiöstä ja se rahoittamista hakkeista. Maiiat luokitellaa tarkoituksemukaisella tavalla. Haastatteluilla kerätää tietoja ja käsityksiä säätiö toimi- ja luottamushekilöiltä sekä muilta tahoilta, joihi säätiö toimita välittömästi tai välillisesti vaikuttaa. Säätiö ulkopuolisia haastateltavia voivat olla esimerkiksi valikoidut apurahasaajat, säätiö toimialaa lähellä olevat kulttuurivaikuttajat, yhteiskualliset päätöksetekijät sekä koulutus-, tiede-, taide- ja kulttuuriorgaisaatioide edustajat. Taustahaastatteluilla kerätää tietoa säätiöstä arvioitityö tueksi, ku taas teemahaastatteluilla syveetää ja jäseetää käsitystä säätiö toimiasta ja se vaikuttavuudesta. Laaja vastaajakua tavoittamisee sopii postitse tai sähköisesti lähetettävä lomakekysely. Kyselyt soveltuvat parhaite suurille kohderyhmille, esimerkiksi säätiö apurahasaajille. Kysely kaattaa suuitella ii, että vastausprosetti saadaa mahdollisimma suureksi kohtuullisella työpaoksella. Arvioii tulokset Jo arvioitia suuiteltaessa o hyvä miettiä, missä muodossa tulokset halutaa säätiö käyttöö. Valmii raporti lisäksi myös lomakekysely avovastauksii saadut aoyymit vastaukset saattavat olla mielekiitoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Ee kaikkea o pohdittava valmiiksi, mite tuloksia käytetää säätiö toimitaa kehitettäessä. Arvioitimeetelmie ja tuloste yksityiskohtaisee ja läpiäkyvää dokumetoitii kaattaa aia pyrkiä. Arvioitiprosessi kaattaa suuitella toistettavaksi. Vahetuessaa arvioii tuloksista saa etistä eemmä irti, jos eri vuosie arvioiit o vai toteutettu keskeää vertailukelpoisella tavalla. Näi päästää arvioimaa säätiö vaikuttavuude kehitystä, joka o usei kaikkei hyödyllisitä tietoa. Vaikuttavuude arvioiti voidaa toteuttaa joko vuosittai osaa säätiö muita sääöllisiä rutiieita tai määritellysti tietyi pidemmi väliajoi. Toistuva vaikuttavuusarvioii kehä -kaavio havaiollistaa toteuttamise käytäö vaiheita. Säätiöstä yhteiskutaa omasta avasta maailmaapaa Säätiöide oma toimia tehostamise ohella vaikuttavuude arvioiilla o laajempia koko säätiökettää ulottuvia vaikutuksia. Pätevillä vaikuttavuude arvioi- Määrää voidaa mitata, laatua ja vaikutusta arvioidaa. 13
14 eilla voidaa osoittaa säätiöide tehokkuutta ja hyviä käytätöjä, vahvistaa yleistä säätiömyöteisyyttä sekä korostaa säätiöide yleishyödyllise asema merkitystä. Vaikuttavuude arvioiilla o merkitystä myös säätiörahoitukse ja julkise rahoitukse välise suhtee tulkiassa. Hyödyllisii tarkoituksii suuattu yksityie lahjoitusraha ei ole yksiselitteise myöteie asia, vaikka ii voisi helposti luulla. Jos esimerkiksi yksityisellä rahalla tuetaa voimakkaasti tiettyä alaa, poliittisille päättäjille voi muodostua kiusaus rajoittaa julkiste resurssie suutaamista samalle alalle. Vaikuttavuusarvioitie avulla säätiöide rooli ja merkitys yhteiskuassa kirkastuvat ja väärikäsityste todeäköisyys pieeee. Arvioitavuude korostamie ei saa johtaa toimia itsetarkoituksellisee jäykistymisee. Usei vaikeasti arvioitava välillie katalyyttivaikutus (syrjäytymätö uori) tarjoaa paremma paos-tuotos -suhtee kui helposti arvioitava välitö vaikutus (säätiö hakkeesta kertova artikkeli päivälehdessä). Säätiörahoitukse etu o se ketteryydessä ja joustavuudessa, eikä äistä omiaisuuksista pidä luopua. Säätiö voi reagoida opeasti tilateissa, joissa rahoituksee sytyyt katvealue kaipaa täyttämistä. Säätiöide merkitys suomalaisessa yhteiskuassa o suuri. Tätä o kuiteki vaikeata osoittaa kokreettisesti. Ei ole itsestää selvää tai helposti todistettavissa, millä tavalla ja mite merkityksellisesti säätiöt vaikuttavat. Jos säätiöt eivät itse osoita toimitasa arvoa, ei sitä tee kukaa muukaa. Kertomalla avoimesti toimiastaa ja se vaikuttavuudesta yksittäie säätiö luo uskottavaa, vilpitötä ja sisällyksekästä kuvaa koko säätiölaitoksesta. Viesti vaikuttavuudestasi säätiö sisällä ja sidosryhmille Opi arvioii tuloksista ja hyödyä iitä säätiösi toimia kehittämisessä 4 JULKISTA JA KEHITÄ 1 SUUNNITTELE Määrittele: tavoittelemasi vaikuttavuus keiot saavuttaa se mite mitata vaikuttavuuttasi tarvitsemasi tieto mite kerätä se 2 TOTEUTA Kerää tarvitsemasi tieto Toteuta arvioiti Ymmärrä keräämäsi tiedo arvo Tee johtopäätökset vaikuttavuudestasi ja vertaile tuloksia 3 ARVIOI TULOKSET Toistuva vaikuttavuusarvioii kehä. Kaavio o muokattu The Code of Good Impact Practice 2013 pohjalta. 14
