Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Transkriptio

1 Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KYSELYN TULOKSET Työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen työttömien terveydenhuollon kehittämisessä Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön kehittäminen Työterveyshuollon yhteistyö TE-hallinnon kanssa Työterveyshuollon ja TE-hallinnon yhteistyön kehittäminen Työttömien terveydenhuollon kustannukset Muu mielipide työttömien terveydenhuollon kehittämisestä POHDINTA... 7 LÄHTEET... 9 LIITE

3 1. JOHDANTO Työterveyshuolloilla on vahvaa osaamista työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä sekä arvioimisesta. Työttömien terveydenhuollossa ja työkyvyn tukemisessa pitäisikin hyödyntää enemmän työterveyshuollon osaamista (Tarvainen 2017). Tiivis yhteistyö TE-palveluiden, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa voisi olla hyödyllistä kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Siinä voitaisiin hyödyntää myös yhteisiä henkilöstöresursseja. (Lappalainen 2017.) SATAOSAA-maakuntakokeilu halusi selvittää Satakunnan työterveyshuollon palveluntuottajien näkemyksiä siitä, miten työterveyshuollon osaamista voitaisiin hyödyntää työttömien terveydenhuollon kehittämisessä. Kysely työttömien terveydenhuollon kehittämisestä Satakunnassa (Liite 1) lähetettiin sähköpostilla kaikille julkisille ja yksityisille Satakunnassa toimiville työterveyshuollon palveluntuottajille. Kysely lähettiin maaliskuussa 2018 yhteensä 12 organisaation, yhtiön tai toimijan toimitusjohtajalle, johtavalle työterveyslääkärille tai vastaavalle työterveyshoitajalle. Muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta lähetettiin huhtikuussa kahteen kertaan niille toimijoille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn määräaikaan mennessä. Kyselyyn vastasi lopulta 4 työterveyshuollon palveluntuottajaa (Kuvio 1), joista kolme oli julkista toimijaa ja yksi yksityinen toimija. Kyselyyn vastanneista yksi oli ylilääkäri, yksi työterveyshuollon vastaava lääkäri, yksi työterveyshoitaja ja yhteen vastasi yksikön johtaja ja vastaava lääkäri yhdessä (Kuvio 2). Kuvio 1. Kyselyyn vastanneet työterveyshuollon palveluntuottajat Satakunnassa 3

4 Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden ammattinimikkeet 2. KYSELYN TULOKSET Kyselyssä oli yhteensä seitsemän kysymystä, joilla haluttiin selvittää, miten työterveyshuollon palveluntuottajat näkevät työttömien terveydenhuollon kehittämisen. Työterveyshuollossa on vahvaa osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioinnista, työkyvyn ylläpitämisestä ja -tukemisesta sekä kuntoutustarpeen tunnistamisesta Työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen työttömien terveydenhuollon kehittämisessä Kyselyyn vastanneiden mielestä työterveyshuollon osaamisen hyödyntämistä työttömien terveydenhuollon kehittämisessä nähtiin tärkeänä se, että työttömille pitäisi järjestää terveyskeskukseen työterveyshuoltoa vastaava toiminta. Tällaisen toiminnan kehittämisessä voitaisiin hyödyntää työterveyshuollon osaamista. Toisaalta myös ehdotettiin sitä, että työtön jolla on pitkäaikainen työkykyyn vaikuttava sairaus, voitaisiin ohjata ainakin kerran työterveyslääkärin vastaanotolle. Työterveyshoitajan osaamista voidaan hyödyntää niin, että työterveyshoitaja jalkautuu terveyskeskukseen tekemään työttömien terveystarkastuksia. 4

