Huhannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 41/04/2 Dnro Psy-2003-y-36 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Huhannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila... 5 Alueen hydrologia ja geologia... 5 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 6 Pohjaveden tila... 6 Melutilanne ja liikenne... 7 Muut kuormittavat toiminnat... 7 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia... 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Alueen kalatalous... 7 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Tuotantoalueen kuntoonpano... 9 Kuntoonpanotöiden suoritusjärjestys ja kunnostusaikataulu... 9 Rakennelmat ja laitteet... 9 Tuotteet ja tuotanto Vedenotto Polttoaineet Liikenne Jälkihoito ja -käyttö Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin...12 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun vaikutus TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 21

3 Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Turveruukki Oy:n vastineesta Neuvottelu YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon toimitetussa hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa turvetuotantoon Huhannevalla ja vesien johtamiseen vesistöön. Huhannevalla on tarkoitus kunnostaa tuotantoon 111 ha:n tuotantoalue. Alueella on tarkoitus tuottaa polttoturvetta vuosittain m 3. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Köyryojan ja Savalojan kautta Siikajokeen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turvetuotantoalue sijaitsee Rantsilan ja Ruukin kuntien alueella, noin 16 km Pulkkilan taajamasta luoteeseen ja noin 19 km Rantsilan taajamasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueella ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, kun tuotantoala on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Kyseessä on uusi toiminta, eikä sille ole myönnetty lupia. Turveruukki Oy on vuokrannut pääosan tuotantoalueista vuosina ja lisäksi ostanut osan tuotantoalueista. Hankittujen alueiden kokonaisala on noin 140 ha. Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1990, jossa Huhanneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa seutukaavaa tarkempaa kaavaa. Tuotantoalueen etelä-länsipuoliset pohjavesialueet on merkitty seutukaavassa veden hankintaa varten merkittäviksi pohjavesialueiksi. Seutukaavan tulee korvaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Huhannevalla tai sen lähiympäristössä ei ole merkintöjä.

5 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Alueen hydrologia ja geologia Huhannevan turvetuotantoalue sijaitsee Siikajoen vesistöalueen Savalojan valuma-alueella ja siellä Savalojan yläosan valuma-alueella (57.073). Tuotantoalueen vedet johdetaan Köyryojan ja Savalojan kautta Siikajokeen. Kesäaikaan Savalojan vedet laskevat Savalojan keskiosalta lähtevään Kurunkanavaan, joka puolestaan laskee Siikajokeen Savalojan yläpuolelle. Savalojan valuma-alueen pinta-ala on 180 km 2, josta järviä on 0,19 %. Kurunkanavan yläpuolisen Savalojan valuma-alue on 105 km 2. Turvetuotantoalueen vesien purkupisteestä on matkaa Kurunkanavan yhtymäkohtaan 16 km. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on Savalojasta alaspäin Kärsämänjoen yhtymäkohdassa km 2. Huhannevan suunniteltu tuotantopinta-ala (111 ha) muodostaa 1,6 % Savalojan yläosan valuma-alueesta. Yhdessä muiden valuma-alueen tuotannossa olevien turvesoiden ja suunniteltujen turvesoiden kanssa tuotantoalueet kattaisivat 5,9 % Savalojan yläosan valuma-alueesta. Keskimääräinen vuosisadanta tuotantoalueen lähimmällä ilmastoasemalla (Haapavesi) on vuosina ollut 533 mm. Termisen kesän pituus alueella on noin 100 vuorokautta ja talven noin 160 vuorokautta. Vuoden keskilämpötila on Haapavedellä ollut 1,8 C. Lähimmällä sääasemalla Nivalassa vallitsevat tuulen suunnat ovat olleet lännestä (18 %) ja etelästä (17 %). Vähiten on tuullut pohjoisilta ilmansuunnilta (pohjoinen 7 %, koillinen 6 %, luode 6 %). Koko Siikajoen valuma-alue on suurimmalta osaltaan tasaista. Valumaalueen keskivaiheilla, missä Huhanneva sijaitsee, paikalliset korkeuserot ovat m. Tasaisuudesta johtuen alueella on runsaasti soita. Siikajokilaakson läntiset osat kuuluvat Rannikko-Suomen keidassuoalueeseen. Kallioperältään alue on pääasiassa prekambrisia orogeenisia syväkivilajeja, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset graniitit. Kivennäismaalajina alueella on moreeni ja eloperäisistä maalajeista tyypillisimpiä ovat terrestriset turpeet. Runsaasti fosforia sisältävää vivianiittia eli rautafosfaattia esiintyy yleisesti soissa koko Siikajokilaakson alueella melko ohuina kerroksina. Vivianiitin esiintyminen saattaa lisätä laskuvesistön fosforipitoisuuksia erityisesti voimakkaasti ojitettujen soiden alapuolella. Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö Huhannevan suunnitellusta tuotantoalueesta pääosa, vajaat 90 ha on lähes luonnontilaista, karua rimpinevaa. Tuotantolohkot 1 ja 3 on pääosin metsäojitettua, niukkaravinteista räme- tai nevamuuttumaa. Alueella kesällä 2001 tehdyissä kasvillisuuskartoituksissa ei havaittu uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja eikä Suomessa uhanalaisia suotyyppejä. Suunnittelualueen ympärillä olevat metsät ovat pääosin kuivahkoja kankaita. Lukinsaarien metsätyyppi edustaa tuoretta kangasta. Lukinsaaren ja Honkamaan väliin jäävä saari kuuluu lehtomaisiin kankaisiin ja saaren puusto on luonnontilaista vanhaa metsää. Huhanneva edustaa alueelle tyypillistä aapasuota ja sitä voidaan pitää paikallisesti arvokkaana.

