Suomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti

Transkriptio

1 Suomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti Samu Valpola Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola

2 GTK:n perustehtävä Kartoittaa ja tutkii maankamaraa, sen luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä Tuottaa geologista perustietoa päätöksentekijöille ja lisäarvoa elinkeinoelämälle Vahvistaa alueiden kehittämistä Vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta Tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja Toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa ja projekteissa

3 Turvevarojen kartoitus GTK:ssa GTK kartoittaa Suomessa yli 20 ha:n laajuisia geologisia soita, joiden turvekerros on vähintään 30 cm paksu. Turvepaksuudeltaan matalien soiden (turvepaksuus < 1 m) tutkimuspisteverkko on harvennettu GTK on tutkinut yli 1,9 milj. ha suota ( ) Tietokannassa tällä hetkellä yli tutkittua suota / suoallasta, joista yli 1,5 milj. tutkimuspistettä vuodessa tutkitaan n ha ( n. 350 kpl) Kartoitusta tehdään mm. energia- ja ympäristöturvevarojen paikantamiseksi sekä maankäytön suunnittelun pohjaksi

4 Tutkimussuunnittelu: peruskartta-aineisto

5 Tutkimussuunnittelu: laserkeilausaineisto

6 Tutkimussuunnittelu: Geofysiikan aineistot

7 Tutkimussuunnittelu: valmis tutkimussuunnitelma

8 Maastotutkimukset Tehdään työparina Tietojen tallennus maastotietokoneelle Tutkimuspisteeltä määritetään mm. Suotyyppi Turvepaksuus Turvelaji Turpeen maatumisaste Pohjamaalaji Luontoarvot, metsälain avainbiotoopit etc. Hydrologisesta kokonaisuudesta kansallisen suostrategian mukainen luonnontilaisuusluokitus

9 Tulosten raportointi Jokaisesta suosta tehdään soveltuvuustarkastelu ja selostus, joka sisältää mm. suokartan Suokartan teemoitus voi vaihdella: turvepaksuus, maatuneisuus, suotyypit, pohjamaalajit jne. Suon käyttökelpoisuus selvitetään turvetuotantoon vaikuttavat tekijät käyttökelpoiset turvevarat ilmoitetaan kuutioina, tarvittaessa voidaan arvioida myös energiasisältöä suon luontoarvot suon luonnontilaisuusluokka

10 Tulosten raportointi Suokartan lisäksi selostukseen kuuluu usein poikkileikkausprofiileja ja laboratoriotutkimusten tulosteita

11 Soiden tutkimustilanne ja kartoitus

12 Suomen turvevarat Suomen suoala noin 9,3 milj. ha Noin yli 20 ha:n suoallasta, yli suokuvioita Suomen geologinen suoala noin 5,1 milj. ha (turvekerroksen paksuus vähintään 30 cm) Arvioitu kokonaisturvemäärä noin n. 69,3 mrd. suo-m 3 Teknisesti tuotantokelpoinen turvemäärä [in situ] 30 mrd. suo-m 3, josta kasvu- ja ympäristöturpeita noin 6 mrd. suo-m 3 ja energiaturpeita noin 24 mrd. suo-m 3 Teknisesti tuotantokelpoisen suo- tai turvemaa-alueen pinta-ala on noin 1,2 milj. ha Teknisesti tuotantokelpoisen turvevarannon energiasisältö on laskennallisesti noin TWh

13 Suomen turvevarat alueellisesti

14 Turvemaiden yleisimmät maankäyttömuodot ovat metsä- ja maatalous sekä soiden suojelu

15 Turvemaiden käyttö Suomessa Suomessa soidensuojelualueina yhteensä n ha eli n suota, joiden keskikoko n.1000 ha Turvetuotannossa: n ha Maataloudessa n ha Metsätaloudessa n ha

16 Tulevaisuus tarpeet vuoteen 2020 Arvioitu pellonraivaustarve ha Arvioitu uuden turvetuotantoalan tarve noin ha Arvioitu soidensuojelun lisätarve noin ha Metsätalouden kunnostusojituksia vuositasolla noin ha / a Rakentaminen, tiet, muu logistiikka, altaat Huoltovarmuus 20 TWh:n taso? Biodiesel laitosten määrä ja kapasiteetti tuotantoalatarve? Ennallistaminen missä ja kuinka paljon? Hiilen sidonta nuoret suot alueelliset erot kokonaiskertymä Marjastus, metsästys, virkistys

