Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008"

Transkriptio

1

2

3 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008

4 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia 2007 ISBN Paio: Scaprit A/S, Århus 2007 Suuittelu: Kjell Olsso Paios: Paiettu ympäristöä säästävälle paperille, joka täyttää pohjoismaise Joutsemerki kriteerit. Julkaisua voi tilata osoitteesta Muita julkaisuja o osoitteessa Prited i Demark Nordisk Miisterråd (Pohjoismaide miisterieuvosto) Store Stradstræde 18 dk-1255 Købehav K Puh. (+45) Faksi (+45) Nordisk Råd (Pohjoismaide euvosto) Store Stradstræde 18 dk-1255 Købehav K Puh. (+45) Faksi (+45) Pohjoismaie yhteistyö Pohjoismaie yhteistyö o yksi maailma laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyö perustaa o maatieteellie, historiallie ja kulttuurie yhteekuuluvuus, ja se piirii kuuluvat Islati, Norja, Ruotsi, Suomi ja Taska sekä itsehallitoalueet Ahveamaa, Färsaaret ja Grölati. Pohjoismaista yhteistyötä tehdää politiika, taloude ja kulttuuri aloilla tärkeää osaa eurooppalaista ja kasaivälistä yhteistyötä. Pohjoismaise yhteisö tavoitteea o vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismaie yhteistyö pyrkii vahvistamaa pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maide yhteiset arvot lujittavat osaltaa Pohjola asemaa yhteä maailma iovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

5 Sisällys 7 Esipuhe 8 Pohjoismaat yhdistävät voimasa 13 Kilpailukyky 17 Ilmasto 21 Luovuus 25 Koordioiti

6

7 Esipuhe Meillä pohjoismaalaisilla o paljoki syytä ylpeytee. Maamme ovat vauraita ja hyvivoitimallimme moilta osi toimivia. Maaperä o otollie iovaatiolle, tutkimukselle ja yrittäjyydelle. Lisäksi Pohjoismaide asukkaat saavat auttia demokratiasta, ihmisoikeuk sista ja yksilövapaudesta sekä pitkälle edeeestä tasaarvosta. Yhteiste ylpeydeaiheide lisäksi meitä yhdistävät myös useat uudet tulevaisuudehaasteet. Vuoa 2008 o Ruotsi vuoro toimia Pohjoismaide miisterieuvosto puheejohtajamaaa. Puheejohtajakaudellamme haluamme koota voimat vastataksemme yhteisii haasteisii aloilla, joilla yhteistyöstä o äkemyksemme mukaa erityistä hyötyä. Meidä tulee vahvistaa Pohjoismaide kokoaiskilpailukykyä globalisoituvassa maailmassa ja luoda yhdessä osallistavat työmarkkiat. Meidä tulee etistä aktiivisemmi pyrkiä löytämää yhteisiä ratkaisuja ilmastokysymyksii ja jatkaa yhteistyötämme tutkimukse ja kulttuuri alalla. Ee kaikkea meidä o terävöitettävä ja tarkeettava pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaisee periteesee kuuluvat keskiäie yhteistyö, yhteyksie solmimie ja tiedovaihto. Tiivis ja kasa tukema pohjoismaie yhteistyö o ja o jo kaua ollut vahvuutemme toimiessamme joko yksittäi tai alueea eurooppalaisissa tai maailmalaajuisissa yhteyksissä. Olemme iloisia voidessamme vuoa 2008 jatkaa aapurimaidemme kassa poisteluja tehokkaa ja määrätietoise pohjoismaise yhteistyö puolesta. Yhteistyö avulla olemme usei aiemmiki meestyeet ja oistueet ratkaisemaa yhteisiä ogelmia. Olemme vakuuttueita siitä, että vahva pohjoismaie yhteistyö hyödyttää sekä maita ja iide asukkaita että koko meitä ympäröivää maailmaa. fredrik reifeldt yhteisvoimi

8 Pohjoismaat yhdistävät voimasa Kasvu o Pohjoismaissa voimakkaampaa kui moilla muilla alueilla, lisäksi työttömyys o muihi Euroopa maihi verrattua alhaie ja julkie talous o vahva. Pohjoismaat pitävät hallussaa kasaiväliste mittauste kärkisijoja tarkasteltaessa maide meestystä yhteiskua useilla tärkeillä osa-alueilla, kute sijoitusilmasto, tietotekiikka, koulutus ja tutkimus. Nämä peruslähtökohdat ja maidemme vahva keskiäie yhteekuuluvuudetue luovat suotuisa lähtökohda tilateessa, jossa joudumme yhdessä kohtaamaa yhteiskutiemme edessä olevat mittavat haasteet. Globaali kilpailu kiristyessä meidä o vahvistettava kilpailukykyämme, jotta pystyisimme ylläpitämää ja kehittämää aikaasaamaamme hyvivoitia. Ilmastomuutokset osoittavat, että yhteiskutiamme o syytä kehittää ympäristöä säästävämmäksi. Haluamme ii ikää pyrkiä säilyttämää myöteiset omiaispiirteemme ja pysyä samalla avoimia ulkopuolisille vaikutteille. Pohjoismaide päämiisterit päättivät kesäkuussa 2007 pitämässää kokouksessa suutaviivoista pohjoismaise globalisaatioyhteistyö syvetämiseksi. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa tehdä kyseise ala kokreettisia aloitteita. Pohjoismaille o hyötyä Itämeri-yhteistyö kehittämisestä muu muassa kilpailukykyy ja ympäristöö liittyvissä kysymyksissä. Tämä pätee sekä eu: sisäisee yhteistyöhö, eu: ja Veäjä välisee yhteistyöhö että varsiki kahdeksa eu- ja Eta-maa välisee pohjoismais-balttilaisee yhteistyöhö. Näi saadaa aikaa tehokas foorumi globaalie haasteide kohtaamiseksi. Lisäksi o tärkeää jatkaa ja kehittää Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyötä Luoteis-Veäjä ja muide lähialueide kassa. Ruotsi puheejohtajakaudella paiotetaa pohjoismaista yhteistyötä ulkopuolisuudesta kärsivie ryhmie ja yksittäiste hekilöide osallistamiseksi yhteiskutaelämää, koulutuksee, asumisee ja ee kaikkea työelämää. Kaikki Pohjoismaat priorisoivat poisteluja tavoitteea saavuttaa sellaie yhteiskuta, joka tarjoaa yhteisvoimi