6 Lintulajiston perusteella Huhanneva voidaan valtakunnallisesti luokitella keskinkertaisten ja hyvien lintusoiden välimaastoon. Alueella tavattiin neljä silmälläpidettävää lintulajia: metsähanhi, pensastasku, teeri ja käki. EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainituista lajeista alueella tavattiin pyy, kurki, kapustarinta ja liro. Suon lintulajisto on tyypillistä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Lajiston perusteella Huhanneva voidaan luokitella paikallisesti merkittäväksi lintusuoksi. Tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsää, joista suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueen eteläpuolitse kulkee maantie nro 88 Pulkkilasta Vihantiin. Tie kulkee itä-länsisuuntaisella kangasalueella. Alueella on jonkin verran asutusta ja maanviljelystä. Asutus ja pellot ovat sijoittuneet pääosin maantien ja suon länsi-luoteispuolella kulkevan paikallistien nro 8060 sekä Savalojan varteen. Peltojen osuus Savalojan valuma-alueesta on noin 6 %. Savalojan yläosan valuma-alueella, Huhannevan suunnitellun turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Vesiläisennevan ja Savalonevan tuotantoalueet, joiden vedet johdetaan Köyryojaan. 6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Savalojan vesi on tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Vesi on myös sameaa ja siinä on runsaasti rautaa ja kiintoainetta. Savalojan vedenlaatu on vedenlaatuluokituksen mukaan välttävä. Savalojan yläosalla veden happitilanne on ollut tyydyttävä sekä kevättalvella että kesäaikaan. Kesäaikaisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella ojan yläosa on rehevä ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä tai rehevä. Kurunkanavan suulla vesi on Savalojan veden tapaan tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Erityisesti fosforipitoisuudet olivat korkeita. Vesi on myös sameaa ja siinä on runsaasti rautaa ja jonkin verran kiintoainetta. Kurunkanavan veden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Kesäaikaisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Kurunkanava on rehevä ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä tai rehevä. Siikajoen pääuoman vesi on tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Pääosa Siikajoen vesistöstä kuuluu vedenlaatuluokituksen mukaan luokkaan "välttävä". Erityisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita, mihin vaikuttaa valuma-alueen maaperän laatu. Köyryojan ja Savalojan rantatilojen (noin 10 km matkalta Kurunkanavaan asti) tilakohtainen vesistön käyttö vuonna 2001 on selvitetty postitiedustelulla huhti toukokuussa Huhanneva sisältyi Savalonevan ja Vesiläisennevan turvetuotantoalueiden kyselyyn. Selvitysalueen alapuolisista tiloista kalastusta harjoitti kahdeksan taloutta ja rantasauna oli neljällä tilalla. Vesistössä uimista harrastettiin kolmessa taloudessa ja saunavetenä vesistön vettä käytti yksi talous. Pohjaveden tila Tuotantoalueen lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Karhukangas ja Patalankangas Ritokangas. Molemmat pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi pohjavesialueiksi ja niillä on useita talousvedenottoon tarkoitettuja kaivoja. Laadultaan alueiden pohjavesi on lievästi hapanta ja pehmeää. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleensä alhaiset, mutta paikoitellen on tavattu korkeitakin rautapitoisuuksia.

