Vaalan soista ja turvekerrostumista Kimmo Virtanen Vaalan lukio
|
|
- Inkeri Haavisto
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaalan soista ja turvekerrostumista Vaalan lukio
2 Turvekerrostumista ja turpeen taloudellisesta merkityksestä Vaalassa Vaalan kansalaisopisto
3 SISÄLLYS: -Vaalan kallioperästä ja geologinen ikäkäsitys -Jääkauden muodostamista moreeni- ja harjukerrostumista Vaalassa -Itämeren vaiheista ja tuuli- ja rantakerrostumista -Soistuminen ja turpeen muodostuminen (+DVD Järvestä suoksi video) -Suot ja suoyhdistymät Suomessa -Vaalan turvevarannot -Turpeen kerrosjärjestys turvelajit ja maatumisaste -Turpeen kasvunopeus ja hiilen kertyminen soihin -Vaalan alueen soiden erityispiirteitä :rauta-fosforisaostumat, suppasuot -Suot ja kasvihuonekaasut -Ajatuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta soiden tulevaan kehitykseen -Soiden taloudellisesta merkityksestä Suomessa -Luonnotieteellisiä näkemyksiä turvepolttoaineen fossiilisuudesta
4 Vaalan kallioperä 1: Migmatiitit 2.6 mrd vuotta ( vanha pohja ) Graniitit mrd vuotta Liuskeet, gneissit ym mrd vuotta Vaala
5
6 Rokua ja Vaalan maaperä
7 Vaalan itäpuolen drumliineja, kumpumoreeneja ja dyynejä
8 Vaalan itäpuolen kumpumoreeneja ja dyynejä
9 Suomenniemen nousu jääkauden jälkeen Itämeri v. sitten (Baltian jääjärvi) Itämeri v. sitten (Ancylysjärvi
10 Rokuan vapautuminen jäästä ja Itämeri-vaiheista
11
12 Rokuan dyynjä, rantavalleja ja eroosiouomia
13
14
15
16
17 Suomi on maailman soistunein maa : (n. 30 % maa-alasta) Eniten soita Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pieksämäen alueella - 9,1 milj. ha - n suoallasta (yli 20 ha ) - n suokuviota
18
19 Soiden synty Suo syntyy kun orgaaninen aines ei ehdi hajota ennen vedenpinnan alle joutumistaan (hajoaminen kylmässä ja vetisessä ympäristössä hidasta) Edellytyksiä: Vesipinnan läheisyys Kostea eli humidi ilmasto, jossa vuotuinen sademäärä ylittää haihtumisen Maaston pinnanmuodot / yleisesti tasainen /pienissä piirteissä vaihteleva Vettä läpäisemätön, moreenista tai hienosedimentistä muodostunut maaperä Hapan (elekrolyyttiköyhä) maa- ja kallioperä Kasvien biomassantuotanto oltava suurta (lauhkean vyöhykkeen viileät osat, kostea tropiikki, vuoristot, jokilaaksot)
20 Kehitys järvestä suoksi Merenkurkunalueella
21
22
23
24
25 Vihreä = aapasuot Ruskea = keidassuot
26 VAALAN TURVEVARANNOT Metsäinventointien suopinta-ala ha (Metla) (58% kunnan pinta-alasta) Geologinen suopinta-ala (yli20 ha + turvekerros) ha (- GTK tutkinut Vaalassa noin ha eli 218 suota) - geologisten soiden keskikoko 260 ha (GTK) - keskipaksuus 1,04m - syvin piste: Pieni Vaivaissuo 5,4 m Yli 1,5m syvää suota n ha ( tuotantopotentiaali ei vähennetty jo tuotettuja soita) - Turvetta n. 180 Milj. suo-m3 = noin 120 TWh
27 GTK:n turvevarojen kartoitusta maastossa GTK tutkii maastossa: Turpeen paksuus (dm) Turvelajit Turpeen maatuneisuusaste Suotyypit ja luonnontilaisuus Pinnanmuodot (Z) Puusto Luontoarvoja
28 Neva Räme Korpi Letto Turvekangas
29 Rahkasammalien (S) jäännökset ovat heikosti maatuneena väriltään vaalean kellertäviä tai kellanruskeita. Sormin puristettaessa ne jäävät vaalean kellertäviksi. Hyvin maatunut rahkaturve on tumman ruskeaa, saippuamaisen liukasta ja voimakkaasti tahraavaa (käsien uurteista se ei tahdo pesemälläkään lähteä).
30 Sarojen (C) vaalea tai likaisen harmaanruskea, huopamainen juurihuovasto on tunnusomaista saraturpeelle. Juuret ovat ohuita, ja vaalean kellertäviä. Väri on selvästi harmahtava.