9

10 miehille ja aisille yhtäläiset mahdollisuudet ii työ- kui yksityiselämässäki. Työtä sukupuoli- ja tasa-arvoäkökulma sisällyttämiseksi pohjoismaisee yhteistyöhö oki site luotevaa jatkaa. Toie keskeie perustekijä o laste ja uorte äkökulma. Priorisoiit Ruotsi puheejohtajakaude ohjelma o jaettu eljää aihekokoaisuutee: kilpailukyky, ilmasto, luovuus ja koordioiti. Kuki aihepiiri alle o koottu yleise taso tavoitteita ja toimepiteitä. Sektorikohtaisissa ohjelmissa kuvataa tarkemmi erityispaiotuksia kuki miisterieuvosto vastuualueilla. Kilpailukyky Ruotsi puheejohtajakaude tavoitteea o Pohjoismaide asema vahvistamie kiristyvässä kasaivälisessä kilpailussa. Päämiistereide aloitetta pohjoismaise globalisaatioyhteistyö syvetämisestä o tarkoitus seurata. Lisäksi käyistetää toimepiteitä Pohjoismaide profiloimiseksi alueea. Yhteistyötä aiotaa edistää esimerkiksi soveltava tutkimukse ja pieimuotoise tuotao saralla. Pohjoismaide väliste rajaesteide purkamie o pohjoismaise yhteistyö tärkeimpiä tehtäviä. Koulutukse saralla tuetaa koulutukse laadu paratamisee tähtääviä hakkeita. Ilmasto Viime aikoia havaitut ilmastomuutokset osoittavat, että yhteiskutaa o tarpee kehittää kestävää suutaa. Pohjoismailla o hyvät edellytykset toimia ilmastotyö edelläkävijäalueea. Vuoa 2008 kiiitetää huomiota ilmastokysymyksii ja tehdää yhteisiä valmisteluja ja aloitteita kasaivälise ilmastosopimukse aikaasaamiseksi vuoa Lisäksi edistetää pohjoismaista yhteistyötä kehitysmaissa ja kasvutalouksissa toteutettavie ilmastotoimepiteide tukemiseksi. Luovuus Koulutus-, tutkimus- ja kulttuurivaihto ovat pohjoismaise yhteistyö kulmakiviä. Yrittäjyyttä ja luovia tutkimusympäristöjä kaustetaa ja tuetaa. Pohjoismaat ovat iittäeet maailmamaietta kulttuu- yhteisvoimi

11 ri useilla eri osa-alueilla, kute elokuva, muotoilu, musiiki ja lastekulttuuri saralla. Laste ja uorte luovuude edistämie o koulu tärkeä tehtävä, ja keskiäise kokemustevaihdo lisäämisestä o rusaasti hyötyä myös tällä alalla. Koordioiti Toimiva pohjoismaie yhteistyö edellyttää tiivistä kytketää eurooppalaisee yhteistyöhö. Pohjoismaide miisterieuvostolle o suurta hyötyä myös yhteistyö kehittämisestä ja keskiäise vastuujao selkiyttämisestä alueelliste toimijoide, kute Baretsi euvosto, Itämere valtioide euvosto (cbss) ja Arktise euvosto, kassa. Pohjoismaide miisterieuvosto roolia uudistetussa Itämeri-yhteistyössä valotetaa. Vuoa 2008 päätetää uusista suutaviivoista Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyölle Luoteis-Veäjä ja Baltia maide kassa. Lisäksi hyväksytää uusi arktie yhteistyöohjelma vuosiksi O myös tarpee koordioida pohjoismaiste ja kasalliste laitoste toimitaa ja syvetää kasalliste viraomaiste välistä yhteistyötä. Ruotsi puheejohtajakaudella jatketaa edelliste puheejohtajamaide käyistämiä prosesseja. O erittäi tärkeää jatkaa pohjoismaise yhteistyö uudistamista ja ykyaikaistamista eteki Pohjoismaide miisterieuvosto laitoste ja muide elite osalta. Työ tasa-arvoäkökulma yhdistämiseksi Pohjoismaide miisterieuvosto toimitaa saatetaa päätöksee, samoi esteettömä suuittelu toimitaohjelma, joka tavoitteea o parataa yhteiskua saavutettavuutta toimitarajoitteiste äkökulmasta. Vuoa 2008 myös tarkistaa pohjoismaista kestävä kehitykse strategiaa. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa käymää jatkuvaa vuoropuhelua Pohjoismaide euvosto parlametaarikkoje sekä euvosto vuode 2008 puheejohtajamaa Suome kassa. Pohjoismaise yhteistyö vahvuutea o se auttima kasa laaja tuki. Yhteistyö pohjautuu maillemme yhteisee avoime ja demokraattise yhteiskua periteesee. Pohjoismaide miisterieuvosto ja vapaaehtoisjärjestöje, eteki Norde-yhdistyste, välie yhteis työ oki site erittäi tärkeää. Ruotsi puheejohtajakautee voi tutustua tarkemmi osoitteessa yhteisvoimi

