Henkilöstöraportti 2016

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunta Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä... 2 Henkilötyövuosi... 4 Työajan jakautuminen... 5 Kokoaikaisuus... 6 Henkilöstön ikärakenne... 7 Henkilöstön vaihtuvuus... 8 Henkilöstö ammattiryhmittäin... 9 Työkyky ja työhyvinvointi Sairaus- ja tapaturmatilastot Työterveyshuollon toiminta Työsuojelu Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Aktiivisen tuen toimintamalli Eläköityminen Eläkemaksut Ennuste eläkepoistumasta Palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökustannukset Tehtäväkohtaiset palkat Henkilökohtainen lisä Palkitseminen Tasa-arvo ja yhteistoiminta Tasa-arvo Yhteistoiminta... 19

3 Kaupunginjohtajan esipuhe Henkilöstöraportti 2016 Kannuksen kaupungin strategisena menestystekijänä on osaaminen ja työ-voiman saatavuus. Päämääränä on, että kaupungin palvelutuotannosta vastaa motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kaupungin tulos vuodelta 2016 on ,54 euroa alijäämäinen. Tappion aiheutti erityisesti verotulojen vähentyminen. Kaupungin omat menot pysyivät hyvin raamissa ja myös sote-menojen maltillinen kehitys (esh -0,7% ja Jyta 2,4%). Toiminnan nettomenot ovat pysyneet jo neljä vuotta suunnilleen samalla tasolla, mikä osaltaan kertoo tehokkaasta palvelutuotannosta. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli yhteensä 275 henkilöä. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisvuodesta 19 henkilöllä, mikä johtuu pääasiassa Toholammin ja Kannuksen kansalaisopistoyhteistyön käynnistymisestä. Vakinaisen henkilöstön palveluaika keskimäärin oli 15,5 vuotta ja keski-ikä on 48,9 vuotta. Muutosten hallinta on noussut keskeiseksi osaamistekijäksi koko kaupunki-sektorilla. Uusi maakunnallinen Soite-kuntayhtymä aloitti vuoden 2017 alusta. Tuleva maakuntauudistus haastaa henkilöstön osaamisen eritysesti erilaisten palveluorganisaatioiden rajapinnoissa. Sote-palveluiden yhtiöittäminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä mahdolliset uudet toimijat tuovat tulevaisuudessa muutoksia myös kaupungin omiin toimintoihin. Näillä tulee olemaan myös vaikutuksia henkilöstöön. Suurten muutosten keskellä on entistä tärkeämpää pitää huolta henkilöstön jaksamisesta. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kaikilla aloilla kiristymään. Aktiivisen tuen toimintamallin käyttöönotto, esimiesten koulutukseen panostaminen, koko henkilöstön koulutussuunnittelu, toimiva työterveyshuolto ja aktiivinen tyky-toiminta ovat niitä toimintatapoja, joihin kaupungissa on panostettu henkilöstön pysyvyyden, hyvinvoinnin ja rekrytoinnin varmistamiseksi. Vuonna 2016 henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät edelleen edellisvuodesta 344 päivää. Tämä tarkoittaa, että sairauspoissaoloja on n. 5,7 päivää/henkilö. Toivottavasti tämä aleneva trendi jatkuu myös tulevana vuonna. Lämpimät kiitokset kaikille esimiehille sekä koko henkilöstölle merkittävästä työpanoksesta, hyvästä yhteishengestä sekä joustamisesta muutosten tuulissa. Terttu Korte kaupunginjohtaja 1

4 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Kannuksen kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat vuoteen 2016 asti voimassa olevat kaupunkistrategia ja palvelustrategia. Henkilöstötyön strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat pitkäkestoisia ja luonteeltaan jatkuvia prosesseja. Näitä prosesseja viedään johdonmukaisesti eteenpäin niin, että tulokset osoittavat muutosten olevan toivotun suuntaisia. Tavoite Toimenpide Tulos Uuden yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain muutosten edellyttämät suunnitelmat Laaditaan yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma työpaikoille Tasa-arvo- ja yhdenvertaisyyskyselyllä kartoitettiin nykytila ennen suunnitelman laatimista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Vuonna 2016 uusittiin Kannuksen kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden merkkipäivämuistamista koskeva ohje. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Ajankohta Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä ilman työllistettyjä Työllistetyt naisia miehiä Muutos 15/ Taulukko 1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset Kannuksen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 275. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 19 henkilöllä. Henkilöstömäärän lisäys tapahtui määräaikaisissa, joka selittyy käynnistyneestä Kannuksen kaupungin ja Toholammin kunnan kansalaisopistoyhteistyöstä. Vuonna 2016 sivutoimisia kansalaisopiston tuntiopettajia oli 60 kun vuonna 2015 heitä oli 37. Kaupunginhallitus, sivistyspalveluiden ja teknisten palveluiden lautakunnat lakkauttivat 17 ja perustivat 9 virkaa ja tointa. Kaupunginhallitus myönsi vuonna 2016 täyttöluvan 20 vakinaiselle viralle ja toimelle. 2

5 Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto Sivistyspalveluiden osasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 2. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl ,0 % 81 29,9 % 3 1,1 % ,8 % 81 30,7 % 4 1,5 % ,9 % 92 33,6 % 4 1,5 % ,0 % 90 33,7 % 6 2,3 % ,4 % 79 29,9 % 7 2,7 % ,0 % 71 27,1 % 5 1,9 % ,8 % 74 28,8 % 1 0,4 % ,4 % ,2 % 1 0,4 % 276 Taulukko 3. Palvelussuhteiden määrän kehitys vuosina Vuonna 2016 määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 36 % (v %) ja vakituisten osuus 64 % (v %). Määräaikaisten osuuteen vaikuttaa sivutoimisten kansalaisopiston tuntiopettajajien määrä. Määräaikaisista palvelussuhteista, joita oli 100 kpl, sivutoimisia kansalaisopiston tuntiopettajia oli 60 (v ). Taulukko 5. Henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen laadun mukaan 0 % 36 % 64 % Vakinaiset Määräaikaiset Tukityöllistetyt Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevistä vuonna 2015 oli määräaikaisia 20,4 %. 3

6 Miehet Naiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 0 Työllistetyt 0 Yhteensä Taulukko 4. Palkattomalla virka-/työvapaalla olevien lukumäärä Määräaikaisuuden peruste Lkm Projekti/määrätty tehtävä tai tehtävän luonne 76 Sijaisuus 16 Organisaatiossa hlöstön määrään vaikuttavat muutokset 1 Työllistetty 1 Avoimen viran/toimen tehtävien hoito 5 Oma pyyntö 1 Puuttuva tutkinto 1 Yhteensä 101 Taulukko 6. Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä HTV1 HTV2 HTV3 v ,3 217,9 190,9 v ,9 218,8 186,7 v ,3 215,3 181,0 v ,3 232,2 187,6 Taulukko 7. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1= palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV2= palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV3= palveluksessaolopäivien (vähennettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot) lukumäärä kalenteripäivinä/365 *(osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 50,0 182,2 232,2 7,8 % Taulukko 8. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 4

7 Työajan jakautuminen Henkilömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisö tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on raportoitu työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muu henkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) % Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat ,5 % Terveysperusteiset poissaolot ,5 % Perhevapaat 936 2,3 % Koulutus 410 1,0 % Muut palkalliset poissaolot 286 0,7 % Muut palkattomat poissaolot ,5 % = Tehty vuosityöaika ,5 % Taulukko 37. Muun henkilöstön työajan jakautuminen Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso-päivät lasketaan koulutukseen. 5

8 Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) % Vähennetään työpäivinä: - Rehtoreiden vuosilomat 41 0,3 % Laskennallinen vuosiloma-aika ,1 % - Terveysperusteiset poissaolot 218 1,5 % Perhevapaat 397 2,7 % Koulutus 460 3,1 % Muut palkalliset poissaolot 66 0,4 % Muut palkattomat poissaolot 788 5,3 % = Tehty vuosityöaika ,6 % Taulukko 38. Opetushenkilöstön työajan jakautuminen Kokoaikaisuus Henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa: Kokoaikaisia 190 henkilöä Osa-aikaisia 25 henkilöä Sivutoimisia 61 henkilöä, joista 60 oli kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Osa-aikaisista työntekijöistä osa-aikaeläkkeellä tai omasta halustaan osa-aikatyötä tekee 9 henkilöä. Osa-aikatyötä tekevistä 88 % on naisia ja 12 % miehiä. Taulukko 9. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus 22 % Kokoaikaiset 9 % 69 % Osa-aikaiset Sivutoimiset 6

