ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/1 Dnro PSAVI/368/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/1 Dnro PSAVI/368/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Honkanevan turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 9 Varastointi ja jätteet... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Lisäalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Mielipide Hakemuksen muutos ja täydennys Hakijan vastine Vastineen ja täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot Hakemuksen muutos ja täydennys A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja ympäristölupa-ratkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lisäaluetta koskevan hakemuksen hylkäämisen perustelut Tarkistettujen lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 40

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Siikajoen kunnan alueella sijaitsevan Honkanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 21/01/2 lupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölupaa. Vanhaa tuotantopinta-alaa on 24,9 ha aumaalue mukaan lukien ja lisäaluetta 53,8 ha, eli hakemus koskee yhteensä 78,7 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 21/01/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 21/01/2 myöntänyt Väinö Honkamäelle ympäristöluvan Ruukin kunnassa sijaitsevan Honkanevan noin 47 ha:n kokoisen turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja käyttöön sekä vesien johtamiseen Honkanevalta Kipsuanojaan ja edelleen Luohuanjokeen. Turveruukki Oy on ostanut Honkanevan turvetuotantoalueen Väinö Honkamäeltä vuonna Honkanevan hankealue on osaksi vuokrattua aluetta ja osaksi hakijan omistuksessa. Lisäalue on osaksi hakijan omistuksessa ja osaksi vuokrattu. Sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä on tehty maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Honkaneva on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Honkanevan lähiympäristössä ei ole kaavamerkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

4 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Honkaneva sijaitsee noin 6 km Paavolan taajamasta kaakkoon. Honkanevalla tuotannossa olevaa pinta-alaa on 22,9 ha ja auma-aluetta 2,0 ha. Koko eristysojan rajaama alue on noin 49 ha. Lupaa haetaan 53,8 ha:n suuruiselle lisäalueelle. Lisäalue on osittain metsäojitettua ja osittain ojittamatonta suoaluetta. Honkanevan kuivatusvedet johdetaan laskuojan, Kipsuanojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Lisäalueelta vedet johdetaan Pesuanojan kautta Siikajokeen. Alue on pantu kuntoon vuosina , ja tuotanto on aloitettu vuonna Edellisen luvan haun aikana vuonna 2001 tuotantopinta-ala oli 47 ha. Hakija on alkuperäisessä hakemuksessa arvioinut, että tuotanto olemassa olevalla tuotantoalueella kestäisi vuoteen 2018 saakka. Hakija on antamassaan vastineessa ilmoittanut, että tuotanto loppuu vuoden 2015 tuotantokauteen ja myöhemmin toimittamassaan täydennyksessä, että tuotanto päättyy jo vuonna Lisäalueella tuotanto kestää arvion mukaan vuoteen 2035 saakka. Lisäalue sijoittuu Honkanevan nykyisen tuotantoalueen pohjois- ja itäpuolelle ja rajoittuu osaltaan tuotantolohkoihin 4 ja 5. Auma-alueen pinta-ala on noin 0,8 ha. Alueen turpeen keskimääräinen vahvuus on noin 2,4 m ja hyödynnettävä kokonaisenergiamäärä on noin MWh. Kuntoonpanotyöt on suunniteltu käynnistettäväksi mahdollisimman pian lainvoimaisen, kuntoonpanon mahdollistavan ympäristölupapäätöksen jälkeen. Alustava kuntoonpanon aikataulu on esitetty seuraavassa: laskeutusaltaat, pintavalutuskentän rakenteet, pumppu ja navero-ojitus: talvi 2011/12 kokoojaojat ja sarkaojitus 50 %: talvi 2012/13 eristys- ja reunaojat, sarkaojitus 50 %: talvi 2013/14 pintamaiden poisto ja sarkojen muotoilu: kesä/syksy 2014 kunnostustuotanto/varsinainen tuotanto: kesät 2015/16 Honkanevalla tuotetaan jyrsinturvetta. Nykyisellä tuotantoalueella voidaan tuottaa jyrsinpolttoturvetta noin m 3 vuodessa. Lisäalue mukaan lukien alueella on mahdollista tuottaa polttoturvetta ja kuiviketurvetta keskimäärin m 3 vuodessa. Lupakaudella tuotantopäivien määrä on vuosittain ollut Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

5 Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Osia Honkanevan tuotantoalueesta siirtyy haettavan lupakauden aikana jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen. Todennäköisin jälkikäyttömuoto alueella tulee olemaan peltoviljely tai metsittäminen. Lohkon 3 tuotannosta poistunut alue tullaan ottamaan maanomistajan toimesta peltoviljelyyn lähimpien vuosien aikana. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Lisäalue Suunniteltu pintavalutuskenttä 2 on ojittamatonta suota, jonka turvevahvuus on keskimäärin 2,4 m. Kentän eteläreuna on suotyypiltään isovarpuista rämettä ja pohjoispuoli lyhytkortista nevaa. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,5 ha, mikä on 4,2 % kentän valuma-alueen pinta-alasta. Lisäalueen kuivatus on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain pääasiallisesti talviaikana niin, että vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Suon esikuivatus (naverointi) ja sarkaojitus toteutetaan ojajyrsimillä, joiden aiheuttama kiintoainekuormitus on hakijan käsityksen mukaan normaalia kaivinkonekaivua vähäisempi. Ojajyrsin heittää ojamassat tasaisesti saralle, jolloin kaivumaita jää ojaan veden kuljetettavaksi kaivinkonekaivuun verrattuna vähemmän. Honkaneva soveltuu kannottomuutensa vuoksi hyvin jyrsinojitukseen. Puisilla, kantoisilla ja kivisillä soilla ojajyrsintä ei voida käyttää. Lisäalueen vesiensuojelurakenteina käytetään sarkaojien lietesyvennyksiä, lietteenpidättimiä, laskeutusaltaita 3 ja 4, pumppaamoa ja pintavalutuskenttää 2. Tuotannossa oleva alue Honkanevan olemassa olevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 1 5 kesällä ja syyskunnostusaikana laskeutusaltaan 1 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle 1 ja siitä laskuojan kautta Kipsuanojaan. Jäätyneen maan aikana vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta laskuojaan ja edelleen Kipsuanojaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hakijan on ollut tarkoitus rakentaa olemassa olevan tuotantoalueen tuotannosta poistetulle alueelle kosteikko. Lisäalueen vedet on ollut tarkoitus johtaa osan vuodesta kosteikon kautta Kipsuanojaan. Olemassa olevan tuotantoalueen lohkoilta 3 5 vedet on jäätyneen maan aikana ollut tarkoitus myös johtaa kosteikolle. Hakija on toimittamassaan vastineessa esittänyt, että lisäalueen vedet johdetaan happamuushaittojen ehkäisemiseksi ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Tällöin ei kosteikkoa toteuttaisi, sillä kosteikolle ehdittäisiin johtaa vesiä vanhan tuotantoalueen toiminnan aikana vain noin kahden vuoden ajan. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä muuttanut suunnitelmaa niin, että hakija rakentaa omistamalleen tilalle RN:o 29:45 alkuperäisessä kuntoonpanosuunnitelmassa esitetyn kosteikon. Alue kalkitaan ja siihen kylvetään ruokohelpeä jo vuonna 2012, mikäli ELY-keskus ei näe