7 Patalankankaan-Ritokankaan pohjavesialueen raja on noin 2 km ja pohjaveden muodostumisalue 2,2 km etelään suon reunasta. Karhukankaan pohjavesialueen raja sijaitsee noin 4,3 km suon reunasta länteen. Pohjavesialueiden ja Huhannevan välissä ovat Savalonevan ja Vesiläisennevan tuotantoalueet. 7 Melutilanne ja liikenne Liikenne työmaateillä on pääasiassa turvetuotantoon liittyvää. Muu liikenne työmaateillä on satunnaista maanomistajien, marjastajien ja luontoharrastajien liikennettä sekä raakapuun kuljetusta. Työmaatien varressa ei ole vakinaista eikä loma-asutusta. Muut kuormittavat toiminnat Siikajoen vesistöalueen pistekuormituksen muodostavat kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa, Raisio Yhtymä Oyj:n Vihannin teollisuuslaitos, kunnalliset kaatopaikat sekä turvetuotanto. Vuonna 2001 tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita oli 27. Pistekuormituksen osuus on 4 6 % vesistön kokonaiskuormituksesta. Turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on vuositasolla 0,5 1 % ja kesäaikana 1 3 %. Loppuosa kuormituksesta on hajakuormitusta, joista merkittävin on maatalous. Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat huomattavasti myös alueen kaksi tekoallasta (Uljua 28 km 2 ja Kortteinen 7 km 2 ) suoraan altaissa tapahtuvina vedenlaadun muutoksina ja lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamana rantojen kulumisena. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue Haapaveden lintuvesi ja suoalue (FI ) sijaitsee yli neljä kilometriä Huhannevasta etelään. Lukinsaaren ja Honkamaan väliin jäävä luonnontilainen suosaareke voidaan luokitella metsälain nojalla suojeltuihin metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Huhannevan ympäristössä asutus on keskittynyt teiden varsille sekä Savalojan varteen. Tuotantoaluetta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,7 km kaakkoon tuotantoalueesta Kivijärven rannalla sekä 2,2 km länteen tuotantoalueesta. Vesien purkureitin varrella Kurunkanavan alkuun saakka on tiloja 58. Tiloista 18 on vakituisesti asuttua taloutta ja yhdeksän kesämökkiä. Alueen kalatalous Koko Siikajoen vesistöalueella on vuonna 2002 tehty kattava yleiskatsaus alueen kalastosta ja kalastuksesta vuodelta Savalojan vesistöalueel-

