ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 52/11/1 Dnro PSAVI/260/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 52/11/1 Dnro PSAVI/260/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Jylennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Siikalatva ja Kärsämäki Turveruukki Oy Teknologiantie OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 6 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 21

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Siikalatvan kunnassa sijaitsevan Jylennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 58/03/2 lupamääräysten tarkistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 58/03/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 58/03/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Piippolan kunnassa sijaitsevan Jylennevan kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Ristisenojan kautta Lamujokeen ja edelleen Siikajokeen. Tuotantoala on 72 ha auma-alueet mukaan lukien. Alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Kalasto- ja kalastusvahinkojen estämiseksi on määrätty 144 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Jylennevan hankealue on kokonaan vuokrattua aluetta. Hakija on tehnyt vesienjohtamissopimukset ja teidenkäyttösopimukset maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Siikalatvan kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä Jylennevan kohdalla eikä Jylennevan lähiympäristössä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

4 Toiminta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Jylenneva sijaitsee Siikalatvan kunnan Piippolan kylässä noin 9 kilometriä Piippolan taajamasta etelään Lamujoen vesistöalueella. Turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden tuotantoala on 69,8 ha, sekä kahdesta auma-alueesta, joiden pinta-ala on 2,2 ha. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 72,0 ha. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Jylenneva on kunnostettu turvetuotantoon vuosina ja tuotanto on aloitettu vuonna Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2030 saakka, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Tuotantovaiheessa tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja kuiviketurvetta Hakumenetelmällä, jonka päävaiheet ovat turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Jylennevalla tuotettu polttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Kuiviketurve menee alueen maatalouteen. Jylennevalle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle t/v. Ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Päättyneellä lupakaudella aluetta ei ole käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Jylenneva ei siirry jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen lähimmän 10 vuoden aikana. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Jylennevan vedet johdetaan laskuojalla vesistöön reittiä Ristisenoja Lamujoki Lamujoki Siikajoki. Laskuojan pituus on noin 1,4 km. Laskuoja laskee Ristisenojaan ojan yläosalla, noin 1,6 km Ristisenlammen alapuolella. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi kokoojaojaan asennettua virtaamansäätöpatoa, kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle gravitaatiolla ympärivuotisesti. Vuodesta 2011 alkaen vesien käsittelyä tehostetaan tuotantoaikaisella vesien pumppaamisella pintavalutuskentälle. Muuna aikana vedet johtuvat edelleen gravitaatiolla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan. Jylennevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu kuntoonpanovaiheessa vuosina ja tuotantovaiheessa vuosina 2008 ja Kuntoonpanovaiheen tarkkailu alkoi kesällä 2004 ja päättyi keväällä Tarkkailu oli kuntoonpanovaiheessa ympärivuotista ja tuotantovaiheessa kesäaikaista.

5 5 Päästöt on laskettu Jylennevan päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Jylennevan kuntoonpanovaiheen päästöt ovat olleet seuraavat: Brutto Netto Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v vuosi vuosi keskiarvo arvio edellisessä lupahakemuksessa Jylennevan tuotantovaiheen päästöt ovat olleet seuraavat: vuosi 2006 kesä kg/vrk vuosi kg/v vuosi 2007 kesä kg/vrk vuosi kg/v vuosi 2008 kesä kg/vrk vuosi kg/v vuosi 2009 kesä kg/vrk vuosi kg/v keskiarvo kesä kg/vrk vuosi kg/v arvio edellisessä lupahakemuksessa Brutto Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02 4,9 0, ,01 4,5 0, , , , , ,3 200 Arvio Jylennevan tulevista päästöistä: Brutto Netto Kiintoaine kg/vrk Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Fosfori kg/vrk Typpi kg/vrk talvi 2,8 0,02 0,8 1,4 0,01 0,4 kevät 15 0,10 2,9 8,3 0,04 1,1 kesä 4,2 0,06 0,7 3,1 0,05 0,4 syksy 4,2 0,04 1,7 2,8 0,02 1,2 vuosi kg/v ,3 212

