LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

Transkriptio

1 LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa maa-aines ja pohjavesiselvityksissä turvetutkimuksissa kiviaines-tilikirjanpidossa ja louhintamäärien laskennassa 1

2 2

3 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8 8

9 Koeaineiston perusteella soveltuu käytettäväksi myös hyvinkin suuressa mittakaavassa (jopa 1:3 000). Maaperätulkinnassa päästään pitkälle jo pelkän laser-aineiston avulla ilman ilmakuvaa. Antaa maanpinnan muodoista stereoilmakuvaa yksityiskohtaisemman kuvan. Ilmakuvilla näkyy kuitenkin asioita, jotka eivät näy laser-aineistossa (esim. kosteusvaihtelut). Maaperäkartoituksessa voisi olla tehokkainta käyttää monoilmakuvan ja laser-aineiston yhdistelmää. Maaperäkartoituksessa laser-aineistoa käyttäen päästään parempaan maaperäkuvioiden rajojen sijaintitarkkuuteen kuin pelkästään ilmakuvia käyttäen (mm. pienet muodostumat, kalliomaat, hienorakeisten sedimenttien rajat). Laser-aineisto soveltuu maaperän peruskartoituksen kuvioinnin parantamiseen päätetyöskentelynä. Laadittaessa maaperän peruskartoitusaineiston pohjalta suurimittakaavaisia karttatuotteita laseraineiston käyttö vähentää maastotöiden tarvetta. Laser-aineisto soveltuu hyvin myös pienimittakaavaisten (1: : ) maaperäkarttojen tekoon. 9

10 10

11 Laserkeilausaineiston tuottamasta tarkasta korkeusmallista voidaan tehdä geomorfologiaan perustuen lajittuneiden muodostumien (esim. harjut, reunamuodostumat) rajaukset, sekä tehdä alustavia arvioita niiden eri osien sisältämien lajitteiden laadusta (hiekka, sora, moreeni) ja mahdollisista piilokallioalueista muodostuman alueella, jolloin tarkentavat tutkimukset (esim. kairaus, seisminen tutkimus, maatutka) voidaan kohdentaa paremmin alueelle. Laserkeilausaineisto soveltuu erittäin hyvin kasvillisuudesta vapaiden soramonttualueiden kartoitukseen ja niiden vaihtelevien pohjantasojen (z -arvo) määrittämiseen. 11

12 Laserkeilausaineistosta laadittu korkeusmalli soveltuu erinomaisesti maa-ainesmuodostuman massalaskennan maanpintamalliksi. Korkeusmallista saadaan usein riittävän tarkka maanpinnan korkeusarvo (z-arvo) kairauspisteille, maatutkalinjoille ja seismisille linjoille. Harjualueiden rakennetutkimuksissa laser-aineisto soveltuu erinomaisesti maanpinnan tasomallin laadintaan, joka on yhtenä tärkeänä perustana 3-D rakennemallin laadinnassa. Tarkan pintamallin avulla myös maastotutkimuksia voidaan kohdentaa tärkeille alueille ja myös suunnitella geofysikaalisten mittauslinjojen sijoittamista optimaalisesti. Kalliopohjavesitutkimuksissa tärkeiden kallioperän ruhjevyöhykkeiden paikantamiseen laserkeilausaineisto soveltuu erinomaisesti. 12

13 13

14 14

15 15

16 GTK tutkii vuosittain n. 300 keskimäärin 100ha:n turvekerrostumaa (=suota) Tärkeimmät profiililinjat on vaaittu viettojen selvittämiseksi, jotta tiedettäisiin, miten turvemassat makaavat, mihin suoyhdistymätyyppiin suot kuuluvat ja minne vedet suolta valuvat. (Aiemmin korkeuksia on yritetty selvittää mm. stereokuvamalleilta (Espan) Turvekerrostumista tehdään poikkileikkausprofiileita; pinnan topografiaan sijoitetaan GTK:n kairauksissa saamat havainnot turvelajeista ja maatumisasteista. Laser keilausaineisto on testeissä todettu erinomaiseksi korkeuden määrityksissä (Verrattu vaaitustuloksia ja laser mallia) Tulevaisuudessa GTK:n turvevarojen kartoituksessa vaaitukset voidaan korvata MML:n laser keilausaineistosta saadulla maastomallilla. 16

17 17

18 18

19 19

20 Paroc Oy:n Suomusjärven Salitun louhoksen louhintamäärät ( ) ovat yhteensä t. Petrofysiikan tietokannasta saatu alueen peridotiitin tiheyden keskiarvo on 3,005 g/cm³ eli louhoksen tilavuus on m³. Laser-keilauksen pistepilvestä laskettiin 2x2 m maastomalli, josta tulkittiin visuaalisesti kaltevuusmallia hyväksikäyttäen louhoksen pintaalaksi m². 3D-mallista saadaan tilavuudeksi m³. Lasermittauspisteitä osuu louhosalueelle kpl. Ilmoitettujen louhintamäärien ja lasermittauksista lasketun tilavuuden ero on n. 0,5 %. 20

21 Mahdollisia käyttökohteita jatkossa: Entistä tarkempi muinaisten vesistövaiheiden visualisointi (muut sovellukset arkeologiassa mm. pyyntikuoppien etsintä). Entistä tarkempi topografiakorjauksen laskenta gravimetrisissä mittauksissa Maanpintamalli seismisissä mittauksissa. Postglasiaalisten siirrosten määrittäminen. 21