8 la 52 vastanneesta tilasta kahdeksan kalasti Savalojalla ja yksi myös Köyryojalla. Kalastustiedustelujen mukaan Savalojan pyydettävä kalasto on haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Savalojan koskikalasto on ollut pääasiassa kivennuoliaista, kivisimppua ja madetta. Mutua on esiintynyt satunnaisesti. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalanistutusrekisterin mukaan Savalojaan ei ole tehty kalanistutuksia 1990-luvun puolivälin jälkeen. Köyryojalla kalasti yksi henkilö vapakalastusvälinein saaden saaliiksi lähinnä haukea. Savalojan yläosalla kahdeksasta kalastavasta taloudesta kalastukseen osallistui keskimäärin 3,3 henkilöä taloutta kohden. Kalastus Savalojalla oli pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta. Verkkoja oli käytössä vain yksi. Kalastus keskittyi huhti toukokuuhun. Yksi kalastaja kalasti katiskoilla syyskuulle asti. Verkolla pyydettiin kahdeksan päivää ja katiskoilla keskimäärin 50 päivää. Kokonaissaalis Savalojan yläosalla oli noin 30 kg, joka oli pääasiassa haukea. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin neljä kilogrammaa. Yksi kalastaja ilmoitti saaneensa mato-ongella tai pilkillä viisi kilogrammaa nieriää. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Savalojalle ei ole tehty viime vuosina istutuksia, joten ilmoitetun nieriän alkuperä jää avoimeksi. On myös mahdollista, että "nieriät" olisivat Siikajokeen istutettuja kirjolohia. Tiedusteluun vastanneista neljä ilmoitti, että kaloissa esiintyy kalojen käyttökelpoisuutta heikentäviä makuvirheitä. Yhden mukaan makuvirheitä ei esiinny. Kaikkien mukaan pyydysten likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ja on ajoittain hyvin voimakasta. Likaantumisen aiheuttajiksi mainittiin turve, liete, muta ja roskat. Vuonna 2000 tehty kalataloustiedustelu kattoi koko Savalojan aivan sen latvahaaroja lukuun ottamatta. Sen mukaan kalastus Savalojalla oli vähäistä, sillä rakennettujen rantatilojen omistajista kalasti 25 % eli 14 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 1,1 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 15. Kalastus tapahtui pääasiassa katiskoilla, verkoilla ja vapakalastusvälinein. Verkkokalastusta harjoitettiin vain toukokuussa, ja verkkokalastuspäiviä oli keskimäärin 16 kalastajaa kohden. Katiskoilla kalastettiin pääasiassa alkukesästä keskimäärin 24 päivää. Kokonaissaalis Savalojalla vuonna 2000 oli 95 kg, josta haukea oli 70 % ja ahventa sekä lahnaa molempia yli 10 %. Lisäksi saatiin vähän särkeä. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin seitsemän kilogrammaa. Vuonna 2000 kalojen makuvirheitä ilmoitti esiintyvän Savalojalla puolet kalastajista. Kalastajista 78 % arvioi likaantumisen vaikeuttavan kalastusta. Yleisimpinä pyydysten likaantumisen aiheuttajina mainittiin turvetuotanto, limoittuminen, metsäojitus ja humus. 8 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantosuunnitelman mukaan Huhannevan tuotantokuntoon pantavan suon pinta-ala on noin 111,1 ha. Alueen hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 2,4 m, jolloin laskennallinen hyödynnettävä turvemäärä koko alueella on noin MWh. Vakiintuneissa tuotantoolosuhteissa ja nykyisellä tuotantotekniikalla suon keskimääräinen vuosi-

9 tuotantomäärä on noin MWh ja tuotantoajan arvioidaan olevan noin 20 vuotta. Hankkeella korvataan lähivuosina tuotannosta poistuvia turvetuotantoalueita Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen hankinta-alueella Siikajoen valuma-alueella. 9 Tuotantoalueen kuntoonpano Tuotantosoiden ympäristössä olevien lisäalueiden kunnostuksessa voidaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita, kuten tiestöä, tukikohtaa, kokooja- ja laskuojastoa sekä vesienkäsittelyjärjestelmiä. Alue kuivataan ja vedet johdetaan rakennettavien laskeutus- ja haihdutusaltaiden kautta Köyryojaan ja edelleen Siikajokeen. Kuntoonpanotöiden suoritusjärjestys ja kunnostusaikataulu Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan alueella kasvava puusto. Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla ja pengertämällä vesiensuojelurakenteet, minkä jälkeen kaivetaan kunnostettavan alueen ympärille eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle. Seuraavassa vaiheessa tehdään kunnostusalueen ympärille reunaojat sekä kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Sarkaojat kaivetaan 1,2 1,5 metrin syvyyteen. Ojien alapäät eli päisteet putkitetaan muoviputkilla työkoneiden ja palontorjuntakaluston liikkumisen mahdollistamiseksi. Kaikkiin päisteputkiin asennetaan lietteenpidätin, jonka eteen kaivetaan lisäksi lietesyvennys. Auma-alueen kuivatus hoidetaan riittävällä salaojituksella. Kuivatus toteutetaan kaivamalla salaojaputket auma-alueen pohjalle 10 metrin välein vajaan metrin syvyyteen. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Pintojen käsittely ja muotoilutyöt aloitetaan noin vuoden kuluttua ojituksesta. Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat tyhjennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Vesiensuojelurakenteiden viimeistelytyöt toteutetaan ja sortumat sekä mahdolliset ojaston tukkeumat korjataan ennen tuotannon aloittamista. Suunnitelman mukaan puuston poisto, ojitus ja vesiensuojelurakenteet tehdään talvella ja pintamaiden poisto ja sarkojen muotoilu syksyllä 2004 ja keväällä Tuotanto alueella voisi alkaa kesällä 2005 ja lopullisessa tuotantokunnossa alue olisi kesällä Rakennelmat ja laitteet Sarka-, kokooja- ja reunaojat kaivetaan enimmillään 1,5 promillen pituuskaltevuuksilla. Kaikkien sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen. Sarkaojiin tehtäviä lietesyvennyksiä on yhteensä 74. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet erottaviin eristysojiin rakennetaan kaksi lietesyvennystä. Uusi pintavalutuskenttä sijaitsee ojittamattomalla suolla ja sen vallitsevia suotyyppejä ovat oligotrofinen ja mesotrofinen rimpineva. Kentän metsäojaan rajoittuva luoteisreuna on karua, vähäpuustoista nevarämettä. Alu-

10 een turpeet ovat rahkavaltaisia. Pintavalutuskentän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 1,7 m. Huhannevalle rakennetaan 15 palovesiallasta. Kunkin paloaltaan tilavuus on vähintään 50 m 3 ja kukin palokaivo merkitään maastossa selvästi erottuvalla merkillä. Kulku palokaivoille järjestetään rakentamalla rummut reunaojaan altaiden kohdalle. Tukikohta-alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Tuotantotoiminnan käynnistyessä työmaan kokonaisurakoitsija hankkii tukikohtaan tarvitsemansa majoitus- ja huoltotilat, jotka ovat yleensä siirrettäviä rakenteita. 10 Tuotteet ja tuotanto Huhannevalla tullaan tuottamaan sekä jyrsinpoltto- että kasvu- ja ympäristöturvetta. Turpeen vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin m 3. Tuotannon alkuvaiheessa maatumattomat tai heikosti maatuneet pintaturvekerrokset tuotetaan kasvu- tai ympäristöturpeena. Suolla on mahdollista tuottaa myös palaturvetta. Normaali tuotantoaika on toukokuu - elokuu, jonka aikana varsinaisia tuotantopäiviä on Tuotanto tapahtuu säiden mukaisesti; sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden. Talvikaudella ei alueella ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta mitään toimintaa. Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet jyrsinturvetuotannossa ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, jonka jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä useampia, 2 7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan traktorivetoiseen perävaunuun ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla varastoaumaan. Huhannevan tuotannossa tullaan käyttämään tuotantolaitteiden vetokalustona 3 4 pyörätraktoria sekä aumauksessa yhtä tela-alustaista puskutraktoria. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä (< t/a) puuperäisiä polttoaineita. Puupolttoaineet varastoidaan auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna asiakkaille. Osa puupolttoaineksesta joudutaan hakettamaan. Haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta. Suolta kertyvät kannot ja liekopuut kootaan kantovarastoalueelle, jotka sijaitsevat auma-alueiden yhteydessä. Kertymän ollessa riittävä ne haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille. Vedenotto Huhannevan tuotantoalueella ei ole vesijohtoa eikä kaivoa. Alueella työskentelevät tuovat tarvitsemansa käyttöveden mukanaan työmaalle. Mahdollisessa tulipalotilanteessa käytetään palokaivoihin sekä laskeutusaltaisiin kertynyttä vettä.

11 11 Polttoaineet Huhanevan tuotantoalueella ei ole sähköliittymää, joten turvetuotantoalueen energiankulutus muodostuu pääasiassa tuotantokaluston vetokoneiden ja turpeen aumauskoneen polttoaineen kulutuksesta. Vuotuiselle m 3 :n jyrsinpolttoturvetuotannon tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin litraa. Käytetyn polttoaineen määrä vaihtelee vuosittain lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Runsassateisena kesänä polttoaineen käyttö on selvästi vähäisempää. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen litran terässäiliöön, joka on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Työmaan muu energiankäyttö on hyvin vähäistä vetokoneiden polttoaineen käyttöön verrattuna. Muu energiankäyttö koostuu lähinnä työmaan henkilöliikenteen energiakulutuksesta, mahdollisesta nestekaasun käytöstä sekä aggregaatin polttoaineen kulutuksesta. Liikenne Tieyhteys valtatieltä 4 turvetuotantoalueelle kulkee Rantsilasta maantietä 807 ja paikallistietä 8060 pitkin. Etäisyys Rantsilasta tuotantoalueelle vievän yksityistien alkuun on 27,5 km. Asiattomien liikkumisen estämiseksi tuotantoalueen tieyhteys on varustettu lukittavalla puomilla. Talviaikana työmaatietä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan. Työmaan sisäiseen liikenteeseen käytetään päisteputkitettuja sarkojen päitä ja ajosarkoja, jotka mahdollistavat työkoneliikenteen saroilta ja lohkoilta toiselle. Tuotantoaikana liikenne on pääasiassa urakoitsijoiden henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on yleisellä tiellä keskimäärin 5 6 autoa/vrk. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot. Muu liikenne tuotantoalueelle johtavalla tiellä on satunnaista maanomistajien liikennettä. Jyrsinturpeen toimitukset ajoitetaan yleensä jäätyneen maan aikaan. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Tuotettu jyrsinturve toimitetaan Oulun Energian Toppilan voimalaitoksille täysperävaunullisilla rekoilla. Kuormien määrä on kuormaa vuorokaudessa. Toimitukset tapahtuvat useassa eri jaksossa. Jälkihoito ja -käyttö Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

12 Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Tuotantoalueella on yleensä useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia tarpeita maa-alueensa uusiokäyttömuodon valinnassa. Tällöin alueen uusiokäytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maanomistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen uusiokäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty uusiokäytön suunnittelu on tärkeää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia jälkikäyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri uusiokäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Huhannevan tuotantoalueelle on tehty alustava uusiokäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Sopivimmiksi uusiokäyttömuodoiksi on selvityksessä todettu metsitys, kuitu- ja energiakasvien tuotanto, maatalous (LUOMU-viljely ja yrttikasvien kasvatus) sekä kasvihuonetoiminta. 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Huhannevan vesiensuojeluratkaisut on toteutettu vesiensuojeluteknologian kehittämisprojektin sekä kemikalointi- ja muiden tutkimusten perusteella laadittujen suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan alueella toteutetaan IPPC-direktiivin mukaista BAT-tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija käyttää BEP-menetelmää. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Turveruukki Oy:llä on yhtiön toimintaa koskeva laatukäsikirja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Tuotantoalueen vesien puhdistuksessa käytetään kaikkien lohkojen sarkaojissa olevia lietteenpidättimiä, lietesyvennyksiä ja päisteputkia. Tuotantolohkojen 1 ja 2 vedet johdetaan kahteen laskeutusaltaaseen, joista ne pumpataan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,9 ha, mikä on noin 4,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Kenttä on käytössä vain sulan maan aikana. Talviaikana vedet ohjataan säädettävän settipadon kautta laskeutusaltaaseen 3 ja edelleen Savalonevan haihduntaaltaan ja laskeutusaltaiden 2 ja 3 kautta Köyryojaan ja Siikajokeen. Tuotantolohkon 3 vedet johdetaan kokoojaojaston ja virtaamansäätöpadon kautta laskeutusaltaaseen 3. Laskeutusaltaasta vedet laskevat Savalone-

13 van tuotantolohkojen 5 ja 6 luoteispäähän rakennettavaan 3,5 ha:n haihdutusaltaaseen. Pääosa vesistä poistuu altaasta haihtumalla. Purkuputkien kautta mahdollisesti poistuvat vedet laskevat virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaiden kautta laskuojaan ja edelleen Köyryojan ja Savalojan kautta Siikajokeen. Haihdutusaltaan pohjalle jätetään turvetta eristyskerrokseksi noin 10 cm, jolloin altaan vedet eivät ole suorassa kosketuksessa altaan pohjamaalajina olevan siltin ja silttimoreenin kanssa. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Vesiensuojelurakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta vastaa työmaan kokonaisurakoitsija. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta valvotaan jatkuvasti myös Turveruukki Oy:n tuotantohenkilöstön toimesta. 13 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Kuntoonpanovaiheessa valunta ja pitoisuudet kasvavat luonnontilaiseen suohon verrattuna. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen keskivaluma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella on ollut vuosina talvella 7,0 l/s km 2, keväällä 64 l/s km 2, kesällä 15,4 l/s km 2 ja syksyllä 11,6 l/s km 2. Kuntoonpanosoiden keskimääräiset vedenlaatua kuvaavat suureet ovat olleet; kiintoaine 7 9,5 mg/l, COD Mn mg/l, kokonaisfosfori µg/l ja kokonaistyppi µg/l. Huhannevan kuntoonpanon aiheuttama laskennallinen brutto- ja nettokuormitus on esitetty seuraavassa taulukossa. COD Mn kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kiintoaine kg/a - brutto - netto Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Pohjois-Pohjanmaan alueella luonnonhuuhtouman arviointiin on käytetty Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevan Vitmaojan valumaalueella mitattuja huuhtoumia. Huhannevan kuormitus on arvioitu pintavalutuskentällisen alueen osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailutulosten perusteella. Virtaamansäädön ja haihdunta-altaallisen alueen tuleva tuotantokauden aikainen kuormitus on arvioitu viereisen Savalonevan vuoden 1999 tarkkailutulosten perusteella. Huhannevan nettopäästöt eri vuodenaikoina ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna on esitetty seuraavassa taulukossa. COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d Talvi Kevät Kesä Syksy Vuosi kg/a 0 0 6, ,01 0 0,01 0,04 4,4 1,3 0,7 0,6 1, ,1 2,8 0,9 4,5 874