6 esteitä alueen kasvittamiselle. Jatkossa vanhalta tuotantoalueelta johdetaan vesiä rakennettavan kosteikon kautta maanomistajien niin halutessa. Lohkolta 1 ei välttämättä voida johtaa vesiä kosteikolle ilman, että aiheutettaisiin vettymishaittaa tilalle RN:o 29:51 alueen tasaisuuden vuoksi. Tällöin vedet johtuvat suoraan Iaskeutusaltaan 2 kautta. Pääosa alueen happamista kuivatusvesistä johdetaan kuitenkin kalkitun kosteikkoalueen kautta, jolloin voidaan pienentää happamuushaittaa alapuolisessa vesistössä. Vuodesta 2013 alkaen alueen vesiä ei pumpata enää pintavalutuskentälle, vaan alueen vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta vesistöön. Kosteikon rakentamisessa vältetään mahdollisimman pitkälle kaivua kivennäismaahan ja alueella jo olevia penkereitä käytetään kosteikkorakenteina. Koska kosteikon perustaminen tehdään aikaisintaan kesällä 2012, ei vesiä voida johtaa alueelle vielä vuonna 2013, koska kasvien juurtuminen tulisi tapahtua kunnolla. Honkanevan alue kuuluu SuHe-hankkeen koekohteisiin. Hankkeen puitteissa tehdään vuonna 2013 alueelta lähtevien vesien neutralointiin liittyviä kokeita laskeutusaltaan 2 kohdalla. Alueelle rakennettu kosteikko otetaan käyttöön vasta SuHe-hankkeen kokeiden päättymisen jälkeen, eli aikaisintaan kesällä Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Hakijan arvion mukaan nykyisillä käytössä olevilla vesiensuojelurakenteilla Honkanevalla toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta. 6 Happamat alusmaat Honkanevan päästöjä on tarkkailtu kesällä Tarkkailun aikana lähtevän veden ph on ollut yleensä 5 yläpuolella. Kesällä 2009 heinäkuusta syyskuuhun ph kuitenkin laski ollen 3,2 3,5. Honkanevan kuivatusvesillä ei kuitenkaan ole näyttänyt olevan vaikutusta Luohuanjoen veden happamuuteen. Luohuanjoessa Honkanevan laskuojan alapuolella olevan tarkkailupisteen veden ph oli heinäkuussa ,9 ja elokuussa 6,7. Honkanevalla tehtiin välisenä aikana veto-ojien ja sarkaojien perkausta, joka on paikoin ulottunut kivennäismaahan saakka. Honkaneva kuuluu happamien sulfiittimaiden riskialueeseen, joten ojamaat ovat voineet sisältää rikkiä, joka hapettuessaan on aiheuttanut vesien happamoitumista. Tutkimuksissa on todettu, että turvetuotantoalueen sisällä alusmaan happamuus voi vaihdella suuresti. Käytäntö on osoittanut, että happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Siikajoen alueen suot ovat viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella erityisessä seurannassa tuotannon loppuvaiheen osalta. Turveruukki Oy on ohjeistanut tuotannon niin, että soiden riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskurikerrokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman kanssa. Tätä

7 ennen selvitetään tarkkailun avulla mahdolliset happamuusriskit (veden laadun tarkkailu ja maaperänäytteet). Mikäli vedenpinnan alapuolisia kivennäismaita kaivetaan, kaivumassat läjitetään alueelle, josta valumavesiä ei lähde alapuoliseen vesistöön ja/tai kaivumaat kalkitaan siten, että niistä ei aiheudu happamia vesistöpäästöjä. Kivennäismaahan kaivetuissa ojissa voidaan happamuushaittoja vähentää tai välttää myös siten, että niissä pyritään pitämään vettä jatkuvasti esimerkiksi lietteenpidättimien avulla tai muutoin padottamalla, jolloin kivennäismaa ei pääse hapettumaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan nykyisen tuotantoalueen pintavalutuskentän ja laskeutusaltaan 2 alapuolisiin laskuojiin tehtäisiin lähtevän veden ph:ta nostavat kalkkirouhepadot. 7 Aikaisemmat päästöt vesistöön Honkanevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2008 ja 2009 kesäaikana. Päästöt on laskettu Honkanevan päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Honkanevalta lähtenyt vesimäärä oli molempina kesinä pieni ja selvästi keskimääräistä turvetuotantoalueiden keskivalumaa pienempi. Pintavalutuskentältä lähteneen veden laadussa oli selviä eroja vuosien 2008 ja 2009 välillä. Kesällä 2009 vedenlaatu oli monilta osin parempi kuin kesällä Honkanevan kuivatusvesi on hapanta. Erityisesti kesällä 2009 ph oli alhainen. Kiintoainepitoisuus on ollut pieni, mutta humusta (COD Mn ) on ollut runsaasti. Erityisesti kesällä 2008 humus oli suurelta osin liuenneessa muodossa. Honkanevan kuivatusvedessä on ollut runsaasti ravinteita ja rautaa, erityisesti fosforipitoisuus on ollut suuri. Päästöt ovat kaikilta osin olleet pienemmät kuin edeltävässä lupahakemuksessa (tuotantoalue tuolloin Väinö Honkamäen omistuksessa) arvioitiin. Kesäaikaiset päästöt ovat olleet pienimmillään vuosina 2008 ja 2009, jolloin Honkaneva oli päästötarkkailukohteena. Vuosipäästöt on laskettu vuodesta 2004 lähtien. Vuosina nettokuormitusten laskentaan käytettiin Vitmaojan mitattua huuhtoumaa. Vuodesta 2004 lähtien nettokuormitukset on arvioitu taustapitoisuuksien avulla. Honkanevan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu ja keskivaluma tuotantovaiheessa kesäaikana: n Mq ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ,3 5, < , ,2 3, < ,6 keskiarvo 1,8 4, < ,7

8 Honkanevan turvetuotantoalueelta lähteneet päästöt kesällä ja vuositasolla (tarkkailuraportit) sekä edellisessä lupahakemuksessa esitetty arvio tuotantovaiheen päästöistä: 8 ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kesä 2000 kg/d ,04 0,9 5,5 0,01 0, kg/d ,04 0,6 4,4 0,03 0,5 3, kg/d 47 8,5 0,02 0,3 2,3 0,02 0,3 1, kg/d 47 8,0 0,02 0,5 2,6 0,01 0, kg/d ,02 0,7 4,7 0,01 0,4 3, kg/d ,01 0,4 1,5 0,01 0,2 0, kg/d ,01 0,3 1,6 0,01 0,1 1, kg/d ,02 0,5 2,7 0,01 0,3 1, kg/d 41 5,0 0,01 0,1 0,1 0,01 0,1 0, kg/d 41 1,2 0,004 0,2 0,6 0,003 0,1 0,4 vuosi 2004 kg/a , kg/a kg/a kg/a , kg/a kg/a keskiarvo kesä kg/d ,01 0,4 1,9 0,01 0,2 1,3 vuosi kg/a Arvio edellisessä lupahakemuksessa (pintavalutus) kesä kg/d 17 0,033 0,81 3,0 1,0 0,023 0,63 Arvio tulevista päästöistä vesistöön Arvion mukaan Honkanevan lisäalueen vesistökuormitus on nykytilanteessa noin 1,1 kg kiintoainetta, 0,01 kg fosforia ja 0,28 kg typpeä vuorokautta kohti. Arvion perusteella Honkanevan lisäalueen kuormitus (netto) olisi kuntoonpanovaiheen aikana vuositasolla noin 18 kg fosforia, 190 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Honkanevan tuotantovaiheen päästöt on laskettu pinta-alalle 78,7 ha. Tuotannosta poistuneet alueet (24 ha) siirtyvät maatalouskäyttöön lähivuosina ja näitä alueita ei ole otettu huomioon kuormituslaskennassa. Tulevien päästöjen arviointiin on käytetty kesäajalle Honkanevan vuosien 2008 ja 2009 keskimääräisiä ominaispäästöjä ja muille vuodenajoille Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden tarkkailusoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Honkanevan tarkkailuvuosina 2008 ja 2009 Honkanevan päästöt ovat olleet pienen valuman johdosta selvästi pienempiä kuin muilla tarkkailusoilla keskimäärin, joten muiden vuodenaikojen päästöjen arviointi muiden turvesoiden keskiarvoilla todennäköisesti yliarvioi Honkanevan todellisia päästöjä.

9 Arvio Honkanevan tulevista tuotantovaiheen päästöistä Kipsuanojaan ja Pesuanojaan (talviaikainen LA = 6,7 ha:n alueella): pinta- Brutto Netto ala CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Kipsuanojaan PVK/LA talvi 78,7 16 0,03 1,0 3,5 0,02 0,6 2,1 PVK/LA kevät 24,9 16 0,05 1,1 7,2 0,02 0,5 5,0 PVK kesä 24,9 2,4 0,01 0,1 0,2 0,01 0,1 0,1 PVK syksy 24,9 9,3 0,01 0,6 1,4 0,01 0,4 1,0 vuosi kg/a Pesuanojaan PVK kevät 53,8 33,4 0,08 2,1 10,9 0,0 0,8 6,2 PVK kesä 53,8 5,2 0,01 0,2 0,4 0,0 0,1 0,3 PVK syksy 53,8 20,0 0,03 1,3 3,1 0,0 0,9 2,1 vuosi kg/a Pöly, melu ja liikenne Honkanevan turvetuotantoalueen pölypäästöjä ei ole mitattu. Honkanevan turvetuotannon aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Honkanevan alueen asukkailta ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Nykyisen tuotantoalueen työmaatieristeys sijaitsee Rantsilantiellä (807) noin 7,3 km Vihannintien (86) ja Rantsilantien risteyksestä Rantsilan suuntaan. Risteyksessä on viitta Honkanevalle. Työmaatien pituus on 300 m ja tie päättyy tuotantolohkon 3 reunaan. Lisäalueen työmaaliikenne hoidetaan uuden rakennettavan tieyhteyden kautta. Tällöin tieyhteys Vihannintieltä Honkanevan turvetuotantoalueelle lähtee Saarikoskentien risteyksestä, josta ajetaan Saarikosken suuntaan 2,7 km ja käännytään oikealle Remeksentielle. Remeksentietä ajetaan noin 1,5 km, jossa käännytään vasemmalle. Risteykseen asennetaan viitta Honkaneva. Työmaatien kokonaispituus on noin 4,1 km ja se päättyy auma-alueelle 3. Työmaateiden päähän rakennetaan kääntöpaikat täysperävaunuyhdistelmille. Asiattomien työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatieyhteys varustetaan lukittavilla puomilla. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin viisi vuorokautta. Varastointi ja jätteet Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin l. Polttoaineet varastoidaan palo- ja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin.

