11, Jossa on otettu huomioon se, etta työntekijän työsuhteen ehdot saattavat määräytyä myös muiden kuin valtion yleisten työehtojen mu kaan.

Transkriptio

1 , Jossa on otettu huomoon se, etta työntekjän työsuhteen ehdot saattavat määräytyä myös muden kun valton ylesten työehtojen mu kaan. Työmnsterö on ollut työllstämspalveluun lttyvssä työsuhdekysymykslssä yhteydessä työsuojeluhallltukseen Ja pyytänyt sltä apua työehtosopmusten soveltams- Ja työturvalllsuuskysymykslssä. Työsuojeluhallltus on lähettänyt työsuojeluprelle krjeen. Jossa se on kehottanut työsuojelutomstoja olemaan tvssä yhtestyössä työvomapren Ja työvomatomstojen kanssa työllstämspalveluun lttyven työsuojelukysymysten hotamsessa. Työsuo- Jeluhallltus on kehottanut työsuojeluprejä antamaan työvomahallnnon vrkamehlle palkallsssa koulutustlasuuksssa ta muuten sopvalla tavalla ennakkoon tetoa työehtosopmusten soveltamseen Ja palkanmaksuun sekä työturvallsuuteen lttyvssä kysymyksssä.» Työmnsterö seuraa Jatkossakn työllstämspalveluun lttyven työsuhde ym. asoden hotoa työvomapren tomstossa Ja työvomatomstossa sekä antaa tarvttaessa ohjeta Ja järjestää koulutusta. Työmnsterö on työvomapren tomstolle Ja työvomatomstolle lähettämässään krjeessä ottanut eslle työehtojen noudattamsessa mantsemanne puutteet Ja lähettänyt krjeenne ltteenä olleen pllrltolmltsljaluettelon tedoks työvomapren tomstolle Ja työvomatomstolle. Työmnsterö uskoo, että krjeessänne mantut puutteet postuvat työllstämspalvelun tomnnan vakntumsen myötä. Koska työvomapren tomstot Ja työvomatomstot Joutuvat soveltamaan lukusa työehtosopmuksa, tomnnan kannalta on hyvä, että ne vovat tarvttaessa kääntyä myös lttonne prtomtsjoden puoleen. f ) Halltusneuvos Matt lonen Nuoremp halltusshteer \ «Päv Kermnen k

2 METSÄ- JA UnrOALAN TAUKOSUOJ ARYHMÄ Helsnk TES-SOPUAPUOLET Lte 4 Muun henklökohtasen, lämmtyslatteella varustetun taukosuojan huollosta, ssältäen mm. lämmtyslatteeseen mahdollsest tarvttavan nestekaasupullon vahdot, sekä srrosta työnantaja suorttaa työntek^älle työssäoloajalta, jollon kysenen suoja on työntekjän käytössä, 7,- markkaa vkolta. h, V A. l H f!

3 - -c' - KV/MR Ltk Vertalu taukosuojasopnuksen vakutuksesta T^kp ( 289/86 ) 0 Vtp 0 Sovelletaan hakkuutycnalla. Pääsääntönen sovellutusedjca välnen 2dJca. ( Kho ) E sovelleta sähkö- ja ojalnjojen hakkusn, ekä tlapäsellä työvomalla hakattavn alle 3 vjdooa kestävn kohte- Taukotla kun 3 työntekjää, jos kohtuullsta Hullon länndtettä' vä taukotla. Jättää muut kun hajooxutyötä tekevät määräyksen ulkopuolelle. Valvonta kuuluu vrallsest vm käytössä ongelma ( matka ). Sllonkun sovelletaan, työntekjölle maksetaan s- Hankntaokeus vajct»sllä ja yl 2 kk räajcasessa työsuhteessa olevlla. ( 3 V. välen ) Muu suoja VaJd-tuset työntekjät, jotka suorttavat vähntään 85 pävää hedckuutyötävuoden akana, okeus saada suoja maksutta.mouta kun hakkuutyötä tekevät vaktuset työntekjät vovat hankka 0,8 ptk:n ehdon suojan. Hankntaokeus 0,8 ptk:n ehdon. E työtehtävään raj attu. Edun uuccpuolelle jää lyhytadjcasessa työsuhteessa ole- kssa työnantajan osottamssa tössä. Työntekjän osuus 4500 mk (lämmtystu). Huollosta korvaus. E vakuta Vtp:n soveltamseen. V2d.vonta tes:n mukaan. Muutokset. Kehttämsmahdollsuudet lsääntyy. ValtaosetLla vaktussta metsuresta okeus muun taukosuojan saantn mak- Parantaa työjelu). Lsää taukojen ptä- ' - ^

4 MAASEUUYÖTÄEl LUTD R.Y. Lte 5 f Lepola/SSe UttotonJanta w V. JÄSENHAMKOnATYÖN mcsanmen METSÄ- JA UrrOAAA Järjestäytymsasteen selvttämseks ja jäsenhankntatyön tehostamseks ryhdytään seuraavn tometptesn: Keskustomstosta lähetetään kaklle metsä- ja uttoalan luottamusmehlle vkolla 36 krje, jossa hetä pyydetään hankkmaan työnantajedtaan lxtttanusndessopnuksen mukasest tedot luottamusmesprllään työskentelevstä työntekjöstä. Hanktut tedot pyydetään lähettämään palautuskuorella keskustomstoon vmestään vkolla 40. Luottanusmehltä saadusta työntekjäluettelosta laadtaan keskustomstossa mkrolle tedosto järjestäytymättömstä työntekjöstä, järjestäytymsasteesta kunkn luottamusmehen prllä sekä järjestäytymsasteesta prtomtsjc^rettän. Luottamusmehlle palautetaan tarkastetut työttekjäluettelot ja ^teenveto prn järjestäytynesyysasteesta. Prtontsjolle lähetetään vastaavat tedot sekä yhteenveto prn kokonastlanteesta. Käytänne^ jäsenhankntatyön kukn prtomtsja organso prllään yhdessä luottamusmesten kanssa parhaaks katsomallaan tavalla. Jäsenhankntatyö ajotetaan talvkauteen 9/92. Toukokuussa -92 tarkastellaan saavutettua tulosta sevttamalla jasenreksterssa, ketkä jar^estaytymattonat ovat tänä akana lttyneet lttoon. Syksyllä -92 käynnstetään vastaavat tomenpteet uudelleen. Tavotteena on kanpanjatyyppsestä jäsenhankntatyöstä luopumnen ja systanaattsen jäsenhankntatyön ja järjestäyty^sasteen seurannan saattamnen osaks ltc^ normaaleja vuostomntoja. Selvtetään, mllä tavon votasn huonoda ta palkta aktvsest jäsenhankntatyötä tneet luottamusmehet.

5 maase7uycwäen Lrno r.y. PUnYövÄEN LrmD R.Y. Lte 6 ' ' lttotomjautten ^tteskokous r JA FUTEAOUS SALLTTEAVA MYÖS AF8SA e vuonna ecjuskunnassa säädetä erämaalan cjdotettn rauhottava] erämaametsstä käytävää keskustelua ja lopettavan nhn kohdstu suojeluvaatukset. Lak ssältää rajaukset suojeltavn clues] luesn, jolla retsätaloutta vodaan harjottaa. Nän e kutenkaan tapahtunut. Puutyöväen lton ja Maaseututyöväen Lton lttotomjcunnat toteavat yhtesest, että Lapn metsätalouden ja puunjalostusteollsuuden tomntaodcllytykset vaarantuvat, jos maa- ja metsät2dousmnsterö suostuu vaatmuksn kakken Ylä-Lapn vanhojen metsen hakkuden rajottamsesta. Metsähalltus on Lapn merkttävn puuraajca-aneen tuottaja ja lman metsähalltuksen malta tulevaa puuta e puunjalostusteollsuuskaan vo lapssa toma.! ' : < ' Puutyöväen ltto ja Maaseututyöväen Ltto katsovat, että tähänastsessa päätöksen teossa ovat läänn asukkaat joutuneet antamaan suojeluvaatmukslle perks rttäväst ja että tästä eteenpän on metsähalltuksenkn saatava harjottaa metsätaloutta eduskunnan shen tarkotukseen varaamlla aluella. l. 'v

6 Lte 7» r ' ;. HaafltututytfTäBaltM Ltt«t«lJkumBalle, H*l8Bk Alltkrjtlttame uumttl«0ast«m prsstt ^ m uttasl keskusttlta hu^lestuttatlsta laljjlttä a jatlnrra auattalalja amattult«ssanm. tttä «Tat trlkolsastl palkkata- palkatva ttldtaljakaartlm lsäatybmta» k«rkta jaraaaksm ja trksststl AHaUlllsta ke«ku8jmrjtm (SAK) TlMttl pldetjss «<8- tajakak^ukassa aäytt tapaktmme llakdnttataa k» Ml» tar^ttwm t«l8«m fuhetaj«htajam akam88 lmatttettla* Mtdlm anattllltassamu, 8ltä lualaatu/ että lene jäsra. äärltäm jatkurastl pleaebtyrä kääpölltt«, m kaks puheenjahtajaa, kaks skt«sru» tlapäsä taatsjata, j.a.t.. BstäMMkm, että Takka lttaktkauksat» am Ttlä akaa, ltaa^^kta-^kttjamomä stfatamattststjksm ral- steleasaks aa, attk»«araatam lttakakauksaa jälkeea an taää yks pahttajabtaja ja yks sktear» Tarrttaessa Tadaan kutaka ltaa jahdaa kakarasta Tartaa Talta kakaasshtear ta puheeajahtaja Taa yhtä kakausta Tartaa. Saajatyöpakkajaa kaltasat Takaasft aa Tpyaättä lakkauta ttata» KtealU, 28 pätllaä kaskuata 99 l S. h *! r l! Kteaa aaaseutatyotäea ttasasta 600 r.y.! \ Taakuata, l _ A

7 r ffksh VSADB Lepola/SSe lcmos g H \t Kteen maaseututyöväen ananattosasto Ttonkunta pj. Onn Kopcxen NnJarnpu KTEE Kaaseututyöväen Ltto r.y:n lttotonkunta on kästellyt kokouksessaan osastonne lttotomkunnalle osottaman krjeen ja toteaa seuraavaa: Huoljnatta stä, että ltossamne on edelleen ns. kaksosmehtys (2 puheenjohtajaa ja 2 shteerä), evät qrseessä ole mtjcään suoja^öpakat, vaan kaklla lton palveluksessa olevlla herddlöllä on hyväjcsyttyjen todenkuven mukasest työ- ja vastuuedueet ja lttcrane sopeus- ja jäsenrakenteesta johtuen vähntäänkn rttäväst työtä. Lttame jäsenmäärä on aleneva sopnusalolla johtuvasta kehtyksestä ja stä johtuen on myös ltcx henklöstö suhtautettava kunakn akana maksaven jäsenten määrään. Tästä syystä on lähmnän vuoden a)cana jätetty täyttämättä kaks tomtsjavakanssa. Tampereen prtomstoon e valttu tomtsjaa vme joulukuussa te^^ahtuneden shteervalntojen jälkeen ekä myöskään keskustomstocx palkattu muhn tehtävn srtyneen järjestö- ja tutkmustomtsjan tledle ketään. Myös vastasuudessa joudumme ltossa jokasen vapautuvan työpajcan suhteen enssjasest tutjumaan mahdollsuudet selvtä tlanteesta töden uudelleenjärjestelyllä ja vasta tossjasest harkta uuden työntekjän palkkaamsta. Sääntömuutosta edellyttävät lton organsaatomuutokset ovat edustajakokouksessa päätettävä asota, john osastolta pyydetään estyksä hyvssä ajon ennen edustajakokousta. Lton kykyä palvella jäsenstöään parha2lla mahdollsella tavalla tulee edelleen kehttää ja yll^tää ja mkäl tämä edellyttää muutoksa lton organsaatossa, tulevat nämä muutokset nyös lton päättävssä elmssä harkttavks. Anmatt^^dstysterves Maaseututyöväen Ltto r.y. Ramo Lndlöf Kalev Väsänen LTE f m A ** Lton henklöstön tomenkuvat 4

8 Lte 8 caaseututyöväen Ltto ry. Työvalokunta/ Lttotomkunta ' Auls Nevalasen osallstuttua -9 anudattosastosse varsnaseen vuoskokoukseen, tedusteln häneltä osaatomse lähettäxä estyksä :)a vaatmksa Työehtosopmus jaostolle. Onko ntä kästelty sekä mahdollset päätökset, Nevalanen totes, että asat on kästelty Jaoston kokouksessa 3.9«-90. vastaus lähetetty Lapn metsätyökoneden kuljettajen osastolle,' saapumatta mllonkaan«post on lmesest sortanut jälleen aam.os.s NevaladLnen lupas tomttaa uuden selvtyksen pknmtenv pöytäkrjajäljennöksen ko. kokouksesta huomon kntty jaoston jäsenn, 'nllä perusteella varajäsen Pekka*. Hetanen ol kutsuttu pakalle, kästtääksen kokouksessa ols ptänyt olla Seppo Mattla.. Koska Jorma Rpn- estymnen ol Nevalasen tedossa ennen lavakokousta, ja Mattla ol mukana myös ko. lava kokouksessa. (Metsäkone alan valtakunzxallsessa kokouksessa). Vaatmuksemme tulemme esttämään myöhemmn "ryhmnkokouksen jälkeen". tämä stunto. A. f Rovanemellä Kar kesktalo Amm.os. 482 puh.joht. Vastuupolku 2. 96<60 P.ouanea f T.

9 04/06/9 5:06 hm.ltto/teksa P.0 f Auls Nevalanen Maaseututyöväen Ltto r.y. Työvalokunta Työvalokunnan kokous , pöytäkrja pykau 7 Karl Kesktalon krje Lapl metsätyökoneden am.os. 482 estysten kästtelyn lmotttamnen ao. osastolle pdetyssä jaoston kokouksessa Jaoston puheenjohtaja Oop Rundgren sano etta Kar Kesktalo ol pyythnyt vastauksa slt mte Jausto suhteutuu osaston estyksn. Anakn tarkotus cl lähetth» pöytäkrja em. osastolle, se on mennytkn jaoston Jäse nelle Jorma Rplle kokouksen jllkeen. Koska kokouksesta on jo nn kauan akaa en jaksa mustaa mten se ols ptänyt latetta.ja kenen se ols ptänyt tehdh. Otan vastuun slt että pöytäkrlaa el Ole mennyt ajallaa^em.osasto le. Tedon jaoston kokouksen asoden kästtelystä ols vannaan saanut pakan pahllkn koska vetmme lavalla samojen senen ssällä akaa seuraavaan pävään klo 9.00 ast^edustelemalla jaosten jäsenltä. Pekkä Hetasen osallstumnen jaoston kokoukseen Llttotomkunnan hyväksymän jaoston ohjesäännön mukaan varajäsenet ovat ylelsvara jäsenä, Pekka Hetanen on ensmmänen ylesvarajäsen. Jorna Rp e osallstunut kertaakaan Jaoston kokoukseen ekä yleensä lmottanut posjäännstäfn ollut Jaoston kokous, valtakunnallsen kokoukseen osallstuneden nmluettelossa e ollut Jorma Rpn nmeä. Se mtä em. kokous makso en tedä mutta tämänkn ajan mnkä käytn em. asoden selvttämseen (ve akaa koska kokouksessta on 9.kk) ols vonat käyttää järkevämnnkn mm. järjestäytymsen edstämseen. Leksa /O e'^ Auls Nevalanen V. t! \

10 UnC:N VlUEnADS f^l Lndlöf/SSe Kar Kesktalo Vastuupolku ROVANEM LttotomJcunta on selvttänyt pavaamassas krjeessä esttämäs kysyryksä, jotja lttyvät metsäkonealan tes-jaostca cokouksn ja toteaa seuraavaa: ^symäs jaoston pöytäkrjan jakelu e ole tapahtunut nn, että se ols tavottanut amattosastonne samalla tavalla kun se akasemmn on tapahtunut. Jaoston jäsenelle Jorma Rp le pöytäkrja on kokouksen jälkeen lähetetty kuten mullekn kokouksessa ollelle, joten hänen pöytäkrjastaan tedon tok ols saanut. Nevalasella on ollut väärä kuva pöytäkrja jakelusta kokouksessanne käydessään, jollon hänen antamansa teto e ole ptänyt pakkaansa. LavakokoukseVretJcen akana tedon puuttum.sta ols ollut mahdollsuus korjata. Pekka Hetanen on osallstunut jaoston kokoukseen sen vuoks, että hänen nnensä on ylesvarajäsenlstalla ensmmäsenä. Jaostolla on kaks ylesvarajäsentä ekä henklökohtasa varajäsenä. Varajäsenkäytännöstä e lttotomkunta ole muuta erkseen päättänyt. Jorma Rp e ole osedlstunut kertaakaan jaoston kokoukseen ejcä myöskään lmottanut posjäännstään. Kun lavalle lähtjöden nmlstassa e ollut Rpn nmeä, veurajäsen Hetanen sa kutsun. Lttotomkunta on akanaan hyväksynyt metsäkcmealan työehtosopjusjaoston kokouksen järjestämsen kuten ennakkoon hyväksyy mudenkn jaostojen kokousten järjestämset ja kantaa vastuun myös kustannusten osalta. Monessa tapauksessa lava kokou^akkana on paljon halvemp vahtoehto kun jokn muu. Ammattyhdstystervesn Maaseututyöväen Ltto r.y. Ramo Lndlöf Kalev Väsänen \

11 Ltto r.y Lte 9 (2) ALUERDRDÖKSBT 99 ADca PaDcka Läsnä klo 0.00 Rovanen, hotell Opppoka pj. Lndlöf prtomtsjat Vaattovaara ja Hast Seppo Haapamäk, Työeläkelatosten L Aka PaJcka _ Lasna klo 0.00 Odu, Pohjankevar, Renpele pj. Väsänen prtomtsja Häkknen Osmo Kaartnen, Eläketedotustomsto AKa Pakka läsnä klo 0.00 Hyvncää, Hotell Hopealyhty shteer Save prtomtsja Anasto Harr Rak, L lyöeläkekassa Aka Pakka Läsnä klo 0.00 Jyväskylä, LcnaNenelä, Äänekosk shteer Lepola prtomtsja Seppänen Matt Vano, Työeläkelatosten L Aka Pakka Läsnä klo 0.00 Ruopo, Hotell Rauhalaht shteer Lepola prtomtsja Salo Matt Vano, Työeläkelatosten Ltto s Aka Pakka M lasna klo 0.00 Kajaan, Hotell Kajaan (Klukkel) pj. Lndlöf prtomtsja Tolonen Osmo Kaartnen, Eläketedotustomsto Aka Pakka.... Lasna klo 0.00 TaBpere, Hotell Jäähov shteer Save prtomtsja Seppänen Laur Lenonen, Eläketedotustomsto

12 4aaseututyöväen Ltto r.y ALOER)KOOKBET 99 Aka Pakka Lasna klo 0.00 ^nku, Momnolan Motell, Lauttakylä pj. Väsänen prtomtsja Paurla (ta Vljo Henonen) Harr Rak, L lyöeläkekassa A)ca PaJcka Lasna 9.U. klo 0.00 Vsasa, Hämän kuntokeskus, Ylhärmä pj. prtomtsja Varjus Hekk Rattla, lyöeläkelatosten Ltto Aka Pakka Läsnä 9.U. klo 0.00 Qfm, Maseroahotell Kastell, Luumäk Lepola prtomtsja Hännnen Seppo Haapamäk, lyöeläjoelatosten Ltto A3<a Pakka Läsnä 0.U. klo 0.00 Joensuu, Työväentalo shteer Save prtomtsja Salo Harr Rak, L lyöeläkekassa J ' c M Aka Pakka M Lasna 0.. klo 0.00 Mkkel, Hotell Juva, Juva pj. Väsänen prtomtsja Hännnen Seppo Haapamäk, Työeläkelatosten Ltto { f' ' - 'Bl ( J'

13 MAASELTUTÖVKE lyörröhyyskassa MAASEXTUYÖVfQ LETTD R.Y. Lte SOPMUS Maaseututyöväen lyöttänyysdcassa ja Maaseututyöväen Ltto r.y. ovat tehneet seuraavan ssältösen sopnukscn:. Maaseututyöväen Ltto r.y. ja sen jäsenosastot stoutuvat tomttamaan jäsenenään oleven ja Maaseututryöväen lyöttömyysk2ssan jäsenyyttä hakeven henklöden jäsenhakemukset sekä tarvttavat todstukset stä, että hakja täyttää jäsenyydelle asetetut ehdot, Maaseututyöväen Työttömyyskassalle. JäsenhakoDLkseks sekä todstukseks hakjan kelposuusehdosta Maaseututyöväen Vöttömyyskassa hyväksyy Maaseututyöväen Ltto r.y:n ted. sen jäsenosastojen antaman todstuksen. Todstus tulee olla Maaseututyöväen Ltto r.y:n ta sen jäsenosaston valtuuttaman henklön allekrjottama. 2. Maaseututyöväen Työttönyyskzssa ja Maaseututyöväen Ltto r.y. ovat sopneet, että Maaseututyöväen Ltto r.y kerää ja tlttää Maaseututyöväen TVöttöraykassan tllle Maaseututyöväen Ltto r.y:n jäsenenä oleven Maaseututyöväen Työttömyyskassan jäsenten jäsenmaksut. Tämä sopma«; astuu vomaan edlekrjotuspävämääräctä ja on vomassa Helsngssä 5. elokuuta 99 Maaseututyöväen Työttömyyskassa Maaseututyöväen Ltto r.y Oll Peltola Ramo Lndlöf Kalev Väsänen M L

14 MAASELTUYÖ^^ TYÖrrCMYYSKASSA maasexjuyöväen LrnD r.y Halltuksen kokous Uttotomkunnan kokous r V YKSrTASJASENYYS TYOOTGflnSKASSASSA lmotetaan jäsenelle j äsenmaks^rosentt mstä tulosta majcsetaan jäsenmaksujen naksamstheys tlnumero Jäsenelle e lähetetä maksulappuja t«jäsennaksutaulukkoa (e}ä nuutakaan laskuohjetta) lehteä työehtosopmusta r k ekä mtään muutajoan lton palvelua anneta Jäsenmaksua e pertä pävärahasta koulutustuesta = maksaa tse myös nästä S Tedot yksttäsjäsenstä nyös prtomts jolle ja keskustomston henklökunnalle. Pyrttävä shen, että mtään palvelua (e edes puhelmtse) nälle anneta, ftyöskään työehtosopmojcsa e edes myydä.

15 n kaasem/rycvkd^ LTTO R.Y. pöndtkrja 7/99 (5) JTTCyrOMKltlNAN KOKOUS AUca Palkka klo Merhaan tolmlstxdtomln 0. krs. kokoustla Haapanemenkatu 7-9 B, Helsnk Ramo Llndlöf puheenjohtaja Kalev Väsänen jäsen, kohdat 3-5 N Sakar Tcpola Srpa Save ^ kokouksen shteer M Paavo Hekknen ff Laur Henonen N Seppo Kerälä N Pentt Lavlkko ff Vänö Ovaskalnen ff Pentt Palokangas ff Kaarlo Raatkka ff Olav Rantanen ff Martt Seppänen Martt Slventonen ff Kaja Puottula y ftsvarajäsen Seppo N^nrynsalo lllttxjvalt.phj. Lpev Soounen llttx5valt. phj. Vljo Henonen tedbtusshtbrrl Rtta Mänttär tnlml.qtttpftälljckö Esko Hetanen tyött.kassan hotaja Unjr Alnasto pllrltnmltslja, kohcjat -6 sekä -2.. PuheenjGhtaJa Llndlöf tajat tervetulleks. avas kokouksesn ja tovott osanot- 2. Kdkcxdcsen lallsuuden Ja päätösvaltasuuden toteamnen 3. Asalstan hyväksymnen Kökouskutsu ol pävätty ja tomtettu osanottajlle. Todettn kokous sääntöjen määräämällä tavalla kool lekutsutuks Ja päätösvaltaseks. Lte Hyväksyttln estetty asal kokouksen työjärjestj^csöcs seuraavn muutoksl: Kohtaan 3 Muut eslle tulevat asat lsäyksenä sekä kohtaan Somtnen, luottamuanlesten valntaohjesto - Rantanen, yhdstyssektorn palkanmaksu - Mämynsalo, osastojen yhdstämshankkeet

16 m MAASBnUYÖVÄEN LTTO R.Y. FänttcnuA / täm& lsäks Lauxl Alnastm pyynnästä kohdat, Ja.2, kästellään kohdan 6 Jälkeen. Ute 2 4. PVtäkrJantarkastajen valnta Valttn pjytäkrjan tarkastajks Laur Henonen Ja Martt Seppänen. 5. lmotusasat 5. Turvealan tes-nuutokset.9.99 Shteer Sakar Tfpola kerto turvealan tessn votellun uudstetun SAK - SK rtsananssopjaksen mus astuu vomaan Asa merkttn neu- Sop- 5.2 Työvalokunta on nytjntänyt lton hopesen ansomerkn seuraavlle Matlanvrran Maaseututyöväen ammattosaston numero 202 seuraavlle Jäsenlle: ä Kalle Ttnen, Eno, Jaakko Petlänen, Laur Pol lar Ja Sulo Pellnen. Asa merkttn tedoks. 5.3 Osastojen yhdstämshankkeet Savonlnnan ynpärstössä Lttovaltuuston puheenjohtaja Seppo Männynsalo kerto vuodesta 989 vrellä olleesta suunntelmasta saada akaan Savonlnnan ynpärstöön suurosasto. Alueen osastojen edustajat ovat ptäneet yhtespalavern. Alunpern suunntelra kosk kymmentä osastoa, edelleen hankkeessa on mukana neljä suurnta osastoa. Työr^mässä cn valmstettu säännöt yhdstymso toteuttamseks. Kermäen amm.osasto on t^myt yksmelsen päätäksen yhdstymsestä. Eäxxkosk on samaa meltä. Rantasalmella tamtarhaväk on heman keltenen asalle. Savonlnna vastaanottavana osastona tovottaa muut tervetulleäcs. Jos hanke toteutuu, on ndpflsa anmattosastossa yl 3 00 Jäsentä. Asa merkttn tedoks. H 6. lyövalckunnan päätösten kästtely Martt Seppänen to uutta tetoa kosken työvalokunnan pöytäkrjan 29/99 asaa nro 5. Seppänen kerto ettevät Kannan Ja Hyrynsalmen hotoalueet ole onnstuneet neuvottelussaan työvomatomstojen kanssa mahdollsuudesta käyttää valton työllstämssuunn telman vuodelle 99 osottamaa rahotusta. Asa merkttn tedoks.

17 maaseltuyöväen ltto r.y. PänftORJA /99. Lejnkcn pystymttacsen tarkastustomnta Tomtsja Laur Anasto kertcl, että on solmttu uus sopmus lemjcoden pystymttauksen tarkastustomnnassa. Aennan sopnuksen rtsanomsen syy ol taloucellnen. Uuden sopmuksen pohjana on entnen sopmus, mutta takastusmttaus tädään nyt laäcutustysnä. Myös tarkastustomnnan määrässä tapahtuu non kolmonnäcsen vähenemä..rj- Laäcenta suortetaan edelleen kesktetyst valton tetokonäceskuksessa. Metsähalltuksen osalta mttaus suortetaan "omana työnä". Mttausapulasta nmettäessä metsähalltus kuulee Maaseututyöväen Lttoa. Lttotomkunta valtuutt Maaseututyöväen Lton edustajat allekrjottamaan sopmuk- Ute 3.2 VstymtattuJen puden tlavuuden kasvukorjaukset Tomtsja Laur Anasto esttel lttotomjajnnalle Metían mttausneuvostolle täcemän estyksen, sekä lyhennelmän raportsta RP-hotokunnalle. Metla on tutknut pystymtattujen puden tlavuuda kasvukorjausmttausta Ja todennut, että stä vodaan talcentaa ottamalla huomoon entstä enemmän puun kasvvjqpakka. Mttausneuvosto on hyväksynyt selvt^csen Ja ottanut käyttöön tarkemnnat kohdamukset. Lttotomkunta merkts asan Ute Tuula MJfkosen ja 3dna Väänäsen okeusapu Tomtsja Laur Anasto kerto lttotomkunnalle, että Vher-Golf Oy on kelt^tynyt maksamasta sopmuksen mukasa korotuksa paudcohn.5.99 alkaen. Jäsenemme Tuula MJd^onen ja Juha Väänänen ovat olleet kysesen työnantajan palveluksessa ja sttemnnn katkasseet työsuhteensa. Hedän jäsenyytensä Maaseututyöväen Ltossa e ole velä kuutta (6) kuukautta, ja nän ollen evät ole sääntöjen mukaan ouceutettuja okeusapuun. Koska asan katsotaan olevan peraatteeltaan tärkeän, dottaa työvalokunta lttotomkunnalle, että se myöntäs pokkeuksellsest okeusavun Mldcoselle Ja Väänäselle. Keskusteltuaan asasta lttotomjcunta päätt myöntää okeusavun. 7. Euroopan Rakennus- ja Puutyöväen Fedexaatcn jäsenyyden hakemnen Puheenjohtaja Lndlöf esttel asan kertoen Euroopan muuttuvan tlanteen vaatvan suurenpa lttoyhtestyökokonasuuksa. "Kuulemskerroksen" mukaan muut NBTF:n suomalaset Jäsenltot hakevat jäsenyyttä Rakennus- Ja Puutyöväen Federaatoon ennen

18 faasenuryovften LTO R.Y. FtMtaORA / Vlkkaan keskustelun jälkeen lttotnlmkunta päätt hakea BuOGpan Rakennus- ja \utyoväen Fedexaatm jäsenyyttä. Ute 5 j 8. SAK:n valtuustolle nahdolusest tehtävflt estykset Puteervjchtaja LlndlOf keto, että SAK:n sääntömääränen syyskckous pdetään Kljavalla. Lttc3tonkunta päätt, että tee SAK:n syyskokcxkselle estyksä. Utto e Lte 6 f 9. Talous- Ja työehtosoplnuspolttlnen tlanne Puheenjohtaja Lndlöf estt katsauksen tämän hetkseen talous- ja tyttehtogoplmuspol ttseen tlanteeseen. Tlanteen yleslme cn hämnentyryt. tkalu ja pelottelu on aheuttanut ay-llkkeessä vomen yhdstymstä. Metsäpuolella on tapaamnen sopjapuolen keäcen. Luottamusmesjärjestelmän ja paudcausjärjestelmen kättämstyötä pyrtään ptämään jatkuvasu neuvottelun kohteena. Lttotomlkunta käv pävän tlanteesta vlkkaan ja monpuolsen keskustelun, jonka sävy ol huolestunut, ja jä odottamaan keskusjärjestöjen jatkotoma. 0. Mahdollnen kannanotto metsähalltuksen organ saat om«l stukseen Puteenjohtaja Lndlöf valott lttotolmkunnalle käännettä metsähalltuksen uudstussuunntelmssa. Maatalouannster Puran mukaan prkuntakohttort lamcautetaan ja hotoalueta suurennetaan nn, että lopullnen määrä cn 6-8 kpl. uudstuksen jälkeen metsähalltus toms lkelatos per aatteella. Lttotomkunta päätt, että Maaseututyöväen Lton kanta lkelatostamseen on keltenen, sekä valtuutt työvalokunnan tekemään asasta tarvttavan kannanoton. Tarvttaessa työvalokunnan tulee hankka tukea asaan lttyvltä sdosryhmltä. 3. Muut eslle tulevat asat 3. Luottamusmesten valntaohjesto Lttovaltuuston l-puheenjohtaja Leev Sonnunen estt lttotomkunnalle, että ols saatava akaan ohjesto luottamuannesten valntoja varten.

19 MAASEUUYÖVte LTD R.Y. PäVlttaRA / Ulttx>tx>lnlkunta päätt, että Kalev Väsälä Ja Sakar Lepola ottavat asan uuselleen kästeltäväks Jatcaen Jo aamln alotettua työtä. Tavotteena en saada vuoden -92 syksyks akaan ptenevät chjeet, Jotca ottavat husnocn myös pääluottamusmesten valmat. 3.2 Metsänhotoyhdstysten paucarmaksu Olav Rantanen kerto, että metsänhotoyhdstyksllä e tom tessn mukanen kahden vjcon Jaksotus palkarmaksussa. LttotolmJcunta päätt, että Olav Rantanen tekee as asta krjallsen selvtyksen. Sakar Lepola selvttää asaa prtoljntsjolta Ja metsänhotoyhdstysten luottamus mehltä. 5 t V A 4. Seuraava kokous Seuraava kokous päätettn ptää Helsngstä lähtevällä lavalla. 5. Kokocsen päättämnen Putee>JohtaJa LnUöf päätt kokouksen klo Vakuudeks Ramo tlndlöf ^ Puheenjohtaja shteer \ Olemme tarkastaneet tämän pöytäkrjan Ja todenneet sen kokouksen kulun Ja tehtyjen päätösten mukasees. t laurl Henonen / Martt Seppäneh f -t NR/

20 f Lndlöf/SlSe Lte LttotomDcunnzu jäsenet Lttovaltuustcn puheenjohtajat V t. LunxxroDczxJQaN laapos Maaseututyövaen Ltto r.y:n lttotomjannan kokous pdetään Aka PakXa Asat perjantana 3. qntbkmta 99 alkbo klo 0.00 tonstotocnn 0. BBapaneoBDkatu 7-9 B, HtlfrJd Lnotusasat Euroopan Rakems- ja Rnxtyöväen FederaatGn jäsenyyden hakemnen SAK:n valtuustolle nahdousest tetxtävat est^oset Mahdoll^ kannanctto mbtsähalltuksen organsaatouuds- Muut eslle tulevat asat Tervetuloa! f t } Ramo landlöf puheenjohtaja { t y! n lu - H >

21 lndlöf/sse LttotomJcunran jäsenet lttovaltuuston puheenjohtajat % SEURAAVA LTTCnOMXDNNAN RQRXB TämnDaussa ptämässanme llttotondkunnan kajcspäväsessä kokouksessa, jossa tarkastelmne tosena pävänä tomntanme tlaa, kehttämskohteta ja pulna)^synyksä, sovmne stä, että tulbksa tazkastellaan syyskuun 3. ja 4. pävänä pdettävässä kakspäväsessä kokouksessa. \ Oleamne päätyneet. Maur lund^na kuultuanne, ykspäväseen kokoukseen parjantana alkaen klo 0.00 Merhaan tonstotonn 0. kerzoksen kokonshuonooaoa. Kun talousarvoperusteenme e ole velä shen mennessä selvllä ja kun näyttää sltä, että scprusrntamaltakaan e kuulu shen mennessä juur uutta, jaansne pävän sten, että cntat asamne kästtelemne aanupävällä ja tomnnan suunntteluun paneudunne ltapävällä. Tervesn Ramo Lndlöf -f S

22 (C^ASEUnJYäK^;^ ZTTO R.Y. MZKJBDk 7/99 (4) Lte 2 LUTTOTOMZXDNMM DDOB Aka PaJda alxaen klo 0.00 NBEhaon tomstotornn 0. karxoksen kokoushuone, HBaponeoenkatu 7-9 B, Hnlslnkl Asat \ NRO KAsm2 V2 ASA JA ESmELUÄ ASAAN urmv&r ASAKRJAT YM. PÄ&DÖSEHDOUS Kofcotksn avaus Pj. T.ndlöf Rheenjohtaja avaa kokouksen ja tovottaa osanottajat tervetulleks kokoukseen kv.f 2 Kokouksen lallsuuden ja päätösvaltasuuden toteamnen Pj. T.ndlöf Kbkouskutsu pävätty Lton säännöt 2 6. Tcxktaan kcdcous saantojen naaraamällä tavalla koollekutsutuks ja päätösvaltaseks J- 3 J^salstan lyväkväksymnen kokouksen työjärjestyks^ Asalsta 7/99 Hyväksytään estetty asalsta kokouksen työjärjestykseks Pj. Lndlöf 4 Pöytäkxjan tar- castajen valnta Pj. T.ndlöf Vedtaan pöytäkrjan tarkastajjcs Laur Hencxen ja Martt Sopanen t

23 NRO KftSEClAV& ASA JA ESrnELL3Ä ASAAN nrmkr ASAKDUAT VM. PftftröSEHXTUS Ufflotusasat 5. Turvealan tes-muu' tokset.9.99 Merktään tedoks pj. Väsänen 5.2 V^vzO-cdcunta myöns lton hopesen anscnerkn seuraavlle Hatlanvrran Maaseututyoväen amnattosaston (n:o 202) jäsenlle: Kalle Ttnen, Eno Srkka, Jaakko Petlänen, laur Pollar ja Sulo Pellnen Merktään tedoks Pj. Lndlöf Työvalokunnan päätösten kästtely

24 NRO KftSrEUäV& ASA JA Bgl'l'V.TT& ASAAN Lnrrmr ASAKRJAT YM. vjfaäbbttxmjs EuToopBD Hakmus ja Puutjövte Federaaton jäsenyydsn hnlraml \tm NBTFm krje Yhteenveto järjestöstä Päätetään hakea Euroopan ReOcennus-j a Puutyöväen Federaatcn jäsenyyttä Pj. Lndlöf ö- 8 SSOCtn valtuustolle mahdolllsast tahtävät estykset Eämakkolnotus SAK: n valtuuston saantcnaarasestä syyskokouksesta 99 Pj. lndlöf TalGus- ja työebtosopmuspolttnen tlanne Pj. Lndlöf 0 KBOaolljen kannanotto Dstsähallltlouudlstukseen Pj. Lndlöf Pystynttauksen ta^ kastustonnta bjntsja Anasto Krje Hetlan estys mttausneuvostolle lyhennelnä raportsta RP-hotbkunnalle l, -

25 NRO nstmsekvk ASA ASAAN urmvft pyvtösedaus JA ESmELUÄ ASAKRJAT YM. 2 TUula NJckoflen ja Juha Väänäaen okeusapu pj. Väsänen 3 Muut esllä tulevat asat 3. l t 3.2. t 4 Seuxaova kokous Pj. Lndlöf Paatetaan ptaa seuraava kokous Helsngssä Kokouksen päättänd- Puheenjohtaja kokoujcsen klo päätt h [ Pj. Lndlöf

26 ^ ^ o e p 9 non 4.39B..a e9/0f ' S nctsohplltus Lte.3 e 0 2 SOPMUS ' KentNan'o.M992 l(s) KaneHf/From fax Pvm70ale^4} Slvu kmynr. of poget Port'H"* Kmutontommneat JM^uotoreo6674 ( LCMKOM PYSTYMnAüKSEN TARKASTUSTOMNHAN OARJESTAMNEN l soptjpuon Püutavmn «yyjll j ostju, MttltflldM tyonntjí j tyontkljöltl tu MtUln luljtttuksftntntaj u suerutja edustvt jrjattat, Jotk ovt toptnttt tto(4tn pytyhtutolmlnnast Nlttusneuvoston 24.t.l96t tl ttl qydhmbln Hltttuneuvostoa vastaavan yhtlttydnmn lyvmyll p«ruttn«toveltaen, ovat yhtalmtl lopnmt Ntttlkatkut Tplon j SkogcantraUn Skogskulturn kant lalalkoldtn pytymlttauktetn mttyvtn tarkastustollnnan murlalkalsesta jlrjtttultatl tnln sopmkan nukaltl mtllautakuntultoktn organlaatlon tolaasta. Tarkattustolalnnan jlrjattlnlnan Hlttauntuvoton hyvlkynlln lemkon pystymttauksen prutllln kuuluvun, oapuoutn yhttsaan tarkastustolnlntaan lttyen holtt Natslkskus Tapo metllautakuntla apunaan kllyttäen tlml köden tarkutusmlttuksla ja multa tarkutustolmenpltetä Nlttausnauvoston ta vastaavan yhtalstyöellmen antamen tarkamplan Aantttlytapaohjtldan mkalsstl. Tarkastattvlan tllkoldan arvonta suortetaan Valton tlatokonkaskukfuaa ta trksttn sovttavassa laskantakaskuksassa laskennan yhtaydess. Tarkastusten maastotyftt, tulosten laskanta ja kslttely, tedottamnen osapuollle Ja mahdollsten korjaustomenpteden suostus kuuluu tarkastajen tehtvlln.,

27 «99/e9 '9 3l«2 noh Í 4 8 3Se a nctsahallltus 82 M E T S A T V O N f t H T ^ a r t T 6 8 T 9 2 S P..«SOPtNUS (S) Vrslnalnsn rlaltlltyykun sovlttlu- Ja lelvltyttthtlvl kuuluu ntausoupuolllle ja vfalltllu HUaajrnt. Trktuatollman kmttltöldm jtrjattolnen Ja totmttannen selvllvt llhmal Mttausnauvotton hyvljcsyatl ohjeata Lalnlkon pytylttaus \ 3 Tarkattutolnlnnan laajuus, ohjaua Ja valvonu Nltattavlsu tllkolata arvotaan tarkaststtavaks S 4 X lallkoldan lukuoärtst. Arvonta luortttn Valton tletokonekaskuktata ta «rlksam sovttavassa laskantakeskuksassa laskannan yhtaydas. Ohjaldtn noudattanllan valvonta kasktatlln Metsákeskus Tapolla. Tarkastustolalnnan kustannukaat Hatsakaskus Tapo laskuttaa tarkastuskulut P«rusttaajta a hauttan spar laattaan nukalsest Laskutuspamtalsta sopvat perusnlttaaja tdustav SuoMn Netsltaolllsuudan Kaskusllltto Ja Netslkaskus Tapo arlksaan. Nn alkont, Jollon tarkastajlla 9\ Ola tarkastustakttv, tokavu ha MtsllautakuntUn Mta töltl, Joldan palkkauksttsta huolahtlvat Mtsllautakunnat. P«rusRl ttaajat «akam TarkaattfsfcustannuksUn annäkkoa laskun mukaan.

28 09/99 ' Se e 66332«nCTSRMflLLtTUS tlon t^t M«T»ATV0N«NT«JAT 63 P. O xm 3() 5 Nttslhntuksen trkutuutt MttUllltuktn tamtuket $uorlt«ttn Mtthtlltukstn onln Urattjlm tolmta. NUtuspuUlst nlmttlssl kuulltn HMteututyöv^en Lttoa. Nn trkttjn Mln nlttauupullsenkn tu)ee Oll pytyttaukm6n hyvn ptmhtynots honkltat. TrkastatUvakfl tulvat Unlkot arvotaan laskennan yfctaydet VTKKttt ta trksmn lovlttavasa lasktntaktkukaaat. Tarvlttatasa Mttlhallltus vo klyttll tarkastuksssaan Mtllautakuntlan tarkastaja kustannuskorvaukssta Hkaan sopen. rb«syyksn kslttely Tt soplmukaesta johtuvat er«l el syydet kslteluän topljapuouen vllllll Mttausneuvostossa ta vastaavassa yhtelstyaellnesal. f 7 Sopmuksen volnassaolo Tlal sopma on volatsa yhden () vuodon.9.99 llhtln ja tln jllkn vuodn korrallaan elll tu rtsanota kuus (6) kuukautta onnn soplnuskauden plttynltl. T.

29 89/69 ' * ' netsrhfllltus 84 MON SOPMUS \ (5) Tol sopmt on Utdlttu yhtanltolt () kappa «ma. ybt kullekn topljpuoltllt. Hltlngul plvtn syyskuuta 99 NAATALOUSTUOnAJAN KESKUSLTTO f HETSAVALTUUSKUNTA SUOMEN METSATEDLLSUUOEN KESKUSLnO ry. HAASCUTUTYOVAEN LTTO ry. KONEYRnAJEN LTTO ry. ( SUONEN KUORNA-AUTOLTTO ry. NCTSAHALLTUS : KETSANTUTKMUSUTOS

30 r.w 89/09»9 S43 8 SSe 9 663S29 NCTSRHOLLTUS es ' z - R--» rton l < P. lopnus.9.m 9(5) HCTSAKESCUS TAPO SKOlSCENTRALEN SXOQSXUTUR a PUOLUSTUSNNSTERO NETSAOSATO OSUUSKUNTA METSÄLTTO * f r

31 Maaseututyöväen Ltto r.y..andsbyqdens ARBETARFÖRBUND r.f. Lte 4 Anasto/lnr jjnoolcdmmau2 m pygmn'üm'uj EN ludbf TAVDOCB labvurjujmjkuut \ \ FMP - systeemssä on koepuueduettaset puutavarzlajen tlavuuskasvuprosentt lsätty metsälautakunnttan, hakkuutavan, puulaj valtasuuden ja postettavan puuston kesk- (Kasvuazvo). Í f 4, l Hetsantutknuslatos en selvttänyt nalla, jenka avulla kasvuarvo vot2dsn tehdä luotettavamnajcs. Selvtyksen tuloksena Hetla estt mttausneuvostolle hyväksyttäväks kasvunlaskentamalln, joka hucndos puuston maanteteellsen sjamn, kasvupakan, puuston määrän, ke^läpmtan ja puuston koon, määrteltäessä kasvuennustetta.! Metían selvtyksen nukaan kasvuennuste saadaan uudelle malllle puulajett2dn ja puustottan tarkanaks aenpaa verrattuna. (Kohdentuu paramdn.) Nttausneuvosto on hyväksynyt uuden malln käyttöön otettavaks Í '. Laur Anasto Í LTE Mstlan estys mttausneuvostolle ^^hennelmä raportsta RfP-hotokunnalle ff \ tomsto haapanemenkatu 7-9 B. 5. krs. Helsnk Post PL Helsnk Puhelnvahde (Ammattltot) Telefax A PST OPY

32 Lte METSÄNTUTKMUSLATOS Dnro 6/32/9 M TTAUSNEUVOSTOLLE (. Tausta PMP-8y8t«effls8ä lasketaan nykysn koepuualuettaset puutavaralajen tlavuuskasvuprosentt lsäämällä ykskkötlavuuksn metsälautakunnan, hakkuutavan, puulajvaltasuuden ja postettavan puuston kesk-än perusteella määräytyvän kasvuprosentn mukanen kasvun arvo (PMP-ohje osa 4). Pystymttaaven organsaatoden taholta on knntetty huomota kasvuestmaatten luotettavuuteen yl-kässsä puustossa ta nuorssa harvennusmetsssä. Nykynen menetelmä e ota tarpeeks hyvn huomoon puustoltaan erlasten lemkoden kasvueroja ekä puuston kasvaessa tapahtuva srtymä puutavaralajesta toseen. H Pmp-hotokunta tovo krjeessään metsänarvomsen tutkmusosaston kehttävän paremman kasvunlaskentamenetelmän. Estyksen pohjalta tehty tutkmus kästt MELA:n (Metsän kehtyksen smulontmall metsälaskelmassa) kasvumallen soveltuvuuden tutkmsen, nden muuttamsen PMP:hen sopvks, muutettujen mallen testauksen, täydentäven mallen laatmsen, mallen ohjelmonnn PMP-ohjelmaan ja uuden ohjelman antamen tulosten tarkastelun. t. 2. MELA:n kasvumallt ja nden soveltamnen MELA- kasvumallt on laadttu Valtakunnan metsen nventonnn (VM 7) anestosta, ja ne koskevat koko Suomea. Mallella ennustetaan puun pohjapnta-alan ja ptuuden kasvua. Selttävnä muuttujna ovat metskön maanteteellnen sjant, kasvupakka, puuston määrä ja keskläpmtta sekä puun koko. Lsäks MELA:n kämalllla estmodaan kunkn puun kä puulajn, läpmtan sekä metskön än ja muden tunnusten perusteella. Nalleja jouduttn muuttamaan, koska PMP-systeemn muuttujat ovat erlasa kun mhn MELA on alunpern tarkotettu. Muutosten vakutuksa mallen antamn tuloksn testattn Metsäntutkmuslatoksen talousmetsen NKA-kestokoeanestossa. Malln tuloksen pokkeamsta mtatusta kasvusta verrattn alkuperästen mallen antamaan pokkeamaan. Mallt antovat keskmäärn suunnlleen yhtä suuren tlavuuskasvun alarvon (-2 %) kun muuttamattomat alkuperäset mallt (-9 %). Penten puden tlavuuskasvu alarvotu ja suurten ylarvotu NKA-anestossa enemmän kun alkuperäsllä kasvumallella. t '

33 f PHP-anesto pokktaa merkttäväst NELA:n kasvumallen laadnta- ja käyttöanestosta. Kakk PMPrssä mtattavat puut ovat postettava, kun taas VH 7 kästt otoksen maan kaksta pusta. VM 7:n ne uudstuskypsät metsköt, jotka ol VN:ssä estetty hakkattavks, kasvovat metsälautakunnttan keskmäärn % kakkn uudstuskypsn metsn verrattuna. Nallen antamaa estmaatta ol sks penennettävä korjauksella. Läpmtan ja ptuuden kasvulle asetettn uudstuslemkossa korjauskerron 0.9. Sen suuruus ol sama kun nykysen kasvunlaskentamenetelmän kasvuprosentteja laskettaessa. Kasvatuslemkossa korjaus tehtn Metsäntutkmuslatoksen harvon tostuvat harvennukset (HAR- RAS) -kestokoeaneston perusteella laadtulla korjausmallella. Rorjausmallella estmodaan kunkn läpmttaluokan postettaven puden ptuuden ja läpmtan kasvun suhde kakken puden kasvuun. Suhde on penmmssä läpmttaluokssa lähellä.0, ja penenee läpmtan kasvaessa. Roska yl 27 cm luoksta e ollut rttäväst havantoja, mallt asetettn antamaan läpmtan kasvaessa asymptoottsest arvoja 0.65 (dl.3:n kasvu) ja 0.75 (h:n kasvu) lähestyvä estmaatteja. 3. Hallen testaus PNP-muodossa Nallella laskettn kasvu lähnnä Etelä-Suomesta valtulle 35 lemkolle yhden kasvukauden jaksolle. Keskmääräset koepuualuettaset tlavuuskasvuprosentt olvat käluokssa ja vuotta lähellä nykyohjeen mukasa. käluokassa vuotta mallella saatn n. 5 % penempä kasvuja kun nykysellä menetelmällä. Tämän käluokan anesto ol peräsn keskmäärästä karummlta kasvupakolta. Tlavuuskasvu jakautu er tavalla runkolajettan ja koepuualuettan, mkä ol uusen mallen käytön yks tavote. k 4. Päätelmät Nuutokset evät vakuttaneet merkttäväst NELA-mallen antamn kasvun estmaattehn. Laadttu kasvun laskennan menetelmä ottaa nykystä paremmn huomoon koepuualueen kasvupakkatekjät, puuston rakenteen ja puutavaralajjakauman. Sllä vodaan laskea PNP-lemkoden kasvu nykystä tarkemmn. Sllä saadaan PNP:n nykymenetelmää ja VN 7:ää keskmäärn vastaava kasvun ennusteta,samalla kun kasvun rungottanen jakaantumnen metskössä tulee otetutuks huomoon. Estmaatten harhattomuutta todellsen PNP-aneston kasvuun nähden e votu tutka, koska testauksessa käytettyjen lemkoden todellsta kasvua e tunnettu. Rasvuennusteet ovat luotettavmmllaan tavanomasssa talousmetsssä. Nenetelmää e suostella käytettäväks, jos puuston kasvun vodaan olettaa olevan pokkeuksellsen hdasta ta nopeaa. Tällasa tapauksa ovat mm. vajaapuustoset nuoret metsköt, pokkeavat kasvupakat, selväst yl-käset metsät ta runsaast luonnonpostumaa ssältävät puustot. ä - s!

34 f 5. Eftys netsäntutkmuslatos esttäs, että PHP-systeemssä srrytään ksyttämäftn laadttua kasvunlaskentamenetelmää snä muodossa kun PNP-hotokunta on kokouksssaan esttänyt. Selostus menetellään kuutontohjelmaa koskevasta osuudesta on tämän krjeen ltteenä olevassa estyksessä "VALKONEN, S MELA-kasvumallt PNP-lemkoden kasvun laskennassa. Raportt PMP-hotokunnalle V Yljohtaja Professor ElMas Pohtla Professor Kar Nelkänen!. - K- "S p *. l

35 fr MENETELMÄN SOVELTAMNEN PMP-SYSTEEMZSSÄ V! jl Kuutontosalla lakttaan kora* «r tlavuutta kunkn runkolajn laatuosen tlavuudelle koepuualuettan: * lman kasvua * vuoden kasvulla * 3 vuoden kasvulla Laatuluokken ykskkötlavuuksen erotuksna saadaan runkolajettan jsresn (jos on), kudun ta latvakudun ja hukkapuun keskmääräset vuotuset tlavuuskasvut 0-2 ja 2-5 vuoden jaksolle. Toteutuneen kasvujakson ptuuden perusteella valtaan kumpaa jaksoa käytetään, ja lasketaan jaksolle kasvuprosentt: (toteutuneet kasvupävät/ ta 3 vuoden kasvupävät)*(l ta 3 vuoden kasvuprosentt). Keskmääräsä kasvuprosentteja käytetään palstan, lohkon ja lemkon sekä runkoluku- ja puutavaralajtetuden kasvujen laskennassa kuten taulukosta haettuja prosenttejakn. Menettely e johda yhtä hyvään tulokseen kun alunpern ol suunnteltu, el kasvu ols ssältynyt ykskkötlavuuksn. Prosentn kautta kertämnen johtaa shen, että koepuualueen keskarvo on oken mutta jakautumnen palstalla ja lohkossa e ole sama. Menettely on kutenkn käyttäjen kannalta paremp (PMP-hotokunta). n

36 rf^ 2. B a r v t n n u p u u s t o j c n h s n j a d t n k o r j a u s o a l l t n muoto U«lllllt laskettu ktrjovsktrr«!«u H U 4- «oktton kttkllmlaltollo 9 ca KCmtON Lopfltto 2 CB:n lfokn Uolllla otk«ttu kor jomtktrr«!«c l l t d-luok t ton kttkt!op:«u : lo 9 CM KERRON O.S L^pmtlo 2 «:f luokn

37 jf^ 3. h:n ja d:n harha (bs) NKA -anestossa 5 cm läpmttaluokttan. hs:n horho (bs) NKA-o«tteaso esh 20 n P r 0 s e n t o Lopntta 5 cn:n luokn t ds:n harha (bs) NKA-an«stotsa o P r 0 s e n t o n -2 - U Lopntta S cn:n luokn 30 40

38 KUVA 5a. Nallella lasketun Vzn suhde <PHP-ohjeen taulukkoarvoon testlemkossa ja vastaava regressosuora vuotaat puustot. r2-0,6sl h Puuston kesk-kä, 60 vuotta f 80 ( l!

39 KUVA 5b. Hallella lasketun V:n suhde PNP-ohjeen taulukkoarvoon testlenkossa ja vastaava regressosuora vuotaat puustot. r2-0, «f X -- 0 f S 05 + V s. f ; Puuston kesk-kä, vuotta 5 20 *

40 LTE. SEURAAVAT KOHDAT ON MUUTETTAVA LOMAKKELLE:. Kasvupakkatyypp jokaselle koepuualueelle, seuraavan (ta muun sovttavan) koodn mukasest:. lehto 2. lehtomanen kangas 3. tuore kangas 4. kuvahko kangas 5. kuva ta karukkokangas 6. räme 7. korp 2. Koepuualuelle ojtustlanne: 0. ojttamaton kangas. ojtettu kangas 2. ojttamaton suo 3. ojkko 4. muuttuma 5. turvekangas SEURAAVAT OHJELMAN. Kakk lomakkeelle tehtävät muutokset edellsestä kohdasta 2. Kasvupäven vältys SUBROUTNE KASVUun 3. Onko kasvatus-va uudstushakkuuta

41 METSÄNTUTKMUS LATOS Metsänarvolmsen tutkmusosasto MELA-kasvumallt PMP-lemkoden kasvun laskennassa r *» Lyhennelmä raportsta PMP-hotokunnalle ^. ' r Saul Valkonen Helsnk 990 ' JK. r

42 . Tausta PNP-systeemssS lasketaan nykysn koepuualuettaset puutavaralajen tlavuuskasvuprosentt lsäämällä ykskkötlavuuksn metsälautakunnan, hakkuutavan, puulajvaltasuuden ja postettavan puuston kesk-än perusteella määräytyvän kasvuprosentn mukanen kasvun arvo (PNP-ohje osa 4). Pystymttaaven organsaatoden taholta on knntetty huomota kasvuestmaatten luotettavuuteen yl-kässsä puustossa ta nuorssa harvennusmetsssä. Nykynen menetelmä e ota tarpeeks hyvn huomooon puustoltaan erlasten lemkoden kasvueroja ekä puuston kasvaessa tapahtuva srtymä puutavaralajesta toseen. pmp-hotokunta tovo krjeessään metsänarvomsen tutkmusosaston kehttävän paremman kasvunlaskentamenetelmän. Estyksen pohjalta tehty tutkmus kästt NELA:n (Metsän kehtyksen smulontmall MELA- kasvumallt on laadttu Valtakunnan metsen nventonnn (VM 7) anestosta, ja ne koskevat koko Suomea. Nallella ennustetaan puun pohjapnta-alan ja ptuuden kasvua. Selttävnä muuttujna ovat metskön maanteteellnen sjant, kasvupakka, puuston määrä ja kesl^läpmtta sekä puun koko. Lsäks MELA:n kämalllla estmodaan kunkn puun kä puulajn, läpmtan sekä metskön än ja muden tun- nusten perusteella. Malleja jouduttn muuttamaan, koska PMP-systee- me ) kasvumallen soveltuvuuden tutkmsen, nden muuttamsen PNP:hen sopvks, muutettujen mallen testauksen, täydentäven mallen laatmsen, mallen ohjelmonnn PNP-ohjelmaan ja uuden ohjelman antamen tulosten tarkastelun. 2. MELA:n kasvumallt ja nden soveltamnen

43 ' «mn muuttujat ovat erlasa kun mhn HELA on alunpern tarkotettu. ) ' Muutosten vakutuksa mallen antamn tuloksn testattn Metsäntutkmuslatoksen talousmetsen NKA-kestokoeanestossa. Halln tuloksen pokkeamsta mtatusta kasvusta verrattn alkuperästen mallen antamaan pokkeamaan. Hallt antovat keskmäärn suunnlleen yhtä suuren tlavuuskasvun alarvon (-2 %) kun muuttamattomat alkuperäset mallt (- 9 %). Penten puden tlavuuskasvu alarvotu ja suurten ylarvotu NKA-anestossa enemmän kun alkuperäsllä kasvumallella (kuva 3). E! M PMP-anesto pokkeaa merkttäväst HELA:n kasvumallen laadnta- ja käyttöanestosta. Kakk PMP:ssä mtattavat puut ovat postettava, kun taas VM 7 kästt otoksen maan kaksta pusta. VM 7:n ne uudstuskypsät metsköt, jotka ol VMrssä estetty hakkattavks, kasvovat metsälautakunnttan keskmäärn % kakkn uudstuskypsn metsn verrattuna. Mallen antamaa estmaatta ol sks penennettävä korjauksella. Läpmtan ja ptuuden kasvulle asetettn uudstuslemkossa korjauskerron 0.9. Sen suuruus ol sama kun nykysen kasvunlaskentamenetelmän kasvuprosentteja laskettaessa. Kasvatuslemkossa korjaus tehtn Metsäntutkmuslatoksen harvon tostuvat harvennukset (HARKAS) -kestokoeaneston perusteella laadtulla korjausmallella (kuva 2). Korjausmallella estmodaan kunkn läpmttaluokan postettaven puden ptuuden ja läpmtan kasvun suhde kakken puden kasvuun. Suhde on penmmssä läpmttaluokssa lähellä.0, ja penenee läpmtan kasvaessa. Koska yl 27 cm luoksta e ollut rttäväst havantoja, mallt asetettn antamaan >t läpmtan kasvaessa asymptoottsest arvoja 0.65 (dl.3:n kasvu) ja 0-75 (h:n kasvu) lähestyvä estmaatteja.

44 3. Nallen testaus PMP-muodossa Mallella laskettn kasvu 35 Etelä-Suomesta valtulle lemkolle yhden kasvukauden jaksolle. Keskmääräset koepuualuettaset tlavuuskasvuprosentt olvat käluokssa ja vuotta lähellä nykyohjeen mukasa (kuva 5). käluokassa vuotta mallella saatn n. 5 % penempä kasvuja kun nykysellä menetelmällä. Tämän käluokan anesto ol peräsn keskmäärästä karummlta kasvupakolta. Tlavuuskasvu jakautu er tavalla runkolajettan ja koepuualuettan, mkä ol uusen mallen käytön yks tavote. 4. Päätelmät Muutokset evät vakuttaneet merkttäväst MELA-mallen antamn kasvun estmaattehn. Laadttu kasvun laskennan menetelmä ottaa nykystä paremmn huomoon koepuualueen kasvupakkatekjät, puuston rakenteen ja puutavaralaj jakauman. Sllä vodaan laskea PMP-lemkoden kasvu nykystä tarkemmn. Sllä saadaan PMP:n nykymenetelmää ja VM 7tää keskmäärn vastaava kasvun ennusteta,samalla kun kasvun rungottanen jakaantumnen metskössä tulee otetutuks huomoon. Estmaatten harhattomuutta todellsen PMP-aneston kasvuun nähden e votu tutka, koska testauksessa käytettyjen lemkoden todellsta kasvua e tunnettu. Kasvuennusteet ovat luotettavmmllaan tavanomasssa talousmetsssä. Menetelmää e suostella käytettäväks, jos puuston kasvun vodaan olettaa olevan pokkeuksellsen hdasta ta nopeaa. Tällasa tapauksa ovat mm. vajaapuustoset nuoret metsköt, pokkeavat kasvupakat, selväst yl-käset metsät ta runsaast luonnonpostumaa ssältävät puustot. M

45 w h e n e t e l m X n s o v e l t a m n e n p n p - s y s t e e m s s ä Kuutontosalla lasketaan kolme er tlavuutta kunkn runkolajn laatuosen tlavuudelle koepuualuettan: * lman kasvua * vuoden kasvulla * 3 vuoden kasvulla V Laatuluokken ykskkötlavuuksen erotuksna saadaan runkolajettan järeän (jos on), kudun ta latvakudun ja hukkapuun keskmääräset vuotuset tlavuuskasvut 0-2 ja 2-5 vuoden jaksolle. Toteutuneen kasvujakson ptuuden perusteella valtaan kumpaa jaksoa käytetään, ja - f. > X lasketaan jaksolle kasvuprosentt: (toteutuneet kasvupävät/ ta 3 vuoden kasvupävät)*(l ta 3 vuoden kasvuprosentt). Keskmääräsä kasvuprosentteja käytetään palstan, lohkon ja lemkon u. * sekä runkoluku- ja puutavaralajtetuden kasvujen laskennassa kuten taulukosta haettuja prosenttejakn. Menettely e johda yhtä hyvään tulokseen kun alunpern ol suunnteltu, el kasvu ols ssältynyt ykskkötlavuuksn. Prosentn kautta kertämnen johtaa shen, että koepuualueen keskarvo on oken mutta jakautumnen palstalla ja lohkossa e ole sama. Menettely on kutenkn käyttäjen kannalta paremp (PMP-hotokunta). l f,

46 u jf^ 2. Harvennuspuut to j en hsn ja d:n kor jausoalllen muoto M«lllMo lokttu korjtfdtktrr«!«l:l«d-lueklttoln katkllopaltollo 9 cm KERRON \ -A L«p«tto 2 ch: luokn (ff Mo lo lotkuu k«sk!qp t o : o t9 cm KERRON 4: e d-luok r t to n topmtto 2 cm:n luokn

47 * 3. h:n ja d:n harha (bs) NKA -anestossa 5 cm Xpmttaluokttan. h5:n harha (bt) NKA-anettosso 6SH 20 P f 0 s e n t Lapmtto S cm:n luokn d5:n horha (bs) NKA-onestosso O P r 0 s e n t a t k Lopratto S cm:n luokn

48 KUVA 5a. Nallella lasketun V:n suhde PHP-ohjeen taulukkoarvoon testlemkossa ja vastaava regressosuora vuotaat puustot. f r2-0, : t % ' Puuston kesk-kä, 60 vuotta

49 KUVA 5b. Mallella lasketun V:n suhde PMP-ohjeen taulukkoarvoon testlemkossa ja vastaava regressosuora vuotaat puustot. r2-0, X ^ J ) Puuston kesk-kä, vuotta 5 20

50 pohjosmanen Rakennus- ja Ratycväen Federaato Tukholma 30. elokuuta 99 pohjosnasen Rakennus- ja Rntyoväen Federaaton jäsenltot JÄSENYYS EUROOPAN RAKBMJS- JA HXJYÖVÄty FEDERAftTOSSA feeftfl NBTF:n halltus keskustel kokouksessaan 26. elokuuta 99 EBTFrn ulkopuolella oleven NBTF-lttojen jäsenyyshakemukssta EBrF:ään (pats nden tanskalasten lttojen osalta, jotka ovat olleet jäsennä jo jonkn akaa). Usella NBTF-ltolla e ole velä ollut mahdollsuutta keskustella asasta onssa hsdltuksssaan, mtta vzdkuttaa sltä, että suur enemmstö ltosta Suonessa, Ruotsssa, Norjassa ja slannssa on nyöntesest varautunut jäsenyyteen. Jan Crenters, EETF:n pääshteer, osedlstu kokoukseen ja vahvst, että en tovottavaa halcesousten tulevan ssään ennen 8. syyskuuta, jollon EBTFtn työvalokunta kokoontuu. Ensmmänen kästtely halltujcsessa/eksekutvssa on lokakuuta ja lopullnen halltuskästtely aanulla ennen kongressa joulukuuta 99. On myös mahdollsta lähettää haketus 8. syyskuuta jälkpen, nxtta kutenkn ennen 2. lokakuuta. E ole olemassa mtään valmsta hakenuskaavaketta, mutta ltot hakevat jäsenyyttä jokanen tsekseen ja hakauksen ptää Cremersn mukaan ssältää seuraavaa: lton saannot kansanvälset suhteet (HHJn jäsen) sekä jäsenyys keskusjärjestössä, joka on lttynyt EAYrhyn mahdollnen tomntaohjelma mllä jäsenmäärällä halutaan lttyä. HUOM! Hakemuksen ptää melellään olla englannnkelnen, jotta kästtely e myöhästy. Kopo lähetetään NBTFn shteerstölle. EBTF kuulee stten tanskalasa lttoja pohjosmasten lttojen osalta. Halltus päätt velä, että NBTF pyytää EBTF:tä neuvotteluja kysymyksstä, jotka koskevat vakutusvaltaa, yhtestyötä EBTFssä, käytäjnön kysymyksä (tulkkaukset/käännökset ym.) jne. NEfrF:n työvalokunta edustaa sllon NBTFtää ja nformo pkasest jäsenlttoja. Tervesn POHJOSMAJND RAKEMJS- JA HXTTYCVÂElf FEDERAATO!. Âke Wânman sse l