9 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht., joista Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Sivut. Kokoa. Osa-a. kokoa. osa-a. Hallinto-osasto % 0 % Sivistyspalveluiden osasto % 35 % Teknisten palveluiden osasto % 22 % Yhteensä Taulukko 10. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet naiset Taulukko 11. Koko henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,5 % ,6 % ,0 % ,2 % ,6 % 65 ja yli 3 1,1 % Yhteensä % Keski-ikä 47,8 Taulukko 12. Koko henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Vuonna 2016 koko henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta (v ,1). 7

10 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet naiset Taulukko 13. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Muutos Vakinaiset 49,8 49,8 49,7 49,9 48,7 48,9-0,9 Miehet 49,6 49,2 49,5 49,5 48,3 49,2-0,4 Naiset 49,8 50,0 49,7 49,9 48,8 48,8-1,0 Taulukko 14. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Henkilöstön vaihtuvuus 2016 % Palvelussuhde päättynyt 23 12,64 % - joista eläkkeelle siirtyneitä 8 4,40 % Taulukko 15. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vakituiseen palvelussuhteeseen palkatut 23 12,64 % Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Palvelussuhteen päättymisen syy Lkm Eläkkeelle siirtyneet 8 Omasta pyynnöstä eronneet, kuollut 12 Virka lakkautettu, irtisanottu ilman omaa syytään 3 Yhteensä 23 Taulukko 16. Palvelussuhteen päättymisen syy 8

11 Henkilöä Alle 2 v v v v v v v Yli 30 v Kesto keskimäärin 17,8 17,6 17,0 17,0 15,7 15,5 Taulukko 17. Vakinainen henkilöstö palveluksessaolovuosien mukaan Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 15,5 vuotta. Henkilöstö ammattiryhmittäin tekninen henkilöstö nuorisotoimen henkilöstö vapaa-aikatoimen henkilöstö kulttuuritoimen henkilöstö varhaiskasvatuksen henkilöstö perusopetuksen avustava henkilöstö opetushenkilöstö lasten ja nuorten palvelut atk-palvelut ruoka- ja puhdistuspalvelut toimistohenkilöstö johto- ja hallintohenkilöstö naiset miehet Taulukko 18. Vakinaisen henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin 9

12 Työkyky ja työhyvinvointi Sairaus- ja tapaturmatilastot Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv päivää päivää päivää päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yhteensä Taulukko 19. Terveysperusteiset poissaolot keston mukaan Keskimäärin / HTV2 6,8 Keskimäärin / henkilö 5, Sairauspäivät Taulukko 20. Terveysperusteisten poissaolojen määrä Tapaturmatyyppi Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Yhteensä Taulukko 21. Tapaturmien kehitys

13 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstölle järjestetään lakisääteisen työterveyshuoltopalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuva yleislääkäritasoinen sairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelut. Työterveyspalvelut tuotti peruspalveluiden liikelaitos Jyta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Vuoden 2016 aikana työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä tehtiin 3 (v ) kappaletta. Tavoite Toimenpide Tulos Kela korvaa työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset vain jos työpaikalla on tehty perusselvitys. Työpaikkojen perusselvitys tehdään ensisijaisesti niillä työpaikoilla, joilla sitä ei ole tehty tai työpaikkaselvitys ei ole kattanut kaikkia toimialoja. Työterveyshuolto kartoittaa ne työpaikat, joissa työpaikkaselvitystä ei ole tehty tai se ei ole kattanut kaikkia toimialoja. Työpaikkakäynti ja selvitys tehtiin kolmella työpaikalla. Laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle Päätettiin jatkaa työterveyshuollon toimintasuunnitelman voimassaoloa vuodelle