5 Ne työttömät, joilla arvioidaan olevan pitkäaikainen työkykyyn vaikuttava sairaus, voitaisiin ohjata kertaalleen työterveyslääkärin konsultaatioon. Yksi nykyisistä työterveyshoitajista tekee yhden päivän viikossa työttömien terveystarkastuksia Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö Kriittisiä siirtymävaiheita ovat työttömäksi jääminen sekä työttömyydestä siirtyminen takaisin työelämään. Näihin vaiheisiin liittyy mm. tietojen siirtyminen ja -saaminen. Vastausten perusteella tietojen siirtyminen työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon ja toisin päin tapahtuu asiakkaan kautta. Asiakas toimittaa halutessaan asiakirjoja joko työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon. Erityisesti työterveyshuollon alkutarkastuksessa tietoja voidaan pyytää perusterveydenhuollosta. Yhdessä työterveyshuollossa pyritään ohjeistamaan asiakasta työsuhteen päättyessä siitä, mistä saa tarvittaessa tukea perusterveydenhuollosta. Työterveyshuollon palveluntuottajat olivat erimielisiä siitä, miten yhteistyö tällä hetkellä toimii perusterveydenhuollon kanssa. Yhden vastauksen mukaan yhteistyö työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon mukaan ei juuri toimi, kun taas toisessa paikassa yhteistyö toimii erittäin hyvin. Potilas tai asiakas toimittaa halutessaan asiakirjojen kopiot PTH:sta TTH ja päinvastoin. Jos yhteistyöllä tarkoitetaan perusterveydenhuolto-työterveyshuolto akselia, ei kai se toimi oikein mitenkään Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön kehittäminen Perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämiseksi kahdessa vastauksessa ehdotetaan, että perusterveydenhuolto voisi entistä aktiivisemmin konsultoida työkykyasioissa työterveyshuoltoa. Toisaalta toisessa vastauksessa tuodaan esille huoli siitä, kuka kyseisen konsultaation maksaisi. Perusterveydenhuoltojen pitäisi myös tiedostaa, että kaikkien työterveyshuollon asiakkaiden sopimuksiin ei kuulu sairaanhoito, jonka vuoksi asiakasta saatetaan pompotella perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. 5

6 Työkykyasioista perusterveydenhuolto voisi aktiivisemmin konsultoida työterveyshuoltoa. Perusterveydenhuollossa ei usein tiedetä, että kaikkiin työterveyshuollon sopimuksiin ei kuulu sairaanhoito, jolloin asiakas ohjataan työterveyshuoltoon hakemaan apua Työterveyshuollon yhteistyö TE-hallinnon kanssa Työterveyshuollon yhteistyö TE-hallinnon kanssa vaikuttaa vastausten mukaan olevan vaihtelevaa. Kahdessa vastauksessa neljästä kerrottiin, että työterveyshuollon yhteistyötä TE-hallinnon kanssa ei ole. Kahden vastauksen mukaan taas yhteistyö toimii jonkin verran tai hyvin pienimuotoisesti. Vastausten mukaan asiakas on yleensä itse yhteydessä TE-hallintoon. Ei ole yhteistyötä. Käytännössä tth asiakas joutuu rekisteröitymään TE-toimistoon jos työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty. Yhteistyö työterveydenhuollon ja TE-hallinnon kanssa on hyvin pienimuotoista. Asiakkaat ovat yleensä itse yhteydessä TE-hallintoon Työterveyshuollon ja TE-hallinnon yhteistyön kehittäminen Yhteistyön lisääminen TE-hallinnon kanssa osatyökykyisten henkilöiden kohdalla koettiin tärkeäksi. Erityisen tärkeää yhteistyö olisi silloin, kun henkilön työkyky on alentunut nykyiseen työhön liittyen. Yhdessä vastauksessa TE-hallintoon toivottiin nimettyä yhdyshenkilöä, johon työterveyshuollosta voitaisiin olla tarvittaessa yhteydessä. Toisaalta yhteistyö myös TE-hallinnosta työterveyshuoltoon tuotiin esille ja toivottiin, että TE-hallinnollakin olisi käytettävissä jokin työterveystaho silloin, kun työnhakijan työllistymisen este on terveydellinen. Vajaakuntoisten työntekijöiden kohdalla yhteistyön lisääminen olisi tärkeää esim..työkyvyn ollessa alentunut nykyiseen työn kuormitustekijöihin nähden. Jonkin työterveystahon pitäisi olla TE:n käytettävissä niissä tapauksissa, joissa työllistymisen este on terveydellinen. 6