6 Pöly, melu ja liikenne 6 Jylennevan turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Jylennevan alueelta ei ole tullut pöly- tai meluvalituksia. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä traktoriliikennettä. Työmaan vetokalustona käytetään kolmea pyörätraktoria ja aumauskoneena tela-alustaista puskutraktoria. Jylennevan turve on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti pahimpia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti ja toimitus ajoittuu yleensä kahteen jaksoon. Jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa/vrk. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin viikon. Varastointi ja jätteet Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikalatvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Jylennevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Tuotannon aikana koneissa käytetään kevytpolttoöljyä. Muu energiankäyttö koostuu lähinnä työmaan henkilöliikenteen energiankulutuksesta sekä aggregaatin polttoaineen kulutuksesta. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa. Polttoaineet on varastoitu yhteen yleensä litran kaksoisvaippaiseen terässäiliöön. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaatukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg/tuotantokausi. Hakuyksikön työkoneiden ja veto-koneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin kg/tuotantokausi. Turvetyömaalla traktori- ja aumauskalustoa sekä työkoneita varten varastoitavien voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet on varastoitu myyntipakkauksissaan työmaatukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa. Varastointipaikka on lukittava kontti. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta nro 379/2008. Kannot ja muu puuaines käytetään energiana. Kivet, kivennäismaat, pintamaat ja lasketusaltaiden lietteet hyödynnetään maan- ja vesirakennusmateriaalina ja maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan alueella toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

7 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Jylenneva on tuotannossa oleva turvesuo. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä Jylennevan pohjoispuolella. Jylennevan lähiympäristö on metsää. Jylennevan lisäksi Ristisenojan valuma-alueella on turvetuotantoa Piipsannevalla ja Paskonevalla. Piipsannevan vedet johdetaan 236 ha:n alueelta Ristisenojan alaosalle. Kuntoonpanovaiheessa olevan 100 ha:n suuruisen Paskonevan vedet johdetaan Pasko-ojan kautta Ristisenojan alaosalle. Koko Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna ha, josta kuntoonpanovaiheessa oli 694 ha ja tuotannossa ha. Tuotannosta on poistunut 778 ha. Vuonna 2009 jälkikäytössä oli 995 ha. Jylennevalta kaakkoon sijaitsee Luomanevan turvetuotantoalue. Sen vedet johdetaan Pyhäjoen vesistöalueelle. Ristisenojaan johdetaan vesiä myös Haapaveden voimalaitoksen tuhkanläjitysalueelta. Haapaveden kaupungin käytöstä poistetulta lietteenläjitysalueelta, joka sijaitsee Ristisenojan valuma-alueella, vedet on johdettu kesästä 2009 lähtien siirtoviemärillä Haapaveden jätevedenpuhdistamolle. Peltoa Ristisenojan valuma-alueella on noin 890 ha. Pellot sijaitsevat lähes kokonaan Ristisenojan alaosalla. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Jylennevan lähiympäristössä ei ole suojelukohteita tai pohjavesialueita. Ristisenojan valuma-alueen pinta-ala on 173 km 2. Valuma-alueen muutamat pienet lammet sijaitsevat valuma-alueen yläosalla. Jylennevan turvetuotantoalueen osuus Ristisenojan valuma-alueen pinta-alasta on 0,4 %. Lamujoen valuma-alueen pinta-ala Ristisenojan yhtymäkohdassa on noin 703 km 2. Ristisenojan virtaamaa ei mitata. Virtaama on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin perusteella.