31 Tupasvillan (ER) jäännöksistä ovat tunnusomaisia punaruskeiden tyvituppien kuiduiksi hajonneet säikeet, jotka kuivina ovat loivasti aaltoilevina kimppuina. Kuitukimput ovat sangen vastustuskykyisiä ja tunnistettavissa hyvin maatuneessakin turpeessa. Juuret ovat tasapaksuina, nauhamaisina, haarattomina noin 1 mm:n levyisinä ruskeina tai melkein mustina suikaleina
32 Kortteen (EQ) jäännökset turpeessa ovat sinisen mustia, kiiltäviä ja litteitä varsia sekä haaraisia juurakoita ja ohuita lankamaisia juuria.
33 Suoleväkkö (SH) jäännökset turpeessa ovat varsinkin juurakon kellertäviä tai kellertävän harmaita nivelikkäitä osia, joissa nivelvälit ovat lyhyitä.
34 Puuaines
35 Von Postin maatuneisuusasteikko
36
37 TURPEEN KASVUNOPEUDESTA Vuosittain syntyvästä suokasvibiomassasta vain noin 5 20% kerrostuu turpeeksi 80 95% biomassasta vapautuu takaisin ilmakehään Mitä ravinteisempi suo on, sitä enemmän muodostuu kasvibiomassaa mutta toisaalta myös sitä enemmän mikrobit pystyvät kasvibiomassaa hajottamaan turpeen paksuuskasvu on ravinteisella suolla hidasta Mitä karumpi suo on sitä nopeampaa on turpeen paksuuskasvu vähän ravinteita mikrobien käytettäväksi alhainen ph on epäedullinen mikrobeille Turpeen kerrostumisnopeus on paradoksi; HIDASTA RAVINTEISILLA SOILLA NOPEAA KARUILLA SOILLA
38
39 Suot vanhimpia Itä-Suomessa ja nuorimpia Länsi-Suomen rannikolla Hiilen (=turpeen) määrä Suomen soissa on riippuvainen: suopinta-alasta turpeen paksuudesta Turpeen kerrostumisnopeus on vaihdellut huomattavasti eri aikoina milj. tonnia hiiltä (=Tg)
40
41 Turpeen kerrostumisnopeus Suomessa GTK.n ajoitusaineiston perusteella *keskimäärin 0,4 mm/v (Mäkilä 2013)
42 Suppasuo Rokua 9000
43 Rokua : rantavallien väliset suot
44
45 Soiden rauta- ja fosforisaostumat Saostuvaa rautaa Sideriitti + vivianiitti vivianitti + götiitti Sideriitti - FeCO3 Vivianiitti - (Fe2+2(PO4)2 8H2O) Siderittiä suokairassa
46 CO2 = hiilidioksidi CH4 = metaani Metaani lämmittää ilmastoa 29 kertaisesti hiilidioksidiin verrattuna (hiiliatomia kohti laskettuna). Metaani säilyy ilmakehässä keskimäärin 12 vuotta (vaihtelu suurta).
47
48
49 Ajatuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta soiden tulevaan kehitykseen *Ilmasto lämpenee Suokasvien biomassan tuotanto lisääntyy *Talvet lyhenevät ja ehkä lumisuus vähenee Kevättulva pienenee aapasuot muuttuvat karuiksi keidassoiksi (turvehajaantuu hitaammin) *jos kesät lämpimiä ja sateisia turpeen kerrostuminen lisääntyy; hiilen sitoutuminen soihin lisääntyy *jos kesät lämpimiä ja kuivia Turve hajaantuu ja haihtuu ilmakehään metaanina ja hiilidioksidina Yksi kuiva kuuma kesä voi hävittää turvemäärän, joka on muodostunut n. 40v vuoden aikana *Syksyt ja keväät pitkiä ja sateet lisääntyvät Rahkasammal kasvaa eniten sateisina ja leutoina syksyinä
50 TURPEEN ENERGIAKÄYTTÖ Turpeen käytön talous (VTT 2009): Kansantaloudellinen vaikutus Suomelle yli 500 miljoonaa /v (netto) Palkkatulot + verot, yritysverot, arvonlisäverot, polttoaineet + verot Työllistää nykyään suoraan ja välillisesti htv Tuottaa suoraan ja välillisesti 120 miljoonan euron verotuotot (Verotuotto on 5 /MWh). Sadan hehtaarin turvetuotantoalue energiatuotannossa 20 htv (turvetuotanto, kuljetus, konevalmistus ja palvelut) lämmittää omakotitaloa
51 TURPEEN ENERGIAKÄYTTÖ 5-6% Suomen energiasta lähes 20 % kaukolämmöstä ( kymmenessä maakunnassa yli 30% ) 25% kotimaisesta energiasta Mahdollistaa seospoltossa metsähakkeen ja peltobiomassojen käytön myös sähköntuotannossa jos korvataan kivihiilellä -> hinta milj. (8 12 /MWh)
52 TURVE : FOSSIILISTA vai UUSIUTUVAA - LUONNONTIETEELLISIÄ NÄKEMYKSIÄ FOSSIILISTA, sillä. : - Suomessa käytettävä turve on arviolta keskimäärin 3000 v. vanhaa. - Hyödyntämiskelpoiset turve-esiintymät loppuvat Et.-Suomesta alle 200 vuodessa vain alle 15% soista soveltuu teknisesti tuotantoon; yli 85% ei sovellu tuotantoon
53 TURVE : FOSSIILISTA vai UUSIUTUVAA - LUONNONTIETEELLISIÄ NÄKEMYKSIÄ UUSIUTUVAA, sillä : - Uutta turvetta (suobiomassaa) muodostuu jatkuvasti. - Suomen soissa on alle 100v turvetta keskimäärin n. 60tn/ha (Mäkilä 2008) (= n. 60 milj. tn; n. 1 mrd m3 - Suomen puuvarat n. 2 mrd m3). - Suo voidaan kasvattaa uudelleen samalle paikalle tuotannon jälkeen ( =biologinen suo) ( fossiiliset esiintymät; öljy, kivihiili, maakaasu, etc. ei voida kasvattaa uudelleen) Itsestään soistunut tuotantoalue 30v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö)
54 Turpeen energiakäyttö ja Soiden hiilensidonta ovat tasapainossa Suomessa Mäkilä Turpeen tuotanto ha Turpeen kasvuala 6mlj. ha 3 Käyttö 3,28 milj. t Kertymä 3,44 milj. t 1 2
55 Itsestään soistunut tuotantoalue 30v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö) Kiitos mielenkiinnosta! Itsestään soistunut turvetuotantoalue, Aitoneva, Kihniö (kuva 35v tuotannon loppumisesta) - Tätä suotyyppiä ei löydy GTK:n luokittelusta
Soiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
LisätiedotYleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen
Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotGTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..
GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotTurpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous
Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain
LisätiedotRahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen
Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen Tutkija, dos. Niko Silvan Luonnonvarakeskus Projektin pääaihepiiri: Täysin uusiutuva ja ekologisesti
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ
Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotSuomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti
Suomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti Samu Valpola Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 18.6.2012 1 GTK:n perustehtävä Kartoittaa ja tutkii maankamaraa,
LisätiedotSUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen
LisätiedotTilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia
Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista
LisätiedotSoiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt
Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa
LisätiedotP13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä
P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotLähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan
Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan Älyäkkö nää energiaa 11.11.2013 Juhani Järvelä Olemmeko Suomessa ajamassa itseämme energian huoltovarmuuskriisiin? 21.11.2013 2 Kokonaisenergiankäytön
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotSuonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen
Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotSUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen
SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotSoiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotSuomen suot. ehtymätön aarreaitta. Jatkuu seuraavilla sivuilla
Suomen suot ehtymätön aarreaitta Suomalaisilla soilla on keskeinen rooli kansanperinteessä, luontoelementtinä, luonnonvarana ja ilmastonmuutoksen osatekijänä. Tutkijalle suot tarjoavat luonnon oman, tuhansien
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotSuomen turvevarojen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet. Samu Valpola Yksikön päällikkö Turvevarannot
Suomen turvevarojen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet Samu Valpola Yksikön päällikkö Turvevarannot GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotBioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa
Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotSuomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
LisätiedotTurvetutkimusraportti 452
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu
19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotSoiden synty, kehitys ja suoala
Soiden synty, kehitys ja suoala Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23. 10. 2009 Säätytalo Suomen suorunsauden edellytyksenä on ollut : * Humidi ilmasto (sadanta > haihdunta ) * Maaston tasaisuus (soita
LisätiedotSuobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus
1 Suobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Yhteenveto Tuloksia suobiomassan tuotosta ja uuden turpeen muodostumisnopeudesta
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotUusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori
Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotJouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy
Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto
LisätiedotKimmo Virtanen ja
TOIMINTASUUNNITELMA PK-YRITTÄJIEN TURVETUOTANNON KEHITTÄMINEN UUSIEN SOIDEN HANKINNAN KEHITTÄMINEN (4.4.) Kimmo Virtanen 7. 11. ja 14. 11. 2006 TURVEVAROJEN KARTOITUS - TUTKIMUSMENETELMÄT GTK:n turveraportteja
LisätiedotKurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén
Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotSUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE
Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,
LisätiedotSOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali
SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA Kansalaispaneelin taustamateriaali Suot tarjoavat ekosysteemipalveluja 1 Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia aineellisia ja aineettomia
LisätiedotLiite 1 STRATEGIAN KESKEISET KÄSITTEET 2 (94)
LIITTEET Liite 1. Strategian keskeiset käsitteet Liite 2. Suomen suot, suoluonto ja turvevarat Liite 3. Soiden ja turvemaiden tarjoamat ekosysteemipalvelut Liite 4. Soiden ja turvemaiden käytön alueellinen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotTurvetutkimusraportti 413
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
Lisätiedot