17 Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Tavoite: yhteisen, ajantasaisen näkemyksen aikaansaaminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita Lopputulema: ehdotus soiden ja turvemaiden kansalliseksi strategiaksi määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet soiden ja turvemaiden kestävälle ja vastuulliselle käytölle Tahtotila: sovitetaan yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoja ja ympäristön suojelua siten, että niistä saadaan merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty Käytännössä: ehdotetaan toimia joilla voidaan turvata maa- ja metsätalouden hyödyt ja energiahuolto, vähentää haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia, saavuttaa suoluonnon suotuisa suojelutaso sekä turvata monikäyttö- ja kulttuuripalvelut

18 Keinot tavoitteen saavuttamiseksi Laaja valikoima eri tasoisia ratkaisumalleja ja toimenpiteitä: 4 yhteensovittavaa keinoa 15 näiden keinojen toimeenpanoa edistävää toimenpidettä 38 linjausta Yli 80 näitä linjauksia tukevaa toimenpidettä 12 jatkotutkimus- tai selvitysesitystä

19 Yhteensovittavat keinot: 1. Luonnontilaisuusasteikko 0-5 asteikko luonnontilansa kokonaan menettäneistä luonnotilaisina säilyneisiin suokokonaisuuksiin 2. Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen lisääminen Muuttavan maankäytön, erityisesti turvetuotannon ohjaaminen luonnontilaisuusasteikon mukaan 3. Vapaaehtoinen vaihtomaa- ja tilusjärjestely mekanismi Vapaaehtoinen hankeuusjakomenettely (osto, vaihto, vuokraus jne.) 4. Turvemaiden tilinpitojärjestelmän kehittäminen Kokonaisvaltainen suoluonnonvaroista, suoluonnosta, soiden ja turvemaiden käyttömahdollisuuksista sekä käytön ympäristövaikutuksista tutkimuslaitosten yhteistyönä

20 Strategiatyön keskeinen sanoma / hallitusohjelma: Luonnontilaa merkittävästi muuttava toiminta kohdennetaan jatkossa jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le Käytön edellytyksenä on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Soiden ja turvemaiden kestävä ja vastuullinen hyödyntäminen Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen takia Energiaturve ei saa korvautua hiilellä Turpeen verotusta nostetaan maltillisesti Hallitus seuraa turpeen ja puun hinnan vaikutusta puumarkkinoihin ja kaukolämpöön Turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja tärkeä rooli tukipolttoaineena sähkön ja lämmön tuotannossa Soiden suojelua edistetään laajentamalla suojelualueita ja lisäämällä aktiivisia ennallistamistoimia. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden suojelusta ja rahoituskehyksestä ottaen huomioon suostrategian linjauksia. Turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Ryhdytään toimenpiteisiin turvetuotannon vesistö- ja pölykuormituksen estämiseksi sekä jo aiheutettujen vesistövahinkojen korjaamiseksi

21 Keskeisimmät keinot kokonaisuuden kannalta: Luonnontilaisuusasteikko -Soiden luokittelu muuttavaan käyttöön soveltuviin ja soveltumattomiin Turvemaiden tilinpitojärjestelmän kehittäminen -Ajantasaisen turvevaratiedon nykyaikainen kerääminen, käsittely, jakaminen ja päivittäminen Kun nämä ovat kunnossa, voidaan maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen lisäämistä ja vapaaehtoista vaihtomaa- ja tilusjärjestely mekanismia hyödyntää