8 8 Virtaamat (m 3 /s) Ristisenojan suulla (F=172,5 km 2 ) ja Ristisenperällä (F~35 km 2 ) sekä Lamujoessa Ristisenojan liittymässä (F=703 km 2 ) ovat: koko vuosi m 3 /s joulumaaliskuu m 3 /s kesäsyyskuu m 3 /s Ristisenojan suu MQ MNQ MHQ 1,6 0,06 23,7 0,62 0,07 5,1 1,1 0,12 7,7 Ristisenperä MQ MNQ MHQ 0,33 0,01 4,8 0,12 0,02 1,0 0,23 0,03 1,6 Lamujoki Ristisenojan liittymässä MQ MNQ MHQ 5,8 1,1 52 3,3 1,4 13,6 4,1 1,5 17,3 Vedenlaatu Lamujoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Myös vuosien vedenlaatutietoihin perustuva Lamujoen vesien yleinen käyttökelpoisuus on tyydyttävä. Ristisenojan tilaa ei ole luokiteltu. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Lamujoella fosforin kokonaiskuormitusta tulisi vähentää noin viidenneksellä nykyisestä, jotta kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille. Jylennevan turvetuotantoalueella vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella, mikä on toimenpideohjelmassa esitetty vesienkäsittelymenetelmä uusille turvetuotantoalueille. Jylenneva ei sijaitse happamalla sulfaattimaalla. Jylennevan purkuvesistön laatua tarkkaillaan Ristisenojassa Jylennevan laskuojan yläpuolella ja alapuolella sekä Ristisenojan alaosalla, missä vedenlaatuun kuitenkin vaikuttaa paljon valuma-alueen muu kuormitus. Ristisenojan yläosalla happitilanne on ollut yleensä Jylennevan yläpuolella huono, mutta alapuolella huomattavasti parempi. Jylennevan yläpuolella vesi on hapanta, mutta Jylennevan alapuolella ph on ollut enimmäkseen yli 6. Ristisenojan yläosalla vesi on erittäin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Kesällä väri- ja COD Mn -arvo ovat kohonneet Jylennevan yläpuolelta alapuolelle, mutta talvella arvot ovat olleet suurempia Jylennevan yläpuolella kuin alapuolella. Kiintoainepitoisuudessa ja sameudessa ajalliset vaihtelut ovat olleet suuria. Ravinteita Ristisenojan yläosalla on runsaasti ja pitoisuudet lisääntyvät Jylennevan yläpuolelta alapuolelle. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tuotanto on ollut enimmäkseen typpirajoitteista. Erityisesti nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat pieniä, usein alle määritysrajan. A- Klorofyllin pitoisuudet olivat suuria Jylennevan yläpuolisella tarkkailupaikalla, mihin osaltaan on vaikuttanut tarkkailupaikan sijainti Ristisenjärven alapuolella.

