Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Transkriptio

1 S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä, joista toie osoitettii kutie johtaville hammaslääkäreille ja toie yksityishammaslääkäreille. Kyselyt suuiteltii yhteistyössä sosiaali- ja terveysmiisteriö, Kuallise työmarkkialaitokse ja Stakesi kassa. Kuallie työmarkkialaitos selvitti samaa aikaa sairaalahammaslääkärie tilatee. Tässä artikkelissa esitellää terveyskeskuste hammaslääkäritilaetta koskeva kysely tuloksia. Yksityishammaslääkäreille tehdy kysely tulokset esitellää Hammaslääkärilehdessä eriksee. Kyselyje tausta Työikäiste hammaslääkärie lukumäärä käätyi Suomessa laskuu 2000-luvu taitteessa. Tämä o johdomukaie seuraus 1990-luvu alussa tehdyistä päätöksistä, joilla hammaslääkärikoulutus lakkautettii Turu ja Kuopio yliopistoissa. Lukumäärä huippu 4841 saavutettii vuoa 1999 (1). Hammaslääkäreitä o yt suuri piirtei sama verra kui 1980-luvu lopussa. Hammaslääkäriliito jäserekisteri tietoje perusteella työssä olevie hammaslääkärie lukumäärä väheee muutama seuraava vuode aja oi 50:llä vuosittai. Terveyskeskuste hammaslääkärivirkoje määrä o kuiteki samaa aikaa lisäätyyt, sillä 2000-luvu alu laisäädätömuutoste myötä terveyskeskuksii o tullut ettomääräisesti oi sata virkaa lisää ja myös aiemmi jäädytettyiä olleita virkoja o otettu käyttöö. Hammaslääkärimäärä vähetyessä ja toisaalta palveluje kysyä kasvaessa oli tärkeää kartoittaa työvoimatilae. Jotta hammaslääkärityövoimasta saataisii kattava tilaekatsaus, selvitettii myös yksityissektori tilae ja mahdollie vapaa kapasiteetti erillisellä ii ikää lokakuussa toteutetulla kyselyllä. Aiempia vuosia käytetty terveyskeskuksille osoitettu lomake uudistettii vastaamaa Lääkäriliito käyttämää lomaketta, jolla Lääkäriliitto samaa aikaa selvitti terveyskeskuste lääkäritilatee (2). Tavoitteea oli helpottaa kyselyy vastaamista, yhteäistää käsitteet ja saada tietoa myös ostopalveluista, joide käyttöä ei aiemmissa kyselyissä ole selvitetty. Kysely toteutettii esimmäistä kertaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysmiisteriö (STM) ja Kuallise työmarkkialaitokse (KT) kassa päällekkäise tiedo keräämise välttämiseksi. Tässä kirjoituksessa käytetää pääasiassa virka-saaa, jolla tarkoitetaa kaikkia sekä virka- että työsuhdepohjaisia hammaslääkärityöpaikkoja terveyskeskuksissa. Aikaisemmat selvitykset Hammaslääkäriliitto o selvittäyt terveyskeskuste hammaslääkäritilaetta lähes vuosittai paikallisorgaisaatiosa kautta. Terveyskeskuksista o kysytty virkoje lukumääriä ja iide täyttötilaetta, kute hoitaako virkaa vakiaie virahaltija vai sijaie, eikö sijaista saatu vai oko virka ilma virahaltijaa. Osa-aikatyö osuus otettii Hammaslääkäriliito selvityksii mukaa vuoa STM, Stakes ja KT ovat myös teheet omia tutkimuksiaa. Toisiaa selvitystyö o ollut päällekkäistä ja site saattaut turhaa rasittaa vastaajia. STM: vuosia 1999, 2001 ja 2003 toteutetuissa terveyskeskus- ja sairaalahammaslääkäriselvityksissä otettii käyttöö käsite hammaslääkärivaje, jolla tarkoitettii kyselypäivää ilma virahaltijaa olevie vakassie osuutta kaikista vakasseista. STM: selvityksessä vuoa 1999 terveyskeskushammaslääkärivaje