14 Toimenpiteet Suorite määrä 2016 Suorite määrä 2015 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) Käynnit työterveyshoitajan/sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) Käynnit fysioterapeutin vastaanotolla (kpl) Käynnit erikoislääkärillä (kpl) 8 2 Laboratoriotutkimukset (kpl) joista terveystarkastuksissa (kpl) Röntgentutkimukset (kpl) Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti - psykologit - erikoislääkärit 1 Työpaikkaselvitykset (t) - lääkärit - työterveyshoitajat 9 13,0 - fysioterapeutit 44 32,0 Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) - lääkäri - työterveyshoitaja Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit (kpl) - lääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti psykologit 13 Taulukko 22. Työterveyshuollon suoritteet Euroa , , , , , , , ,00 0, Kokonaiskusttannukset , , , ,27 KELA:n osuus , , , ,80 Nettomeno , , , ,47 Taulukko 23. Työterveyshuollon kustannukset 12

15 Työsuojelu Kannuksen kaupungilla on yhteinen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoimintaelin eli yttoimikunta, jonka toimikausi alkoi Työsuojeluhenkilöstö valittiin joulukuussa vuosille Työntekijöiden valitsemista kahdesta työsuojeluvaltuutetuista toinen edustaa opetustointa ja päivähoitoa ja toinen muita toimialoja. Tavoite Toimenpide Tulos Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit saatetaan ajantasalle. Arviointi suoritetaan RiskiArvi sovelluksella aina työpaikkaselvityksen yhteydessä ja vanhentuneet arvioinnit saatetaan ajantasalle. Riskien arvioinnin suorittaminen on esimiehen vastuulla. Työpaikkojen riskiarvioinnit on saatettu ajantasalle kolmea työpaikkaa lukuun ottamatta. Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat Korvauspäivien määrä Ohimenevät korvaukset Pysyvät korvaukset Tapaturmat työpaikalla Tapaturmat työmatkalla 0 Ammattitaudit 0 Yhteensä Taulukko 24. Työtapaturmat Op Vakuutuksen ja If-tilastojen mukaan Työsuojelun toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä euroa. Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä yhteisöllisyyttä. Toimintaa on järjestetty jo vuodesta 1998 lähtien. Tyky-toimintaa on kehitetty viime vuosina ja toiminnan käytännön toimenpiteet ovat vakiintuneet. Toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle. Vuonna 2016 työntekijälle jaettiin 14 kappaletta tyky-seteleitä. Kaupungin työntekijät käyttivät yhteensä tyky-seteliä hyvinvointi- ja harrastepalveluihin. Seteleiden kustannus työnantajalle oli euroa. KKI-kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin kannustuspalkinnot, jonka saivat Tarja Heinonen, Arja Kangas ja Ritva Peltola. Vuosi 2016 oli Kannuksen kaupungin juhlavuosi kun kaupunki täytti 30 vuotta. Yt-toimikunnan esityksestä kaupunginhallitus päätti järjestää henkilöstölleen henkilöstöjuhlan. Henkilöstöjuhlaa vietettiin ja juhlaan ilmoittautui 119 Kannuksen kaupungin, Vuokra-asunnot Oy:n ja Keski-Pohjan Yrityspalvelun työntekijää. Kunnallisesta palveluksesta palkittiin 36 työntekijää, joista kolmella oli 40 vuotta kunnallista palvelua. 13

16 Tyky-toiminnan toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä euroa. Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivinen tuki auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja työkyvyn palautumiselle sekä työssä jatkamiselle silloinkin, kun työkyky on heikentynyt. Käytännössä aktiivisen tuen malli auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja ohjaamaan ratkaisujen löytämistä. Aktiivisen tuen toimintamalli tuli voimaan alkaen. Tavoite Kehityskeskustelut käydään työntekijöiden kanssa vuosittain 100 %:sti (vakituiset sekä yli vuoden yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olevat) Käytyjen kehityskeskusteluiden lkm ajanjaksolla Aktiivisen tuen toimien seuranta Tavoite Lukumäärä ajanjaksolla Asetetut tavoitteet saavutettu. Lukumäärä ajanjaksolla Varhaisen tuen tavoitteena on ratkoa työtä häiritsevät tekijät osana normaalia esimiestyötä - puheeksiottojen lukumäärä Tehostetun tuen toimilla haetaan ratkaisua työkyvyn palauttamiseksi silloin kun esimiehen omat keinot eivät enää riitä. - työkyky-. ja verkostoneuvotteluiden lukumäärä Paluun tuen toimilla mahdollistetaan työhön paluu onnistuneesti. - työhön paluun suunnitelmien lukumäärä Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja työtä häiritsevien tekijöiden poistaminen työyhteisön sisäisin keinoin. Tavoitteena työkyvyn palauttaminen yhdessä työntekijän, esimiehen, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena onnistunut työhön paluu työyhteisön tuella pitkän poissaolon jälkeen