9 9 Vedenlaadussa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia Jylennevan alapuoliselta tarkkailupaikalta Ristisenojan suulle. Jylennevan pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu on ollut kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta heikompi kuin Ristisenojan vedenlaatu Jylennevan yläpuolella. Ristisenojassa vedenlaatu on heikentynyt Jylennevan yläpuolelta alapuolelle. Humuksen määrää kuvaava COD Mn -arvo on lisääntynyt Jylennevan yläpuolelta alapuolelle kesällä keskimäärin 17 mg/l ja kiintoainepitoisuus noin 2 mg/l. Vastaavasti fosforipitoisuus on lisääntynyt noin 45 µg/l ja typpipitoisuus noin 180 µg/l. Jylennevan laskuojan suulta on matkaa alapuoliselle tarkkailupaikalle yli 5 km, joten vedenlaadun heikkeneminen Ristisenojassa Jylennevan yläpuolelta alapuolelle ei välttämättä aiheudu yksistään Jylennevan kuormituksesta. Ristisenojan tarkkailupaikkojen välillä ojaan laskee runsaasti metsäojitettuja alueita sekä Rimpinevan ja Savinevan suot, jotka voivat osaltaan vaikuttaa vedenlaadun heikkenemiseen. Ojan vettä käytetään ainakin satunnaisesti uimiseen ja saunavetenä. Vaikutukset vesistöön Jylennevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Ristisenojassa Ristisenperällä ja Ristisenojan suulla. Jylennevan turvetuotantoalueen laskuojan pituus on noin 1,4 km ja laskuojan suulta on matkaa Ristisenperälle noin 5 km. Ristisenojan yläosalla Ristisenperällä ojan virtaama on pieni, jolloin päästöjen laskennalliset vaikutukset ovat melko selvät. Laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin vedenlaadun tarkkailussa havaitut erot Jylennevan ylä- ja alapuolisen tarkkailupaikan välillä, joten on ilmeistä, että Ristisenojan yläosan vedenlaatua heikentää myös muut tekijät kuin Jylennevan turvetuotannon päästöt. Ristisenojalle laskee myös runsaasti metsäojitettuja alueita sekä Rimpinevan suoalue, jotka vaikuttavat havaittuun vedenlaatuun ojassa. Jylennevan päästöt kuitenkin osaltaan lisäävät Ristisenojan ravinne- ja humuspitoisuutta. Jylennevan päästöjen ei arvioida lisääntyvän nykytilanteesta, vaan päästöt pienenevät tulevaisuudessa alueiden poistuessa tuotannosta. Vaikutukset säilyvät siten aluksi nykyisellä tasolla ja myöhemmin vähenevät pinta-alan pienentyessä. Ristisenojan suulla Jylennevan turvetuotannon päästöjen vaikutukset ovat pienet, eikä niitä voida erottaa Ristisenojan vedenlaadun vaihtelusta. Lamujoessa Jylennevan päästöjen vaikutukset jäävät Ristisenojaa pienemmiksi eikä vaikutuksia Lamujoen vedenlaatuun voida havaita. Jylennevan päästöt vesistöön eivät vaikuta heikentävästi vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen Lamujoen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Kalasto ja kalastus Ristisenojan lähialueella on asutusta ojan alaosalla Savikoskenperän alueella. Ristisenojan yläosalla on muutama asuttu talous, mutta siellä oja on karttatarkastelun perusteella paljolti kaivettua kanavaa. Vuonna 2001 Ristisenojan alaosalla oli seitsemän rakennettua tilaa, joista neljä oli kesämökkejä ja kolme vakituista asuntoa. Näille tiloille on tehty kalastustiedustelu vuodelta Ristisenojalla harjoitetaan pienimuotoista kotitarvekalastusta. Talouksista kuusi kalasti pääasiassa katiskoilla, joita oli käytös-

10 10 sä 12. Käytössä oli lisäksi kolme verkkoa, neljä heittovapaa ja kahdeksan mato-onkea. Kalastus keskittyi alkukesään, mutta sitä harjoitettiin jossakin muodossa huhtikuulta syyskuulle. Verkkokalastuspäiviä oli keskimäärin 10 kalastajaa kohden. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin noin kaksi kuukautta ja heittovavoilla keskimäärin viisi kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis vuonna 2001 oli noin 160 kg, josta haukea oli 70 %, ahventa 14 % ja särkeä 12 %. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 27 kg. Kalojen makuvirheitä kommentoivat vuonna 2001 kaikki kuusi kalastajaa. Heidän mukaansa makuvirheitä ei esiinny. Tilanne makuvirheiden osalta lienee kesäaikana esitettyä heikompi, sillä monet kalastivat vain kylmän veden aikana, jolloin makuvirheitä ei juuri esiinny. Puolet kalastajista arvioi pyydysten likaantumisen vaikeuttavan kalastusta ja puolet piti sitä vähäisenä. Likaantumisen aiheuttajiksi mainittiin humus ja lehdet. Yhden kalastajan mukaan vesi menee kesällä hyvin vähäksi, jolloin vesi on huonolaatuista eikä siinä voi silloin uida tai kalastaa. Ristisenojan kalasto on haukea, ahventa, särkeä, säynettä ja lahnaa. Ristisenojaan ei ole tehty kalanistutuksia. Rapua esiintyy satunnaisesti, mutta kanta ei ole ollut ilmeisesti milloinkaan pyyntivahva. Yksi kalastaja sai vuonna 2000 muutaman ravun katiskasta. Ristisenojan alaosalla on tehty koeravustus elokuussa Rapuja ei koealueella ollut. Ristisenojan alapuolisella Lamujoella rapukanta on vielä pyyntivahva. Lamujoen alaosalta rapurutto tuhosi rapukannan kesällä Ristisenojan alaosalla on tehty sähkökoekalastuksia yhdessä kohteessa vuosina 2003 ja Saalis oli pääasiassa ahventa, särkeä ja kivisimppua. Vuonna 2003 saatiin ojassa syntynyt yksikesäinen harjus, sekä neljä taimenen poikasta. Taimenen poikaset lienevät peräisin Lamujoesta, johon on istutettu vastakuoriutuneita poikasia. Ne voivat olla peräsin myös pyyntikokoisena Lamujokeen istutettujen taimenien kudusta, josta on todettu kuoriutuneen poikasia. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Ristisenojan kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Jylennevan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Lamujoessa. Ristisenojassa harjusta esiintyy vain poikkeuksellisesti. Ristisenojassa on esiintynyt rapua jo pitkään, mutta kanta ei ole ollut pyyntivahva. Ristisenojalla pienimuotoinen kalastus keskittyy ojan alaosalle. Jylennevan ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Ristisenojan vedenlaatuun. Lisääntyvä kuormitus lisää osaltaan jo nykyisinkin ojalla esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja kuten muun muassa veden tummuus, pyydysten likaantuminen, vesikasvien runsaus, pohjan liettyminen ja kalojen makuvirheet. Jylennevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Lamujoen kalastukseen tai ravustukseen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta.