12

13 Kilpailukyky Maailmataloude globalisaatio kiihtyy ja se seuraukset äkyvät etistä selkeämmi. Pohjoismailla o hyvät edellytykset vastata globalisaatio haasteisii, mutta meidä o silti syytä syvetää yhteistyötämme ja vaalia alueellisia etujamme. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa toteuttamaa Pohjoismaide päämiistereide kesäkuussa 2007 tekemä aloittee yhteistyö syvetämisestä globalisaatiokysymyksissä. Pohjoismaide hallituste, liike-elämä, tutkijoide ja yliopistoje sekä järjestötoimia edustajille järjestetää keväällä 2008 huippukokous, jossa keskustellaa globalisaatio maillemme tuomista haasteista. Maidemme väliste rajaesteide mahdollisimma tehokas purkamie o tärkeä askel pyrittäessä paratamaa alueemme kilpailukykyä. Rajaesteet hakaloittavat ii rajatyötekijöide kui toisessa Pohjoismaassa opiskelevie, työsketelevie tai muusta syystä maasta toisee muuttavie ihmiste elämää. Aiva yhtä tärkeää o raivata rajaesteitä yrityste ja kuluttajie tieltä. Erittäi myöteisiä kokemuksia o saatu Euroopa maide kasalliste viraomaiste ja muide toimijoide yhteisestä solvit-verkostosta, joka avulla pyritää auttamaa eri sääöstöje välii pudoeita yrityksiä ja yksityishekilöitä. Ammattitaitoise ja koulutetu työvoima turvaamie o edellytys maidemme meestykselle kasaivälisessä kilpailussa. Ruotsi puheejohtajakaudella kiiitetääki huomiota pohjoismaisee yhteistyöhö koulutukse laatuu liittyvissä kysymyksissä. Väestökehitys huomioo ottae työssäkäyvä, työkykyise väestö osuude täytyy kasvaa. Tärkeää o muu muassa helpottaa uorte ja maahamuuttajie pääsyä työmarkkioille. Vuoa 2008 paiotetaaki syrjäytymistä ehkäiseviä toimepiteitä. Ruotsi puheejohtajakaudella kiiitetää huomiota ammatillise koulutukse laatuu sekä ammatillise liikkuvuude edistämisee tekemällä yhteistyötä koulutukse tuustamisee liittyvissä kysymyksissä. yhteisvoimi

14 Pohjoismaat ovat vuosie saatossa raketaeet sosiaalisia turvaverkkoja, joide välillä o moia yhtäläisyyksiä mutta myös ratkaisevia eroja. Pohjoismaide vakiitueet sosiaaliturvajärjestelmät ovat maailmalaajuisesti tarkasteltua vahvuutemme ja kilpailuetumme. Niihi kohdistuu kuiteki myös haasteita, jotka johtuvat muu muassa ikäätyee väestö osuude kasvusta. Vuoa 2007 o tutkittu pohjoismaise hyvivoitimalli toimivuutta työvoimaastee äkökulmasta. Tutkimusta seurataa Ruotsi puheejohtajakaudella. Osaava työvoima saatavuus koko alueellamme vahvistaa kilpailukykyä. Oki tärkeää varmistaa Pohjoismaide välie ja edellytyste se salliessa myös Baltia maide kassa tehtävä strategie yhteistyö kasalliste paostuste täydetämiseksi ja toimivie, kestävie työmarkkia-alueide mahdollistamiseksi. Työmarkkioide saavutettavuude paratamie muu muassa alueita laajetamalla ja tietotekiika käyttöä lisäämällä o ratkaiseva tärkeää yrityste ja alueide kilpailukyvylle globaaleilla markkioilla. Ruotsi puheejohtajakaudella paostetaa Pohjoismaide miisterieuvosto ja raja-alueide välise yhteistyö vahvistamisee. Maidevälisiä tilastoja ja aalyyseja syveetää ja kehitetää. Raja-alueilla tehtävää rajaesteide purkamistyöhö kiiitetää huomiota ja sitä selkeytetää ja seurataa. Tutkimus ja iovaatio ovat avaiasemassa vahvistettaessa aluee kasaivälistä kilpailukykyä. Jatkamalla pohjoismaise tutkimusja iovaatioaluee kehittämistä vahvistetaa Pohjoismaide asemaa osaa eurooppalaista tutkimus- ja iovaatioaluetta. Iovaatiojärjestelmiä ja klustereita vahvistavat toimepiteet asetetaa selkeästi etusijalle Ruotsi puheejohtajakaudella. Riskipääoma alalla tehtävää pohjoismaisee yhteistyöhö keskittyviä tutkimuksia seurataa. O tärkeää jatkaa pohjoismaiste sähkömarkkioide kehittämistä. Tavoitteea o saada aikaa tehokkaat, rajattomat, kestävät ja kilpailutetut pohjoismaiset sähkömarkkiat. Matkailu o kasvava elikeioala, ja Pohjoismailla o matkailijoille paljo tarjottavaa. Tietyillä ulkomaisilla markkia-alueilla meidä o välttämätötä tehdä keskiäistä strategista yhteistyötä maidemme kilpailukyvy lisäämiseksi. Matkailuala yhteistyötä oki tärkeää kaustaa ja vahvistaa. yhteisvoimi