oli oi kolme prosettia ja vuoa ,2 prosettia (3, 4). Eri tahoje selvityste tuloksia ei kuitekaa voi suoraa verrata keskeää. Syyä tähä o paitsi se, että vajee käsite o saatettu määritellä eri tavoi, myös koko ilmiö eli hammaslääkärimäärä vaihtelu ja siihe vaikuttavie syide moimuotoisuus. Nii ikää vastausprosetit ovat vaihdelleet. Mite tiedot kerättii Kyselylomake lähetettii postitse terveyskeskuste johtaville hammaslääkäreille. Selvityksessä ovat mukaa Suome kaikki 254 terveyskeskusta (5). Näistä kuudessa ei ole hammaslääkärivirkoja, jote iihi kyselylomaketta ei lähetetty. Näide terveyskeskuste hammashoitojärjestelyistä tiedusteltii eriksee sähköpostitse. Lomakkeella kysyttii eriksee tilae sekä terveyskeskus- että erikoishammaslääkärie osalta. Tiedot pyydettii hammaslääkärivirkoje yhteelasketusta kokoaismäärästä. Lomakkeessa eriteltii kyselypäivää terveyskeskuksessa työskeelleet, tilapäisesti työstä poissa olevat virahaltijat ja avoi- 9 4 Suome Hammaslääkärilehti 3/2006

2 S E L V I T Y S met virat. Virkoje lukumäärät pyydettii muutamaa 37 viikkotui vakasseiksi. Näi esimerkiksi 30 tutia viikossa tekevä hammaslääkäri virka vastaa 0,8 vakassia. Tämä aiheutti joki verra ogelmia lähiä sellaisissa terveyskeskuksissa, joissa o paljo vakasseja. Lisäksi kysyttii, mite työstä poissaolevie hekilöide ja avoimie virkoje tehtäviä hoidettii kyselypäivää. Ostopalvelutoimiasta kysyttii eriksee virkoje tai toimie hoitoo käytetty ostopalvelu sekä muu edellise ulkopuolelle jäävä ostopalvelu. Lomakkeessa pyydettii erittelemää päivystyksee, ormaalii toimitaa päiväaikaa sekä erikoishammashoitoo päiväaikaa käytetyt tuit keskimääri kuukaudessa. Lopuksi tiedusteltii suuitteilla olevia muutoksia terveyskeskukse hammaslääkärityövoimassa vuoa Lomakkeet palautettii Hammaslääkäriliittoo, joka vastasi aieisto talleuksesta. Siiä yhteydessä lomakkeet käytii läpi yksityiskohtaisesti ja tarvittaessa kysyttii lisätietoja sähköpostitse tai puhelimitse. Näi aieisto saatii kattavaksi. Saatuja terveyskeskuskohtaisia tietoja tarkasteltii sairaahoitopiireittäi ja väestömäärä suhteessa. Mitä terveyskeskushammaslääkäritilateesta saatii selville Kuvio 1. Hammaslääkärivaje lokakuussa Taulukko 1. Hammaslääkärivaje lokakuussa Ryhmä Sijaie tai ei sijaistarvetta sisältää myös e avoimet virat, joihi ei säästösyistä haeta virahaltijaa (s. jäädytetyt virat ). Virat ja toimet % Virahaltija työssä ,6 Sijaie tai ei sijaistarvetta 120 5,7 Ostopalvelu 23 1,1 Hammaslääkärivaje ,6 Yhteesä ,0 Tutkimuspäivää terveyskeskuksissa oli yhteesä 2099 terveyskeskushammaslääkäri virkaa. Näistä hiuka yli 80 prosetissa vakituie virahaltija oli työssä kyselypäivää. Noi 11 prosettia virahaltijoista oli tilapäisesti poissa työstä. Heidä tilallaa oi eljäsosaa viroista hoiti sijaie. Viidesosa virahaltijoide poissaoloista oli sellaisia, ettei tilalle tarvittu sijaista. Syyä oli yleesä poissaolo lyhytaikaisuus (vuosiloma tai tilapäie sairaus). Sijaista ei ollut haettu oi 26 prosettii tilapäisistä poissaoloista. Syyksi ilmoitettii tavallisimmi se, että sijaisia ei saa. Ostopalvelulla hoidettii kuude hammaslääkäri tilapäie poissaolo. Tilapäisistä poissaoloista aiheutui yhteesä 118 kokoaikaise hammaslääkäri vaje. Avoimia virkoja oli tutkimuspäivää 147, joka o 7,0 prosettia terveyskeskushammaslääkärivirkoje kokoaismäärästä. Virka merkittii avoimeksi, ku tehtävää oli haettu hammaslääkäriä tai hausta huolimatta tehtävää ei oltu saatu hammaslääkäriä myöskää sijaiseksi. Hiuka yli puolee viroista oli virahaltijaa haettu kerra tai useammi. 