10 Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä kg, öljynsuodattimia alle 30 kg, muu öljyinen jäte alle 10 kg, sekajätettä alle 50 kg ja metallia alle kg. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa valuma-altaalla varustetun katoksen alla. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiakäytössä. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään maisemoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle t/v. Ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuina lämpöja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. 10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Lisäalueen nykytila Honkanevan lisäalueen kartoitusalue on pinta-alaltaan noin 67 ha ja metsäojitusten ympäröimä suoalue. Suolle on tehty uusia ojituksia, jotka eivät näy vuoden 2006 ilmakuvassa. Luonnontilaista suoalaa, jota ojitukset eivät sanottavasti ole häirinneet, on arviolta 27 ha kartoitusalueen nevaosan keskiössä. Linnusto Honkanevan lisäalueelle on tehty alustava linnustoselvitys ja varsinainen pesimälinnustoselvitys on tehty koealalaskentana Myös Honkanevan ympäriltä suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeeltä, Aittomaalta, Ritamaalta, Pirttimaalta, Lähdemaalta ja turvetuotantoalueelta on laskettu linnusto noin 100 metrin päästä suoalueesta. Kartoitusalueella pesivän linnuston arvioitu kokonaismäärä oli 65 ja tiheys 98,5 paria/km. Alueella havaittiin 19 lintulajia, joista keltavästäräkki, peippo ja pajulintu olivat yleisimmät. Alueella ei havaittu lintulajeja, jotka kuuluvat uhanalaisuusluokkiin hävinneet, äärimmäisen uhanalaiset, erittäin uhanalaiset tai erittäin vaarantuneet. Lintulaskennoissa havaitut lirot ja keltavästäräkit ovat alueellisesti uhanalaisia. Käki ja pensastasku ovat Suomessa silmälläpidettäviä lajeja. Liro ja kapustarinta kuuluvat EU:n lintudirektiivin liitteeseen I. Liro, kapustarinta ja valkoviklo kuuluvat Suomen erityisvastuulajeihin. Linnustollisesti arvokkaimmat suot ovat usein allikkoisia ja lampareisia sekä pinta-alaltaan laajaalaisia. Honkaneva suolintulajistoon kuuluvilla kapustarinnalla ja keltavästäräkillä parimäärät ja tiheydet ovat keskimääräisiä Pohjanmaan ojittamattomilla suoalueilla. Kahlaajista kapustarinta, valkoviklo, liro ja töyhtöhyyppä pesivät alueella ja ne varoittivat, jos tuli liian lähelle pesimäreviiriä. Kurjesta oli havainto ylilen-

11 tävästä yksilöstä suon reunalla turvetuotantoalueella, mutta havaintoa pesinnästä ei ollut. Kurjet tosin voivat ruokailla kaukana pesäpaikastaan. Honkanevalla ei havaittu tiheää pesimälinnustoa. Tulokseen vaikuttaa reuna-alueilla suoritetut hakkuut ja suon ojitus. Suojaisten pesäpuiden vähetessä lajistokin vähenee tai muuttuu avoimia alueita suosivaksi. Toisaalta Honkanevalla ei ole kovin laajaa avointa ja ojittamatonta suoaluetta, jossa olisi tilaa tiheämmälle suolajistolle. Pesimälintulaskennan myöhäinen ajankohta kesäkuun lopussa, turvetöiden äänet ja sääolosuhteet (aamusade) ovat voineet vaikuttaa koiraiden lauluaktiivisuuteen ja kuuluvuuteen. Nämä tekijät on pyritty minimoimaan tekemällä toinen (alustava) linnustoselvitys avosuo-alueelle kesäkuun keskivaiheella. 11 Kasvillisuus Kasvillisuustyypit selvitettiin maastokäynnillä Kartoitettavana oleva Honkanevan lisäalue on monipuolinen aapasuo. Ravinteisuustaso on pääasiassa oligotrofia eli niukkaravinteisuus. Keskeiset osat ovat luonnontilassa. Laidoiltaan suo on metsäojitettu. Vuoden 2006 jälkeen tehdyt ojitukset ovat muuttaneet jonkin verran aapasuon luontaista hydrologiaa. Alueen pohjoispääty on metsäojitettua isovarpurämeen muuttumaa. Puuston kasvu on huomattavaa. Alueen eteläpäässä on ojitettua rämettä. Alueen kaakkoispäädyn ympäröimät metsät on käsitelty metsänhoidollisin toimenpitein. Alueen reunassa on tuore metsäautotien pohja. Alue rajoittuu ojituksiin. Suotyyppi on tupasvillarämeen muuttumaa. Avosuon reuna on ojitusten muuttamaa lyhytkorsinevaa. Suotyypin muuttuminen näkyy voimakkaana puuston kasvuna. Neva-alueen keskellä on pääasiassa mätäspintavaltaista ombrotrofista lyhytkorsinevaa. Suon hydrologinen päävirtaus näyttää menevän ombrotrofisen keskustan ohi etelä- ja pohjoispuolelta. Ojituksilla ei liene ollut vaikutusta rahkoittumiseen. Rahkaneva-alueen eteläosassa on kosteampia alueita, jossa kostean välipinnan lisäksi tavataan myös märkiä rimpipintoja. Rimmissä on nähtävissä avointa vesipintaa. Virtausta nevan turvetuotantoalueeseen rajoittuvan reunan ja nevan itäosan rimpineva-alueen välillä vaikuttaisi olevan. Virtaavaa vettä indikoi esimerkiksi haprarahkasammal. Alueen eteläpäässä on tasapintaista lyhytkorsinevaa. Alueen itälaidalla kangasmetsän reunassa tavataan saranevaa. Avosuoalueen keskellä on rimpinevavyöhyke. Rimpipinta on vetistä ja ruoppaista. Alueella havaittiin viisi luonnontilaista suotyyppiä, joista kaksi ovat uhanalaisluokitukseltaan vaarantuneita: saranevat ja minerotrofiset lyhytkorsinevat. Uhanalaista kasvilajistoa ei havaittu. Alueella kartoitetusta kasvilajistosta ympäristöhallinnon seurannassa olevia lajeja ovat vaivero ja aaparahkasammal. Alueella havaittiin myös yksi Suomen vastuulaji, rimpirahkasammal. Läheisistä Natura-alueista Honkanevan lisäalue on verrattavissa lähinnä Akannevan Rimmennevan alueen niukkaravinteisiin osiin. Matkusneva ja Ukonvaajanneva ovat yleensä astetta Honkanevaa ravinteisempiä. Alueen edustavimman suokokonaisuuden muodostaa Revonnevan Ruonnevan Natura-alue, johon verrattuna Honkanevan luontoarvot ovat melko vaatimattomia.

