TYÖSUOJELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEET

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntahallitus yhteistoimintaryhmä TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sisällys sivu YLEISTÄ Työsuojelutoiminnan yleiset tavoitteet.. 2 Toimintaohjelman laadintavelvoite 2 Toimintaohjelma ja toimintasuunnitelma.. 2 TYÖSUOJELUTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Vastuu työsuojelutoiminnasta. 3 Työsuojeluorganisaatio 3 Työterveyshuollon järjestäminen... 3 Työpaikan sisäiset turvallisuusohjeet 4 TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET Maakuntaliiton tehtävä ja organisaatio. 4 Liiton henkilöstö 5 Työolot ja -ympäristö 5 Työsuojeluriskien tunnistaminen ja vaara- ja haittatekijöiden poistaminen 5 Fyysinen työympäristö 6 Psykososiaalinen työympäristö. 6 Tyky toiminta 7 Työpaikan yhteistoiminta. 8 TYÖSUOJELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEET Työsuojelutoiminnan yksilöidyt tavoitteet maakuntaliitossa.. 8 Työsuojelutilanteen arviointi 8 Työolojen kehittymisen seuranta 8 Työsuojeluasioiden huomioon otto liiton toiminnassa.. 8 Suunnittelu-, kehittämis- ja hankintatoimi Perehdyttäminen.. 9 Tiedotus ja koulutus

2 YLEISTÄ Työsuojelutoiminnan yleiset tavoitteet Maakuntaliiton virastossa noudatetaan Työturvallisuuslain (738/2002) määräyksiä ja velvoitteita. Työsuojelun tavoitteena on - parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä - ennalta ehkäistä ja torjua tapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyden haittoja, sekä fyysisiä että henkisiä. Hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta ja kantaa vastuun työstään ja työympäristönsä kehittämisestä. Hyvinvoiva henkilöstö on siten menestyvän palveluyrityksen perusedellytys. Työympäristön ja tuottavuuden välillä on todettu selvä yhteys: toimivassa työympäristössä on vähemmän häiriötilanteita ja työt sujuvat joustavasti. Toimintaohjelman laadintavelvoite Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. (TyöturvallisuusL 738/2002 9) Toimintaohjelma ja toimintasuunnitelma Työsuojelun toimintaohjelman tarkoituksena on tehostaa ennakoivaa työsuojelua ja työpaikan suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa. Toimintaohjelma on työnantajakohtainen ja tavoitteena on, että työnantaja etsii siinä soveliaimmat tavat, joilla se omin toimin voi edistää työntekijöidensä turvallisuutta, henkistä ja fyysistä terveyttä sekä työkykyä. Toimintaohjelmassa määritellään yleisellä tasolla työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristön keskeiset riskit sekä niiden hallintaan (tunnistamiseen, poistamiseen ja lieventämiseen sekä seurantaan) tarvittavat periaatteet, vastuut, keinot ja mahdolliset aikataululliset tavoitteet useamman vuoden aikavälille. Toimintaohjelman tulee kattaa esimerkiksi työn organisoinnin, teknologian, työolojen, työympäristön ja työpaikan sosiaalisten suhteiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn. Maakuntahallitus otti kantaa työsuojelun toimintaohjelman laadintaan liittyen seuraavasti: Henkilöstön hyvinvointi on maakuntaliitossa ensiarvoisen tärkeä asia. Vain hyvinvoiva työyhteisö voi toimia tehokkaasti. Hyvinvoivasta työyhteisöstä hyötyy pitkällä aikavälillä välillisesti koko maakunta, sen asukkaat ja yritykset parantuneena kehittämistyön ja edunvalvonnan tuloksena. Työn tuottavuuden ohella hyvä työyhteisö lisää johdon ja henkilöstön osaamisen tasoa, luovuutta, motivaatiota ja työhön sitoutumista. Maakuntaliitto työnantajana pyrkii kaikin tavoin edistämään henkilöstön sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. 2