7 2.6. Työttömien terveydenhuollon kustannukset Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut. Siinä tapauksessa, että työterveyshuolto vastaisi työttömien terveydenhuollosta, palveluille tarvittaisiin myös maksaja, koska työttömillä ei ole tässä tapauksessa työnantajaa. Kahdessa vastauksessa ehdotettiin, että maakunta voisi toimia kustannusten maksajana siinä tapauksessa, että työttömien terveydenhuollosta vastaisi työterveyshuolto. Kahdessa vastauksessa taas ei osattu ottaa kantaa asiaan. Maakunnan. En osaa sanoa. Miksi niistä palveluista pitäisi työterveyshuollon vastata? 2.7. Muu mielipide työttömien terveydenhuollon kehittämisestä Työterveyshuollon palveluntuottajat nostivat esiin työttömien terveydenhuollon kehittämisessä esiin osatyökykyisyyden mahdollisuudet työtä haettaessa. Kyselyn perusteella Te-palveluilla pitäisi olla parempaa tietoa asiakkaidensa todellisesta työkyvystä sekä sen mahdollisista rajoitteista. Yhdessä vastauksessa pohdittiin, pitäisikö entinen Työklinikkamainen toiminta herättää Satakunnassa henkiin. Aktiivimallin mahdollisuudet nähtiin yhdessä vastauksessa tärkeänä työhön työntämisen välineenä. TYP-laki tuotiin esille yhdessä vastauksessa ja viitattiin siihen, että TYP-toiminta on tällä hetkellä lakisääteistä. TE-toimistoissa pitää olla parempaa tietoa asiakkaiden terveydenhuollon ammattilaisten arvioimana todellisesta työkyvystä ja sen rajoitteista. Harva työttömistä on täysin työkyvytön, vaan usein kyseessä on osatyökykyisyys, jota ei osata tulkita ja käyttää oikein työtä valittaessa/ haettaessa. 3. POHDINTA Kyselyyn vastasi vain neljä Satakunnassa toimivaa työterveyshuollon palveluntuottajaa, joten kyselyn vastausmäärä jäi pieneksi. Tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen yhteydessä on tärkeää tarkastella yhtenäisiä hoitopolkuja eri toimijoiden 7

8 välillä. Työterveyshuollossa on erikoisosaamista, jota hyödynnetään liian vähän työterveyshuollon toiminnan ulkopuolella. Tähän vaikuttaa toki työterveyshuollon oma lainsäädäntönsä, järjestämisvastuut ja kustannukset. Kyselyn vastauksissa mainittiin myös TYP-toiminta eli työllistymistä edistävä monialainen palvelu. TYP-palvelussa eri viranomaistahot (TE-toimisto, kunta ja Kela) tekevät yhteistyötä ja tarkoituksensa on, että asiakas saa palvelut yhden luukun periaatteella. Toimintamalli koskee kuitenkin vain osaa työttömiä, jotka ovat olleet pidempään työttöminä ja joilla on monialaisen yhteispalvelun tarve. Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä pitäisi kehittää erityisesti työttömäksi jäävien henkilöiden terveyspalvelujen tehostamiseksi (Lappalainen 2017). Työterveyshuollossa olevaa osaamista kannattaa hyödyntää työttömien terveydenhuollon kehittämisessä (kuvio 3). Se vaatii uudenlaista ajattelua sekä uusien hoitopolkujen muodostamista eri toimijoiden välille. Myös kustannusasiat pitää ottaa esille. Tuleva maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus antaa kehittämistyölle hyvän lähtökohdan, koska palveluja ja toimintoja kehitetään joka tapauksessa. Lähtökohtanahan kuitenkin on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja oikeaaikaisesti ja kaikkien työpanos saataisiin käyttöön. Kuvio 3. Työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen työttömien terveydenhuollossa. 8

9 LÄHTEET Lappalainen, K Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Itä-Suomen yliopisto. Saatavissa: Käytetty Tarvainen, K Työterveyshuollon tilanne maakunta- ja SOTE uudistuksessa. Saatavissa: Käytetty

10 LIITE 1 KYSELY TYÖTERVEYSHUOLLOILLE TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESTÄ SATAKUNNASSA 1. Työterveyshuollossa on vahvaa osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioon, työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen sekä kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Miten mielestänne tätä osaamista voitaisiin hyödyntää työttömien terveydenhuollon kehittämisessä? 2. Siirtymävaiheet työttömäksi jäädessä ja siirryttäessä työttömyydestä takaisin työelämään. Miten yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa toimii tällä hetkellä? 3. Miten yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa pitäisi kehittää? 4. Miten yhteistyö toimii tällä hetkellä TE-hallinnon kanssa? 5. Miten yhteistyötä TE-hallinnon kanssa pitäisi kehittää? 6. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut. Kenen vastuulla olisi työttömien terveydenhuollon kustannukset, jos näistä palveluista vastaisi työterveyshuolto? 7. Mitä muuta haluatte sanoa työttömien terveydenhuollon kehittämiseen liittyen? 10