12 12 Maisema ja alueen virkistyskäyttö Maisemaltaan Honkanevan lisäalue on varsin vaihteleva ja mielenkiintoinen aapasuo. Inventointialue rajoittuu turvetuotantoalueeseen ja talousmetsiin. Alue ei näy maanteille. Lisäalueella on suomarjoja, hillaa ja karpaloa, varsin niukasti ja harvakasvustoisina esiintyminä. Alueen kaakkoispäässä on hirvenmetsästystä varten pystytetty matala torni. Marjastusten kannalta alueen merkitys on vähäinen. Metsästyksen kannalta alueella on jonkin verran merkitystä. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lisäalueella ei havaittu vesilain tai luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja luontotyyppejä, joihin turvetuotanto vaikuttaisi. Alueelta löytyi yksi metsälakikohteena mainittu suotyyppi (vähäpuustoiset suot) sekä myös erittäin uhanalaisia (välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot), vaarantuneita (rimpiset keskiboreaaliset aapasuot, minerotrofiset lyhytkorsinevat, saranevat) ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä (ombrotrofiset lyhytkorsinevat, rimpinevat), joihin turvetuotannolla on vaikutusta. Alueen linnustoselvityksessä havaittiin pari alueellisesti uhanalaista lintulajia sekä EU:n lintudirektiivissä mainittuja lajeja, joiden esiintymiseen turvetuotanto voi vaikuttaa. Uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja Honkanevan lisäalueelta ei löytynyt. Asutus ja maankäyttö Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat Honkanevan turvetuotantoalueesta noin 400 metrin etäisyydellä. Honkanevan etelä- ja lounaispuolella sijaitsee kaikkiaan viisi asuttua kiinteistöä noin 500 metrin säteellä ja yhteensä 11 kiinteistöä noin metrin säteellä tuotantoalueesta seututien 807 varressa. Nykyinen tuotannossa oleva alue poistuu käytöstä vuonna 2012, jolloin etäisyys lähiasutukseen on yli 500 m. Pohjois koillistuulella kuivalla säällä on mahdollista, että turvekentän pinnalta irronnutta pölyä voi jonkin verran kulkeutua lähimpien kiinteistöjen pihalle, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Myöskään turvetuotantotoiminnasta aiheutuvan ajoittaisen työkoneiden melun ei arvioida aiheuttavan olennaista haittaa lähimmälle asutukselle. Honkanevan turvekuljetusliikenne ei aiheuta merkittävää raskaan liikenteen lisäystä seututiellä 807. Lisäalueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta, jolle voisi aiheutua häiriötä kuntoonpanotöistä. Honkanevan lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä. Lisäalueen ottamisella turvetuotantoon on jonkin verran vaikutusta paikallisesti metsästykseen, sillä alueella harjoitetaan hirvenmetsästystä, mutta marjastuksen ja muun virkistyskäytön kannalta alueen merkitys on melko vähäinen. Turvetuotannon jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu muutos.

13 13 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Honkanevan lähiympäristössä ei ole suojelukohteita tai pohjavesialueita. Lähin suojelualue on noin 1,5 km:n päässä sijaitseva Pikarinevan Siltanevan Matkusnevan soidensuojelualue, joka kuuluu osin myös Natura kohteisiin (Matkusneva Ukonvaajanneva, FI ). Vesistö Honkanevan kuivatusvedet johdetaan tuotannossa olevalta alueelta Kipsuanojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Honkanevalta on matkaa Luohuanjokeen noin 2,7 km. Suunnitellun lisäalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Pesuanojaan ja edelleen Siikajokeen. Honkanevan läheisyydessä ei ole järviä tai lampia. Kipsuanojan valuma-alueen pinta-ala on 60 km 2 ja koko Luohuanjoen valuma-alueen pinta-ala 350 km 2. Luohuanjoen valuma-alueen pinta-alasta on Kipsuanojan alapuolella vain pieni osa, arviolta noin 7 km 2, joten Luohuanjoen valuma-alueen pinta-alaksi Kipsuanojan alapuolella arvioidaan noin 350 km 2. Honkanevan tuotannossa olevan alueen (24,9 ha) osuus Kipsuanojan valuma-alueen pinta-alasta on noin 0,4 % ja Luohuanjoen valuma-alueen pinta-alasta noin 0,07 %. Pesuanojan valuma-alueen pintaala on 28 km 2, josta lisäalueen osuus olisi noin 1,9 %. Vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus oli Siikajoella välttävä. Luohuanjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja myös Luohuanjoen yleinen käyttökelpoisuus oli välttävä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä toimenpideohjelmassa Siikajoella suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Kaikissa vesimuodostumissa hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä on arvioitu tarvittavan lisätoimenpiteitä nykykäytännön mukaisten menetelmien lisäksi. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Myös uusilla turvetuotantoalueilla esitetään, että pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä otetaan ympärivuotiseen käyttöön. Honkanevan purkuvesistön vedenlaatua on tarkkailtu Luohuanjoessa Kipsuanojan yläpuolella ja alapuolella. Vedenlaadun tarkkailu on toteutettu vuosina 2008 ja 2009, jolloin toteutettiin myös Honkanevan laaja päästötarkkailu. Pesuanojan vedenlaatua on tarkkailtu vuosina 2008 ja 2010.