3 Työsuojelun vuosittaisella toimintasuunnitelmalla konkretisoidaan työsuojelun toimintaohjelman käytännön toteuttaminen. Toimintasuunnitelman on oltava konkreettinen kehittämisasiakirja siitä, mitä toimintavuoden aikana toteutetaan. TYÖSUOJELUTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Vastuu työsuojelutoiminnasta Työpaikan työsuojelutoiminnasta vastaavat työnantaja ja työntekijät yhteistoiminnassa. Maakuntajohtajalla ja muilla esimiehillä on vastuu ja toimeenpanovalta työsuojeluasioissa. Työntekijät ovat osaltaan vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta ja velvollisia noudattamaan annettuja ohjeita ja toimintamalleja. Työsuojeluorganisaatio Työsuojelupäällikkö Hanna Makkula, hallinto- ja kehittämisjohtaja Vastaa työnantajan ja työntekijäin yhteistoiminnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä Työsuojeluvaltuutettu Eveliina Pekkanen, kehittämispäällikkö 1. varavaltuutettu Aino Salo, maakuntajohtajan sihteeri 2. varavaltuutettu Tiina Hämäläinen, hallintosihteeri Työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu osallistuu työntekijäin edustajana työsuojelun yhteistoimintaan. Valittujen työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on vv Työsuojelutoimikunnan tehtävää hoitaa maakuntaliiton yhteistoimintaryhmä (L työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa 449/2007). Yhteistoimintaryhmän kokoonpano on seuraava: - työnantajan edustajat maakuntahallituksen jäsenet (3) maakuntajohtaja hallinto- ja kehittämisjohtaja - työntekijäpuolen edustajat ammattijärjestöjen luottamusmiehet (3) työsuojeluvaltuutettu - valmistelija hallinto- ja kehittämisjohtaja (työsuojelupäällikkö, palkkaasiamies) - sihteeri hallintosihteeri Yhteistoimintaryhmä käsittelee työpaikan työsuojelua koskevat asiat, valmistelee maakuntahallituksen päätettävät työsuojeluasiat ja laatii työsuojelun toimenpideohjelman sekä vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman. Työterveyshuollon järjestäminen Maakuntaliiton työterveyshuolto on järjestetty ostopalveluna Etelä-Savon työterveys Oy:tä alkaen. Yhteyshenkilönä on työterveyshoitaja Heini Böhm ja työterveyslääkärinä Erno Teitti. Työterveyshuollon yleisinä tavoitteina ovat työkyvyn ylläpitäminen, sairauksien varhainen havaitseminen. 3

4 Työterveyshuolto käsittää kokonaisvaltaisen työpaikkaterveydenhuollon (lakisääteinen ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyslääkärin lähetteellä työnantaja korvaa työntekijälle yhden fysikaalisen hoitosarjan/vuosi (10 kertaa) työnantajan kilpailuttamalla palvelutuottajalla, Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky:llä. Lisäksi sopimukseen kuuluu mahdollisuus yhteen erikoislääkärikonsultaatioon vaivaa/vammaa kohden. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille Vuosittain laaditaan työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, johon sisältyvät tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet. Työpaikan sisäiset turvallisuusohjeet Maakuntaliiton viraston turvallisuussuunnitelma ja lakisääteinen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty otettavaksi käyttöön maakuntaliiton virastossa vuonna Riskien kartoitus ja turvallisuussuunnitelma päivitettiin vuonna 2015 ja lakisääteinen pelastussuunnitelma vuonna Turvallisuusohjeet ovat kaikkien saatavilla ja