24 virkaa oltii parhaillaa hakemassa hammaslääkäriä. Edelliste lisäksi taloudellisista tai muista syistä s. jäädytettyjä virkoja oli 17. Hammaslääkäriliito keväällä 2004 tekemässä selvityksessä iitä oli 81 ja STM: lokakuussa 2003 tekemässä tutkimuksessa 116 (4, 6). Ostopalvelulla hoidettii 17 virkaa. 12,6 % terveyskeskushammaslääkäri viroista oli kyselypäivää ilma virahaltijaa tai sijaista Terveyskeskushammaslääkärivajeeksi laskettii kaikki hoitamattomat avoimet virat (147 kpl) ja virahaltijoide tilapäiset poissaolot (118 kpl), joihi oli yritetty saada korvaava hammaslääkäri. Ns. vuokrahammaslääkäri hoitamaa hammaslääkäri työtä ei laskettu mukaa vajeesee. Se sijaa suuhygieistillä tai hammashoitajalla täytetyt avoimet terveyskeskushammaslääkärivirat (17 kpl) laskettii vajeesee. Ilma virahaltijaa oli kokoaikaisiksi 37 viikkotui vakasseiksi muutettua lokakuussa 265 virkaa eli 12,6 prosettia kaikista viroista (kuvio 1 ja taulukko 1). Ostopalveluje osuus Terveyskeskukset hakkivat poissaoloje ja avoite virkoje korvaamiseksi yhteesä 23 kokoaikaise hammaslääkärivira verra ostopalveluja, mikä o 1,1 prosettia kaikista viroista. Terveyskeskushammaslääkärivajee korvaamiseksi hakitu ostopalvelu lisäksi terveyskeskukset ostivat myös muuta päiväaikaista hammaslääkärityötä joko yksityisiltä palvelutuottajilta tai toisilta terveyskeskuksilta. Muuta hammaslääkärityötä osti päivystyksee 26 terveyskeskusta keskimääri 2 tutia kuukaudessa. 32 terveyskeskusta 15 sairaahoitopiiristä osti ormaalii päiväaikaisee toimitaa keskimääri 45 tutia kuukaudessa. Yhteesä ämä vastaavat oi 53 hammaslääkäri työpaosta. Näide lisäksi joissaki lomakkeissa oli ilmoitettu vuodessa ko. ostopalveluihi käytetty euromäärä ilma, että sitä oli saatu muutettua tutimääriksi. Päiväaikaisee toimitaa käytetty ostopalvelu kohdetui pääasiassa muutamaa suurimpaa kaupukii (Helsiki, Espoo, Tampere) ja pääasiassa Helsigi ja Uudemaa sairaahoitopiiri alueelle (66 prosettia). Kuat, joissa ei ole omia terveyskeskushammaslääkärivirkoja, ostivat hammashoitopalvelut joko aapuriterveyskeskuksesta, yksityisiltä palvelutuottajilta tai molemmilta. Tarkkoja tietoja äistä ostopalveluista ei saatu. Aiemmi maiittu avoite virkoje korvaamie ostopalveluilla ja muu ostopalvelu poikkeavat toisistaa huomattavasti. Edellisessä o kyse hammaslääkäri työ korvaamisesta vuokrahammaslääkärillä. Jälkimmäisessä tapauksessa käytetää useimmite ostopalvelusopimusta, jolloi terveyskeskus lähettää potilaat kokoaishoitoo ostopalvelusopimukse teheelle yksityishammaslääkärille. Jälkimmäisessä tapauksessa ostetaa siis kokoaishoitoa tai toimepiteitä, ku edellisessä ostetaa hammaslääkäri työaikaa omaa terveyskeskuksee. Alueellie vaihtelu Tutkimuspäivää oi 42 prosetilla terveyskeskuksista olivat kaikki virat täyä. Näide terveyskeskuste alueilla asuu 1,2 miljooaa suomalaista eli oi 22 prosettia koko väestöstä. Noi 55 prosettia väestöstä asuu alueella, jossa vaje o eitää 10 prosettia. Vähitää 40 prosettia terveyskeskushammaslääkäriviroista o hoita- Suome Hammaslääkärilehti 3/

3 S E L V I T Y S Taulukko 2. Terveyskeskuste lukumäärä ja yhteelaskettu väestöpohja hammaslääkärivajee mukaa. Terveyskeskuste lukumäärä Väestö milj. Hammaslääkärivaje % % Ei vajetta ,3 1,2 22,4 9,9 % 36 14,5 1,7 32, ,9 % 33 13,3 1,1 21, ,9 % 51 20,6 1,0 19,0 40 % 23 9,3 0,2 4,1 Yhteesä ,0 5,1 100,0 Taulukko 3. Hammaslääkärivaje väestöpohja mukaa. Kuvio 2. Terveyskeskushammaslääkärivaje sairaahoitopiireittäi. matta 9 prosetissa terveyskeskuksista. Näide terveyskeskuste väestöpohja o 0,2 miljooaa (taulukko 2). Seitsemästä terveyskeskuksesta puuttuivat kaikki virahaltijat, yhteesä oi 10 vakassi verra. Hoitamattomie virkoje määrä vaihtelee alueellisesti huomattavasti, sekä sairaahoitopiireittäi että iide sisällä. Sairaahoitopiireissä, joissa o hammaslääkärikoulutusta, terveyskeskuste työvoimatilae o aia ollut hyvä. Pieimmät hammaslääkärivajeet ovatki Pohjois- ja Keski-Pohjamaa sekä Helsigi ja Uudemaa sairaahoitopiireissä. Ahveamaa ja Läsi- Pohja kaikki terveyskeskushammaslääkärivirat olivat kyselypäivää täytettyiä, kute edellisissäki kyselyissä. Keski-Suome sairaahoitopiiri oli aioa, jossa vaje oli yli 20 prosettia. Muutamassa sairaahoitopiirissä vaje oli 20 proseti tutumassa (kuviot 2 ja 3). Terveyskeskushammaslääkärivaje vaihteli myös terveyskeskuste väestöpohja mukaa. Suhteellisesti suuri se oli alle asukkaa terveyskeskuksissa. Alle asukkaa terveyskeskuksissa hammaslääkärivaje o keskimääri 13,8 prosettia ja iissä oli Hammaslääkärivaje eite yli 20 proseti vajetta (kuvio 4) asukkaa terveyskeskuksissa vaje oli keskimääri 16,2 prosettia (taulukko 3). Suurissa yli asukkaa kaupugeissa vaje oli piei, mikä johtui lähiä Oulu ja Vataa hyvästä tilateesta. Osuus terveyskeskuksista Osuus vakasseista Terveyskeskukse väestöpohja % % % , , , , , , , , , ,2 13 5, , ,9 6 2, ,3 Yhteesä , , ,0 Kuvio 3. Hammaslääkärivaje sairaahoitopiireittäi. Terveyskeskuste vakassisuuitelmat vuodelle 2006 Johtavilta hammaslääkäreiltä kysyttii myös suuitteilla olevia virkalisäyksiä tai väheyksiä vuodelle 2006 ja arviota todellisesta tarpeesta. Vastaajat arvioivat, että terveyskeskuksii ollaa 9 6 Suome Hammaslääkärilehti 3/2006

4 S E L V I T Y S Kuvio 4. Yli 20 proseti hammaslääkärivaje terveyskeskuste väestöpohja mukaa. Taulukko 4. Erikoishammaslääkärit terveyskeskuksissa lokakuussa Erikoisala Yhteesä Työssä Poissa Avoi Vaje % Kliiie hammashoito ,3 Oikomishoito ,1 Suu- ja leukakirurgia 9,5 8,3 1,2 0 12,6 Terveyde- ja hammashuolto ,6 Yhteesä/keskimääri ,7 vuoa 2006 perustamassa 27 virkaa 10 eri sairaahoitopiiri alueella. Väheystä oli suuiteltu eljä vira verra, jote ettolisäys vuoa 2006 o tämä selvitykse mukaa 23 virkaa. Eite lisäystä oli suuiteltu Helsigi ja Uudemaa, Pohjois-Savo sekä Varsiais-Suome sairaahoitopiireissä. Vastaajie arvioima todellie virkalisäystarve samaa aikaa oli 138. Palveluje ulkoistamista suuiteltii viide vira verra. Mitä saatii selville