Työsuojelun toimintaohjelma

Transkriptio

1 Työsuojelun toimintaohjelma 2015

2 TYÖSUOJELUOHJELMA Yleistä Työsuojelu on työympäristön jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Näin pyrimme lisäämään työmotivaatiota, työhyvinvointia ja työniloa. Pääsemme parempaan työn hallintaan ja työssä jaksamiseen. Tuloksena on laadukkaampaa ja tuloksellisempaa työntekoa ja parempaa asiakaspalvelua, joka kohentaa myös kunnan julkiskuvaa. Työpaikan työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Tavoitteet Työsuojelu pyrkii ennakolta poistamaan työpaikoilta henkilöstöä uhkaavat vaaratekijät, ( terveys ja turvallisuus ) Työsuojelu pyrkii opastamaan ja ohjaamaan työntekijää ottaen huomioon myös terveydelliset ja työstä ja työmatkaliikenteestä aiheutuvat vaaratekijät. Kehittämään työympäristöä yhteistyössä henkilöstön kanssa viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Seuraamaan henkilöstön terveydentilan kehitystä edistämään myönteisten asenteiden synnyttämistä ja työsuojelua ja työkyvyn ylläpitämistä kohtaan. Lisätä motivaatiota ja työn tuottavuutta. Periaatteet Lakien ja asetusten sekä työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten noudattaminen. Käytännössä työsuojelusta on ensisijaisesti vastuussa kunnallishallinnossa lain tarkoittama työnantaja kunta tai kuntayhtymä. Lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, kunnanjohtaja, osastojen päälliköt, keskijohto ja työnjohto. Työntekijän tulee omaehtoisesti noudattaa turvallisuuslainsäädäntöä, sisäisiä ohjeita ja määräyksiä. Yhteistoiminta- ja työsuojeluntoimikunta on neuvoa antava elin (Ytt-toimikunta). Pääasiallisena tehtävänä on huolehtia työsuojelun kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä kehittää yhteistyössä linjaorganisaation ja- henkilöstön kanssa yleisiä työturvallisuustyöohjeita. Työsuojelupäällikkö vastaa eri osapuolten yhteistoiminnasta. Hän ja työsuojeluvaltuutetut ovat myös yhdyshenkilöinä työsuojeluviranomaisiin päin. Työsuojeluun liittyvät investoinnit suunnitellaan ja budjetoidaan päävastuu-alueittain toimintasuunnitelmien yhteydessä. Budjettiin varataan määräraha jatkuvaa toimintaa ja syntyviä kiireellisiä kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä varten. Ytt-toimikunta laatii ja hyväksyttää tarvittaessa itselleen toimintasuunnitelman vuosittain. Työntekijän ja työsuojeluvaltuutetun on tehtävä työsuojeluun liittyvät parannusehdotukset esimiehilleen. Kiistatapauksissa voidaan asia tuoda työsuojelupäällikölle. Normaaleja rutiiniasioita ei pidä tuoda Ytt-toimikunnan kokouksiin, vaan ne pyritään käsittelemään normaalisti linjaorganisaation tasolla.

3 TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelutoiminnan lähtökohdan muodostavat työyhteisön omat tarpeet ja olosuhteet. Pyrkimyksenä on monipuolinen toimintajärjestelmä, joka tukee henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteutumista. Ruokolahden kunnan työsuojeluorganisaation muodostavat työsuojelupäällikkö, yksi työsuojeluvaltuutettu ja hänen ensimmäinen ja toinen varavaltuutettunsa. Lisäksi on ammattialakohtaisia luottamusmiehiä työsuojeluasiamiehiksi nimettyinä. Kiinteässä yhteistyössä työsuojelutoiminnan kanssa toimii myös työterveyshuolto. Työsuojeluhenkilöstön yhteystiedot ovat tämän toimintaohjelman liitteenä. Työsuojelupäällikkö työsuojelupäällikkö seuraa säädösten ja sopimusten noudattamista ja niiden yhteistoiminnan toteutuksesta. luo selkeät suuntaviivat turvallisuus asioissa on mukana työsuojelun kannalta tärkeissä toimenpidetoteutuksissa perehtyy työsuojelua koskeviin säädöksiin ja määräyksiin pitää yllä riittävää tietotaitoa Työsuojeluvaltuutettu on mukana kehittämässä työolosuhteita, käy työpaikoilla valvoo ohjeiden ja määräysten noudattamista sekä tavoitteiden toteutumista yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa osallistuu työsuojelutarkastuksiin ilmoittaa epäkohdista pitää yhteyttä työsuojelupäällikköön on Ytt-toimikunnan jäsen osallistuu työterveyshuollon tekemiin työpaikkakäynteihin Työsuojeluasiamies Työsuojeluasiamies toimii työsuojeluvaltuutetun apuna ja työn jatkeena toimialueellaan, jolloin paikalliset kysymykset saadaan nopeasti hoidettua ja työsuojeluvaltuutettu voi huolehtia työsuojelutehtävien kokonaisuudesta. Työsuojeluasiamies voi mm. osallistua oman toimialueensa vaarojen ja haittojen selvittämiseen ja arviointiin, ja tarvittaessa työpaikan työsuojelua koskevaan tarkastukseen tai tapaturman tutkimukseen. Työsuojeluasiamies seuraa osaltaan työoloja tekemällä työsuojelukierroksia ja tarkkailemalla työskentelyolosuhteita, ja tekee parannusehdotuksia niiden kehittämiseksi. Säännöllinen yhteydenpito työsuojelun yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää. Kumppaneita ovat toimialueen esimies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö, joiden kautta asiamies voi viedä aloitteita eteenpäin.

