Työryhmä: Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Suomessa tutkimus käytännön kehittämistyön tukena
|
|
- Susanna Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmä: Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Suomessa tutkimus käytännön kehittämistyön tukena Salla Atkins, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto, Tampere p. (0) , Tiia Reho, Pihlajalinna Työterveys ja TaY, Ulla Ojajärvi, Terveystalo, Nina Talola, TaY, Mervi Viljamaa, Pihlajalinna Työterveys, Markku Sumanen, TaY, Jukka Uitti, TaY ja TTL, Työterveysneuvottelut osana yksityistä työterveyshuoltoa Avainsanat: työterveysneuvottelu, työkyky, työterveyshuolto 1. Johdanto Suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan pitkiä työuria (Tela 2017). Työhyvinvointi on keskeinen tuottavuuden, uudistamiskyvyn ja muutoskestävyyden mallintaja (Kauppinen ym 2012) ja liittyy myös työssä jaksamiseen ja työuran pituuteen (Forss ja Karisalmi 1997). Esimerkiksi Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen eläkeikään saakka on todennäköisempää, jos työnantaja tukee työssä jaksamista (Tuominen, Takala, Forma 2010). Työterveyshuollolla on myös tärkeä rooli työkyvyn ylläpitäjänä yhdessä työpaikan kanssa, sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa, että työterveyshuollon sairaanhoidossa (Uitti 2014). Työterveyshuollon tärkeimpiin sairauslähtöisiin tehtäviin kuuluu vajaakuntoisten työntekijöiden tukeminen (Uitti 2014), jotta he voivat jatkaa työuraansa. Työkykyongelmat voidaan havaita työpaikalla, työterveyshuollossa terveystarkastuksessa ja ne voivat ilmetä sairauspoissaoloina tai toistuvina käynteinä työterveyshuollossa (Uitti 2014). Näiden ilmetessä työterveysneuvottelut (kolmikantaneuvottelu, ent. työkykyneuvottelut) on yksi työterveyshuollon työkaluista vajaakuntoisen tukemisessa. Aloitteen neuvottelulle voi tehdä työterveyshuollon tai työnantajan edustaja, tai työntekijä itse. Neuvotteluun osallistuu työterveyshuollon edustaja, työpaikan edustaja, sekä työntekijä (Seppänen 2014), tarvittaessa muita, esim. luottamushenkilö. Työterveysneuvotteluissa painotetaan työssä selviytymistä yksittäisten sairauksien sijaan, ja työterveyshenkilöstö ei paljasta neuvotteluun liittyvää sairaustietoa ilman työntekijän lupaa (Uitti 2014), näin neuvottelu käydään työkykykielellä (Eskola 2010). Pyrkimyksenä on työntekijää ja työnantajaa tyydyttävä sopimus työntekijän tulevaisuudesta (Eskola 2010). Neuvottelussa sovitaan jatkosta, ja tehdään muistio päätöksistä. Kanteluita näistä on vähän, mutta neuvottelua ei ole säännelty työterveyshuoltoa koskevissa säädöksissä (Eskola 2010). Työterveysneuvotteluiden ollessa keskeinen osa työntekijöiden työkyvyn tukea, on tärkeää tietää miten ne vaikuttavat työntekijöiden työhön, kuinka paljon niitä tehdään työpaikoilla, ja ketkä niihin osallistuu. Tällaista tutkittua tietoa ei kuitenkaan ole saatavilla, juurikin säädösten puuttuessa. Työterveysneuvottelut ovat myös hyvin vapaamuotoisia, ja sisältöä sekä sovittuja asioita määrittää eri toimijoiden valmiudet tukea työkykyä. 1