22 Miten strategia saadaan hyötykäyttöön: Strategiatyön painoarvoa ei saa vesittää: keskeinen implementoinnin edellytys on saada strategian käsittely valmiiksi. Toistaiseksi poliittiset päätökset puuttuvat edelleen Tärkeää on keskittyä luonnontilaisuusluokitteluun toteuttamiseen siten, että säilyvät ja ei-säilyvät suot kyetään erottamaan Erityisten luontoarvojen sisällyttäminen luokitteluun tulee mahdolliseksi sitä mukaa kun ne on määritelty ja niitä (kohde- tai hankekohtaisesti) havainnoidaan. Kokonaisluokittelutyön ei tule jäädä odottamaan vuosien seuranta-aineiston kertymistä Turvevarojen tilinpidon merkityksen korostaminen maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen pohjana Tilinpidon mahdollistavan turvevarojen inventoinnin sekä aineiston päivittämisen jatkuva kehittäminen ja ylläpito tuotannosta poistuneiden alueiden sisällyttäminen tilinpitoon

23 Painopisteitä suostrategian jälkeisessä työssä: GTK:n tehtävänä edelleen turvata turvevarojen tuntemus kartoitusten tarve tullee pysymään entisellä tasolla tai kasvamaan Tarve kartoitustiedon laadun muutokseen? Metsälain avainbiotooppien rooli, luontoarvot? Luonnontilaisuusluokittelu: Hankkeistettuna sekä GTK:n kartoituksen yhteydessä Puolueeton asiantuntemus GTK:n rooli maakuntasuunnittelussa tarvittavan tiedon tuottajana

24 Painopisteitä suostrategian jälkeisessä työssä: Turvevarojen tilinpito GTK:n työ on käynnissä, karttapalvelu julkaistaan syksyllä 2012 E-P:n maakunnan turvevarojen osalta Tuotannosta poistuneiden alojen liittäminen tilinpitoon seuraava laajempi kynnys, valmistelussa Tilinpidon hallinta GTK:ssa, aineistoyhteistyö laajenee Tavoitteena turvevarojen kartoituksen tuottaman tiedon raportointi tulevaisuudessa tilinpitojärjestelmän kautta

25 Painopisteitä suostrategian jälkeisessä työssä: Tutkimuspanos: Hiili, hiilen kertymä, hiilitase, hiilen kierto, hiilivaranto, nuori hiili, hiilipäästö tällä hetkellä tieteellinen tutkimustyö on volyymiltaan valitettavan vähäistä, mutta arvostettua Tutkimuspanostus on turvattava ja sitä on lisättävä, jotta turpeen käyttöä voidaan edelleen perustella Tämä koskee sekä perinteistä suo- ja turvetieteellistä tutkimusta, että CCS:ää CCS -tutkimuksen rooli kansallisen luonnonvaran käytön turvaajana voi nousta tärkeäksi kun huomioidaan sekä perusvoimatuotanto että nestemäisten polttoaineiden valmistus

26 Turvetilinpito - TurveTIPI Turvevarat, niiden muutokset ja sijoittuminen (seuranta, päivitys) Karttapalvelussa alueellisten yksiköiden (maakunta, kunta) tilinpitotiedot sekä soiden luonnontilaisuusluokitus

27 TurveTIPI: Pilottivaiheen aineistot Soiden painopisteet, turvevaratiedot Suoala, turvetuotantoalueet Luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet, valuma-alueet

28 TurveTIPI: Käyttöliittymä

29 Suostrategian mukaisen turvevarojen käytön haasteita: Poliittisten päätösten viipyminen Käyttöönoton valmisteluhankkeiden ja työryhmätyöskentelyn pitkittyminen: soveltaminen käytännön työssä viivästyy tai jää toteutumatta Resurssipula Eri toimijoiden välisten vastuukysymysten ratkaiseminen Eri intressitahojen sitoutuminen strategian mukaiseen toimintaan

30 Tulevaisuudessa: Suomen soiden ja turvevarojen monipuolinen ja kokonaisuuden huomioiva käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti on täysin mahdollista Turpeen käytöllä (tukipolttoaineena) merkittävä rooli, mikäli tuontienergiariippuvuutta ja kivihiilen käyttöä todella halutaan vähentää Turpeen käyttö kasvualustana sekä kuivikkeena ja ympäristönsuojelutarkoituksissa on globaalisti merkittävää Turpeen rooli strategisena raaka-aineena on kansainvälisesti korostumassa Soiden moninaiskäytön merkitys ja arvostus kasvaa jatkuvasti

31 Kiitos! Samu Valpola Johtava tutkija-energia GTK