17 Eläköityminen Vuonna 2016 KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyi 8 henkilöä. Kevan vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan vanhuuseläkkeelle siirryttiin kunta-alalla keskimäärin 63,6 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä , ,6 Taulukko 25. KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskisuurien työnantajien, kuten Kannuksen kaupungin, varhe-maksu muodostuu palkkasumma- ja eläkemenoperusteisesta osasta. Osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasumman perusteella määräytyvän omavastuisuusasteen suhteessa. Palkkasummaperusteinen osa lasketaan valtuuskunnan keskisuurille työnantajille vahvistaman prosentin mukaisesti ja eläkemenoperusteinen osa entiseen tapaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella. Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu (arvio) (arvio) Taulukko 26. Eläkemaksut ja niiden kehitys euroa %-osuus palkkasummasta Varhe-maksu ,416 % Taulukko 27. Varhe-maksun osuus palkkakustannuksista 15

18 Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 28. Eläköitymisennuste Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. 16

19 Taulukko 29. Eläkkeelle siirtyneiden määrä Lähde: Taulukot 28 ja 29 Kevan tilastopalvelu Palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut Muutos % Palkat ja palkkiot ,963 % Henkilösivukulut Eläkekulut ,109 % Muut henkilösivukulut ,596 % Henkilöstökorvaukset ,088 % Henkilöstökulut yhteensä ,185 % Taulukko 30. Henkilöstökustannukset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli 0,59 %. Kokouspalkkioita maksettiin vuonna euroa (v e). Tehtäväkohtaiset palkat Tehtäväkohtainen palkka on perustava osa palkkaa. Se määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella kaikilla kuukausipalkka-aloilla. 17

20 Naisten lkm Miesten lkm KVTES OVTES Tekniset 1 13 Taulukko 35. Naiset ja miehet sopimusaloittain KVTES OVTES TS LS TuntiTES Tehtäväkohtainen palkka Säännöllinen ansio Kokonaisansio Taulukko 39. Lähde: Tilastokeskus Kuntasektorin palkkatiedustelu, ansiovertailutilasto Henkilökohtainen lisä Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu työsuorituksen arviointiin ja on käytössä muilla paitsi opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla. TS euroa saajia (lkm) KVTES TS OVTES - - Taulukko 34. Henkilökohtaisen lisän jakautuminen sopimusaloittain Palkitseminen Henkilöstölle on tarjolla henkilöstöetuuksia kuten työterveyspalvelut, työnantajan tukema työpaikkaruokailu, alennussetelit lounasravintoloihin, päiväkahvit sekä harraste- ja liikuntasetelit. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus vuokrata Vuokatin vapaa-ajan mökkiä kohtuulliseen hintaan. Tasa-arvo ja yhteistoiminta Tasa-arvo Tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 2007 ja sen voimassaolo päättyi Vuonna 2016 henkilöstölle järjestettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, jossa kartoitettiin nykytilaa. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain mm. henkilöstöraportin avulla. 18

21 Miehet Naiset Yht. Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Hallinto-osasto Sivistyspalveluiden osasto Teknisten palveluiden osasto Yhteensä Miehet yhteensä 58 miesten osuus (%) 21 % Naiset yhteensä 218 naisten osuus (%) 79 % Kokoaikaiset yhteensä 190 kokoaikaisten osuus (%) 69 % kokoaikaiset miehet (%) 15 % kokoaikaiset naiset (%) 85 % Osa-aikaiset yhteensä 86 osa-aikaisten osuus (%) 31 % osa-aikaiset miehet (%) 35 % osa-aikaiset naiset (%) 65 % Taulukko 36. Henkilöstön jakautuminen sukupuolen, palvelussuhteen laadun ja työajan mukaan. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii yt-toimikunta, joka kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa. Yt-toimikunnassa on 12 jäsentä, joista 6 on yhteistoimintalain, 2 työsuojelulain mukaisia jäseniä ja 4 työnantajan edustajaa. Paikallisesti työnantajan ja ammattijärjestöjen edustajat ovat käyneet 4 neuvottelua. 19