erikoishammaslääkäritilateesta Terveyskeskushammaslääkäri virkoje lisäksi erikoishammaslääkäri virkoja oli terveyskeskuksissa 187. Eite oli oikomishoido erikoishammaslääkäreitä, 83, ja vähite suu- ja leukakirurgeja, 9,5 vakassi verra. Erikoishammaslääkärivaje oli keskimääri 18,7 prosettia. Suuri vaje, oi 24 prosettia, koski oikomishoido erikoishammaslääkäreitä (taulukko 4). Erikoishammaslääkärie vakassit jakaatuivat maatieteellisesti epätasaisesti. Kliiise hammashoido erikoishammaslääkäreistä kaksi kolmasosaa oli Helsigi ja Uudemaa sekä Varsiais-Suome sairaahoitopiirie alueella. Oikomishoido erikoishammaslääkäreitä oli edelliste lisäksi useita myös Pirkamaalla. Suu- ja leukakirurgeja oli vai viide sairaahoitopiiri alueella. Terveydehuollo erikoishammaslääkärit sijoittuivat tasaisimmi eri puolille maata. Vai eljässä sairaahoitopiirissä ei äitä ollut laikaa. Erikoishammashoido ostopalveluihi päiväaikaa käytti 124 terveyskeskusta 20 sairaahoitopiiristä keskimääri kuusi tutia kuukaudessa. Yhteesä erikoishammashoitoa ostettii hiuka yli 1000 tutia kuukaudessa eli oi seitsemä hammaslääkäri vira verra. Lähes poikkeuksetta oli kyse oikomishoido ostosta. Kysely tulokset atavat aihetta pohditaa Lokakuussa 2005 toteutettii esimmäise kerra sekä kuta- että yksityissektori hammaslääkärie työvoimatilaetta selvittävät kyselyt. Ne suuiteltii yhdessä sosiaali- ja terveysmiisteriö, Stakesi ja Kuallise työmarkkialaitokse kassa, mutta käytäö toteutuksesta terveyskeskuste ja yksityissektori osalta vastasi Suome Hammaslääkäriliitto ja sairaalahammaslääkärie osalta Kuallie työmarkkialaitos. Eri tahoje yhteistyö o tärkeää ja myös järkevä voimavaroja säästävä tapa toimia eteki, ku tehdää äi laajoja ja koko alalle merkityksellisiä selvityksiä. Tässä artikkelissa o esitelty tulokset terveyskeskushammaslääkärikyselystä, joka o siis yksi lokakuussa 2005 toteutetusta kolmesta kyselystä. Saatua tietoa ei kuitekaa voi käsitellä eikä pohtia ilma, että tarkastellaa sekä kuta- että yksityissektori tilaetta suu terveydehuollossa, vaikka yksityishammaslääkärikysely tulokset esitellääki Hammaslääkärilehdessä kokoaisuudessaa vasta myöhemmi. Hoitamattomie terveyskeskushammaslääkärivirkoje määrä o lisäätyyt Terveyskeskushammaslääkäriviroista oli kyselypäivää kokoaa ilma hammaslääkäriä 12,6 prosettia, yhteesä 265 virkaa. Tulosta ei täysi voi verrata mihikää aikaisempia vuosia tehtyy selvityksee, mutta suuta o selvä: vuosia hammaslääkäriviroista oli eri selvityste mukaa täyttämättä 7 10 prosettia. Vaje terveyskeskuspuolella o siis kasvaut. Toie muutos huoompaa suutaa terveyskeskuste kaalta o se, että sijaisia o vaikea saada. STM: vuode 2003 selvityksessä sijaiset hoitivat 83 prosettia iistä viroista ja toimista, joissa joko ei ollut vakiaista virahaltijaa tai vakiaie virahaltija oli tilapäisesti poissa työstä (4). Tää vuoa vastaava luku oli vai vajaa kolme prosettia. Tosi lomakkee ohjeistus sijaiste osalta ei ollut aiva loogie. Tämä vuoksi mahdollisesti osa tilapäisesti poissa olevie virahaltijoide sijaisista oli merkitty työssä oleviksi, mikä siiä tapauksessa vähesi sijaisiksi kirjattuje määrää. O myös muistettava, että 265 virkaa o saatu laskemalla yhtee kaikki terveyskeskuste ilmoittamat vajeet, sekä kokoaiset virat että osittai hoidettuje virkoje hoitamattomat osuudet. Vajetta ei voisi käytäössä paikata 265 hammaslääkärillä, koska osa vajeesta muodostuu useissa terveyskeskuksissa olevista va- Suome Hammaslääkärilehti 3/