15 Lisälukemistoa EFC: Ceci est pas u evaluatio guide! efc.be/programmes_services/resources/documets/ Learig_Lab5.pdf. Foudatio Ceter: Tools ad Resources for Assessig Social Impact -verkkosivusto. GEO: Evaluatio i Philathropy. Perspectives from the Field. GEO, Washigto DC Haila, Katri Kettue, Riitta Lähteemäki-Smith, Kaisa Salmie, Vesa: Vaikuttavuutta ympäristötutkimuksee Maj ja Tor Nessligi säätiö toimia arvioiti. Maj ja Tor Nessligi säätiö, Helsiki Hällström, Eeva: Metsämieste Säätiö rahoitustoimia evaluoiti ja kehittämisselvitys Metsämieste Säätiö, Helsiki Häyrye, Simo (toim.): Kulttuuri arvioiti ja vaikutuste väylät. Cupore julkaisuja 12/2005. Ispirig Impact: The Code of Good Impact Practice Kagasharju, Aki Tyi, Tero Mikkola, Teija Valta, Maija: Vaikuttavuude huomioo ottava tuottavuus vahuspalveluissa. VATT-tutkimuksia 160. Valtio taloudellie tutkimuskeskus, Helsiki Karhue, Paula: Taidetoimikutie myötämä tuki Taitee edistämiskeskus, Helsiki Kotkae, Riia Saukkoe, Pasi Mitchell, Ritva: Vietiä, vaihtoa, vaikuttavuutta. Selvitys kulttuurija tiedeistituuttie merkityksestä Suomelle. Cupore verkkojulkaisuja 12. Cupore Luoma, Päivi Raivio, Tuomas Tommila, Paula Luabba, Joha Halme, Kimmo Viljamaa, Kimmo Lahtie, Heri: Better results, more value. A framework for Aalysig the societal impact of Research ad Iovatio. Tekes Review 288/2011. www. tekes.fi/u/better_results_more_value.pdf. Mertae, Tomi: Taiteilija-apurahajärjestelmä toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Taitee keskustoimikuta, Helsiki Mydighete för kulturaalys: Att utveckla idikatorer för utvärderig av kulturpolitik. Redovisig av ett regerigsuppdrag. Rapport 2012:2. Oesch, Pekka: Säätiöide tuki taiteille 2001 ja Tilastotietoa taiteesta ro 38. Taitee keskustoimikuta, Helsiki Oesch, Pekka: Yrityste tuki taiteille 2003 ja tue muutokset Taitee keskustoimikuta, Helsiki Oesch, Pekka: Yrityste tuki taiteille 2008 ja tue muutokset Taitee keskustoimikuta, Helsiki Oksae-Särelä, Katja: Muotoilu kasaivälistymie. Tuki, esteet ja mahdollisuudet. Taitee keskustoimikuta, Helsiki Opetusmiisteriö: Vaikuttavuusidikaattorit kulttuuripolitiika tietopohja vahvistajia. Opetusmiisteriö julkaisuja 2009:57. Rajahoka, Mervi (toim.): Vuorovaikutuksessa vaikuttamie. Hyvivoitipalveluje vaikuttavuus caseja ja keioja. Selvitys. Kolmas lähde -hake. Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pieyrityskeskus, Helsiki Saukkoe, Pasi Herrae, Kaisa: Suome Kulttuurirahasto maakutarahastoje apurahoje vaikuttavuus. Pilottiselvitykse loppuraportti Suome kulttuurirahasto, Helsiki Soste: Arvioititoimita -verkkosivusto. Http// Suome Akatemia: Suome Akatemia tutkimusrahoitukse vaikuttavuus. Arvioitiraportti. Suome Akatemia julkaisuja 11/06. Suome Kulttuurirahasto: Aatteista tekoihi. Suome Kulttuurirahasto kulttuuripoliittiset päämäärät ja oma kulttuuritoimita. Suome Kulttuurirahasto, Helsiki Suome Kulttuurirahasto: Atamise taito. Suome Kulttuurirahasto apurahoje jao kehitys ja ykyiset periaatteet. Suome Kulttuurirahasto, Helsiki
16 Tiitta, Alla: Mite vaikuttavuus tuli tiedepolitiikkaa. Tieteessä tapahtuu 4 5/2010, Valtiovaraimiisteriö: Idikaattorit ohjaukse ja seuraa välieiä. Valtiovaraimiisteriö idikaattorityöryhmä raportti. Kasatalousosasto, keskustelualoite 73/ fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/ idika/ame.jsp. 16
Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder
Yhteistyössä säätiöide puolesta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Delegatioe för stiftelser och foder Palvelut jäseille euvotaa Neuvottelukuta opastaa säätiöihi liittyvissä kysymyksissä ja tarjoaa jäseistöllee
LisätiedotHyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi
Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot
LisätiedotYhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder
Yhteistyössä säätiöide puolesta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Delegatioe för stiftelser och foder Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta o suomalaiste apurahajakajie
LisätiedotTURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET
TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET Taustaa Syksyllä 8 Turu yliopisto hoitotietee laitoksella kerättii sidosryhmiltä palautetta laitokse toimiasta. Kysely toteutettii
LisätiedotPUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013
Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5
LisätiedotSote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).
KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie
LisätiedotTURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011
TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia
LisätiedotPerusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?
Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 6 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi
SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa
LisätiedotTietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003
Tietojärjestelmä kehittämie syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 5 2..2003 Päivi Laiterla Tomas Widahl Toi ikkae Atti Lehto Sisällysluettelo Johdato...3 2 Mittarit... 4 2. IO-taso mittarit...4
LisätiedotValtion koulukotien strategia vuoteen 2015
Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotLuento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Lueto 7 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio Aalto-yliopisto perustieteide korkeakoulu PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi Määritelmä Tarkasteltava
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Lueto 6 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi ja-erik.holmberg@aalto.fi Määritelmä Tarkasteltava yksikö luotettavuus
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotPanosta kirjastoon tuota arvoa
Panosta kirjastoon tuota arvoa Markku Laitinen, Suunnittelija, Kansalliskirjasto Vaikuttavuuden arvo seminaari 29.10.2014, Helsinki Käytä tietoa, käytä valtaasi osoita vaikuttavuutta! Tieto on valtaa,
LisätiedotPerusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?
Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 12 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä
LisätiedotTOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen
TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan
Lisätiedot****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.
8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotVapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä?
Vapaaehtoiste osallistumie öljytorjutaa -kehittämishake Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Tekstit Saa
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotVerkoston ulkoisvaikutukset
Verkosto ulkoisvaikutukset Varia luku 35 Luettavaa Varia (2006, 7. paios, luku 35, s.658 655) Forget produtivity: more people should joi Faebook saatavilla http://www.ab.et.au/ews/stories/2008/1 1/27/2431283.htm
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotSÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA
SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ SISÄLTÖJÄ, EI VAIN VÄLINEITÄ Säätiölakiuudistuksen tarkoituksena oli VAHVISTAA
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotKertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Aalyysi I Harjoitus 5. 0. 2009 alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia ( sivua) (Rami Luisto) Laskuharjoituksista saa pistettä, jos laskettu vähitää 50 tehtävää; 3 pistettä,
LisätiedotVauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja! Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry! 13.11.2013 SEB! SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR
LisätiedotKarvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5
Ammatillie koulutus Ammatillises koulutukses tai vastaajie kokoaismäärä 5359 opiskelijavastaajie määrä 17 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Tiedä, millaista ohjausta ja tukea miu
LisätiedotKarvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5
Ammatillie koulutus Ammatillises koulutukses tai vastaajie kokoaismäärä 5359 opiskelijavastaajie määrä 15 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Tiedä, millaista ohjausta ja tukea miu
LisätiedotKarvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5
Ammatillie koulutus Ammatillises koulutukses tai vastaajie kokoaismäärä 5359 opiskelijavastaajie määrä 64 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Tiedä, millaista ohjausta ja tukea miu
LisätiedotLIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3
LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotKarvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8
Ammatillie koulutus 1. Toimiot hakueutumise ja opiskelijaksi ottamise vaiheissa Yhteishakuu liittyvät toimiot Mite hyvi seuraavat asiat toteutuvat koulutukse järjestäjä ja se oppilaitoste toimiassa? (Toteutuu:
LisätiedotKarvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7
Ammatillie koulutus 1. Toimiot hakueutumise ja opiskelijaksi ottamise vaiheissa Yhteishakuu liittyvät toimiot Mite hyvi seuraavat asiat toteutuvat koulutukse järjestäjä ja se oppilaitoste toimiassa? (Toteutuu:
LisätiedotOtantajakauman käyttö päättelyssä
Keskiarvo otatajakauma Toisistaa tietämättä kaksi tutkijaa tutkii samaa ilmiötä, jossa perusjoukko koostuu kuudesta tutkittavasta ja tarkoituksea o laskea keskiarvo A: Kokoaistutkimus B: Otatatutkimus
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotMitä hallitus hankkii?