15 Uusi pohjoismaie ruoka -hakkee avulla pyritää saamaa aikaa myöteistä kehitystä useilla ruokaa liittyvillä aloilla, joista maiittakoo gastroomia, matkailu, aluekehitys ja terveelliset ruokailutottumukset. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa kiiittää projektii huomiota eri tavoi. Pohjoismaat ovat päässeet pitkälle pyrkimyksissää kohti tasa-arvoista yhteiskutaa, millä o ollut suotuisa vaikutus myös maide talouskehityksee ja kilpailukykyy. Tasa-arvotyötä priorisoidaa selkeästi myös vastaisuudessa. toimepidelista vuodeksi 2008 Seurataa Pohjoismaide päämiistereide kesäkuussa 2007 tekemää aloitetta pohjoismaisesta yhteistyöstä globalisaatiokysymyksissä. Järjestetää esimmäie pohjoismaie globalisaatiofoorumi, joe kutsutaa poliittise elämä, elikeioelämä ja järjestöketä edustajia. Seurataa Pohjoismaide Ivestoitipaki (ib) uudistettua paostusta Itämere aluee kilpailukykyy ja meriympäristöö. Järjestetää pohjoismaisia sähkömarkkioita käsittelevä semiaari. Edistetää raja-alueide keskiäistä koordioitia ja tiedovaihtoa. Hyväksytää uusi aluepoliittie yhteistyöohjelma vuosiksi Edistetää matkailusta vastaavie Pohjoismaide kasalliste elite välistä yhteistyötä Pohjoismaide markkioimiseksi yhteäiseä matkailualueea. Järjestetää yrittäjyyttä Euroopa käyttövoimaa käsittelevä koferessi, jossa keskustellaa rajaestekysymyksistä, raja-alueyhteistyöstä, säätöje yksikertaistamisesta ja matkailusta. Järjestetää semiaareja ja muuta toimitaa Uusi pohjoismaie ruoka -hakkee puitteissa. Järjestetää semiaari kilpailukykyisestä yrittäjyydestä maaseudulla. yhteisvoimi

16

17 Ilmasto Viimeaikaiset etistä selvemmi havaittavat ilmastomuutokset osoittavat, että o tärkeää pyrkiä luomaa kestävä yhteiskuta. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ilmasto-ogelmie havaitsemisessa ja ratkaisemisessa. Ruotsi kiiittää puheejohtajakaudellaa huomiota ympäristö- ja ilmastokysymyksii sekä toimepiteisii, joihi pohjoismaisissa yhteyksissä voidaa ryhtyä myöteise kehitykse aikaasaamiseksi. Esimerkkiä maiittakoo yhteistyö eu: ilmastotavoitteide saavuttamiseksi. Tärkeää roolia ympäristötyössä äyttelevät ympäristöala pohjoismaiset laitokset, kute Pohjoismaide Ivestoitipakki (ib) ja Pohjoismaide ympäristörahoitusyhtiö (efco). Ilmastokysymykset ovat luoteeltaa globaaleja. Kasalliset tai pohjoismaiset ilmastomuutoste vastaiset toimepiteet eivät yksi riitä, vaa muutoste torjumiseksi tarvitaa laajaa ja syvällistä kasaivälistä yhteistyötä. Ruotsi aikoo omalta osaltaa edistää pohjoismaisia valmisteluja ja aloitteita kasaivälise ilmastosopimukse aikaasaamiseksi vuoa Pohjoismailla o edellytyksiä aktiivisee roolii suuiteltaessa kasaivälisiä ilmastotoimepiteitä, joihi ryhdytää Kioto pöytäkirja voimassaolokaude päätyttyä vuoa Pohjoismaat voivat yhdessä kehittää tehokkaita ohjauskeioja ja osallistua tekiste ratkaisuje kehittämisee. Voimme myös lisätä ymmärtämystä ilmastomuutoste vaikutuksista luotoo ja yhteiskutaa. Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakausi osuu päällekkäi vuosia vietettävä kasaivälise polaarivuode (ipy) kassa. Polaaritutkimus o luoteeltaa kasaivälistä, ja sillä o suuri merkitys maapallo ilmastojärjestelmä ymmärtämise kaalta. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa edistämää pohjoismaista polaaritutkimusyhteistyötä syvetääksee maide yhteistoimitaa myös kasaivälise polaarivuode jälkee. yhteisvoimi

18 Kestävä yhteiskua aikaasaamiseksi meidä o muu muassa väheettävä fossiiliste polttoaieide tuotatoa ja käyttöä. Ruotsi aikoo tehdä aloittee pohjoismaise tiedovaihdo ja yhteistyö kehittämisestä kysymyksissä, jotka liittyvät maa- ja metsätaloude roolii bioeergia kustaustehokkaassa ja ykyistä laajamittaisemmassa tuotaossa. Ilmastomuutokset aiheuttavat muutoksia myös maakäyttöö. Ruotsi puheejohtajakaudella tehdää aloite metsäviljelyaieistoo liittyvä yhteistyö kehittämisestä. Maa- ja metsätalousyhteistyötä halutaa edistää myös muilta osi ilmastomuutokse äkökulmasta. Myös kulttuuriympäristöö ja kulttuurimaisemaa liittyviä kysymyksiä tarkastellaa vuoa 2008 muu muassa ilmastoäkökulmasta. Eergia-ala pohjoismaie yhteistyö pohjautuu vuosie pohjoismaisee toimitasuuitelmaa, joka kolme pääaluetta ovat eergiamarkkiat, kestävä eergiajärjestelmä ja Pohjoismaat kasaivälisessä yhteistyössä. Toimitasuuitelma puitteissa priorisoidaa pohjoismaiste sähkömarkkioide kehittämistä, eergiasektori osallistumista ympäristövaikutuste pieetämisee sekä yhteistyötä ajakohtaisissa EU-asioissa. Vuoa 2008 käyistetää työ pohjoismaise eergiapoliittise yhteistyö uude toimitasuuitelma laatimiseksi vuosiksi Asiakirja hyväksytää vuoa Pohjoismaie ympäristöyhteistyö o jo pitkää pohjautuut ympäristöyhteistyö toimitaohjelmille. Nykyie toimitaohjelma o voimassa vuode 2008 loppuu, ja ympäristöyhteistyö uusi pohjois maie toimitaohjelma vuosiksi o tarkoitus euvotella valmiiksi Ruotsi puheejohtajakaudella. Lisäksi Ruotsi aikoo virittää keskustelua siitä, mite Pohjoismaat voivat auttaa kehitysmaita sopeuttamaa yhteiskutasa ilmastomuutoksii ja kuika kehitysmaat voivat kehittää yhteiskutiaa ilmastoeutraalimpaa suutaa. yhteisvoimi