2 Työterveysneuvottelumuistion laatimiseen ei ole olemassa virallista ohjeistusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa työterveysneuvotteluista yksityisessä työterveyshuollossa. 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto koostuu Pihlajalinna Työterveyden toimipisteissä pidetyistä työterveysneuvotteluista. Työterveysneuvotteluaineisto kerättiin osana Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuus ja indikaattorit hanketta (TTAVAIN). Tieto pidetyistä työterveysneuvotteluista saatiin laskutuskoodin perusteella ja kohdennettiin näin oikeisiin henkilöihin. Käytyjen työterveysneuvotteluiden tiedot kerättiin manuaalisesti potilastietojärjestelmästä, työterveysneuvottelumuistiosta ja potilaskertomuksesta, Excel-taulukkoon tutkijalääkärin (UO) toimesta. Jokainen työterveysneuvottelu ja sen muistio tutkimusajalla avattiin ja siitä kerättiin luokiteltu tieto, käyttäen pseudonymisoituna IDnä Pihlajalinnan asiakasnumeroa. Mukaan tutkimukseen otettiin vain ne neuvottelut, joissa oli läsnä työntekijä, työnantajan edustaja (lähiesimies) ja työterveyslääkäri. Näiden lisäksi kerättiin tieto muista neuvotteluun osallistuneista henkilöistä eli muista työnantajan edustajista, luottamusmiehistä tai työsuojeluvaltuutetuista sekä muista terveydenhuollon edustajista. Neuvottelun syy jaoteltiin neljään pääluokkaan, joita olivat 90-päivän sääntö, kontrollipalaveri, muu työhön paluun suunnittelu tai työkykyongelma. Neuvottelun järjestysnumero selvitettiin ja kirjattiin exceliin. Potilaskertomusmerkinnöistä selvitettiin kenen aloitteesta neuvottelu käytiin ja oliko neuvottelun syy etukäteen työterveyshuollon tiedossa, sekä diagnoosi. Neuvotteluun osallistuneiden työntekijöiden ammattialat kategorisoitiin Ammattiluokitus 2010 mukaan. Jokaisesta neuvottelusta kerättiin tieto oliko muistiossa tai sairauskertomusmerkinnöissä mainintaa työpaikan ilmapiiriongelmista. Neuvottelussa päätetyistä toimenpiteistä kerättiin tieto millaisia muutoksia työaikaan tehtiin (normaali työaika, lyhennetty työaika, päätös työajan muutoksesta ei ollut ajankohtainen, ei mahdollista palata töihin, vuorotyöhön muutoksia tai työajan pidentäminen) sekä nähtiinkö tarvetta työnkuvan muutoksille. Lisäksi merkittiin jatkuiko sairauspoissaolo neuvottelun jälkeen kokoaikaisena, osa-aikaisena, työkokeiluna tai eläkkeenä vai palasiko työntekijä työhön. Työterveysneuvotteluaineiston lisäksi Pihlajalinna Työterveydestä kerättiin vuosilta tiedot kaikista tuona aikana kirjoitetuista sairauspoissaoloista. IDnumeron perusteella sairauspoissaolotieto yhdistettiin työterveysneuvotteludataan. Työterveysneuvotteluihin osallistuneiden työntekijöiden sairauspoissaolotietoja verrattiin niihin Pihlajalinna Työterveyden asiakkaisiin, jotka eivät olleet osallistuneet työterveysneuvotteluun. Sairauspoissaolon perusteena olleet ICD-10 diagnoositiedot saatiin sairauspoissaoloaineistosta. Pseudonymisoitu data toimitettiin Excel-muodossa Tampereen yliopiston työterveyshuollon ryhmälle tilastotieteilijän (NT) analyysiä varten. Tilastollisina menetelminä aineiston karakterisoinnissa ja analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja khii toiseen riippumattomuustestiä. 3. Tulokset Tutkimusajalla Pihlajalinna Työterveydessä käytiin yhteensä 1945 työterveysneuvottelua, joissa oli mukana 1230 asiakasta. Keskimäärin neuvotteluita oli miehillä 1,5 kertaa ja naisilla 1,6 kertaa tutkittavana ajanjaksona. 35 %:lla asiakkaista oli useampi kuin yksi neuvottelukerta (naisia 20 %) ja enimmillään yhden työntekijän työkyvystä neuvoteltiin 9 kertaa. Tässä tutkimuksessa keskityimme ensimmäiseen 2