4 Työterveyshuolto suorittaa työpaikkakäyntejä, työpaikkaselvityksiä työpaikan terveydellisten olosuhteiden selvittämiseksi tarpeellisten mittausten järjestäminen osallistuu asiantuntijana työpaikan riskien arviointiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa työhönsijoitustarkastukset määräaikaiset terveystarkastukset lakisääteiset terveystarkastukset mm. melu, vuorotyö vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta kuntoutustarpeen selvittely osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun työnantajalle ja työntekijälle antaa tietoa työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvista vaaroista ja haitoista sekä niiden ehkäisystä terveystarkastuksen yhteydessä antaa lisäksi tietoa näiden vaarojen ja haittojen mahdollisista vaikutuksista työntekijän terveydentilaan ja tietoutta terveyden ylläpitämiseksi osallistuu pyydettäessä Ytt-toimikunnan kokouksiin osallistuu epäterveellisen työympäristön arviointiin Sisäilmatyöryhmä Kunnassa toimii sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä on antaa asiantuntija-apua kunnan kiinteistöjen sisäilman laatua koskevissa kysymyksissä. Sisäilmatyöryhmän tavoitteena on yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa aktiivisesti vastata kunnan kiinteistöjen sisäilman laadusta. Sisäilmatyöryhmä kehottaa kaikkia työntekijöitä ottamaan vastuuta huonosta sisäilman laadusta ilmoittamalla siitä, ja omilla toimillaan estämään huonon sisäilman syntymisen mahdollisuutta. Sisäilmatyö ryhmään kuuluvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, tekninen johtaja, ympäristöinsinööri, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Ruokolahden kunnassa on käytössä toimintamalli sisäilmaongelmien hoitamista varten. TYÖSUOJELUTOIMINNAN VASTUUJAKO Työturvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen velvollisuus Työnantajalla ja sen edustajina esimiehillä on vastuu työturvallisuuslain noudattamisesta. Jokaisen työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita ja välttää sellaisia muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heille vaaraa tai haittaa. Työntekijän velvollisuus on myös ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuutta vaarantavista asioista aina ensin lähimmälle esimiehelleen ja myös työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoituksen perusteella vastuu asian hoitamisesta siirtyy esimiehelle. Jos ilmoituksen tekijän toimivalta riittää asian hoitamiseksi, ei hän vapaudu vastuusta ilmoittamatta asiasta. Esimiesten keskinäisillä vastuilla on merkitystä oikeudellisen työsuojeluvastuun toteutumisessa. Jos ylin esimies estää työsuojelua parantavat toimenpiteet, ei niitä esittänyt esimies enää ole vastuussa epäkohdan korjaamattomuudesta aiheutuvista työtapaturmista. Kunnan linjaorganisaatiolla on aina ylin vastuu työsuojeluasioissa.

