Lidar GTK:n palveluksessa

Transkriptio

1 Lidar GTK:n palveluksessa Laserkeilaus - kymmenen vuotta menestystarinoita seminaari Puheenvuorot laserkeilausaineistojen hyödyntämisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista Geologian tutkimuskeskus, Mikko Eklund

2 Hyödyntäminen paljon uutta innostusta ja tulosta

3 Hyödyntäminen GTK:ssa Laserkeilausohjelman tuloksia on hyödynnetty GTK:ssa laaja-alaisesti; esimerkkejä: maaperäkartoituksessa maa-aines ja pohjavesiselvityksissä turvetutkimuksissa kiviaines-tilikirjanpidossa ja louhintamäärien laskennassa glasiaalistratigrafian ja geomorfologian tutkimuksessa maa- ja kallioperä heikkous- ja siirrosvyöhykkeiden tutkimuksessa Mikko Eklund

4 MMM Laserkeilaus - hanke Aineisto Tuotteet Vinovarjostettu korkeusmalli Verkkopalvelut Yhteistyö Kohdistustoiveita GTK Lidar-aineisto - data - jatkojalosteet Prosessointitekniikan kehittäminen Prosessien kehittyminen turvevarantokartoitukset maaperäkartoituksen tehostuminen ja tulkinnan tarkentuminen kulkukelpoisuusanalyysien kehittyminen muutosten seuranta louhintaalueilla Siirrosvyöhykkeiden tutkimus ym Tutkimustoiminta glasiaalistratigrafian tutkimus tieteelliset artikkelit Mikko Eklund

5 LiDAR-hyödyt maaperäkartoitusprosessissa Maaperäkartoitusprosessi perustuu merkittävästi LiDAR-aineiston tulkintaan LiDAR-aineiston avulla tehtävä tulkinta on nopeudeltaan perinteiseen ilmakuva- ja karttatulkintaan verrattuna karkeasti arvioituna useita kymmeniä kertoja nopeampaa. Vuosittain maaperätulkintaan käytetään 2-4 htv/v; sama tulkintaprosessi olisi aiemmin vaatinut vähintään 20 htv LiDAR-pohjainen aineisto on mahdollistanut uuden tyyppisten aineistojen tuottamisen ja perinteisten parantamisen: Nuoret siirrokset (geologisesti.., liittyvät ydinvoima- ja ydinjäteturvallisuuteen) Rannansiirtymisen tulkinnan (vedenpinnan taso on sanellut mm. savikoiden ja rantakerrostumien sijoittumista) karttatietokannat Perinteinen harjujen kartoitusmateriaalin tarkkuuden huomattavan Maastotarkistukset, joiden tarvetta LiDAR on vähentänyt, voidaan kohdentaa kustannustehokkaasti Mikko Eklund

6 Korkeusmallin erotuskyky mahdollisti prosessien tuottavuudessa ja tuloksien laadussa huomattavan edistymisen Maankäytön ja mineraalisten raakavarojen hyödyntämisen seuranta edistyivät oleellisesti Maaperän geologisen kehityshistorian tutkimukseen tuli uusia mahdollisuuksia Mikko Eklund

7 Käyttötapaus: Maaperätiedon visualisointi Mikko Eklund

8 Maaperän rakennettavuuden kartoitus laseraineistoa hyödyntäen: Muodostumien rajojen rajaus Mikko Eklund

9 LiDAR-hyödyt turvetutkimuksessa Soiden vaaitusprosessin kehittyminen perinteiden vaaitus vs. LiDAR aineiston käyttö: Huomattavasti nopeampaa, suhteellinen tarkkuus samaa luokkaa, absoluuttinen tarkkuus todennäköisesti parempi ja vertailukelpoinen usein myös VRS vaaitukseen Maatutkaluotauksen tukena erittäin hyödyllinen aineisto jatkuvan profiilin pinnankorkeuden määrityksessä Kustannustehokkuuden parantuminen: Säästö on vähintään 10 htv/v; ja enemmänkin verrattuna käsivaaitukseen (joka vielä vaati lisäksi linjoituksen 2-4 htv:tä) Lopputuotteissa saatu laatuhyöty: Selkeä laadun parantuminen; hyötyä esimerkiksi suon rajauksessa Hydrologisissa mallinnuksissa, soiden luonnontilaluokituksissa ja niihin liittyvissä paikkatietotöissä Loppupäätös: Nykyisin välttämätöntä aineistoa Ajantasaisuusvaatimus riippuu maankäytöstä Mikko Eklund

10 Pyysuo Suoalueiden rajausmahdollisuuk sien parantuminen; maankäyttö ja hydrologiset olosuhteet ovat paremmin tarkasteltavissa Suoalueiden vaaituksesta LiDARkorkeusmalliin

11 Tulevaisuuden mahdollisuudet

12 GTK:n tavoitteet ja odotukset Hyödyntää LiDAR aineistoa GTK:n 3D-Suomi -vision tukena Tavoitteena on tarkempi muinaisten vesistövaiheiden visualisointi Entistä tarkempi topografiakorjauksen laskenta gravimetrisissä mittauksissa Maanpintamalli seismisissä mittauksia varten (maatutkaus, gravimetrinen, seismiset) Postglasiaalisten siirrosten tarkempi määrittäminen Odotukset tulevan ohjelmalle ja sen tuottamalle aineistolla, esim.: Monikanavaisuuden ja lisääntyneen tarkkuuden hyödyntämismahdollisuudet esimerkiksi maaston pintalohkareisuuden tutkimuksessa sekä suoalueiden kasvillisuuden tutkimuksessa ja suon mikrorakenteiden tarkempaan mallintamiseen Geologisessa ympäristössä tapahtuneiden muutoksien tunnistaminen Yhteistyötä menetelmäkehityksessä - robotisoida luokitusta mm. hahmontunnistuksen kehittämistä: sovellutuksia geologian alalla mm eri geomorfologisia kohdetyyppien ja alueiden tunnistus Mikko Eklund

13 Kiitos! Kysymyksiä? 13