5 S E L V I T Y S jaa vira kokoisista osista. Sellaisii virkoihi o vaikea saada hammaslääkäreitä missää olosuhteissa. Työvoima vajausta se silti o. Kuvio 5. Hammaslääkärivaje lukumääriä sairaahoitopiireittäi vuosia 2003 ja Taulukko 5. Arvio terveyskeskuksista eläkkeelle jäävie ja valmistuvie hammaslääkärie lukumääristä. Näide lisäksi ulkomailta tulleita hammaslääkäreitä laillistetaa ykyää vuosittai oi Vuosi Laillistetaa* Eläkkeelle terveyskeskuksista** Arvioitu ettomuutos terveyskeskuksii*** Yhteesä * Arvio perustuu hammaslääketietee opiot aloittaeide opiskelijoide lukumäärii vuosia eikä sisällä ulkomailta tulevia. ** 63 vuode eläkeikää perustuva arvio perustuu Hammaslääkäriliito jäserekisteri tietoihi. *** Arvio perustuu Hammaslääkäriliito jäserekisterii, joka mukaa oi puolet valmistueista sijoittuu terveyskeskuksii. Työvoimatarpee eustamie o vaikeaa Perusteea Turu ja Kuopio hammaslääkärikoulutukse lopettamiselle 1990-luvu alussa oli hammaslääkärimäärä kasvamie liia suureksi. Näi varmaa olisiki käyyt, jos hammaslääkäreitä olisi valmistuut työelämää etiset määrät. Tällä hetkellä olisi oi hammaslääkäriä eemmä, mikä voisi äkyä työttömyysluvuissa kutasektorilla ja vajaatyöllisyyteä yksityissektorilla. Oma vaikeutesa sopiva hammaslääkärimäärä eustamisee tuo suu terveydehuollo muusta terveydehuollosta poikkeava palvelurakee: puolet aikuisväestö perushammashoidosta tuotetaa yksityissektorilla, puolet terveyskeskuksissa. Näihi aikoihi asti viraomaiste suuitelmissa o lähiä huomioitu kutasektorilla tapahtuvat muutokset. Suu terveydehuollossa kuiteki kaikessa suuittelussa ja muussa toimia kehittämisessä pitää ottaa huomioo sekä yksityis- että kutasektori. Tämä o erityise tärkeää yt, ku äyttää siltä, että hammaslääkärityövoimasta o alueellista pulaa. Viime vuosikymmee alussa ei ollut tiedossa hammashoido kysyä kasvu 2000-luvulla, mikä aiaki osaksi johtuee isoista laisäädätömuutoksista, joide asiosta suu terveydehuollo asema osaa muita terveyspalveluja o vakiituut. Muutoksia ei ole kuitekaa tapahtuut vai suu terveydehuollossa, vaa työelämässä o kautta koko suomalaise yhteiskua ja kasaivälisestiki tapahtuut merkittäviä muutoksia, joide seurauksea mm. yksittäise työtekijä vuosityöaika o lyhetyyt. Lisäksi ihmiste keskittymie suurii kaupukeihi o autioittaut maaseutua ja osaltaa hakaloittaut erityisesti korkeasti koulutetu työvoima saatia pieempii ja etäämpää isoista keskuksista olevii kutii. Kolme seuraava vuode aikaa terveyskeskuksista jää eläkkeelle vähitää 130 hammaslääkäriä. Valmistueista hammaslääkäreistä Hammaslääkäriliito jäserekisteri mukaa oi puolet sijoittuu terveyskeskuksii, mikä ei riitä korvaamaa terveyskeskuksista poistuvie hammaslääkärie lukumäärää (taulukko 5). Näillä äkymi tilateesee ei ole odotettavissa parausta useaa vuotee, vaikka hammaslääkärie koulutusta oki lisätty. Lisäys alkaa todeäköisesti äkyä laillistettuje määrässä vuosia Toisaalta samoihi aikoihi tai ehkä vähä se jälkee eläkkeelle jää aiempaa hiuka eemmä hammaslääkäreitä. Viide viime vuode aikaa yksityissektorilta terveyskeskuksii o Hammaslääkäriliito jäserekisteri mukaa siirtyyt arviolta 140 hammaslääkäriä. Samaa aikaa oi 80 terveyskeskushammaslääkäriä o siirtyyt muihi tehtävii (taulukko 6). Nettolisäys terveyskeskuksii o siis 9 8 Suome Hammaslääkärilehti 3/2006