5 Ensisijaisesti ongelmat ja työsuojelua vaarantavat tekijät pyritään ratkaisemaan työpaikalla. Jos asia ei työyksikkötasolla selviä, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, joka tarvittaessa on yhteydessä esimieheen, työsuojelupäällikköön tai muuhun työsuojelun yhteistoiminnan piiriin kuuluvaan henkilöön. Monissa työsuojeluasioissa toimitaan tiiviisti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiset ( työsuojelupiiri ) suorittavat työpaikoilla työpaikkatarkastuksia. Aloite voi tulla yksittäiseltä työntekijältä, työsuojeluvaltuutetulta tai työnantajan edustajalta. Työsuojelutarkastajan lisäksi tarkastukseen osallistuvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja esimies. Työsuojelutarkastaja kirjaa tarkastuksen keskeiset johtopäätökset pöytäkirjaan, joka toimitetaan tarkastukseen osallistuneille sekä ylemmille esimiehille. Tarvittaessa työnantajaa voidaan velvoittaa korjaustoimenpiteisiin tai työtila/työmenetelmä/koneet ja laitteet voidaan määrätä käyttökieltoon. TYÖSUOJELUTOIMINNAN VASTUUALUEET ( Lähde: työturvallisuuskeskuksen julkaisu Työsuojelutoiminta työpaikalla ) Ylimmän johdon vastuulla on työsuojelun yleisjohto ja valvonta toimintatavat, joilla ylläpidetään ja kehitetään työsuojelua aineelliset edellytykset, kuten tuotantovälineiden ja tilojen turvallisuus ja huolehtia niistä jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä toiminnalliset edellytykset, kuten riittävän pätevien alempien esimiesten valinta, selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta Keskijohdon vastuulla on työturvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta koneiden ja laitteiden hankinta ja valvonta työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle Työnjohdon vastuulla on työn ja työtehtävien suunnittelu koneiden ja laitteiden kunnon valvonta turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta työnopastus Työtekijöiden velvollisuutena on ohjeiden ja määräysten noudattaminen omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen vaaratekijöiden poistaminen vaaroista ilmoittaminen, jos ei itse voi poistaa aiheuttajaa turvalaitteiden ja suojavälineiden käyttö Työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt voivat olla vastuussa työsuojelusta vain, jos he toimivat linjaorganisaatiossa tehtävissä, joihin sisältyy toimivaltaa ja vastuuta työsuojeluasioissa.

6 VAAROJEN TUNNISTAMINEN, ARVIOINTI JA HALLINTA Työpaikoilla tehtävän työsuojelun toimintaohjelman keskeinen sisältö on työpaikan riskien arviointi. Riskien arviointi on olemassa olevien vaarojen systemaattista kirjaamista näiden vaarojen suuruuden arviointia merkittävien vaarojen poistamista käytännön toimenpitein Riskien arvioinnin perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä niiden tärkeysjärjestyksestä. Toimenpiteille määritellään vastuuhenkilöt ja toteutuksen ajankohta. Riskien arviointi suoritetaan laajana viiden vuoden välein. Arviointilomakkeet päivitetään vuosittain. Myös seurannalle nimetään vastuuhenkilöt ja seuranta-ajankohdat. Toimenpiteiden toteutumisesta annetaan palautetta henkilöstölle. Työpaikkakohtaisiin työsuojelun toimintaohjelmiin tulee liittää myös työpaikan sisäiset turvallisuusohjeet, vastuuhenkilöt sekä ohjeiden käytön opastus. Työturvallisuusohjeisiin kuuluvat mm: kulkulupa ja työluvat vaaraa aiheuttavien koneiden turvallisuusohjeet ryöstö- ja väkivaltatilanteisiin laaditut toimintaohjeet uhkatilanteiden jälkihoito-ohjeet työpaikkakiusaamisen ehkäisy, konfliktien ratkaisumalli päihdeongelmaisten hoitoonohjaus yksintyöskentelyohjeet paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvät ohjeistot MENETTELYTAPAOHJEET TYÖPAIKKATASOLLA Ilmoita! Yksittäisen työntekijän velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuutta, terveyttä ja työkykyä uhkaavista vaaroista AINA ensin oman työpaikan esimiehelle. Ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen on tärkeää, sillä esimiehellä on toiminnallinen ja taloudellinen vastuu työsuojeluasioissa. Paras tulos epäkohdan korjaamisessa saavutetaan aina, jos asia pystytään hoitamaan oman työyhteisön kesken ilman ulkopuolista puuttumista asiaan. Pyydä apua! Mikäli ilmoitus esimiehelle ei tuota tulosta tai asiaintilaa ei saada korjattua työyksikössä, ota tarvittaessa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon. Aloitteen voi tehdä esimies tai työntekijä. Pyydettäessä järjestetään yhteinen työpaikkapalaveri, johon osallistuvat työsuojeluvaltuutettu ja/tai työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon edustaja ja työntekijä(t). Palaverista laaditaan muistio, johon kirjataan myös yhteisesti sovitut jatkotoimenpiteet. Fyysiseen työympäristöön liittyviä ongelmia ( esim. sisäilmaan tai kiinteistöön liittyvät seikat) selvitetään samalla tavalla kuin muitakin työympäristössä olevia haittoja. 1. Ilmoita asiasta AINA ensin työpaikan esimiehelle, mielellään kirjallisesti. Yksittäinen työntekijä voi ottaa yhteyttä myös työterveyshuoltoon epäillessään oireidensa johtuvan esim. huonosta sisäilmasta tai muusta fyysiseen työympäristöön liittyvästä tekijästä.