11 Ympäristöriskit 11 Turvetuotantotoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Jylennevan turvetuotantoalueelle on laadittu Sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaukset ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauaksi avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Jylennevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Jylenneva vaikutustarkkailu on toteutettu Siikajoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti, joka on voimassa vuosina Jylennevan kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvien kalataloustarkkailuohjelman ja pohjaeläintarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma on voimassa vuosina Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut Jylennevan kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastushaitat voidaan hakijan mukaan kompensoida kalatalousmaksulla. Jylennevan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 144 euroa. Elinkustannusindeksin muutoksella korjattuna vuotuinen kalatalousmaksu olisi jatkossa 160 euroa.

12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 Hakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty jätteiden määrätiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Siikalatvan ja Kärsämäen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Siikalatvan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta ja Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Rimpineva ja Savineva, joiden vesien on hakemuksessa arvioitu vaikuttavan Ristisenojan tilaan, ovat luonnontilaisia soita. Jylennevalle on tehty kaksi tarkastusta vuosina 2006 ja Tarkastuksilla ei ole ollut erityistä huomautettavaa. ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Luvan saaja on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeisestä vuodesta alkaen 250 euron suuruista kalatalousmaksua. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Ympäristöpalvelut Helmi / Siikalatvan kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristöpalvelut Helmi on todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty selvityksiä tai suunnitelmia ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Kuivatusvesien käsittelymenetelmien ja -rakenteiden tehokkuuden, kunnon ja toimivuuden säännöllinen seuranta ja sen perusteella mahdollinen kunnostus sisältyy esitettyyn käyttötarkkailuun. Lupamääräyksissä tulisi lisäksi edellyttää ryhtymistä välittömästi tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönottoon, mikäli tarkkailutulokset osoittavat sen tarpeelliseksi. Vesien käsittelyn tulisi olla niin tehokasta, että vesistöjen vedenlaatu ei heikkene tulva-aikoinakaan. Koska Lamujokeen laskee myös muiden turvetuotantoalueiden vesiä, tulee lupamääräyksin ja tarkkailuvelvoittein huolehtia vesistöalueen tilan, eliöstön ja vedenlaadun riittävästä ja monipuolisesta tarkkailusta. Vesien käsittelyllä tulee myös estää riittävän tehokkaasti raskasmetallien pääsyn vesistöön.

13 13 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne / Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 5. Siikalatvan kunta 6. Kärsämäen kunta Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on todennut, että fosfori- ja kiintoainekuormitus on ollut suurempi kuin vuonna 2003 ympäristölupahakemuksessa arvioidut päästöt. On arvioitava, tarvitseeko vesienkäsittelymenetelmiä tehostaa ja olisiko tehostamisesta merkittävää hyötyä vesistölle. Siikalatvan kunta on yhtynyt ympäristöpalvelut Helmen lausuntoon ja katsonut, ettei estettä toiminnan jatkamiselle ole. Kärsämäen kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa. Hakija on vastineessa esittänyt lausunnoista seuraavaa: 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Vaatimus hakemuksessa esitettyä korkeammasta kalatalousmaksusta tulee hylätä. 3. Ympäristöpalvelut Helmi ja 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Jylennevan vedet johdetaan ympärivuotisesti gravitaatiolla mitoitukset täyttävän pintavalutuskentän kautta. Menetelmä täyttää BAT:n vaatimukset. Vesienkäsittelyä ei kustannustehokkaasti voida enää parantaa. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut vaatimuksia vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vedenlaadun heikkeneminen Ristisenojan yläpuoliselta tarkkailupisteeltä alapuoliselle ei välttämättä johdu Jylennevalta tulevasta vedestä, sillä karttatarkastelusta voidaan havaita, että pisteiden välille laskee mittavassa määrin metsäojitusalueiden vesiä. Vedenlaadun heikkeneminen ylävirralta alavirralle on normaali ilmiö. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Turveruukki Oy:lle myönnetyn, Siikalatvan kunnassa Lamujoen vesistöalueella sijaitsevan Jylennevan ympäristöluvan nro 58/03/2 lupamääräykset jäljempää ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräyksiin on selkeyden vuoksi sisällytetty sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole poistettu tai joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Jylennevan tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 72 ha.

14 14 Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojan kautta Lamujoen vesistöalueelle Ristisenojaan. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.1 olevan, päivitetyn piirustuksen "Jylenneva, Siikalatva, Tuotantosuunnitelma" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden 1 ja 2 sekä ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Vuodesta 2011 alkaen vedet saadaan pumpata hakemuksen mukaisesti pinta-valutuskentälle tuotantokauden aikana. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

15 Varastointi ja jätteet Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 7. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään t/v. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjos-Pohajnmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen sekä pohjaeläinten tarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II: Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III: Pohjaeläintarkkailuohjelma. Vuodesta 2012 alkaen vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksy-

16 16 mällä tavalla ja vuodesta 2013 alkaen kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle sekä Siikalatvan ja Kärsämäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun ELYkeskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Siikalatvan ja Kärsämäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu 13. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan haltijan on maksettava kalatalousmaksua Kainuun ELYkeskukselle vuosittain tammikuun aikana 250 euroa Lamujoen vesistö alueella kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen tällä päätöksellä tarkistettu kalatalousmaksu on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 58/03/2 mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden

17 17 ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Jylennevan turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Jylennevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 58/03/2. Toiminta säilyy nykyisellään. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille.

18 Lupamääräysten perustelut 18 Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen valumavedet puhdistettaviksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Lupamääräys 5 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 6 8 on annettu jätteiden ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 9 ja 10 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat liettymät poistetaan. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Aluehallintovirasto on kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetty huomioon ottaen katsonut, ettei aiemmassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousmaksu ole ollut riittävä Jylennevan päästöt ja vaikutukset huomioon ottaen, minkä perusteella maksua on korotettu. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 19 Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamääräyksistä ja tarkkailuliitteestä ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä, kalatalousmaksuilla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista, selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 58/03/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 58/03/2 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 20 Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Anna-Maria Juntunen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai A-MJ/am Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 Liite 2

24 Liite 3 JYLENNEVAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Tarkkailun tarkoitus Käyttötarkkailu Jylennevan turvetuotantoalueen tarkkailu järjestetään siten, että vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus ja teho, tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt sekä päästöjen vaikutukset voidaan mitata, laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa ympäri vuoden ja eri vuodenaikoina. Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen merkitään: tiedot kuntoonpanon ja tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesienkäsittelyrakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat vesienkäsittelysuunnitelmista laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdistukset pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt virtaamansäätöpatojen virtaamalevyn asentamisen ja poistamisen ajankohdat mittapadon ja mittauslaitteen huolto ja korjaukset mittapadon ja mittauslaitteen vedenkorkeuslukemat, jos suo on tarkkailussa vesinäytteiden ottoajat sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja meluhavainnot havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen jälkikäyttöön alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajalle. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja esitetään vaadittaessa viranomaisille sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin.