Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Transkriptio

1 Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA VALMISTELU 2010-LUVULLA Kansallinen suunnittelu Kansallisen suostrategia valmistelu VN:n periaatepäätös 2012 Useita jatkotoimepiteitä valmistella Maakunnallinen suunnittelu P-P:n ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Vaihemaakuntakaavan valmistelu ?

3 SOIDEN TUOTTAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT* Palvelut Lopputuotteet Tuotantopalvelut Puuntuotanto Raakapuu Keräilytuotteiden tuotanto Marjat, sienet jne. Suunnittelussa on tarkasteltu soiden Riistaeläinten elinympäristö Porojen elinympäristö Puhtaan veden tuotanto Turpeen muodostus** Säätelypalvelut ekosysteemipalveluja Hiilen sidonta ja ilmaston säätely Veden pidätys kokonaisuutena Veden suodatus Orgaanisen aineksen sidonta Riistaliha Poronliha Raakavesi Energia- ja kasvuturve Turvetekstiilit ja kauneudenhoitotuotteet Ilmastonmuutoksen torjunta Tulvien ehkäisy, virtaamien tasaus Puhdas vesi Eroosion ehkäisy Kulttuuripalvelut Ulkoilu- ja harrastusympäristö Maisema Historiallinen viitekehys Representaatioiden aihe Tiedonlähde Virkistyskäyttö (ulkoilu, marjastus, sienestys, metsästys, lintuharrastus jne.), terveyshyödyt Maisemakokemus, terveyshyödyt Soihin liittyvä kulttuuriperintö Suot taiteessa ja populaarikulttuurissa Koulutus ja tutkimus

4 MAAKUNNALLISEN SUUNNITTELUN PÄÄTULEMAT P-P:n ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma - Laaja selvitysaineisto: 20 erillistä selvitystä, n. 400 suota käsittävät tiedot - Yhteenveto + soiden käytön kehittämisohjelma, suo-ohjelma Vaihemaakuntakaavan valmistelu - Kaavaprosessi - Soiden käytön alueelliset ratkaisut - Kaavan lakisääteinen asema ja ohjausvaikutus

5 Alueen halutaan kehittyvän Euroopan kosteikkomaakunnaksi. Hyvänä lähtökohtana tälle on runsas suoluonto, joka kattaa erilaiset suot merenrannikon nuorista soista ja laajasta aapasuovyöhykkeestä vaarojen rinnesoihin. Tulevaisuudessa täällä on yhä enemmän kosteikkoja; lintuvesiä ja rakennettuja jälkikäyttö-ja vesiensuojelukosteikkoja. Soiden ja turvemaiden vastuullinen talouskäyttö on osa kosteikkomaakunnan ilmettä ja kosteikkojen elinkaarta. Talouskäytön on kuitenkin kehityttävä aiemmasta: käyttö kohdistetaan muuttuneille turv le, joilla ei ole merkittäviä luonnonarvoja ja sen vesistöhaitat osataan ehkäistä; vesiensuojelu, vanhojen turvealueiden jälkikäyttö ja tuottamattomien alueiden ennallistaminen lisäävät kosteikkoja entisestään. Kosteikkojen virkistys-ja matkailukäyttö on tulevaisuudessa laajaa. Yhdessä turvemaiden vastuullisen talouskäytön kanssa kosteikot tuottavat alueelle monin tavoin hyvinvointia. Kosteikkojen käsittelyn on oltava ilmastollisesti harkittua. Alueen kosteikko-osaamista arvostetaan ja sille on kysyntää myös muualla.

6 Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma - 65 toimenpidettä: - Perustoimenpiteet - Soiden luonnontilaan perustuva käyttö ja soidensuojelu - Soita muuttavan käytön kestävyys - Soiden ennallistaminen ja vanhojen turvesoiden jälkikäyttö

7 Soiden kestävän käytön perustoimenpiteet Soiden myönteistä roolia maakuntakuvissa vahvistetaan: monipuolisuus, kosteikko kohteet (Liminganlahti Suomen kosteikkokeskuksena, Olvassuon kansallispuiston kehittäminen ym.), soiden kestävä käytön kehitystyö Huolehditaan maakunnan suo-osaamisesta: - soiden ja niiden käytön tutkimus - turvetuotannon vesiensuojelun ja luonnonsuojelun kansallinen koordinaatio - soiden kestävän talouskäytön osaaminen Parannetaan soiden ja turvemaiden tietopohjaa - suo-ohjelma hankkeen aineistojen saattaminen käyttöön - turvetutkimusten jatkaminen ja turvemaiden tilinpitojärjestelmän ulottaminen alueelle Parannetaan soita muuttavan käytön hyväksyttävyyttä toimenpiteiden kohdentamisen ja vesiensuojelun parantamisen kautta Jatketaan soiden käyttöön liittyvien erilaisten intressien välistä vuoropuhelua: neuvottelukunnan kokoontumiset hankkeen jälkeen Uusi muuttava käyttö suunnataan muuttuneille soille Soiden käyttöä suunnitellaan maakunnallisesti maakuntakaavoituksessa Soiden käytön suunnittelussa otetaan huomioon - suon luonnontilaisuus luonnontilaisuusluokitusta käyttäen - seudun ojitustilanne - suon erityiset luonnonarvot - suon käytön tilanne ja odotukset Soiden kestävän käytön huomioon ottaminen kehittämisohjelmien valmistelussa ja toimeenpanossa

8 Soita muuttavan käytön kestävyys Turvetuotanto: Paremman tuotantotekniikan kehittämishankkeet: vesiensuojelu, melu ja pöly, tuotantovarmuus Jälkikäyttöön siirtymävaiheen lyhentäminen Erikoisturpeiden tuote- ja liiketoimintakehityshankkeet Tuhkan palautus

9 MAAKUNTAKAAVAN SOIDEN KÄYTTÖ Uudet turvetuotantoon soveltuvat suot Kaavamerkintä Varausala, ha Tuotantoala, ha Tuottajien hallinnassa oleva ala v. 2012, ha * EO-tu (luvitetut) tekn tarkistukset (nykyinen) kaikki tu-1 (soveltuvat) tarkistettava tu-2 (soveltuvat) tarkistettava tu-1 + tu-2 yhteensä tarkistettava * hallinta on laskettu varausalasta, joka sijoittuu valtaosin tuotantoalalle

10 MAAKUNTAKAAVAN SOIDEN KÄYTTÖ Luontoarvosuot Kaavamerkintä Alueiden lukumäärä Pinta-ala (kpl) (ha) SL luo (tekninen korjaus) Suokehityssarjan alueet Luonnon monikäyttöalueet (kehittämisperiaatemerkintä) Matkailun vetovoima-alue (kehittämisperiaatemerkintä)

11 MAAKUNTAKAAVAN SOIDEN KÄYTTÖ Kaavamääräykset Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Soiden ja turvemaiden käyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että voimassa olevassa Oulujoen -Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa esitetyt vesien tilaa koskevat tavoitteet saavutetaan. Alla olevassa kuvassa osoitetuilla valuma-alueilla turvetuotanto on vaiheistettava voimakkaasti ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kivarinjoen(alue 61.14) ja Livojoenalaosan (alue 61.51) valuma-alueilla tuotannon vaiheistamisella on pyrittävä myös poronhoidolle aiheutuvien haittavaikutusten lieventämiseen

12

13 MAAKUNTAKAAVAN SOIDEN KÄYTTÖ Kaavamääräykset tu-1 Alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon, vaikutukset asutukseen ja kulttuuriympäristöön, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin sekä poronhoitoalueella turvattava poronhoidon edellytykset. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx tu-2 Alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon luonnonarvot, vaikutukset asutukseen ja kulttuuriympäristöön, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin sekä poronhoitoalueella turvattava poronhoidon edellytykset. xxxxxxxxxxxxxxxxx

14 MAAKUNTAKAAVAN SOIDEN KÄYTTÖ Kaavamääräykset tu-1 tu-2 Turvetuotantoalueiden jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueiden ominaisuudet, paikalliset maankäyttötarpeet ja suoluonnon tila ja pyrittävä käyttöön, jonka aiheuttama vesistökuormitus ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Jälkikäytön suunnittelussa tulee pyrkiä edistämään maatalouskäyttöä sellaisilla alueilla, joilla on maatalousmaan tarvetta, kuitenkin poronhoitoalueella tulee välttää alueiden ottamista maatalouskäyttöön. (Kiiminkijoen Natura-arvioinnin perusteella:) Alla lueteltujen soiden turvetuotanto on suunniteltava varmistaen, ettei nimettyjen purojen luonnontilaan voi aiheutua merkittäviä haitallisia vaikutuksia: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

15 MITÄ SUOSTRATEGIA JA MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU TOIVAT TURVETUOTANNOLLE? Molemmat - Soiden luonnonarvon suhteellisuuden tunnustaminen - Toiminnan kohdentamiselle hyväksytyt reunaehdot Maakunnallinen suunnittelu - Hyväksyntä osana soiden käyttöä ja kosteikkomaakuntaa - Alueidenkäytöllinen perusratkaisu tulevien vuosikymmenien tuotannon kohdentamisesta ja yhteensovittamisesta luonnonarvoihin ja vesistöihin. Maakunnan tuki tälle. - Tärkeimmät kehittämiskohteet

16