7 2. Esimiehen tehtävä on huolehtia asian ilmoittamisesta edelleen kiinteistöstä vastaavalle henkilölle. Älä jätä asiaa puhelun varaan. Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on rakennuksen omistajalla. Esimiehen on annettava asian ilmoittajalle vastaus, mihin toimenpiteisiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Asian voi saattaa tiedoksi myös työsuojeluvaltuutetulle jo sen vireille tulovaiheessa. 3. Tarvittaessa järjestetään tilaisuus, johon osallistuvat kiinteistöhuollon, työsuojelun ja työterveyshuollon edustaja (t). Työsuojelutarkastuksessa kartoitetaan kokonaistilanne; ongelmat, oireet, vaarat, tehdyt toimenpiteet nykytilanne, tehtävät jatkotoimenpiteet ja niiden seuranta. Tilaisuudesta laaditaan kirjallinen muistio. tiedottamisesta vastaa työpaikan esimies. TYÖTAPATURMAT JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan sattuneen vakavan työtapaturman työsuojeluviranomaiselle. Työpaikoilla tulee olla järjestelmällinen menettely sattuneiden tapaturmien, läheltä piti tilanteiden ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen. Menettelyn tulee rohkaista ilmoituksen tekoon, eikä siihen saa liittyä syyllistämisen tai rangaistuksen pelkoa. Sattuneesta työtapaturmasta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle. Esimiesten tulee ilmoittaa kaikista työtapaturmista työsuojeluvaltuutetuille tai työsuojelupäällikölle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia tapaturmia, jotka eivät johda vakuutusyhtiölle tehtäviin tapaturmailmoituksiin. Työnantajan on pidettävä tapaturmaluetteloa korvaus- ja vakuutusasioiden selvittämistä varten. Työnantaja tekee vakuutusyhtiöönsä tapaturmailmoituksen kaikista sellaisista tapaturmista, joista työntekijöiden voidaan olettaa saavan korvausta. Vakuutuksen perusteella korvataan työntekijöille sattuneet vahingot ja ansionmenetys, jotka johtuvat tapaturmasta työssä ja työstä johtuvissa oloissa matkatapaturmista. Vaikeaan ruumiinvammaan tai kuolemaan johtaneet tapaturmat työnantajan on ilmoitettava myös työsuojeluviranomaisille ja poliisille. Työsuojeluviranomaiset tekevät tapaturmapaikalla tapaturmatutkinnan ja poliisi poliisitutkinnan. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Työnantaja maksaa tapaturmavakuutusmaksut, työntekijöiltä maksua ei peritä. Vakuuttamisvelvollisuus perustuu tapaturmavakuutuslakiin. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle sellaisesta työtapaturmasta tai työstä johtuvasta ammattitautitapauksesta, jonka seurauksena on ollut kuolema tai vaikealaatuinen vamma. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on vakavien työtapaturmien ja ammattitautien tutkiminen sekä sellaisten mahdollisuuksien selvittäminen, joiden avulla samankaltaisten tapahtumien toistuminen voitaisiin estää. Väkivaltatilanteista on ilmoitettava kuten muistakin tapaturmista. Lisäksi työterveyshuollon tulee olla tapaturmasta tietoinen. Vakavasta tapaturmasta on ilmoitettava myös poliisille, jonka on viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla poliisitutkinta. Poliisitutkinnasta on annettava tieto mm. työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 25 :ssä. Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslain 55 :ssä. Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa ( 131/1973 ) 22 ja Tapaturmavakuutuslaki ( 608/1948 ) 39 4 momentti.

8 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena työpaikoilla on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työperäisten sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon työkykyä ylläpitävänä toimintana työpaikoilla ovat työpaikkaselvitykset, neuvonta ja ohjaus, erilaiset terveystarkastukset, tarvittaessa kuntoutukseen ohjaus, osallistuminen tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun, työperäisten ja muiden terveyttä ja työkykyä uhkaavien sairauksien havaitseminen ja hoitoon ohjaus. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana työpaikan työn riskien arviointiin. Työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työterveyshuollon, johdon, työsuojeluorganisaation ja henkilöstön edustajien kesken. Työterveyshuolto yhteistyössä työnantajan kanssa kehittää työtä ja työympäristöä, henkilöstön hyvinvointia edistäväksi. Terveystarkastuksissa selvitetään työntekijän fyysinen ja henkinen jaksaminen sekä työkykyisyys. Terveystarkastuksen yhteydessä annetaan tietoa työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvista vaaroista ja haitoista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista työntekijän terveydentilaan. Tietoa annetaan myös yleisimmistä kansansairauksistamme ja niiden ennaltaehkäisystä sekä tarvittaessa otetaan laboratorionäytteitä riskien selvittämiseksi SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Työolojen seuranta ja tarpeelliset toimenpiteet ovat suurelta osin yksikkökohtaisia. Tämä tulee ottaa huomioon vuosittain yksiköiden sisäisessä toimintasuunnitelmassa. Painopistealueena on vaarojen arviointi ja seuranta. Hyvä henkilöstöpolitiikka, työyhteisöjen kehittäminen, henkisen työsuojelun edistäminen, työergonomian ja työolojen kehittäminen, työohjaus, tehokas perehdyttäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat hyviä keinoja edistää työturvallisuutta ja terveyttä. Kehityskeskusteluihin kytketään työolosuhteiden ja hyvinvoinnin teemat yksilötasolla. Yksilötason korjaavat toimenpiteet tapahtuvat työterveyshuollon ja esimiehen yhteistyöllä. Esimiesten tulee ryhtyä toimenpiteisiin akuuteimpien riskien poistamiseksi ja asettaa työpaikoilla vastuuhenkilöt toimenpiteille. Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on huolehtia työsuojelun toimivuudesta koko organisaatiossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että työpaikkojen esimiehet ovat säännöllisesti yhteydessä työsuojeluhenkilöstöön. Näin varmistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen ja työsuojelutoiminnan kehittyminen ajan haasteiden mukaisesti Ruokolahden kunnan kaikissa työpaikoissa. VUODEN 2015 PAINOPISTEALUEET Työpaikkakatselmukset oheisen aikataulutuksen mukaisesti. Turvallisuussivuston käyttöönotto ja tutuksi tekeminen. pvm. 1. Virmutjoen koulu ja esiopetus Huhtasenkylän koulu, esiopetus ja varahoito Vaittilan koulu ja esiopetus Salosaaren päiväkoti Rasilan päiväkoti Rasikunta ja rasiaho 5 v. ja esiopetus Liikuntahalli ja urheilukenttä Koulukeskus ja keittiö Kirjasto Tekninen os. lämpölaitos, varikko

9 11. Tekninen toimisto Hallinto-osasto Keskustoimisto ja sivistys Kirjanpito ja palkat Tieto ja viestintä, asunto- ja päivähoidon toimisto 13. Nuoriso- ja kansalaisopiston toimisto 14. Palvelukeskuksen keittiö Käringinryhmäkoti

10 Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. työsuojeluasiamiehet toimikaudella Työsuojelupäällikkö Jari Leppänen puh , Työsuojeluvaltuutettu Heli Vento-Turunen puh , 1. Työsuojeluvaravaltuutettu Juha Varjonen puh , 2. Työsuojeluvaravaltuutettu Anu Pohjamo puh , Työsuojeluasiamiehet Salosaaren päiväkoti Pirkitta Piispa puh , Liite Rasilan päiväkoti Eija Rautalahti puh Eija Rautalahti, Koulunkäyntiavustajat Niina Nykänen Kirkonkylän koulu, Vaittila. puh , Ruokapalvelu Jaana Silvo Kirkonkylän koulu, Vaittila puh , Työterveyshuolto, keskitetty ajanvaraus , nettiajanvaraus Työterveydenhoitaja Riitta Teräväinen puh , Työterveyslääkäri Pirkko Jokiranta puh /Pirkko Jokiranta, /hvt