tiedossa. Turvallisuusohjeiden noudattamisen opastus ja valvonta kuuluvat lähiesimiehen vastuisiin. TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET Maakuntaliiton tehtävä ja organisaatio Etelä-Savon maakuntaliitto toimii maakunnan peruskuntien yhteistoimintaelimenä ja edunvalvojana sekä vastuuviranomaisena lakisääteisissä aluekehitysviranomaisen ja maankäytön suunnittelun asiantuntijatehtävissä. Maakuntaliiton virasto on toiminnallisesti jaettu kolmeen tulosyksikköön: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallinto- ja kehittämisyksikkö. Lisäksi joitakin työntekijöitä työskentelee suoraan maakuntajohtajan alaisena ns. maakuntajohtajan esikunnassa. Maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt toimivat yksikkönsä työntekijöiden lähiesimiehenä. Työ on luonteeltaan suunnittelu- ja toimistotyötä, joka joidenkin työntekijöiden osalta edellyttää matkustelua, myös ulkomailla. Vain yksi henkilö tekee ns. suorittavaa työtä (virastoemäntä). Työn sujuvuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät ovat yhteistyötaidot, erityisasiantuntijuus omalla tehtäväalueella, toiminta- ja tehtäväalueen hyvä tuntemus ja riittävät välinetaidot atk:ssa. Joissakin tehtävissä vaaditaan myös hyvää kielitaitoa. Toimivalla tiedonkululla ja työyhteisön kitkattomalla yhteispelillä voidaan saavuttaa lisäarvoa maakuntaliiton tehtävän suorittamiselle. Liiton henkilöstö 2017 Maakuntaliiton palveluksessa oli vuoden 2017 lokakuussa 31 henkeä. Heistä 7 on määräaikaisessa palvelussuhteessa; projektitehtävä (6) ja harjoittelija (1). Viranhaltijoita maakuntaliitossa on neljä, sillä vain maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt ovat virkasuhteessa, muutoin henkilöstö on työsopimussuhteessa. 4

5 Työolot ja -ympäristö Työturvallisuuslaki edellyttää, että työympäristön riskit tunnistetaan ja että työnantaja seuraa työoloja niin, että kunkin työntekijän työolojen turvallisuus ja terveellisyys voidaan turvata. Maakuntaliiton virasto sijaitsee Mikkelin läänin maataloussäätiön ja Suomen metsäkeskuksen tiloissa, osoitteessa Mikonkatu 5 Mikkeli. Turvallisuussuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2015 osana viraston pelastus- ja turvallisuussuunnitelman päivittämisprosessia. Työsuojeluriskien tunnistaminen ja vaara- ja haittatekijöiden poistaminen Maakuntaliitossa pidetyssä työsuojelutarkastuksessa on kiinnitetty huomiota työsuojeluriskien tunnistamiseen, vaara- ja haittatekijöiden poistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin (mm. työyhteisön kehittämishanke, ohje epäasiallisen käyttäytymisen varalta) ja työyhteisön tilan jatkuvaan tarkkailuun sekä sitä koskevien vastuiden määrittelyyn. Fyysinen työympäristö Fyysisessä työympäristössä kiinnitetään huomiota kone- ja laiteturvallisuuteen sekä fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja erityisesti ergonomisiin tekijöihin. Fyysisen työympäristön riskit ovat ergonomisia kysymyksiä lukuun ottamatta todettu viraston nykyisissä toimitiloissa vähäisiksi. Havaitut riskit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin työntekijöihin, jolloin riskien poistamiseen otetaan tapauskohtaisesti kantaa vuosittaisissa toimenpidesuunnitelmissa. Ergonomiakysymykset huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöllä on mahdollisuus saada ergonomiatarkastus työpisteelleen tarvittaessa. Maakuntaliiton virasto muutti keväällä 2014 Hallituskadulta Mikonkadulle. Samalla myös fyysisen ympäristön toiminnallisuus ja terveellisyys parani. Psykososiaalinen työympäristö Psykososiaalisella työympäristöllä tarkoitetaan lähinnä niitä työympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen kuormittumiseen, esimerkiksi työn sisältö, vaativuus ja määrä; töiden organisointi, mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin, johtamismenetelmät ja päätöksentekotavat; mahdollisuus kehittyä työssä ja edetä uralla, työkierto; työsuhteen määräaikaisuus; työpaikkakiusaaminen, työtoveruussuhteet. Psykososiaalisen työympäristön riskejä on pyritty kartoittamaan työhyvinvointikyselyillä, jotka FCG, Finnish Consulting Group (ent. FCG Efeko Oy) on tehnyt vuosina 2008 ja Se on tehty viraston omasta toimesta vuonna 2013 ja vuonna 2016 kyselyn laati Etelä-Savon työterveys Työterveyslaitoksen ParTy-kyselynä. Henkilöstö on vastannut aktiivisesti kyselyihin ja aiempien kyselyiden vastaukset ovat toimineet hyvänä vertailumateriaalina uusimmille kyselyille. Vuonna 2008 parhaat tulokset vertailuorganisaatioiden keskiarvoon nähden olivat mittareissa turvallisuus ja ergonomia, ilmapiiri, esimiestyöskentely ja terveys. Eniten parannettavaa oli mittareissa palkitseminen, työn rasittavuus, osaaminen ja työmotivaatio. Vuonna 2010 parhaat tulokset vertailuorganisaatioiden keskiarvoon nähden olivat mittareissa turvallisuus ja ergonomia sekä terveys. Eniten parannettavaa on mittareissa palkitseminen, työn rasittavuus, osaaminen ja työyksikön toimintatavat. Myös vuoden 2013 kyselyn vastauksissa edelleen parhaat tulokset vertailuorganisaatioiden keskiarvoon nähden olivat mittareissa turvallisuus ja ergonomia sekä terveys. Haasteena edelleen on viestintä, johtaminen ja esimiestyö sekä toimintatavat. Vuonna 2016 Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö-kyselyn tuloksena parhaimmat arviot sai työyhteisön ilmapiiri, johtaminen ja esimiestyöskentely. Haasteellisemmaksi asiaksi 5

6 nousi työryhmien ja yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen. Maakuntauudistus on työllistänyt viraston henkilöstöä oman työnsä ohella ja tulee työllistämään myös tulevina vuosina. Uudistuksen etenemisestä informoidaan henkilöstöinfoissa ja keskustellaan toimistopalavereissa. Johtoryhmän muistiossa on luettavissa maakuntauudista koskevat ajankohtaisimmat uutiset sekä tapahtumat. Kehityskeskusteluissa otetaan esille uudistuksen vaikutukset jokapäiväiseen työhön sekä tulevaisuuden näkymät. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman painopisteissä huomiota kiinnitetään erityisesti muutosvaiheen tuomaan henkiseen rasitukseen sekä työpäivien pituuteen ja työssä jaksamiseen. Työterveyshuollon tavoitteita toimintakaudelle ovat: 1. Työkyvyn ylläpitäminen -> muutosvaiheen aiheuttama henkinen rasitus 2. Työuupumuksen ennaltaehkäisy -> pitkät työpäivät 3. Sairauksien varhainen havaitseminen -> säännölliset terveystarkastukset Maakuntaliitto on mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt vaikuttamaan työoloihin koulutuksellisin keinoin ja hyödyntämään mm. työterveyshuollon asiantuntemusta erilaisina työhyvinvointiin liittyvinä koulutustilaisuuksina. Kehityskeskustelut on otettu osaksi vuosittaista suunnitteluprosessia ja ne käydään joka syksy. Vaikuttavuudeltaan keskeiseksi psyykkisen työympäristön kehittämisen välineeksi on kuitenkin nähty liiton strategiatyö. Määrittämällä liiton visio, strategiset tavoitteet, arvot ja jatkossa niihin pohjaten liiton henkilöstöstrategia, voidaan työoloihin, kuten johtamiseen, työn organisointiin, psykososiaaliseen työympäristöön ja työpaikan sosiaalisiin suhteisiin vaikuttaa kattavimmin. Henkilöstöstrategiassa puolestaan olisi mahdollista määritellä kootusti henkilöstöhallinnon periaatteet mm. koulutukseen, uralla etenemiseen, omaan työhön vaikuttamiseen, työssä kehittymiseen, työkiertoon, virka-/työvapaisiin jne. liittyen. Muita työyhteisön toiminnan kehittämisen välineinä ovat työsuojelua koskevat ohjeistot ja erityisesti luottamushenkilöjohdon tarpeista lähtevät henkilöstöraportit. Maakuntaliitto on laatinut henkilöstöraporttia vuodesta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille on hyväksytty maakuntahallituksessa vuoden 2016 lopussa. Tämä työsuojelun toimintaohjelma kattaa 3-vuotiskauden. Työsuojelun toimintasuunnitelma on laadittu vuosittain. Lisäksi on laadittu eräitä erillisiä työsuojelun ohjeistoja: päihteiden käytön hoitoonohjausmalli vuonna 2004, perehdyttämisaineisto vuonna 2004, jota päivitetään, ohjeisto epäasiallisen kohtelun ja häirinnän varalle vuonna Työsuojelutavoitteiden toteuttamisessa on keskeinen vastuu maakuntajohtajalla ja tulosyksiköiden päälliköillä. Heidän riittävä asiantuntemuksensa työsuojeluasioissa pyritään turvaamaan riittävällä koulutuksella. Tyky-toiminta Työkyky muodostuu terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta tehdä työtä. Työntekijän velvollisuus on itse huolehtia toimintakykynsä ylläpidosta riittävällä levolla, liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla. Työnantaja pyrkii eri tavoin kannustamaan henkilöstöä omatoimiseen työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen: työterveyshuollon järjestämät kuntotestit työterveystarkastusten yhteydessä, henkilöstön omaehtoisen liikunnan ja harrastamisen tukeminen (liikunta- ja kulttuurisetelit 50 6

7 % tuki), työterveyshoitajan luennot ja liikunta- ja virkistyspäivät. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on tavoitteeksi asetettu erillisen työhyvinvointisuunnitelman laatiminen terveystarkastuksiin perustuen. Vuodesta 2015 lähtien työkykyä ylläpitävät Kelan kuntoutukset ovat henkilöstölle palkallista aikaa. Työpaikan yhteistoiminta Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa säädetään lailla (449/2007). Yhteistoimintaa on - työntekijän ja esimiehen välitön yhteistoiminta, - työpaikkakokoukset tai muu työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta työyksikkö- ja/tai ammattiryhmäkohtaisesti ja - yhteistoimintaryhmän kokoukset. Toimivilla yhteistoimintakäytännöillä voidaan monia psykososiaalisen työympäristön ongelmia lievittää epäsuorasti, kun esimiehen ja alaisen välinen tiedon ja ajatusten vaihto on säännöllistä ja usein toistuvaa ja työyhteisön toimintaan liittyvistä asioista puhutaan avoimesti. Työpaikkakokouksia virastossa pidetään joka viikko, ns. maanantaipalaverit ja muutoin tarvittaessa erillisten asioiden käsittelyä varten. Tulosyksiköiden kokouksia pidetään esimiesten aloitteesta tarpeen mukaan. Johtoryhmän työskentelyperiaatteista on olemassa hallituksen periaatepäätös. Johtoryhmä kokoontuu suhteellisen säännöllisesti. Kehittämis- ja arviointikeskustelut ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Yhteistoimintaryhmän kokousten koolle saaminen on ajoittain ollut ongelmallista mm. työnantajapuolen edustajien kiireisten aikataulujen vuoksi. Virastolla on riittävät resurssit asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen. 7

8 TYÖSUOJELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEET Työsuojelutoiminnan yksilöidyt tavoitteet maakuntaliitossa Maakuntaliiton työsuojelutoiminnassa keskipitkän aikavälin tavoitteet ovat: Työyhteisön toimintatapojen kehittäminen: - johtamiskäytäntöjen kehittäminen - sisäisten yhteistoimintamuotojen kehittäminen - tiimityötaitojen parantaminen - työsuojelu ja esimieskoulutuksen vaatiminen johtotehtävissä olevilta - henkilöstön oikea mitoitus eri tehtävissä. - kehittämis- ja arviointikeskustelujen sisällöllinen kehittäminen. Työympäristön riskien kartoitukset: - Fyysisten työsuojeluriskien kartoittaminen tarvittaessa työpaikkaselvityksillä - Psykososiaalisten työsuojeluriskien kartoittaminen henkilöstökyselyillä ja kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Työterveys ja toimintakyky: - Ensiapuvalmiuksien pitäminen ajan tasalle. - Työkykyä ylläpitävän toiminnan aktiivinen toteuttaminen, työhyvinvointisuunnitelma ja henkilöstön työkykyarvioinnit, erityishuomio henkilöstön ikääntymisessä - Työkyvyn hallinta- ja varhaisen puuttumisen mallien käyttöönotto Työsuojeluhenkilöstöä koulutetaan tarvittaessa. Tavoitteena on, että kaikki ovat käyneet työsuojelun perus- ja jatkokurssin. Työsuojeluvaltuutetut vaihtuivat käydyissä työsuojeluhenkilöstön vaaleissa. Uudet valtuutetut kouluttautuvat vuoden 2018 aikana. Työsuojeluohjeistoa ja muuta henkilöstöhallinnon aineistoa päivitetään säännöllisesti. Työsuojelutilanteen arviointi ja toimintaohjelman seuranta ja ylläpito Työsuojelun toimintaohjelman toteutumista seurataan vuosittain laadittava työsuojelun toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Toimintasuunnitelman laatii työsuojeluhenkilöstö yhteistyössä ja se käsitellään yhteistoimintaryhmässä. Yhteistoimintaryhmän hyväksyessä liiton kunkin vuoden työsuojelun toimintasuunnitelman käydään samalla myös arviointikeskustelua työsuojelun tilasta ja mahdollisista huomioista sen osalta. Työolojen kehittymisen seuranta Henkilöstöraportti tuottaa sellaista seurantatietoa työyhteisön tilasta, jonka mahdollistaa työolojen kehityksen seurannan, esimerkiksi sairauspoissaolot ja tapaturmatilastot. Työhyvinvointikyselyt tehdään 2-3 vuoden välein. Oleellista seurattavaa on muutoksen suunta. Vuosittaiset kehittämiskeskustelut ovat käytettävissä esimiehen ja alaisen välisessä suorassa tiedon vaihdossa. Työsuojeluasioiden huomioiminen liiton toiminnassa Suunnittelu-, kehittämis- ja hankintatoimi 8

9 Toimitilat ovat turvalliset ja terveelliset. Jokaisen työntekijän työergonomiasta huolehditaan. Hallinto- ja kehittämisyksikkö vastaa, että jokaisella on asianmukaiset työskentelytilat ja välineet. Perehdyttäminen Maakuntaliitossa on laadittu perehdyttämisopas, joka perehdyttää uuden työntekijän liiton toimintaympäristöön ja yleisiin toimintatapoihin. Oppaan päivittämisestä vastaa hallinto- ja kehittämisyksikkö. Varsinainen työhön ja työtehtäviin perehdyttäminen on esimiehen vastuulla. Uusien koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnan yhteydessä työntekijöiden perehdyttämiskoulutus ostetaan laitteen toimittajalta tai erilliseltä koulutusorganisaatiolta. Hallinto- ja kehittämisyksikkö vastaa koulutuksen hankinnasta. Tiedotus ja koulutus Tiedottaminen ja koulutus työsuojeluasioista ovat esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön vastuulla. Yhteistoimintaryhmä käsittelee työsuojelua koskevat asiat, jolloin tietoa välittyy myös luottamushenkilöille ja ammattiyhdistysväen edustajille. 9