6 S E L V I T Y S Taulukko 6. Päätoimiste yksityis- ja terveyskeskushammaslääkärie lukumäärät Hammaslääkäriliito jäserekisterissä vuosia Siirtymissä o kuvattu vuoa 2005 työssä olevie hammaslääkärie liikettä eri toimitasektoreide välillä vuodesta 2001 vuotee Vuosi Päätoimiset yksityishammaslääkärit Siirtymä terveyskeskuste 13 Yks. 10 Yks. 10 Yks. 22 Yks. 20 Yks. ja yksityissektori vä- lillä Tk. 38 Tk. 38 Tk. 29 Tk. 18 Tk. 23 Päätoimiset terveyskeskushammaslääkärit Kuvio 7. Terveyskeskushammaslääkärivaje vakassie lukumääriä (puaiset umerot) sairaahoitopiireittäi riastettua yksityissektori vapaasee kapasiteettii vakasseiksi laskettua (siiset umerot). sisäiste muutoste kautta viide vuode aikaa ollut oi 60. Mitä pitäisi tehdä Yksityissektorille tehdystä työvoimakyselystä saatuje tietoje mukaa yksityissektorilla o vapaata kapasiteettia, joka tosi jakaatuu epätasaisesti ja sitä o lähiä isoissa kaupugeissa. Nyt o kuiteki tärkeää saada tämä kapasiteetti käyttöö. Se edellyttää eakkoluulotota yhteistyömuotoje kehittämistä ii, että väestö saa tarvitsemasa hammashoitopalvelut kohtuuajassa kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi käyissä oleva kuta- ja palvelurakeehakkee osaa voisi olla mahdollista kokeilla jotai uutta mallia. Hammaslääkärityövoima tarpeesee vaikuttavat oleellisesti myös erilaiset käytössä ja suuitteilla olevat työjao muodot ja muut toimitatavat, joilla palveluja aetaa. Pieessä ammattiryhmässä tällaisella kehittämistyöllä ja toimitatapoje muutoksella saattaa olla yllättäviäki vaikutuksia työvoima tarpeesee. Viime vuosia o joki verra huolta aiheuttaut Helsigi ja Oulu yliopistoista valmistueide hammaslääketietee lisesiaattie varsi piei määrä verrattua sisääottoihi. Myös siirtymisiä lääkäritutkio puolelle o tapahtuut, mutta tämä ei tällä hetkellä liee eää suuri ogelma. Eri tahoje tavoitteea luoollisesti o, että kaikki opiskelijat suorittavat tutkio ja mielellää suuitellussa ajassa. Viraomaiste, yliopistoje ja ammattijärjestö yhteistyö tiivistämie voisi edesauttaa tämä tavoittee toteutumista. Kirjallisuus 1. Vaalgamaa, K., Ohtoe, J. Terveydehuollo ammattihekilöt STAKES, Helsiki Parmae, P., Väskä, J. Terveyskeskuste lääkäritilae lokakuussa Suom Lääkäril (49-50): Sosiaali- ja terveysmiisteriö. Lääkärija hammaslääkärityövoima lokakuussa Sosiaali- ja terveysmiisteriö moisteita 2002:6. Helsiki Ihalaie, J. Lääkäri- ja hammaslääkärityövoima lokakuussa Sosiaalija terveysmiisteriö muistioita 2004: I. Helsiki Sosiaali- ja terveydehuollo hakemisto Kuallie ympäristö- ja terveydehoitoyhdistys ry. Pori Natue, M., Siisalo, T. Kysely terveyskeskuste hammaslääkärivakassie täyttöasteesta vuoa Suome Hammaslääkäriliitto Aja Eerola EHL Tauo Siisalo EHL, FK Suome Hammaslääkärilehti 3/