14 Luohuanjoen vedenlaatuun vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Erityisesti maataloudella on suuri vaikutus Luohuanjoen vedenlaatuun. Luohuanjoen happitilanne on ollut enimmäkseen tyydyttävä. Vesi on ollut ajoittain hapanta ph-arvon ollessa alle kuuden. Luohuanjoen vesi on ollut erityisesti kesällä hyvin tummaa, mihin on vaikuttanut joen suuri humuspitoisuus. Vesi on ollut myös sameaa ja kiintoainetta on ollut runsaasti. Luohuanjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin rehevien vesien tasoa. Vedenlaatu heikkenee jonkin verran Luohuanjoessa Kipsuanojan yläpuolelta Luohuanjoen suulle. Honkanevalta lähteneessä vedessä on yleensä ollut hyvin vähän kiintoainetta, mutta Luohuanjoen kiintoainepitoisuus on ollut varsin suuri sekä Kipsuanojan ylä- että alapuolella. Kipsuanojasta on OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelun perusteella vähän vedenlaatuaineistoa. Kipsuanojan suulla vesi on vuosina ollut melko hapanta ja hyvin tummaa. Pesuanojassa vesi on ollut laadultaan pääosin hieman heikompaa kuin Luohuanjoessa tai Kipsuanojassa. Happitilanne on ollut välttävää tasoa lopputalvisin ja ajoittain myös loppukesällä. Vesi on ollut ajoittain hapanta ph-arvon ollessa alle kuuden. Pesuanojan vesi on ollut hyvin tummaa ja humuspitoista erityisesti kesällä. Vesi on ollut myös hyvin sameaa ja kiintoainepitoista. Pesuanojan ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin rehevien vesien tasoa. Siikajoen yhteistarkkailussa on toteutettu pohjaeläintarkkailua Luohuanjoella vuosina 2005 ja Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt pohjaeläinnäytteenottoa vuosina 2007 ja Luohuanjoella yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuspaikat ovat Luohuanjoen yläosalla ja alaosalla. Tarkkailutulosten perusteella Luohuanjoen alaosa on ollut pohjaeläimistön rakenteen ja likaantumisindeksien perusteella heikkokuntoisempi kuin joen yläosa. Selviä ajallisia muutoksia pohjaeläimistön tilassa ei ole ollut pääteltävissä. Vuonna 2008 Luohuanjoella pohjaeläinten vesistön kuormituksen sietokykyä kuvaavan BMWP-indeksin arvo oli melko matala verrattuna Siikajoen pääuomaan, missä arvot olivat kohtalaisella tasolla. Vaikutukset vedenlaatuun Honkanevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Kipsuanojan suulla ja Luohuanjoen suulla. Lisäksi on arvioitu lisäalueen päästöjen vaikutuksia Pesuanojan suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Etäisyyttä Honkanevan turvetuotantoalueelta Kipsuanojaan on laskuojaa pitkin noin 800 m, jonka jälkeen Kipsuanojasta Luohuanjokeen on matkaa noin 1,8 km. Pesuanojaan on Honkanevan lisäalueelta matkaa laskuojaa pitkin noin 500 m, jonka jälkeen Pesuanojan suulle noin 5 km. Kipsuanojan suulla virtaama on melko pieni, joten päästöjen laskennalliset vaikutukset vedenlaatuun ovat melko selvät etenkin ravinteiden osalta. Kiintoaineen ja humuksen osalta vaikutukset jäävät vähäisiksi. Luohuanjoessa päästöjen aiheuttamat pitoisuusvaikutukset pienenevät selvästi suuremman jokivirtaaman vuoksi, eikä myöskään ravinteiden osalta voida havaita Honkanevan päästöjen vaikutuksia vedenlaatuun. Luohuanjoen suulla havaittu fosforipitoisuus on ollut kesällä noin 100 µg/l ja 14

15 typpipitoisuus noin µg/l. Vaikutustarkkailuvuosina ei ole havaittu tulosten perusteella selviä viitteitä Honkanevan päästöjen vaikutuksista joen vedenlaatuun. Luohuanjoen vedenlaatua heikentävät voimakkaammin muut tekijät kuin Honkanevan päästöt. Omalta osaltaan Honkanevan päästöt kuitenkin lisäävät myös Luohuanjoessa ravinnepitoisuuksia. Pesuanojaan kohdistuu päästöjä tuotantoaikana vain avovesiaikana, mutta kuntoonpanoaikana ympärivuotisesti. Virtaama on ojassa vähäinen, joten päästöjen laskennalliset vaikutukset vedenlaatuun ovat selvät etenkin lisäalueen kuntoonpanovaiheessa. Tuotantoaikana pitoisuuslisäykset ovat Pesuanojassa vähäisempiä. Laskelman mukaan suhteellisesti voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat humus- ja ravinnepitoisuuksiin. Kiintoaineen pitoisuuslisäys jää vähäiseksi. Kipsuanojan varressa ei ole asutusta. Pesuanojan ja Luohuanjoen varressa on sekä vakituista että kesäasutusta. Pintavesien käyttöön purkureitillä Honkanevan kuormituksella yksistään ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Pesuanojan ja Luohuanjoen vesi on hyvin tummaa ja rehevää. Honkanevan kuormitus osaltaan heikentää Pesuanojan ja Luohuanjoen vedenlaatua, mutta siihen vaikuttavat myös useat muut tekijät kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot sekä asutus. Laskennallisen arvion perusteella Honkanevan päästöt eivät vaikuta Siikajoessa heikentävästi vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Arvio Honkanevan lisäalueen kuntoonpanovaiheen (53,8 ha) päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Pesuanojan suulla: 15 Brutto Netto Q CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m3/s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Pesuanoja joulu-maaliskuu 0,14 1, , ,2 kesä-syyskuu 0,17 1, , ,3 Arvio Honkanevan tuotantovaiheen (78,8 ha) päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kipsuanojan ja Luohuanjoen suulla sekä Pesuanojan suulla kesäaikana: Brutto Netto Q CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m3/s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Kipsuanoja joulu-maaliskuu 0,3 0,6 1,3 41 0,1 0,6 23 0,1 kesä-syyskuu 0,4 0,1 0,2 2,3 0,0 0,2 1,8 0,0 Luohuanjoki joulu-maaliskuu 1,6 0,1 0,2 7,2 0,0 0,1 4,1 0,0 kesä-syyskuu 2,4 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,3 0,0 Pesuanoja kesä-syyskuu 0,17 0,4 0,9 12 0,0 0,8 9,1 0,0 Kalasto ja kalastus

16 Pesuanoja on useampaan kertaan perattua kanavaa, jolla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa. Pesuanojaan johdetaan myös Turveruukki Oy:n Huhtinevalta ja Pikarinevalta kuivatusvesiä. Pikarinevan lupahakemuskäsittelyn muistutuksissa oli todettu Pesuanojan voivan toimia jossain määrin kevätkutuisten kalalajien vaellusreittinä Laurinjärveen. Laurinjärvestä yhtyy oja Pesuanojaan noin 2 km ennen Pesuanojan yhtymistä Siikajokeen. Kipsuanojalla kalastus on satunnaista kalastusta mato-ongilla tai heittovavoilla lähinnä haukea, ahventa ja särkikaloja. Luohuanjoen kalastoa ja kalastusta on tarkkailtu vuosina muutaman vuoden välein sähkökoekalastuksin Siikajoen yhteistarkkailun yhteydessä. Luohuanjoen alueen kalastusta on selvitetty myös kalastustiedusteluin, joita on tehty vuosille 2000, 2005 ja Luohuanjoen sähkökoekalastussaalis on ollut etenkin yläosan koealalla hyvin niukkaa. Vuonna 2009 saalis koostui kahdesta mateesta. Kivisimppua ei koealalta ole tavattu vuoden 2002 jälkeen. Alemman koealan saalis oli vuonna 2009 vähäinen koostuen muutamista ahvenista ja särjistä sekä yksittäisestä kivisimpusta. Vuosina 1997, 2000 ja 2002 koealan kivisimppuja kivennuoliaistiheys on ollut kohtalainen, mutta sittemmin laji on selvästi taantunut mahdollisesti Luohuanjoella esiintyvien happamuusongelmien vuoksi. Kyseiset lajit ovat varsin paikallisia ja niiden palautuminen koealoille voi kestää kauan. Vuosina 1997 ja 2000 koealalta on saatu muutamia 2- kesäisiä harjuksia, jotka ovat todennäköisesti olleet peräisin luonnonkudusta. Kalastustiedustelujen kohdejoukko on ollut Luohuanjoella rakennettujen rantatilojen omistajat. Vuonna 2005 kyselyn kohdejoukon koko oli 58 taloutta ja vastaus saatiin 47 rantatilalliselta. Vastanneista 51 % oli kalastaneita. Luohuanjoen kalastus painottui katiskapyyntiin ja vapavälineisiin, mutta myös verkkoja käytettiin jonkin verran. Tiedustelun mukainen Luohuanjoen kokonaissaalis oli vuonna 2005 noin 350 kg koostuen pääosin hauista, särjistä ja istutetuista kirjolohista. Niiden lisäksi saatiin hieman taimenta, ahventa, lahnaa, madetta ja harjusta. Talouskohtaista saalista (noin 10 kg) voidaan pitää kohtalaisena. Talouskohtainen saalis oli käytännössä yhtenevä vuotta 2000 koskeneen tiedustelun kanssa. Vuoden 2005 tiedustelun mukaan kalastus on kuitenkin vähentynyt Luohuanjoella, sillä kalastaneita talouksia oli vuonna 2000 enemmän (46 taloutta) ja heidän kokonaissaalis selvästi suurempi (noin 500 kg) kuin vuonna Kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin vuonna 2000 ja myös vuonna 2005 kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Rapu ei menesty Luohuanjoella, sillä Luohuanjokisuulle istutettiin rapua vuonna 1997, mutta seuraavana vuonna koepyynnissä ei saatu yhtään rapua. Vuonna 2000 yksi kalastaja sai katiskasta yhden ravun. Vuoden 2005 tiedustelussa oli kaksi kalastajaa koeravustanut, mutta he eivät olleet saaneet rapuja. Kipsuanojan ja Luohuanjoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jota on esiintynyt Luohuanjoen alaosalla satunnaisesti. 16

17 Pyyntikokoista kirjolohta istutetaan Luohuanjokeen, mutta sen esiintymiseen kuormitus ei vaikuta. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja, mutta Kipsuanojalla ja Luohuanjoella ei nykyisin esiinny rapuja. Honkanevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa Kipsuanojan ja osaltaan myös Luohuanjoen vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt sekä Luohuanjoella että Kipsuanojalla jo pitkään ja niitä esiintyisi ilman Honkanevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Honkanevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. 17 Muu kuormitus Siikajoen alaosalle laskevien Ohtuanojan, Luohuanjoen, Pesuanojan ja Vesinevanojan valuma-alueilla sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Alueella on ollut lupakäsittelyssä Hukannevan, Palonevan, Hangasnevan ja Honkanevan tuotantoalueiden lupamääräysten tarkistamishakemukset. Hangasnevalle ja Honkanevalle on haettu lupaa myös uusille lisäalueille. Suurimman osan Pesuanojan, Luohuanjoen ja Ohtuanojan valumaalueista kattavat metsät ja harvapuustoiset alueet, joiden osuus on kaikilla 70 %. Maatalousmaiden, joista valtaosa peltoa, osuus on Pesuanojan valuma-alueella 9 %, Luohuanjoella 13 % ja Ohtuanojalla 15 %. Avosoiden osuus on %. Turvetuotannon pinta-ala oli vuonna 2010 Pesuanojalla 247 ha, Luohuanjoella 414 ha ja Ohtuanojalla 161 ha. Arvoissa on mukana tuotannosta poistunut ala, joka ei ole vielä kasvittunut. Turvetuotantoalan osuus valuma-alueen kokonaispinta-alasta oli vuoden 2010 tietojen mukaan Pesuanojalla 9 %, Luohuanjoella noin 1 % ja Ohtuanojalla alle 1 %. Turvetuotannon pinta-ala on viime vuosina kasvanut Pesuanojan alueella, mutta Luohuanjoella ja Ohtuanojalla pienentynyt selvästi. Vesinevanojalta ei ole maankäyttöaineistoa saatavilla, mutta karttatarkastelun perusteella ojan valuma-alue koostuu yläosallaan pääosin ojitetuista suoalueista ja alempana pääosin peltoviljelystä. Vesinevanojan alaosalla sijaitsee myös Paavolan kylätaajama. Valtaosa kuormituksesta tulee kaikilla kolmella valuma-alueella maataloudesta, jonka osuus kokonaiskuormituksesta on Pesuanojan alueella noin 70 % ja Luohuanjoella sekä Ohtuanojalla noin 80 %. Pesuanojalla pistekuormitus, johon turvetuotanto kuuluu, on toiseksi suurin kuormituslähde sen osuuden ollessa kokonaisfosforikuormituksesta noin 16 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 25 %. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla metsätalouden ja pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on likimain yhtä suuri. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on Luohuanjoella noin 4 % ja Ohtuanojalla noin 6 %. Typpikuormituksesta pistekuormituksen osuus on Luohuanjoella noin 8 % ja Ohtuanojalla noin 6 %. Ohtuanojan

18 yläosalla pistekuormitusta tulee turvetuotannon lisäksi Profood Oy:n jäteveden puhdistamolta ja lietekentältä. Hakijan tiedossa ei ole muita pistekuormituslähteitä tarkastelualueella. Vesinevanojaan ei kohdistu muuta pistekuormitusta kuin Hangasnevan suunnitellulta lisäalueelta kuntoonpanovaiheen aikainen nettovuosikuormitus noin 3 kg fosforia, 34 kg typpeä ja 310 ka kiintoainetta. Hangasnevan Vesinevanojaan laskeva vanhempi tuotantolohko on poistunut tuotannosta ja kasvittunut kokonaan. Pesuanojaan kohdistuu Honkanevan suunnitellun lisäalueen lisäksi kuormitusta Turveruukki Oy:n Pikarinevalta ja Huhtinevalta. Pesuanojaan kohdistuva turvetuotannon yhteenlaskettu nettovuosikuormitus on noin 68 kg fosforia, 990 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Luohuanjokeen johdetaan Honkanevan ja Hangasnevan lisäksi kuivatusvesiä Hukannevalta ja Palonevalta, Vapo Oy:n Varisnevalta ja Hellpuri Oy:n Särkelänsuolta. Luohuanjokeen kohdistuva turvetuotannon yhteenlaskettu nettovuosikuormitus on noin 83 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Ohtuanojaan johdetaan Hangasnevan lisäksi kuivatusvesiä Paavolan Turve Oy:n Ahmanevalta. Ohtuanojaan kohdistuva turvetuotannon yhteenlaskettu nettovuosikuormitus on noin 23 kg fosforia, 670 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Profood Oy:n kuormituksen osalta oli käytettävissä tiedot vuodelta 2009, jolloin jätevedenpuhdistamolta ja lietekentältä Ohtuanojaan tuleva kuormitus oli ravinteiden osalta 240 kg fosforia ja kg typpeä. Hangasnevan ja Honkanevan turvetuotantoalueiden tarkastelluista laskuvesistöistä Vesinevanojan valuma-alue on hyvin pieni ja myös Pesuanojan valuma-alue melko pieni, jolloin laskennallisesti laimennussuhteen avulla arvioituna turvetuotannon päästöistä aiheutuu merkittäviä pitoisuuslisäyksiä vesistöissä. Lievä ravinnetason nousu voi aiheuttaa lievää rehevyyden lisäystä ja kiintoainekuormitus paikallista liettymää lähinnä kuntoonpanovaiheessa, jolloin kuormitus on suurimmillaan. Vesinevanojaan ei laske vesiä muilta turvetuotantoalueilta kuin Hangasnevan suunnitellulta lisäalueelta. Pesuanojaan laskee kolmen tuotantosuon vesiä mukaan lukien Honkanevan suunniteltu lisäalue, jonka osuus ojan laskennallisesta pitoisuuslisäyksestä on arvion mukaan vähäinen. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla virtaamat ovat suurempia ja turvetuotannon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset yhteisvaikutukset vähäisiä ja vaikutukset rajoittuvat lähinnä turvetuotantoalueiden välittömään läheisyyteen. Luohuanjoella ja Ohtuanojalla turvetuotanto on myös vähentynyt viime vuosina. Siikajoen alaosalle laskettu koko vesistöalueen turvetuotannon kuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys on arvion mukaan hyvin pieni joskin mittauksin vielä todettavissa. 18 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Honkanevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s.

19 Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaukset ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauaksi avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus sekä käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. 19 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Honkanevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Vaikutustarkkailu on toteutettu Siikajoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti, joka on ollut voimassa vuosina Honkanevan kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvien kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmien mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmat ovat voimassa vuosina Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kipsuanojan ja Luohuanjoen nykyinen tila sekä vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Honkanevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset ylittävät arvion mukaan kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Pesuanojan kalataloudellinen arvo on erittäin vähäinen. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Honkanevan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 800 mk (134 euroa). Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2001 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon (pisteluku 1550>>1749) kalatalousmaksu vastaisi 154 euroa. Pinta-alaa kohden laskettuna maksu on 3,30 euroa hehtaaria kohti. Honkanevan tuotantoala on hakemuksen mukaisesti 78,7 ha. Suunnitellun lisäalueen (53,8 ha) vesienkäsittelymenetelmät ovat paremmat kuin jo käytössä olevan alueen (24,9 ha). Alkuperäisen suunnitelman mukaan jo käytössä olevan alueen vesienkäsittely olisi parannettu kosteikon avulla. Hakija on alkuperäisen suunnitelman mukaisen vesienkäsittelytason perusteella arvioinut vuosittaisen kalatalousmaksun suuruudeksi 157 euroa eli 2,00 euroa hehtaaria kohti. Honkanevan turvetuotantotoiminnasta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.

20 20 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan tiedoilla hankkeen yhteisvaikutuksista muiden kuormittavien toimintojen kanssa, selvityksellä tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta ja lupakauden aikana laadituilla tarkkailuraporteilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Siikajoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaaksolehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta, Siikajoen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että hakemuksen kaavoitustilannetta koskevasta kohdasta puuttuu maininta niistä valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista, jotka koskevat hankealuetta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteissa todetaan muun muassa, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Maakuntakaavasta todetaan, ettei Honkanevan lähiympäristössä ole kaavamerkintöjä. Aluetta koskee maakuntakaavan yleismääräys, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Kuivatusvedet pumpataan tällä hetkellä kesäaikana laskeutusaltaasta 1 pintavalutuskentälle, joka on otettu käyttöön 2000-luvun alkupuolella. Muuna aikana vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta. Lisäalueen vedet on suunniteltu johdettavan kesällä pumppaamalla pintavalutuskentälle 2. Muuna aikana vedet johdetaan kahden rinnakkaisen altaan kautta kosteikolle (ruokohelpikenttä), joka perustetaan tuotannosta poistuneelle alueelle. Pintavalutuskenttä on 4,2 % valuma-alueestaan ja ojittamatonta rämettä ja nevaa. Kentän kaltevuutta, turvepaksuutta, turpeen lajia tai maatuneisuutta ei ole kerrottu hakemuksen tekstissä. Hakija on esittänyt kunnostuksen vaiheistamista kolmelle vuodelle. Mikäli lisäalue ja sen rakenteet rakennetaan, voidaan vanhan alueen lohkojen 3 5 vedet (yhteensä 15,6 ha) johtaa myös talviaikana kosteikolle. Honkanevan päästöjä on tarkkailtu vuosina 2008 ja Vuoden 2009 tarkkailutulokset osoittavat happamien sulfaattimaiden esiintymisen. Hakemuksessa on kuitenkin todettu, ettei Honkanevan happamuuskuormituksella näyttäisi olevan vaikutusta Luohuanjoen veden happamuuteen. Syyksi kuivatusvesien happamoitumiseen on epäilty välisenä aikana tehtyä veto-ojien ja sarkaojien perkausta. Ilmeisesti alapuolisen vesistön veden ph:ta ei ole kuitenkaan mitattu vuonna 2009 kuin