3 tutkimusajankohtana käytyyn neuvotteluun. Ensimmäisiä neuvotteluita pidettiin eri vuosina 341, 444 ja 445 kappaletta, yhteensä 1230 kappaletta. Neuvottelun kriteereiden katsottiin täyttyvän kun neuvottelussa oli mukana työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyslääkäri. Puolessa neuvotteluista oli lisäksi työfysioterapeutti, työterveyspsykologi tai työterveyshoitaja (N = 1105). Työfysioterapeutti oli mukana 106 neuvottelussa (10 %), työterveyspsykologi 48 neuvottelussa (4 %). Työsuojelun edustajia oli mukana 9 %:ssa neuvotteluista (N=1101) ja luottamushenkilö 5 %:ssa neuvotteluista (N=1101). Työterveysneuvotteluita pidettiin eniten työterveyshuollon aloitteesta (54 %) ja seuraavaksi eniten työnantajan aloitteesta (37 %) (kuvio 1). 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% työterveyshuollon aloite 54% työnantajan aloite 37% jonkun muun aloite sovittu edellisellä kerralla työntekijän aloite 1% 3% 5% Työntekijän aloitteesta pidettiin vain 1 % neuvotteluista ja jonkun muun aloitteesta 3 %. Työterveysneuvotteluiden syy oli liki puolessa tapauksista työkykyongelmien vuoksi pidettyjä (45 %) ja muuta työhön paluun suunnittelua (46 %). 90 päivän säännön vuoksi työterveysneuvottelu oli pidetty vain 7 %:ssa tapauksista. 3 % neuvotteluista oli aiemmissa neuvotteluissa sovittuja kontrollineuvotteluita. Työterveysneuvotteluita pidettiin kaiken ikäisille työntekijöille (vaihteluväli vuotta), mutta enemmän vanhemmissa ikäluokissa (kuvio 2). Ensimmäiseen neuvotteluun osallistuneiden naisten keski-ikä oli hieman korkeampi kuin miesten; mediaani-ikä naisilla oli 50 vuotta kun taas miehillä 48 vuotta (keskiarvot vastaavasti 48 ja 47 vuotta). Työterveysneuvotteluita pidettiin eniten palvelu- ja myyntityöntekijöille (39 %) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (30 %). Naisia oli eniten palvelu- ja myyntityöntekijöissä, joka pitää sisällään myös terveydenhuoltoalan, ja miehiä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä (kuvio 3). 3
4 0% 10% 20% 30% 40% 50% palvelu- ja myyntityöntekijät rakennus, korjaus ja prosessi- ja kuljetustyöntekijät asiantuntijat erityisasiantuntijat toimisto- ja muut työntekijät johtaja 9% 9% 7% 5% 1% 0% 30% 39% Sairauspoissaoloaineistossa työntekijälle kirjattiin yhteensä kappaletta. Tässä aineistossa miehiä oli 56 % (N=19 775). Työterveysneuvotteluihin osallistuneista 1230 henkilöstä 93 %:lle (N= 1150) oli kirjattu sairauspoissaolojakso alkaen (miehiä 45 %). Nämä muodostivat 8 % kaikista sairauspoissaolokerroista. Työterveysneuvotteluun osallistuneilla työntekijöillä, joille oli kirjoitettu sairauspoissaolotodistus, poissaolo oli kestänyt keskimäärin 15 päivää (mediaani 5 päivää) ja muilla vastaavasti 6 päivää (md 3 päivää). Sairauspoissaolokertoja oli työterveysneuvotteluihin osallistuneilla keskimäärin 11 kertaa (md 9 kertaa) kun muilla jaksoja oli keskimäärin 4 kertaa (md 2 kertaa) (p < 0.001). Niistä työterveysneuvotteluihin osallistuneista työntekijöistä, joille oli kirjoitettu sairauspoissaolotodistus, viidenneksellä poissaolo oli kestänyt yli 90 päivää. Työntekijöistä, jotka eivät olleet osallistuneet työterveysneuvotteluun, vain 0,2 %:lla oli yli 90 päivää kestävä sairauspoissaolo. Työterveysneuvotteluihin osallistuneilla työntekijöillä yli 90 päivän sairauspoissaolojen pääasialliset syyt ennen neuvottelua olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verenkiertoelimistön sairaudet miehillä sekä vammat. Työterveysneuvottelun jälkeen yli 90 päivän sairauspoissaolot keskittyivät tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja muiden osuus oli pienentynyt (kuvio 4). Normaalilla työajalla jatkoi neuvottelun jälkeen 43 % työntekijöistä ja neljäsosalla työaikaa lyhennettiin. Päätös työajan muuttamisesta ei ollut ajankohtainen reilussa viidenneksessä tapauksia ja 5 %:lla ei ollut mahdollista palata työhön. Noin kolmanneksella todettiin tarve työnkuvan muutokselle. Sairauspoissaolo jatkui neuvottelun jälkeen kokoaikaisena 37 %:lla työntekijöistä ja kolmanneksen kohdalla haettiin tai oli jo päätös osasairauspäivärahasta neuvottelun jälkeen. Työkokeilu päätös 4
5 oli tai sitä haettiin 10 %:lle ja 15 %:lle ei ollut tarvetta sairauspoissaololle neuvottelun jälkeen. Työpaikan ilmapiiriongelmista oli maininta 23 %:ssa muistioista naisilla ja vajaalla kymmenyksellä miehistä. Ainoastaan sairauskertomusmerkinnöissä ilmapiiriongelmista oli maininta 4 %:lla naisista ja 2 %:lla miehistä. Naisilla merkintää oli selvästi enemmän kuin miehillä (p < 0.001). 4. Päätelmät Keskimäärin ensimmäinen neuvottelu käytiin huomattavasti aikaisemmin kuin 90 päivän kohdalla. Neuvottelujen koollekutsujana oli odotetusti useimmiten työterveyshuolto. Työnantaja teki aloitteista reilun kolmanneksen ja lisäksi pienessä osassa neuvotteluja esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö, kela tai erikoissairaanhoito saattoi ehdottaa neuvottelun pitämistä. Työntekijät itse harvoin tekivät aloitetta neuvotteluun. Sairauspoissaoloja oli työterveysneuvotteluun osallistuneilla työntekijöillä merkittävästi enemmän kuin muilla työterveyshuollon asiakkailla sekä sairauspoissaolopäivissä että kerroissa mitattuna. Neuvotteluissa tehtiin konkreettisia muutoksia työaikaan ja työnkuvaan jopa joka kolmannella. Koska neuvotteluiden jälkeen sairauspoissaolot painottuivat tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on mahdollista, että neuvotteluissa löydettiin ratkaisuja useammin muissa kuin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmissa. Työterveysneuvotteluiden rungon muodostaa työntekijän lisäksi työterveyslääkäri ja työnantajan edustaja, käytännössä lähiesimies. Neuvotteluissa hyödynnetään vähän muita työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Työntekijöiden tukena neuvottelutilanteessa on useimmiten luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, mutta yhteensä näitä henkilöitä on neuvotteluissa ollut vain noin joka seitsemännessä. Työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen neuvotteluun kutsuu työntekijä halutessaan, joten työterveyshuollon rooli on muistaa kertoa tästä mahdollisuudesta työntekijälle. 5. Kirjallisuusviitteet Forss, S., Karisalmi, S. (1997). 50 vuotta täyttäneiden työssä pysyminen ja sen taustatekijöitä. Kirjassa Työkyky yksilön, pienyrityksen ja yhteiskunnan menestystekijänä (Toim. Bergström, M., Huuskonen, M.S., Koskinen, K., Lindström, K., Kaleva, S., Ahonen, G., Järvisalo, J., Forss, S., Järvikoski, A., Vuorio, R.). Työ ja ihminen tutkimusraportti 10, Helsinki: Työterveyslaitos. Eskola, R. (2010). Työterveysneuvottelu vaatii lääkäriltä paljon. Suomen Lääkärilehti 40(65), Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P., Perkiö-Mäkelä, M., Saalo, A., Toikkanen, J. Tuomivaara, S., Uuksulainen, S., Viluksela, M., Virtanen S. (2013). Työ ja terveys suomessa 2012: Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Työterveyslaitos. Seppänen, A. (2014). Työterveysneuvottelut käydään toimintakykykielellä. Suomen Lääkäri lehti 4(69), Tuominen, E., Takala, M., Forma, P. (2010). Työolot ja työssä jatkaminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2. Helsinki: Eläketurvakeskus Työeläkevakuuttajat (2017). Eläkeuudistus Sivulta: Uitti, J. (toim.) (2014). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos. 5
Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena kuvaileva tutkimus
Tieteessä alkuperäistutkimus Tiia Reho LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Pihlajalinna Työterveys Salla Atkins M.A., Ph.D., apulaisprofessori Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, new