19 toimepidelista vuodeksi 2008 Hyväksytää ympäristöyhteistyö uusi toimitaohjelma vuosiksi Käyistetää työ eergia-ala pohjoismaise yhteistyö uude toimitasuuitelma laatimiseksi vuosiksi Järjestetää tuulivoimasemiaari. Järjestetää Pohjoismaide polaaritutkimusta tukevie laitoste kokous, joka avulla pyritää syvetämää Pohjoismaide yhteistoimitaa kasaivälise polaarivuode päätyttyä. Järjestetää pohjoismaie ilmastokoferessi, jossa käsitellää myös kulttuurimaisemaa ja kulttuuriympäristöö liittyviä kysymyksiä. Järjestetää koferessi ilmastomuutoste vaikutuksista metsii. yhteisvoimi

20

21 Luovuus Luovuus o tuusomaista useille pohjoismaise yhteistyö ydialueille, kute kulttuuri, koulutus, tutkimus ja iovaatio sekä lapsi- ja uorisoyhteistyö. Pohjoismaide välie koulutus- ja kulttuurivaihto auttaa meitä ymmärtämää toie toisiamme ja vahvistaa maidemme ja itsehallitoalueidemme välistä yhteekuuluvuutta. Pohjoismaie koulutus-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyö o kokeut viime vuosia suuria muutoksia. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa jatkaa tätä tärkeää prosessia yhteistyö tehostamiseksi ja äkyvöittämiseksi etisestää. Kulttuuri ja media alalla paiopistealueita ovat pohjoismaie yhteistyö laste ja uorte luovuude kaustamiseksi, lapsii ja uorii liittyvät mediakysymykset sekä luova sektori taloudelliset toimitaehdot. YK: lapse oikeuksie julistuksee o kirjattu laste ja uorte oikeus saavapautee ja luovaa toimitaa sekä heidä oikeutesa osallistua kulttuurielämää. Nämä asiat ovat etusijalla myös lapsija uorisoyhteistyö pohjoismaisessa strategiassa. Luova toimita pyritää useissa Pohjoismaide kouluissa liittämää osaksi muuta oppimista, ja kysymyksee suhtaudutaa suurella mielekiiolla maissamme. Suuri osa laste ja uorte luovasta toimiasta tapahtuu vapaa-ajalla digitaalitekiika ja uusie medioide avulla ja ilma aikuiste valvotaa. Haasteea o kuioittaa laste saavapautta, tiedosaatioikeutta ja oikeutta luovaa toimitaa ii, että heitä samalla kuiteki suojellaa vahigolliselta iformaatiolta ja aieistolta. Ala pohjoismaise tiedovaihdo lisäämie o erittäi arvokasta. Luova sektori merkityksestä muu muassa kasvulle ja työllisyydelle keskustellaa parhaillaa sekä kasallisella tasolla että eu:ssa. Eteki pohjoismaise globalisaatioyhteistyö syvetämissä maat voisivat lisätä yhteistyötää myös äide kysymyste osalta. Ruotsi haluaa kaustaa pohjoismaisee yhteistyöhö luova sek- yhteisvoimi

22 tori taloudellisia toimitaedellytyksiä koskevissa kysymyksissä. Puheejohtajakaudella aiotaa tarkastella myös kulttuurisektori tulevia rahoitusmalleja. Koulutukse tasa-arvoisuus o tärkeä kysymys. Poikie koulumeestys ja oppimistulokset ovat kaikissa Pohjoismaissa tyttöjä heikommat, ja sukupuolte väliset erot ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltua kasvaeet. Vaikka aiset ovat hyvi koulutettuja, heidä voi kuiteki olla miehiä vaikeampi meestyä työmarkkioilla. Kysymystä aiotaa tarkastella vuoa Yrittäjyytee o tärkeää paostaa, jotta yhä useammat ryhtyisivät yrittäjiksi ja jotta yritykset haluaisivat ja voisivat kasvaa. Tavoitteesee päästää muu muassa lisäämällä koululaiste kiiostusta yrittäjyyttä kohtaa ja uorte tietoa siihe liittyvistä kysymyksistä. Ruotsi puheejohtajakaudella valotetaa mahdollisuuksia Pohjoismaide välisee yhteistyöhö ja yrittäjyyttä opetukse osaa koskevaa kokemustevaihtoo. Pohjoismaille o tuusomaista toisaalta kieliyhteys, toisaalta kielellie moimuotoisuus. O tärkeää pitää kiii pääperiaatteesta, joka mukaa virallise pohjoismaise yhteistyö pääkieliä ovat skadiaaviset kielet, samalla ku suome ja islai kielellä o ja tulee myös vastaisuudessa olla vahva asema. Pohjoismaisessa yhteistyössä o edistetty myös piete pohjoismaiste kielte asemaa erilaiste ohjelmie ja paostuste avulla. Pohjoismaide opetusmiistereide vuoa 2006 hyväksymä kielipoliittie julistus muodostaa perusta yhteäiselle, pitkäjäteiselle ja tehokkaalle kielipoliittiselle paostukselle. Kielikysymyksii kiiitetää vuoa 2008 huomiota moi eri tavoi. toimepidelista vuodeksi 2008 Järjestetää koferessi kulttuurista kouluissa. Vaihdetaa kokemuksia yrittäjyydestä osaa koulutusta. Järjestetää pohjoismaie semiaari, jossa käsitellää sukupuolta, koulutusta koskevaa meestystä ja työmarkkioita eliikäise oppimise äkökulmasta. Järjestetää koferessi uorte mediakulutuksesta ja mediatottumuksista. Seurataa opetusmiistereide päätöstä pohjoismaisesta kielipoliittisesta julistuksesta. yhteisvoimi