Mitä hallitus hakkii? Hallitus päättää yleesä seuraavalaista hakioista: Hakkeide osalta Kosulti kilpailutus Suuittelutyö kilpailutus Rahoitukse kilpailutus Urakkatyö kilpailutus Muita hakitoja Isäöitsijä
Lisätiedot= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1
35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!
Lisätiedot4.3 Signaalin autokorrelaatio
5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotSinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys
Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...
LisätiedotOtantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä
Otatajakauma kuvaa tarkasteltava parametri jakauma eri otoksista laskettua parametria o joki yleesä tuusluku, esim. keskiarvo, suhteellie osuus, riskisuhde, korrelaatiokerroi, regressiokerroi, je. parametria
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotKUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014
KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotKarvi 2019 VALMA-koulutus Sivu 1 / 5
VALMA-koulutus VALMA-koulutukses vastaajie kokoaismäärä 736 opiskelijavastaajie määrä 12 1. Ohjaukse atavuus ja avutettavuus opitoje alkuvaihees Valmakoulutukses yleis Tiedä, millaista ohjausta ja tukea
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto Kelan tutkimuksen kommentit Leena Saastamoinen Erikoistutkija, dosentti Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Kelan tutkimus ja rationaalinen
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Lisätiedot( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.
Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä
LisätiedotTilastollinen todennäköisyys
Tilastollie todeäköisyys TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Klassisessa todeäköisyydessä oli ehdot: äärellisyys ja symmetrisyys. Tämä tilae o usei mahdoto ts. alkeistapauksia o usei ääretö määrä tai e eivät ole
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotICT:n johtamisella tuloksia
Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008
R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset
Lisätiedot10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.
10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).
LisätiedotPerusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?
Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 19 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä
LisätiedotVAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA
VAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari 26.1.2005 Markku Harrinvirta, valtioneuvoston kanslia Esityksen rakenne Hallituksen strategia-asiakirjaprosessi
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotTieteelle osoitettujen veikkausvoittovarojen edunsaajien vuotuinen infotilaisuus
Tieteelle osoitettujen veikkausvoittovarojen edunsaajien vuotuinen infotilaisuus 13. kesäkuuta 2017, klo 12:00-15:00 Tieteiden talo, sali 104 Erja Heikkinen Tiedepolitiikan ryhmän päällikkö Korkeakoulu-
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotASUKASKUUNTELU -TUTKIMUS ASUKASKOKEMUS RATKAISEE. YMMÄRRÄ SITÄ.
ASUKASKUUNTELU -TUTKIMUS ASUKASKOKEMUS RATKAISEE. YMMÄRRÄ SITÄ. Uusi palvelu taloyhtiön asukaslähtöiseen johtamiseen. TERVETULOA TALOYHTIÖIDEN JOHTAMISEN UUTEEN AIKAAN! Taloyhtiön johtaminen vaatii osaamista
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotSosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla
Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotToimintakyky vaikuttavuuden mittarina
Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi
LisätiedotYhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008
Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotPerusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?
Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 6 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö
Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
Lisätiedotpq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489
Perusjoukko ja otos Kvatitatiiviset meetelmät Sami Fredriksso Yleie valtio-oppioppi Havaitoyksikkö o empiirise mittaukse kohde Perusjoukko o kaikkie havaitoyksiköide muodostama kokoaisuus Otos o perusjoukkoa
Lisätiedot