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotSoten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön
Hyvinvointia työstä Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön Terveydenhoitajapäivät 14.3.2019, Rovaniemi Jorma Mäkitalo, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Tutkimus- ja palvelukeskuksen
LisätiedotTyöterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa
Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa Avainta Työhyvinvoinnilla tuottavuutta seminaari 6.11.2018 Helena Nyman, erityisasiantuntija helena.nyman@ttl.fi Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI
TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotOTSIKKO: Työterveysneuvottelu sujuvaksi välineitä lääkärille, työntekijälle ja työnantajalle
Sini Lohi LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveys Akaasia sini.lohi@fimnet.fi OTSIKKO: Työterveysneuvottelu sujuvaksi välineitä lääkärille, työntekijälle ja työnantajalle INGRESSI: Työterveysneuvottelu
LisätiedotKANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014
KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotBack to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen
Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotMerkinnöistä merkitykseen. Sairauden työhön liittyvyyden arviointi työterveyshuollossa
Merkinnöistä merkitykseen Sairauden työhön liittyvyyden arviointi työterveyshuollossa Sairauden työhön liittyvyyden arviointi ja kirjaaminen työterveyshuollossa Sairaanhoidon käynnillä, tieto työhön liittyvyydestä
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTeknologiatellisuuden työkaarimalli
Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotHyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa
Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
LisätiedotHeikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan
LisätiedotValtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.
Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
Lisätiedottyössä selviytymisen tukena Itellassa
Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, helmikuu 2018 N=1091 23.3.2018 1 Yhteenvetoa Lähes kaikki luottamushenkilöt (99%) kertovat,
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotPohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke
Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
Lisätiedotyhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring
Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
Lisätiedotsairasloma-automaatti?
Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotMukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki
Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki Lähti liikkeelle projektina Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun
LisätiedotTyöterveyshuollon laatutasokuvaajat
Työterveyshuollon laatutasokuvaajat PÄTEVÄT RESURSSIT KUSTANNUKSET YHTEISTYÖ TASOLUOKITUS ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS LAATU- TYÖTERVEYS- PALVELU- PROSESSIT JÄRJESTELMÄ 1 PÄTEVÄT RESURSSIT KUSTANNUKSET YHTEISTYÖ
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ
TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki
LisätiedotValon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014
8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin
LisätiedotOSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA
OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotHyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen
Hyvinvointia työstä Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen Vaikuttavuustutkimus Postin työhyvinvointisäätiön tukemista työkykyä
Lisätiedot