23

24

25 Koordioiti Pohjoismaat ovat kulkeeet eri teitä suhteessa eu:hu ja muuhu eurooppalaisee yhteistyöhö. Kaikki Pohjoismaat ovat kuiteki Färsaaria ja Grölatia lukuu ottamatta eu: tai Eta jäseiä ja site myös osa Euroopa sisämarkkioita. eu: päätökset vaikuttavat pohjoismaalaiste elämää ja arkipäivää. Pohjoismaise yhteistyö roolia ja mahdollisuuksia oki site sekä välttämätötä että itsestää selvää tarkastella laajemmasta eurooppalaisesta äkökulmasta. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa mukauttaa Pohjoismaide miisterieuvosto toimitaa maide kasallisee eu-työhö sekä parataa miisterieuvosto ja maide välistä koordioitia. Joillaki aloilla koordioitia o syytä edistää myös Baltia maide kassa. Moet Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude keskeisistä asioista ovat ajakohtaisia myös maa eu-puheejohtajakaudella syksyllä Arktiste alueide kehitykse seuraukset äkyvät kaikkialla maailmassa ja eritote muualla Euroopassa. Kaikki Pohjoismaat ovat ii kutsuttuja arktisia valtioita. Pohjoismaise yhteistyö pohjalta meillä o hyvät mahdollisuudet kiiittää lisähuomiota arktisii kysymyksii esimerkiksi eu:ssa. Meidä osassamme Pohjois-Eurooppaa yhteistyötä tehdää ykyää useissa erilaisissa moevälisissä yhteyksissä. Maide paostuste tehostamiseksi ja kaksikertaise työ välttämiseksi o tärkeää pyrkiä löytämää sopivia yhteistyö ja vastuujao muotoja. Ruotsi toimii vuoa 2008 paitsi Pohjoismaide miisterieuvosto puhee johtajamaaa myös pää- ja ulkomiisteritaso pohjoismaiste kokouste (N5) puheejohtajaa. Vastaavie pohjoismais-

26 balttilaiste kokouste (NB8) puheejohtajaa toimii Viro. Ruotsi arvostaa suuresti sekä N5- että NB8-yhteistyötä. Myös muilla politiika aloilla tehdää vilkasta miisteri- ja virkamiestaso NB8- yhteistyötä, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Läsi-Pohjola maatieteelliset erityisolot edellyttävät toimivaa yhteistyötä muu muassa elikeioelämä alalla. Yhteyksie ja verkostoje luomista Pohjois-Atlatilla sijaitsevii Pohjoismaide ulkopuolisii kumppaeihi tulee kaustaa. EU: laajeemise, eri aloje siirtymäsäätöje asteittaise purkamise ja elikeioelämä paostuste myötä Pohjoismaide yhteistyö Viro, Latvia ja Liettua kassa o edeyt uutee vaiheesee, jolle o tuusomaista etistä tiiviimpi yhteistyö tietyillä strategisilla aloilla. Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyö Luoteis- Veäjä kassa o laaja-alaista ja se osuus kokoaistoimiasta ja budjetista o merkittävä. Lisäksi Pohjoismaide miisterieuvosto o muutama vuode aja tukeut aktiivisesti Vilassa maapaossa toimiva valkoveäläise Europea Humaities -yliopisto (ehu) toimitaa. Vuoa 2008 hyväksytää Baltia maide ja Luoteis- Veäjä kassa tehtävä yhteistyö uudet toimitaohjelmat, jotka tulevat voimaa vuode 2009 alusta. Vuoa 2008 arvioidaa Pohjoismaide miisterieuvosto Baltia- ja Veäjä-toimistoje työtä ja päätetää iide toimitalijoista vuode 2009 alusta lukie. eu- ja Eta-säädöksiä täytätöö pataessa o tärkeää pyrkiä ylläpitämää ja edistämää Pohjoismaide välistä laisäädäö yhteäisyyttä. Tämä varmistamiseksi Pohjoismaat ovat jo vuosia teheet tehokasta laisäädätöyhteistyötä etupäässä oikeusmiisteriöide välillä. Yhteistyötä edistetää ja laajeetaa etisestää Ruotsi puheejohtajakaudella. Lisäksi aiotaa edistää euvotteluvaihee koordioitia ja tiedovaihtoa. Ruotsi toimii Euroopa euvosto puheejohtajaa toukokuusta marraskuuhu Maiitu järjestö kassa o tarkoitus toteuttaa toimepiteitä laste oikeuksie vahvistamiseksi. Toimiessaa samaaikaisesti sekä Pohjoismaide miisterieuvosto että Euroopa euvosto puheejohtajaa Ruotsi aikoo kehittää maiittuje järjestöje välille yhteistyötä myös tasa-arvo- ja vammaisasioissa. Itämere valtioide euvosto (cbss) päätti kesäkuussa 2007 Malmössä pitämässää ulkomiisterikokouksessa uudistaa orgaisaatiotaa. Ulkomiisterit toivottivat ii ikää tervetulleeksi Itämere aluee erityise eu-strategia. Itämeri-strategia parissa tehtävä työ o yhteisvoimi

27

28

29 tärkeää sovittaa yhtee Pohjoismaide miisterieuvosto strategiste priorisoitie kassa. Tällöi o syytä kiiittää huomiota muu muassa Itämere ympäristökysymyksii. Markkiavalvotaa koskevie eu-säädöste parissa tehtävä työ seurauksea aiotaa paostaa meetelmie ja paostuste pohjoismaisee koordioitii. eu: uude koedirektiivi myötä joudutaa tarkistamaa yli 600 eurooppalaista stadardia. Pohjoismailla o äistä asioista yhteie äkemys. Keskiäise koordioii ja työjao avulla Pohjoismaat voivat parataa mahdollisuuksiaa saada käsityksillee äkyvyyttä. Merkittävää pohjoismaista stadardoiti- ja tuoteturvallisuusyhteistyötä tehdää vastaavasti myös kuluttajatuotteide alalla. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa kiiittää huomiota myös kasaiväliste rahoituslaitoste roolii. Moet iistä ovat tärkeitä toimijoita Itämere alueella ja se lähialueilla, ja iide käytössä o merkittäviä pääomaresursseja. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa aikaasaamaa strategia, jota oudattamalla Pohjoismaat voivat yhdessä edistää etujaa moevälisissä rahoituslaitoksissa. Tavoitteea o eteki edistää kasvua ja työllisyyttä Itämere aluee ja se aapurimaide kestävää kehitystä kuioittavalla tavalla. Erittäi tärkeää o myös edistää koordioitia pohjoismaiste laitoste ja kasalliste viraomaiste ja laitoste välillä. Myös Pohjoismaide kasalliste viraomaiste välistä yhteistyötä tulee vastaavasti parataa. Kasalaiste o muu muassa tärkeää tutea oikeutesa ja velvollisuutesa työskeellessää tai oleskellessaa pitempiä aikoja toisessa Pohjoismaassa. Tähä pyritää muu muassa valmisteilla oleva pohjoismaise sosiaalivakuutusportaali avulla. Työ saataee päätöksee kesäkuussa Oikeussektorilla priorisoidaa yhteistyömuotoje yksikertaistamista ja tehostamista rikoslaisäädäö ja rikosprosessilaisäädäö alalla. Tähä liittye Pohjoismaide oikeusmiisterit ovat käyistäeet selvitykse poliisi- ja syyttäjäviraomaiste yhteistyö tiivistämise edellytyksistä ja tarpeista rikoste selvittämisee ja syyttee ostamisee liittyvissä kysymyksissä. Selvitys valmistuu vuode 2008 kuluessa, ja raporttia seurataa Ruotsi puheejohtajakaudella. Pohjoismaide poliisiviraomaiste tulee voida tehdä yhteistyötä myös muute kui rikoste selvittämistarkoituksessa. Mahdollisuus pohjoismaise virka-avu saamisee voi helpottaa rikoste torjutaa yhteisvoimi

30 ja havaitsemista eteki rajaseuduilla. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa tehdä aloittee asia selvittämiseksi. Pohjoismaat ovat päässeet moii muihi maihi verrattua pitkälle toimitarajoitteiste tasa-arvoisuutee ja yhteiskua saavutettavuutee liittyvissä kysymyksissä. Työsarkaa o kuiteki vielä jäljellä. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa vahvistaa vammaispolitiika ala keskeiste kasalliste elite ja toimijoide pohjoismaista koordioitia. Syrjäytymise vastaisessa työssä o tärkeää kiiittää huomiota toimitarajoitteiste tilateesee työmarkkioilla. yhteisvoimi

31 toimepidelista vuodeksi 2008 Järjestetää koferessi, jossa käsitellää arktisia kysymyksiä muu muassa eu-äkökulmasta. Hyväksytää uusi arktie yhteistyöohjelma vuosiksi Laaditaa strategia siitä, mite Pohjoismaat voivat vahvistaa asemaasa Itämere alueella toimivissa kasaivälisissä rahoituslaitoksissa ja tiivistää yhteistyötää iide kassa. Hyväksytää uusi strategia, joka koskee Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyötä Viro, Latvia ja Liettua sekä Veäjä kassa. Päätetää Pohjoismaide miisterieuvosto Viro-, Latvia-, Liettua- ja Veäjä-toimistoje tuleva toimia suuasta. Järjestetää yhdessä Euroopa euvosto kassa kaksi semiaaria, joide aiheea o laste osallistumie ja vaikuttamie yhteiskutaelämää sekä lapsii kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö. Semiaarit ovat osa Euroopa euvosto laste oikeuksia koskeva uude ohjelma laaditaa. Järjestetää yhteistyössä Euroopa euvosto kassa koferessi, jossa keskustellaa vammaispolitiika toimitasuuitelmista ja tavoitteista yk: vammaiste hekilöide oikeuksia koskeva yleissopimukse valossa. Vaihdetaa kokemuksia tai pidetää koferessi työmarkkia- ja sosiaaliturvahallio tehokkaasta järjestämisestä. Järjestetää Pohjoismaide miisterieuvosto sihteeristölle ja virkamieskomiteoide puheejohtajille koulutusta tasaarvoäkökulma sisällyttämisestä toimitaa. Kehitetää Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyötä Itämere valtioide euvosto, Baretsi euvosto ja Arktise euvosto kassa. yhteisvoimi

32 Kae kuva: Moodboard (ulkokasi), Per-Erik Adamsso/Greatshots (sisäkasi). S. 6: Frederic Cirou/PhotoAlto; s. 9, 12: Igram; s. 16: copyright/kuva Joha Ylitalo/Image Bak Swede; s. 20: copyright/kuva Theresia Parsby/Image Bak Swede; s. 24: copyright Rubberball; s. 28: kuvaaja tutemato

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Yhteisvoimin Tiivistelmä Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelmasta 2008

Yhteisvoimin Tiivistelmä Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelmasta 2008 Yhteisvoimin Tiivistelmä Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelmasta 2008 Yhteisvoimin Tiivistelmä Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelmasta 2008

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) yhteistyöohjelma vuodesta 2015 lähtien 541 TRYKSAG 457 Laadukasta ja merkityksellistä

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön. strategia

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön. strategia Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön strategia 2013 2020 Kulttuuriministerineuvosto hyväksyi Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriyhteistyön strategian 31. lokakuuta 2012 ja teki siihen muutoksia 2.

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia 2 3 NORDISK MILJØMÆRKNING Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Strategi for børn og unge i Norden ANP 2010:711 Pohjoismaiden ministerineuvosto,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 ISBN 978-92-893-4049-6 (PRINT) ISBN 978-92-893-4056-4 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/anp2015-743

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016 Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta?

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

Uusi Pohjola: Uudistuminen ja yhteistyö Pohjois- Euroopassa

Uusi Pohjola: Uudistuminen ja yhteistyö Pohjois- Euroopassa Uusi Pohjola: Uudistuminen ja yhteistyö Pohjois- Euroopassa Norjan puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2006 - Tiivistelmä pääkohdista ANP 2005:781 Uusi Pohjola: Uudistuminen

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 2 3 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 ANP 2010:750

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 ANP 2006:727 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoytheistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 ANP 2006:727 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret Pohjolassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia

Lapset ja nuoret Pohjolassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia Lapset ja nuoret Pohjolassa Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia 2016 2022 Lapset ja nuoret Pohjolassa Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia 2016 2022

Lisätiedot

ESITYS PAY:n TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2012

ESITYS PAY:n TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2012 PAY:n hallitus 16.11.2011 Esityslistan kohta 11 ESITYS PAY:n TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2012 JOHDANTO Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö (PAY) perustettiin 1972 ja viettää siten 40- vuotis juhliaan vuoden

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5 1 SISÄLtö JOHDANTO 1. Johdato 2 2. Toimitaympäristö muutokset ja talous 4 3. MAMK - eliikäise oppimise korkeakoulu 5 3.1 Tehtävä 3.2 Visio 3.3 Arvot 3.4 Profiili ja paioalat 5 5 5 6 4. Pääprosessit 4.1

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät. Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Valvontakortit. Sovelletun Matematiikan Erikoistyö. Pastinen Tommi 23.4.2010

Valvontakortit. Sovelletun Matematiikan Erikoistyö. Pastinen Tommi 23.4.2010 Valvotakortit Sovelletu Matematiika Erikoistyö Pastie Tommi 3.4. Tässä työssä perehdytää valvotakortteihi tilastollisessa laaduvalvoassa perusteoria ja esimerkkitapauste kautta. Sisältö Johdato... 3 Tilastollisesta

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) K(1998) 1388 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS tehty 20 päivää toukokuuta 1998 yrityskeskittymä julistamisesta yhteismarkkioille ja ETA-sopimukse toimitaa soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia. Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia 2011 2013

Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia. Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia 2011 2013 Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia 2011 2013 2 Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia 7 Johdanto 8 Visio 9

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO 9.6.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 169/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Johtamisjärjestelmän uudistaminen

Johtamisjärjestelmän uudistaminen Helsigi kaupuki Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Johtamisjärjestelmä uudistamie 1 Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oppimistavoite tälle luennolle

Oppimistavoite tälle luennolle Oppiistavoite tälle lueolle Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit CHEM-A00 (5 op) Tislaus ja uutto Yärtää erotusprosessie suuittelu perusteet Tutea tislaukse ja uuto toiitaperiaatteet Tutea tpillisipiä

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Viron, Latvian ja Liettuan kanssa vuosina 2006 2008

Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Viron, Latvian ja Liettuan kanssa vuosina 2006 2008 NSK 70/2004 Dnro 730101400404/23.09.04 Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Viron, Latvian ja Liettuan kanssa vuosina 2006 2008 Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Baltian maat ovat

Lisätiedot

Keski-Suome yhteistyöasiakirja 2003 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1 Julkaisutilaukset Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suopää Puheli 014 652 230 Telekopio 014 652 277 Lisätietoja Simo

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner

NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16. 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner NORDPLUS VERKKOTIEDOTUS 19.11.2013 klo 15-16 1. Askel Mistä löydän yhteistyökumppanin? http://www.nordplusonline.org/eng/nordplus/find_a_partner etwinning Ohje etwinning yhteistyökumppanin etsintään löytyy

Lisätiedot

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Parikkala kuta LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 PARIKKALAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS valtuustokaudelle 2013 2016 Hyvivoitikertomus 2014 Kertomukse ja laatijat Parikkala kua

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé 1/2014 Pääkirjoitus: 2 Aluekehittämise resurssit uusiutumisee 3 Alueosasto uudisti orgaisaatiotaa 4 Kutauudistuksella luodaa vahvoja kokoaisuuksia Euroopa Uioi 6 Maakuittaiset rakeerahastovarat uudella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Paiotalo Tammerprit Oy, Tampere 2014

Lisätiedot

Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä

Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Varapääjohtaja Anneli Pauli Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto Euroopan Komissio Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012 Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Arvoisat presidentit,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit 2. Mittaus ja data 2.. Johdato Voidaksemme keksiä tosimaailma relaatioita tarkastelemme sitä kuvaavaa dataa, jote esiksi selvitämme, mitä data perimmiltää o. Data kerätää kuvaamalla mielekiitoaluee oliot

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot