ASIA LUVAN HAKIJAT. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 61/08/2 Dnro Psy-2006-y-179 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 61/08/2 Dnro Psy-2006-y-179 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Tervasnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A Oulu Paavolan Turve Ky Koskenkankaantie Paavola

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSETJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Kuntoonpanosuunnitelma... 5 Vesienkäsittelymenetelmät... 5 Tuotteet ja tuotantomenetelmät... 5 Tuotantoalueen käyttö puupolttoaineen varastointiin... 6 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 7 Turvetuotantoalueen jälkihoito ja -käyttö... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristöhallintajärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Kuntoonpanovaihe... 8 Tuotantovaihe...9 Arvio Tervasnevan turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö Alueen luonto ja suojelukohteet Alueen hydrologia...13 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalasto ja kalastus Pohjavedet Alueen virkistyskäyttö Muut kuormittavat toiminnat Vesistön käyttökelpoisuus TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Pölyn vaikutukset Melun ja tärinän vaikutukset Puupolttoaineiden hakettamisen vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennakkotarkkailu Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Pöly- ja melutarkkailu Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 21

3 Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa kuntoonpanovaiheen tarkkailun osalta Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijoiden kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 33 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Turveruukki Oy ja Paavolan Turve Ky ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan yhteisessä hakemuksessa hakeneet toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Tervasnevan kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turvetuotantoon Tervasnevan tuotantoalueella ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tervasneva sijaitsee Siikajoen kunnassa noin 3,4 km Ruukin keskustaajamasta kaakkoon ja 3,5 km Paavolan taajamasta luoteeseen. Kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Tervasnevan vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan ja siitä Hanhiojaan ja edelleen Siikajokeen noin 30 km Siikajoen suualueelta ylävirtaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSETJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tuotantoalueella olevaa vuokrattua kiinteistöä lukuun ottamatta alue on hakijoiden omistuksessa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Tervasnevan alue kuuluu Siikajokilaakson kehittämisen kohdealueeseen ja kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalueeseen. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hankkeen tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto kuntoonpantavalla 78,2 hehtaarin alalla.

5 5 Kuntoonpanosuunnitelma Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan suon reuna-alueilla kasvava puusto. Kuivatus toteutetaan niin, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla kuntoonpantavan alueen ympärille eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle. Eristysojiin tehdään lietesyvennykset. Seuraavassa vaiheessa rakennetaan laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto sekä penger- ja patorakenteet. Tämän jälkeen kaivetaan alueen ympärille reunaojat ja kenttien kuivatusvesien kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin vesistökuormitus jää mahdollisimman pieneksi. Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja kannot, minkä jälkeen sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Pintojen käsittely ja sarkojen muotoilutyöt aloitetaan 1 2 vuoden kuluttua ojituksesta. Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat tyhjennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Vesiensuojelurakenteiden viimeistelytyöt toteutetaan ja sortumat sekä mahdolliset ojaston tukkeumat korjataan ennen tuotannon aloittamista. Kunnostustöiden ja koko työmaatoiminnan ajan liikkuminen pintavalutuskentällä on kielletty oikovirtausten ja muiden puhdistustustehoa heikentävien jälkien ja pintakasvillisuusvaurioiden syntymisen estämiseksi. Rakennettavien kahden erillisen auma-alueen pinta-ala on yhteensä noin kaksi hehtaaria. Auma-alue salaojitetaan sarkaojien kaivun yhteydessä ja viimeistellään kunnostustuotannon yhteydessä. Kuntoonpanotyöt käynnistetään mahdollisimman pian lainvoiman saaneen ympäristölupapäätöksen jälkeen. Vesienkäsittelymenetelmät Vesistökuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat pienillä pituuskaltevuuksilla. Sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet erottaviin eristysojiin rakennetaan kolme lietesyvennystä. Suon tuotantoaikaiset vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta pumppaamolle, josta vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala, noin 4 ha, on noin 4,5 % kentän kokonaisvalumaalueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat keräilyojaan ja edelleen mittapadon, laskuojan ja Hanhiojan kautta Siikajokeen. Aikana, jolloin turvetta ei tuoteta, vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentän ohi laskuojaan ja edelleen vesistöön. Altaiden ja pintavalutuskentän mitoitusperusteet ovat Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaiset. Tuotteet ja tuotantomenetelmät Keskimääräinen vuosituotanto on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Markkinatilanteen vaatiessa alueella on mahdollista tuottaa myös palatur-

6 vetta. Turve toimitetaan pääasiassa Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Turvetta nostetaan touko elokuussa keskimäärin vuorokauden aikana. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Jyrsinturve tuotetaan haku-menetelmällä. 6 Tuotantoalueen käyttö puupolttoaineen varastointiin Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita esimerkiksi hakkuutähdettä, harvennuspuuta ja purua lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä jää alle tonniin vuodessa. Ne varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hakkeen varastointivaihetta. Suolta tuotannon yhteydessä kertyvät kannot ja liekopuut kootaan erikseen osoitetuille kantovarastoalueille, jotka sijaitsevat auma-alueiden yhteydessä. Kertyneiden kanto- ja liekopuumäärien ollessa haketusyksikölle riittävät, ne haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen samassa kuljetusketjussa turvepolttoaineiden kanssa energiatuotantoon vähentää sekä kuormitusta että kuljetuksesta ja poltosta aiheutuvia päästöjä. Liikenne ja liikennejärjestelyt Tieyhteys Paavolan taajamasta Tervasnevan turvetuotantoalueelle lähtee Ouluntien (MT 86) ja Ruukintien risteyksestä (seututie 807), josta ajetaan noin 2,3 km Oulun suuntaan. Risteyksestä käännytään vasemmalle paikallistielle (8110). Paikallistietä ajetaan noin 3,9 km, josta käännytään oikealle Koiramaan tielle. Koiramaan tietä ajetaan noin 2 km, jossa käännytään vasemmalle Tervasnevan työmaatielle. Tieyhteys Koiramaan paikallistieltä Tervasnevalle rakennetaan runkotienä. Rakennettavan kantavan tien pituus on noin 820 m. Auma-alueen 1 yhteyteen tehdään täysperävaunuyhdistelmille soveltuva kääntöpaikka. Tieyhteys varustetaan lukittavalla puomilla. Työkoneliikennettä varten rakennetaan lisäksi turvetieyhteys viereisen Isonevan tuotantoalueelta Tervasnevan tukikohtaan ja auma-alueelle 1. Turvetieyhteydet rakennetaan myös auma-alueen 2 ja tuotantolohkojen 5 ja 6 välille. Rakennettavien turveteiden kokonaispituus on noin m. Turve ajetaan edellä mainitusta poiketen Tervasnevan tuotantoalueelta rakennettavan talvitien kautta Isonevalle ja edelleen tielle nro Rekkaliikenne ei käytä Koiramaan tietä kuin poikkeustapauksissa. Työmaateitä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan. Tuotantoaikana touko syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30 40) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikennettä on keskimäärin 3 4 autoa vuorokaudessa.

7 Tervasnevan jyrsinturpeen toimitus ajoittuu yleensä talviaikaan ja turve toimitetaan ensisijaisesti viereisen Isonevan turvetuotantoalueen kautta. Turpeen toimituksen vuotuinen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Vuotuinen toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Mikäli työmaan turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusaika on vajaa 2 viikkoa. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n ja Paavolan Turve Ky:n henkilöstön työmaakäynnit. 7 Poltto- ja voiteluaineet Vuotuisen jyrsinturvetuotannon MWh:n tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin litraa. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat täytetään soralla ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Turvetyömaalla varastoitavan traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa. Turvetuotantoalueen jälkihoito ja -käyttö Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, kuten metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajalle vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Tervasnevan tuotantoalueelle on laadittu alustava suunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään uusiokäyttöön lupakauden aikana, hakija esittää asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen uusiokäyttöön siirtymistä.

8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tervasnevan tuotantoalueen vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta pumppaamolle, josta vedet pumpataan tuotanto- ja syyskunnostusaikana pintavalutuskentälle, jonka pinta-ala (4 ha) on 4,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Tuotantokauden ulkopuolisena aikana tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatorakenteen kautta alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskenttäalueen vallitseva suotyyppi on harvapuustoinen tupasvillaräme. Pintavalutuskentän keskimääräinen turvevahvuus on noin 1,8 m. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Tervasnevan vesiensuojeluratkaisut on toteutettu eri tutkimusten perusteella laadittujen suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Alueella toteutetaan BAT-tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). 8 Ympäristöhallintajärjestelmä Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turvetuotantoalueen vesi sisältää rautaa, joka yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Erot vesien laadussa eri soiden välillä saattavat olla huomattavan suuria. Myös samalta suolta tulevien vesien laadussa on eroja eri vuosien välillä mm. hydrologisista tekijöistä johtuen. Tervasnevan alapuolen vedenlaatua on tarkkailtu ennakkoon seitsemän kertaa vuosina Tervasnevan alapuolisesta ojasta sekä Hanhiojan suulta ja Siikajoen pääuomasta. Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pää-

9 sevät purkautumaan. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Tervasnevan tuotantoon suunnitellusta alueesta on noin puolet jo metsäojitettua aluetta. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on eri soiden välillä ja samallakin suolla kunnostustöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Suurimmillaan valumat ovat yleensä keväällä, jolloin valuma voi hetkellisesti olla satoja l/s km 2. Myös rankkojen kesäsateiden aikana hetkelliset valumat voivat olla suuria. Kuntoonpanosoiden keskivaluma on ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella vuosien keskiarvona seuraava (talvella ja keväällä valumia ei ole mitattu vuoden 1999 jälkeen): talvi ( ) 10 l/s km 2 kevät ( ) 64 l/s km 2 kesä 13,9 l/s km 2 syksy 12,2 l/s km 2 9 Kuntoonpanovaiheen vaikutukset valumaveden laatuun vaihtelevat mm. suotyypin mukaan. Turpeeseen aikaisemmin sitoutuneet aineet vapautuvat kuivatusvaiheessa valumavesiin. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkin aineen kohdalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilta, joista suurimmalla osalla kuntoonpanovaiheen vesienkäsittelymenetelmänä on ollut pintavalutus, lähtevän veden keskimääräinen laatu vuosina on ollut seuraava (n = soiden lukumäärä): n kpl Kiinto-aine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l NH 4 -N µg/l Talvi 26 6, Kevät 15 7, Kesä 44 9, Syksy 20 4, Tuotantovaihe Turvetuotantoa varten ojitetulla suolla kuiva pintakerros vähentää pintavaluntaa ja lisää veden imeytymistä turpeeseen. Yleensä valuntahuiput ovat turvetuotantoalueella luonnontilaista pienempiä, koska veden varastointikyky on turvesuolla suurempi. Veden varastointitilavuus riittää kuitenkin yleensä tasaamaan vain pieniä valumahuippuja. Rankkasateen aikana turpeen vedenvarastointikapasiteetti voi ylittyä, jolloin suohon imeytyvä ylimääräinen vesi purkautuu nopeasti. Tiheä kuivatusojasto nopeuttaa veden kulkeutumista ja tämä voi näkyä äkillisinä ylivirtaamapiikkeinä. Uusilla ja paksuturpeisilla turvetuotantoalueilla on enemmän vedenvarastointikykyä kuin vanhoilla, mataloituneilla turvekentillä.

10 Turvetuotantosuon valuntahuippuja voidaan tasoittaa vesiensuojelutoimilla, kuten vähentämällä ojien kaltevuutta ja asentamalla sarkaojien päihin päisteputkia ja lietteenpidättimiä sekä virtaamansäätöpadoilla ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden yhteydessä hetkelliset valuntahuiput voivat olla huomattavan suuria. Virtaamahuippuja voidaan hallita vesien pumppauksella vesiensuojelurakenteisiin. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta saattaa loppua pitkäksi aikaa kokonaan. Myös kuivana kesänä valunta voi tyrehtyä. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Tervasnevan vedet tullaan johtamaan vesistöön pintavalutuskentän kautta, jolle vedet pumpataan sulan maan aikana. Talvella vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta vesistöön. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten (pvk) ja laskeutusaltaallisten (la) tarkkailusoiden vedenlaadun tarkkailutulokset eri vuodenajoilta vuosina (n = soiden lukumäärä keskimäärin vuodessa): 10 Vuodenaika Vesiensuojelu n kpl Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Talvi La Kevät La Kesä Pvk 14 4, Syksy Pvk 3 2, Pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatu on vaihdellut huomattavasti eri soilla. Myös epäorgaanisten ravinteiden osuuksissa kokonaisravinteista on suurta vaihtelua soiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisiltä tarkkailusoilta kesän ylivalumien aikana mitattuja ominaiskuormituslukuja (brutto) vuosina : Vuosi n kpl q l/s/km 2 Kiintoaine g/ha/d COD Mn g/ha/d Kok.P g/ha/d Kok.N g/ha/d , , , , , , , , , , , ,0 29 Keskiarvo 41, ,5 54 Arvio Tervasnevan turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden keskimääräisten vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella Tervasnevan vesistökuormituksen (netto) arvioidaan olevan kuntoonpanovaiheen aikana noin 871 kg/v kiintoainetta, 13,8 kg/v fosforia ja 737 kg/v typpeä. Vuorokausikuormitukset ovat suurimmat keväällä tai talvella. Talviaikaisen laskentaaineiston vähäisyys lisää vuosikuormitusarvion epävarmuutta.

11 Tervasnevan bruttokuormitukseksi keskimääräisessä virtaamatilanteessa tuotantovaiheessa arvioidaan noin 3,2 kg/vrk kiintoainetta, 21 kg/vrk COD Mn, 0,03 kg/vrk fosforia ja 0,7 kg/vrk typpeä. Ylivalumatilanteessa kuten kesän rankkasateiden jälkeen kuormitus voi olla selvästi keskimääräistä suurempaa, kun se alivalumakaudella jää keskimääräistä pienemmäksi. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan vuosikuormitus jakautuu melko tasaisesti eri vuodenajoille, mutta päiväkuormitukset ovat selvästi suurimmat keväällä, koska vuodenaika on pituudeltaan lyhyin. Vuositasolla bruttokuormituksen arvioidaan olevan noin kg kiintoainetta, kg COD Mn, 24 kg fosforia ja 530 kg typpeä. 11 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tervasnevan turvetuotantoalueella ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon aikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy talvikauteen. Pölyämisen esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly pääsee nousemaan korkealle ilmavirtausten mukana. Luonnollisen taustalaskeuman rajana on pidetty arvoa 1 g/m 2 /kk, jossa voi myös esiintyä ajallista ja paikallista vaihtelua. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, yleensä loka-huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua.

12 Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Eri tuotantovaiheissa melutaso koneiden lähellä on dba. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu, jonka aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle melulähteestä 12 Jätteet Tervasnevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä lukuun ottamatta vähäisiä. Vuosittain syntyvät jätemäärät kirjataan työmaapäiväkirjaan jätejakeittain. Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikajoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Tervasnevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Jätteiden haitallisuutta vähennetään ohjeistamalla työmaan jätteiden keruu ja käsittely. Työmaan jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu, jota syntyy koneiden ja laitteiden korjauksessa sekä käytöstä poistetusta tuotantokalustosta. Metalliromu kerätään tukikohta-alueelle sille erikseen osoitettuun paikkaan ja toimitetaan tilanteen mukaan kunnan osoittamaan hyötyjätteiden keruupaikkaan tai suoraan metallijätteen käsittelijälle.

13 13 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Tervasneva on keskiosiltaan ojittamaton, suon reuna-alueet on pääosin metsäojitettuja. Tuotantoon suunnitellusta pinta-alasta on noin puolet ojitettu. Suon lounaispuolella sijaitsee peltoja, muutoin suon ympäristö on metsätalouskäytössä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tervasnevan ympäristö on asuttu. Kaksi rakennettua kiinteistöä sijaitsee noin 500 metrin päässä tuotantoalueen itäpuolella. Enemmän asutusta on noin metrin etäisyydellä suon etelä-, lounais- ja länsipuolella. Ympäristön asutus ja pellot ovat keskittyneet Siikajokivarteen ja paikallistien nro 8110 läheisyyteen. Kaikkiaan noin 1 km:n etäisyydellä suosta on parikymmentä rakennettua kiinteistöä. Alueen luonto ja suojelukohteet Tervasnevan lähiympäristössä ei sijaitse suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin Natura-suojeluohjelmaan kuuluva alue Revonneva Ruonneva sijaitsee noin 3,3 km:n etäisyydellä suon koillispuolella ja se kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Suon ympäristössä noin 0,5 2 km:n etäisyydellä sijaitsee muutamia muinaismuistokohteita. Lisäksi suon luoteispuolella noin 1,8 km:n etäisyydellä sijaitsee Ruukinkosken ja Sahanseudun alueen rakennettu kulttuuriympäristö ja kaakkoispuolella noin 3 km:n etäisyydellä sijaitsee Paavolan kirkonseudun rakennettu kulttuuriympäristö. Tervasnevalla on tehty kasvillisuus- ja linnustoselvitys vuonna Selvityksen mukaan Tervasnevan kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet eri-ikäiset ojitukset. Suon reuna-alueet ovat ojitettuja. Suon keskiosa on lähes luonnontilaista karua lyhytkorsinevaa ja rahkanevaa. Suon reunaosat ovat niukkaravinteisia ojitusten muuttamia rämetyyppejä. Suon linnusto on niukkaa. Uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävistä lajeista suolla tavattiin pensastasku, käki ja metso. Suon lähiympäristössä ei sijaitse pienvesiä. Alueen hydrologia Tuotantoalue kuuluu Hanhiojan valuma-alueeseen. Siikajoen vesistöalueen pinta-ala on Saarikosken kohdalla km 2 ja Ruukissa Hanhiojan kohdalla noin km 2. Hanhiojan valuma-alueen pinta-ala on 21,95 km 2.

14 14 Virtaamat Hanhijoen suulla ja Siikajoessa Hanhijoen kohdalla: Valuma l/s km 2 Hanhinoja l/s Siikajoki Hanhiojan alapuolella m 3 /s Koko vuosi MQ 8,0 0,18 41 Joulu maaliskuu MQ 2,2 0,05 26 Kesä syyskuu MQ 4,0 0,09 28 MNQ 3,0 0,07 6,5 MHQ 25 0, Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Tervasnevan alapuolella vesi oli vuosina keskimäärin hyvin tummaa sekä humus- ja ravinnepitoista. Erityisesti heinäkuussa 2004 veden fosfori-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita ja vesi oli hyvin sameaa. Fosfaattifosforin pitoisuus oli tuolloin korkea. Myös syyskuussa 2004 vedenlaatu oli kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta heikko. Vedenlaatu oli mahdollisesti osittain sulamisvesistä johtuen selvästi parempi toukokuussa kuin heinä syyskuussa Hanhiojan vesi oli Tervasnevan alapuolisen havaintopisteen tavoin keskimäärin hyvin tummaa sekä humus- ja ravinnepitoista. Erityisesti heinäkuussa 2004 ja 2006 fosforipitoisuudet olivat korkeita, pääosa fosforista oli fosfaattimuodossa (70 82 %). Tällöin vesi oli myös selvästi sameaa. Toukokuussa 2005 ja 2006 typpipitoisuudet olivat korkeita. Hanhiojan suulla keskimääräiset pitoisuudet olivat enimmäkseen hieman matalampia kuin Tervasnevan alapuolisella pisteellä lukuun ottamatta sähkönjohtavuusarvo, joka on Hanhiojassa keskimäärin korkeampi. Siikajoen veden keskimääräinen happitilanne on ollut Hanhiojan alapuolella Revonlahdella talvella tyydyttävä ja kesällä hyvä. COD Mn - ja väriarvojen perusteella vesi on hyvin humuspitoista; veden väriluku on ollut talvisin keskimäärin tasoa 204 mg/l Pt ja kesäisin tasoa 203 mg/l Pt. Rautapitoisuudet ovat olleet kesäisin tasoa µg/l ja talvisin tasoa µg/l. Siikajoen ph on ollut sekä talvi- että kesäaikaan keskimäärin alhainen. Veden puskurikyky on vaihdellut huonosta erinomaiseen. Tulvakautena ph ja alkaliniteetti laskevat usein varsin alhaisiksi. Siikajoen vesi on ollut lievästi sameaa ja veden kiintoainepitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot ovat pääosin olleet lievästi koholla. Talviaikainen fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 64 µg/l ja typpipitoisuus 949 µg/l. Kesän keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat tyypillisiä reheville vesille. Kalasto ja kalastus Tietoja Tervasnevan alapuolisen Siikajoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu Siikajoen vesistön kalataloustarkkailun tuloksista vuodelta 2000 sekä postitse maalis-huhtikuussa 2006 tehdystä kalastustiedustelusta, joka kattoi kaikki Tervasnevan alapuoliset tilat Ruukin taajaman kohdalle saakka. Kalataloustarkkailuun sisältyvän kalastuskuntakohtaisen kalastustiedustelun tulosten mukaan Revonlahden osakaskunnan alueella, joka ulottuu noin 20 km Tervasnevan tasalta Pöyryn voimalan alapuolelle, vuonna 2000 yleisimmin käytössä olleet pyydykset olivat verkot, katiskat, heittova-

15 vat ja madekoukut. Kalastajakohtainen saalis oli yhteensä 26 kg, josta hauen, lahnan, särjen ja ahvenen yhteenlaskettu osuus oli 58 %. Kirjolohen kokonaissaaliista oli noin 20 %. Myös taimenta ja harjusta saatiin saaliiksi. Muut saaliskalat olivat made, säyne, ruutana ja kiiski. Tervasnevan lupahakemukseen liittyvän tiedustelun piiriin tuli 30 Tervasnevan alapuolisen Hanhiojan ja Siikajoen rantatilaa. Tiedustelun vastasi 66,7 % henkilöistä, joille tiedustelu kohdistettiin. Tiedustelualueella kalastettiin vähäistä pilkkimistä lukuun ottamatta toukosyyskuussa. Kalastavia henkilöitä oli yhteensä vajaa 40. Seisovista pyydyksistä käytössä oli lähinnä katiskoita (9) ja harvoja verkkoja (6), joita käytti % tiedustelualueen kalastavista talouksista. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin yli kaksi kuukautta. Mato-ongilla ja heittokalastusvälineillä kalastus oli suosituinta, sillä niillä kalasti % talouksista. Vapavälineiden kokonaismäärät olivat kuitenkin melko pieniä. Saaliiksi saatiin haukea, ahventa, säynettä, lahnaa, särkeä ja madetta yhteensä 195 kg, mistä haukea oli hieman yli puolet, ahventa 23 %, lahnaa 16 % ja särkeä 10 %. Muita lajeja saatiin vain satunnaisesti pieniä määriä, eikä mateesta ja säyneestä saatu saalisarvioon tarvittavia tietoja vastaajilta. Kaikki neljä tärkeintä lajia olivat yleisiä talouskohtaisissa saaliissa, jota kertyi 10,8 kg kalastanutta taloutta kohden. Kymmenen taloutta otti vastauksissaan kantaa kalojen makuvirheisiin. Yksi talous ei ollut havainnut makuvirhettä, kun taas yhdeksän totesi makuvirhettä esiintyvän kaloissa ja sen heikentävän kalojen käyttökelpoisuutta. Kolme taloutta ilmoitti makuvirheiden estävän kalojen syönnin. Virhettä kuvattiin yleisimmin mudan mauksi, eikä sitä nimetty esiintyväksi vain tietyissä kalalajeissa. 15 Pohjavedet Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Alueen virkistyskäyttö Virkistyskäyttö Siikajoessa on lähinnä veneilyä ja uimista. Rantatiloja on asuttu ympärivuotisesti ja niitä on myös mökkikäytössä runsaasti. Tiloista 35 %:lla on rantasauna ja lähes kaikilta tiloilta uidaan Siikajoessa. Joen vettä käytetään saunavetenä melko yleisesti. Joen lähellä on kahdella tilalla kaivo ja yhden tilan karjalle joesta otetaan juottovettä. Muut kuormittavat toiminnat Suon itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Paavolan Turve Ky:n Isoneva. Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Uljuan altaan säännöstely vaikuttaa oleellisesti alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja vedenlaatuun. Siikajoen vesistöalueella oli vuonna turvetuotantoaluetta, joista kolme oli kokonaan kuntoonpanossa ja lopuilla oli tuotantoa. Tuotantopinta-ala oli ha. Tuotannosta poistuneita alueita ilmoitettiin 457 ha ja tuotantoa varten kuntoonpantavana oli 323 ha.

16 Hanhiojan valuma-alue on valtaosin metsäojitettua suota ja metsämaata. Lisäksi alueella on jonkin verran peltoja. Siikajoen hajakuormitusselvityksen mukaan Siikajoen alaosan alueesta on noin 17 % peltoa. Alueella on tehty metsäojituksia vuosina noin 10 %:lla valuma-alueen pinta-alasta ja avo-hakkuita noin 7 %:lla valuma-alueesta. Alueella harjoitetaan myös karjataloutta. Tervasnevan lähialueen asutus ja pellot ovat keskittyneet Siikajokivarteen sekä paikallisteiden varsille. 16 Vesistön käyttökelpoisuus Siikajoen pääuoman vedenlaatu Tervasnevan kohdalla on ympäristöhallinnon vuosien aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan välttävä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin Tervasnevan alueella ei ole uhanalaisia suotyyppejä eikä uhanalaisia tai harvinaisia kasveja, joiden esiintymiseen turvetuotannon aloittaminen vaikuttaisi. Alueen kasvillisuutta ovat muokanneet eri aikoina tehdyt ojitukset. Karuuntuvan kasvillisuuden vuoksi alueen linnusto on melko niukkalajinen eivätkä turvetuotannon aiheuttamat muutokset linnustoon näin ole kovin merkittäviä. Alueella on tavattu muutamia silmälläpidettäväksi luokiteltuja lintulajeja. Tervasnevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita tai kalataloudellisesti tai luonnonsuojelullisesti arvokkaita pienvesiä, joihin tuotantotoiminnalla voisi olla vaikutusta. Suon kuntoonpano turvetuotantoon aiheuttaa paikallisia muutoksia suon kasvillisuuteen ja maisemaan. Vaikutus pintavesiin Tervasnevan turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Hanhiojan suulla (F = 21,95 km 2 ) sekä Siikajoessa Hanhiojan kohdalla (F km 2 ). Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laskettiin brutto- ja nettokuormituksesta kesän ja talven keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä kesän bruttokuormituksesta ali- ja ylivirtaamakaudella. Kuormituksena vaikutusarviossa on käytetty hakemuksessa esitettyjä kuormitusarvioita. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Tervasnevan ennakkotarkkailunäytteiden perusteella laskuojan vesi on ollut hyvin tummaa (väriluku 425 mg/l Pt), humuspitoista (COD Mn 66 mg/l) ja ravinteikasta (kok.p 193 µg/l, kok.n µg/l). Joskin neljästä vesinäytteestä vuoden 2005 näytteen vedenlaatu oli selvästi parempi kuin muissa näytteissä. Hanhiojan suulla vedenlaatu on ollut hieman parempaa kuin Tervasnevan laskuojassa, mutta silti hyvin tummaa ja ravinnepitoista, etenkin fosforia vedessä on ollut paljon. Vedenlaatuun vaikuttavat valumaalueen metsäojitukset sekä osaltaan myös Hanhiojan alaosalle sijoittuva peltoviljely. Hanhiojaan laskee myös Isonevan turvetuotantoalueen vesiä noin 20 ha:n alueelta.

17 Hanhiojan veden humuspitoisuuteen Tervasnevan kuormituksella arvioidaan olevan vaikutusta lähinnä kuntoonpanovaiheessa, jolloin COD Mn -arvo nousee kesällä kuormituksen vaikutuksesta vajaat 6 mg/l ja talvella 17 mg/l. Tuotantovaiheessa COD Mn -arvon muutokset ovat vähäisempiä, varsinkin kun pitoisuuslisäyksiä verrataan Hanhiojasta kesäaikana mitattuun humustasoon (COD Mn keskimäärin 43 mg/l). Kiintoaineen osalta kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset arvioidaan kesäaikana melko pieniksi (0,4 0,6 mg/l); kiintoainepitoisuus nousee eniten tuotantovaiheessa talvella (1,1 mg/l). Tervasnevalta tuleva orgaanisen aineen kuormitus voi lisätä Hanhiojan veden humuspitoisuutta ja tummuutta etenkin suon kuntoonpanovaiheessa ja talviaikana. Tuotantovaiheessa vaikutukset veden väriin ja kiintoainepitoisuuteen arvioidaan varsin pieniksi. Tervasnevan kuormituksen aiheuttamat laskennalliset fosforin ja typen pitoisuuslisäykset Hanhiojan suulla ovat suuria sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa erityisesti talven alivirtaamatilanteessa. Kesällä pitoisuuslisäykset ovat pienempiä kuin talvella, mutta pitoisuusvaikutukset ovat kuitenkin selviä. Kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa Hanhiojan typpipitoisuuden arvioidaan nousevan Tervasnevan kuntoonpanovaiheen aikana 145 µg/l ja tuotantovaiheessa 90 µg/l; fosforin osalta pitoisuuslisäykset ovat 4 6 µg/l. Hanhiojan suulla todettu fosforipitoisuustaso on ollut korkea, keskimäärin 168 µg/l, joten Tervasnevan kuormituksen aiheuttama fosforilisäys on tähän tasoon nähden vain noin 3 %. Typen osalta pitoisuusvaikutus on suurempi, noin 13 % Hanhiojassa todetusta pitoisuustasosta (1 073 µg/l). Tämän perusteella Tervasnevan typpikuormitus voi jonkin verran lisätä Hanhiojan rehevyyttä. Ojan nykyinen rehevä tila huomioon ottaen turvetuotantoalueen ravinnekuormitus ei kuitenkaan merkittävästi muuta ojan rehevyystasoa. Hanhiojan veden voimakkaan tumma väri myös toimii rajoittavana tekijänä ja hieman pienentää ravinnelisäyksen rehevöittävää vaikutusta. Siikajoessa Hanhiojan kohdalla Tervasnevan kuormituksella ei ole käytännössä vaikutuksia vedenlaatuun. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laimentuvat niin suureen vesimäärään, ettei ravinnepitoisuuksissa, veden värissä tai kiintoainepitoisuudessa ole havaittavissa muutoksia. 17 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Siikajoen kalasto entisen Ruukin kunnan alueella koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Tervasnevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Siikajoen vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Siikajoella ilmeisesti jo pitkään myös ilman Tervasnevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Tervasnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.

18 Yksittäisten, pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voivat ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Siikajokeen johdetaan Tervasnevan lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Tervasnevan tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. 18 Pölyn vaikutukset Tervasnevan turvetuotanto ei aiheuta jatkuvaa pölyhaittaa alueen asutukselle, mutta tuotantoalueen itäpuolella 500 metrin päässä sijaitsevissa kiinteistöissä ajoittaista pölyhaittaa saattaa esiintyä. Mikäli olosuhteet ovat epäedulliset (mm. voimakas tuuli tai inversio), pölyhaittaa voi esiintyä myös muissa noin kilometrin säteellä sijaitsevissa kiinteistöissä. Pölyä voi kulkeutua ajoittain myös Siikajoen pääuomaan. Suon ympäristö on pääosin metsää, mikä vähentää pölyhaitan esiintymistä ympäristössä. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat kesäisin olleet lännestä (17 % kaikista tuulista) ja kaakosta (14 %). Lännen- ja etelänpuoleinen tuuli vähentää osaltaan pölyhaittojen esiintymisen mahdollisuutta Siikajoella ja suon eteläpuoleisessa asutuksessa. Suon ympäristö on pääosin metsää, mikä vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Turve kuljetetaan Isonevan turvetuotantoalueen tiestöä ja rakennettavaa tiestöä hyväksi käyttäen. Melun ja tärinän vaikutukset Tervasnevan turvetuotannon melusta aiheutuu haittaa suon läheisyydessä. Lisäksi kuljetustuksista aiheutuu melua. Epäedullisissa olosuhteissa (esim. myötätuuli) ja mikäli käytetään keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa, toiminnan aiheuttama melu voi ylittää terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot lähimmässä kiinteistössä. Kauempana tuotantoalueista sijaitsevissa kiinteistöissä ohjearvot eivät todennäköisesti ylity. Vallitsevat tuulensuunnat ovat alueella pääasiassa länsi kaakosta, mikä osaltaan vähentää meluhaitan esiintymistä suon eteläpuolella sijaitsevissa kiinteistöissä. Myös suota ympäröivällä kasvillisuudella (metsä) on todennäköisesti ääntä vaimentava vaikutus. Kuitenkin epäedullisissa olosuhteissa (esim. kova pohjoistuuli) ohjearvojen ylitys voi olla mahdollinen. Kasvillisuuden ohella maaston muodot vaikuttavat äänen leviämiseen. Suon kuntoonpanovaihe on monia muita työvaiheita meluisampi. Kuntoonpanotoimien aikana olosuhteiden ollessa suotuisat päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä noin metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db noin 500 metrin etäisyydellä työskentelykohdasta sijaitsevilla kiinteistöillä, mikä tarkoittaa lähinnä kahta kiinteistöä suon itäpuolella. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Ennen kantatietä turve kuljetetaan paikallisteitä myöten, joiden varrella asutus on vähäistä. Kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää kantatiellä pieneksi. Paikallistien nro 8110 varrella on runsaasti asutusta. Tuotantoalueen teiden lisäksi myös muualla kuljetusreitin varrella turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua. Tärinää voi aiheutua lähinnä turvekuljetuksista.

19 19 Puupolttoaineiden hakettamisen vaikutukset Hakettamisen aiheuttama pöly ja melu ovat verrannollisia normaaliin puuston hakkuu- ja korjuutoimintaan. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennakkotarkkailu Ennakkonäytteitä on otettu pisteistä Ter1 (Tervasnevan alapuoli) sekä Han0 (Hanhiojan suu) vuosina 2004, 2005 ja Käyttötarkkailu Tervasnevan käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kunnostamaan turvetuotantoon ja sen jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Vuosittain toiminnasta laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan vaadittaessa ympäristökeskukseen ja päästötarkkailun raportin laatijalle ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Päästötarkkailu Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa otetaan päästötarkkailunäytteitä mittapadolta 1. Mittapadolta otettavassa näytteenottotiheydessä noudatetaan seuraavaa ohjetta: Työvaihe tai ajanjakso Kunnostustyöt käynnissä (aina kun aktiiviset toimenpiteet käynnissä) Kevättulva Kesä lokakuussa Muutoin marras toukokuussa Näytteenottotiheys 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/viikko 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/kuukausi Mittapatonäytteistä määritetään kiintoaine, kok.p, kok.n, COD Mn, NH 4 -N ja ph. Mikäli turvetuotantoalue ei siirry aktiivisesta kunnostusvaiheesta suoraan tuotantosuoksi, voidaan valvovan viranomaisen kanssa päättää kunnostusvaiheen näytteenoton harventamisesta.

20 Hakemusta on täydennetty ( ) siten, että kuntoonpanovaiheessa pisteestä Han0 otetaan vesistötarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa, joista ensimmäinen otetaan kevättalvella ja loput kolme kesä-, heinä- ja elokuussa. Kuntoonpanovaiheen päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otetaan samoin ajankohtina. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, Kok.P, Kok.N, PO 4 -P, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, sameus, A-Klorofylli (kesä-elokuu), NO 2 +NO 3 -N ja NH 4 -N. 20 Tuotantovaihe Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään lupakauden aikana yhtenä vuonna. Päästötarkkailu tehdään samana vuonna kuin muidenkin Siikajoen lähialueen tuotantosoiden päästötarkkailu. Tarkkaa vuotta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä. Tervasnevan vesiä tarkkaillaan kuntoonpanovaiheen aikana 1 2 vuoden ajan, minkä vuoksi tuotantovaiheen tarkkailuksi riittää yksi tarkkailuvuosi lupakaudella. Päästötarkkailua tulisi näin ollen lupakaudelle 2 3 vuonna. Tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään mittapadolta 1. Virtaamat mitataan mittapadolta. Näyteenottokaudella otetaan yksi näyte kahdessa viikossa. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä analysoidaan kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) analysoidaan PO 4 -P, NH 4 -N, NO 2+3 -N ja rauta. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Hakijat ovat esittäneet, että Tervasnevan vesistötarkkailu liitetään Siikajoen turvetuotantoalueiden vuosien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan. Ohjelmaa uusittaessa vuoden 2011 jälkeen Tervasneva liitetään uuteen ohjelmaan. Kalataloudellinen tarkkailu Hakijat ovat esittäneet, että Tervasnevan kalataloudellinen tarkkailu tehdään Siikajoen yhteistarkkailun puitteissa. Pöly- ja melutarkkailu Hakijat ovat katsoneet, ettei perusteita pöly- tai melutarkkailuvelvoitteen määräämiselle ole.

21 21 Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu Koska tuotanto ei tule Tervasnevalla loppumaan ensimmäisellä lupajaksolla, eivät hakijat tässä vaiheessa ole esittäneet yksityiskohtaisempaa selvitystä tuotannon päättymisen jälkeisestä tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotannon keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Tervasnevan turvetuotantoalueelle tullaan ennen varsinaisen tuotantotoiminnan aloittamista laatimaan sisäasianministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisiin tuotantoalueen häiriö- ja ympäristövahinkotilanteisiin on esitetty hakemukseen liitetystä turvetuotannon ympäristöohjeessa. Ympäristövahinkovakuutus Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Tervasnevalla kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida suon kuntoonpanovaihe, vesiensuojelutekniikka, sijainti Siikajokeen nähden ja pinta-ala huomioon ottaen 2,10 /tuotantohehtaari vuodessa. Suon tuotantopinta-ala on 78,2 ha, joten kalatalousmaksu olisi 165 vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa kuntoonpanovaiheen tarkkailun osalta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Siikajoen kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Siikajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Siikajoen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.

22 22 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että alueiden käytön-, vesivara- ja luonnonsuojeluviranomaisen kannalta hakemukseen ei ole huomautettavaa. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet arvioidaan valtionneuvoston antaman periaatepäätöksen nojalla erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantumista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella on alustavasti arvioitu ihmistoiminnan vaikutuksia suurimpiin jokiin ja ne ovat arvioitu Siikajoella merkittäviksi. Tervasnevan vesiensuojelun pitää olla niin tehokasta, että sen tuotantoon ottaminen ei ole esteenä Siikajoen tilan parantumiselle. Vesistövaikutusarvio on asiallinen ja ennakkotarkkailua on tehty. Turvetuotantoa on suunnattava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen ohjelman mukaisesti jo ojitetulle alueelle. Kysymyksessä olevasta alueesta puolet on ojitettu. Lupa voidaan myöntää, koska vesiensuojelu on BAT-periaatteen mukaista. Tarkkailulla on kuitenkin varmistettava, ettei hanke vaikuta Siikajoen tilaan heikentävästi. Hanke on liitettävä hakemuksessa esitettyyn Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan. Vesistötarkkailuun on lisättävä Hanhiojan suun (Han0) tarkkailu myös kuntoonpanovaiheen 1 2 vuotena silloin, kun suolla tehdään kuntoonpanovaiheen päästötarkkailua. Vesistötarkkailuun on lisättävä tarkkailupiste myös Siikajokeen, koska turvetuotannon yhteistarkkailussa ei ole havaintopaikkaa Siikajoessa Hanhiojan laskukohdan alapuolella. Tarkkailupaikka voi olla Ruukin uuden sillan kohta, josta on aikaisempaakin vedenlaatutietoa. Vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan kuuluvan havaintopaikan Siikajoki 8-tien silta tuloksia on käytetty lupahakemuksen vesistön tilan arvioinnissa. Vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa paikka kuuluu perusseurantaan ja tiedot ovat käytettävissä jatkossakin. Pumppaus pintavalutuskentälle on aloitettava aina mahdollisimman aikaisin, eikä pintaa irrottaviin toimii saa ryhtyä ennen kuin vedet johdetaan pintavalutuskentälle. Pumppausta on syksyisin jatkettava mahdollisimman pitkään riippumatta tuotannon kestosta, joka voi päättyä joskus jo heinäelokuussa. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä vuoden 2016 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Tervasnevan turvetuotannolla on selvä vaikutus Hanhiojan vedenlaatuun, ja pitoisuudet nousevat jossain määrin myös Siikajoessa. Hanhiojan merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen. Lisääntyvä kuormitus lisää kuitenkin Siikajoessa jo nykyään havaittavia kalataloudellisia haittoja, kuten pyydysten likaantumista, pohjan liettymistä ja kalojen makuvirheitä. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.