14 14 Tuotantovaiheen laskennallinen bruttokuormitus olisi seuraava: COD Mn kg/a, Kok.P 14 kg/a, Kok.N 600 kg/a ja kiintoaine kg/a. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen litran kaksivaippaiseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijaitsevat turvemaalla riittävän etäällä avo-ojista. Päästöt ilmaan Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Vapo Oy:n tuotantoalueilla vuosina tehtyjen pölytarkkailujen tulosten mukaan viihtyvyyshaittarajan 10 g/m 2 kk ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn vaikutusalue saattaa hetkellisesti olla suurempi. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta esim. haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn. Hakettamisen aiheuttama pöly on verrannollinen normaaliin puuston hakkuu- ja korjuutoimintaan. Hakijan näkemyksen mukaan puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pölyhaittaa ympäristölle. Päästöjä ilmaan aiheutuu työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Päästöt vastaavat normaalien kyseiseen tehtävään käytettävien ajoneuvojen päästöjä. Melu ja tärinä Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen 55 db:n ohjearvo voi ylittyä metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tur-

15 peen kokoamisen aiheuttama melutaso on tehtyjen tutkimusten mukaan metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Turpeen toimitusaikana, lokakuu huhtikuu, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Hakettamisen aiheuttama melu on verrannollinen normaaliin puuston hakkuu- ja korjuutoimintaan. Hakijan näkemyksen mukaan puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu meluhaittaa ympäristölle. 15 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Huhannevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Vuotuiseksi jätemääräksi on arvioitu noin 375 kg, josta jäteöljyn osuus on noin 200 kg. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Rantsilan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Työmaalla on omat keruuastiat sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Huhannevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Jätteiden haitallisuutta vähennetään ohjeistamalla tuotantoalueen jätteiden keruu ja käsittely. Jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu, jota syntyy koneiden ja laitteiden korjauksessa sekä käytöstä poistetusta tuotantokalustosta. Metalliromu kerätään tukikohta-alueelle sille erikseen osoitettuun paikkaan ja toimitetaan tilanteen mukaan kunnan osoittamaan hyötyjätteiden keruupaikkaan tai suoraan metallijätteen käsittelijälle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Huhannevan lähiympäristössä ei ole sellaisia suojelualueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happitilanteen heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöihin lajisto- ja biomassamuutoksina, jotka

16 ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta. Rankkasateiden aiheuttamien hetkellisten ylivalumien aikana kuormituksen vaikutukset alapuolisessa vesistössä näkyvät selvimmin. Ylivaluman aikana suolta lähtevä vesimäärä ja usein myös veden sisältämät ainepitoisuudet ovat keskimääräistä suurempia. Vesiläisennevan, Savalonevan ja suunnitellun Huhannevan turvetuotantoalueelta vedet johdetaan Köyryojan kautta Savalojaan ja edelleen Siikajokeen. Osa Savalojan vesistä laskee Kurunkanavan kautta Siikajokeen. Kesäaikaan Savalojan vedet virtaavat kokonaan Kurunkanavan kautta. Seuraavassa taulukossa esitetään Huhannevan turvetuotantoalueen bruttokuormituksen aiheuttama laskennallinen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien muutos Savalojassa Näsälänperän erilaisissa virtaamatilanteissa kuntoonpanovaiheessa vuonna 2005, jolloin kuormitus on suurinta ja tuotantovaiheessa Laskennassa on käytetty kesän keskimääräisenä valuntana 8,5 l/s km 2, alivalumana 2,4 l/s km 2 ja ylivalumana 33,4 l/s km 2. Kuntoonpanovaiheen kuormituksesta kiintoaine, COD Mn ja kokonaistyppi aiheuttavat selviä laatumuutoksia vesistössä. 16 Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l 2005 Kesän keskiarvo 0,25 1,1 1,3 47 Kesän ylivaluma 0,16 0,6 0,7 30 Kesän alivaluma 0,49 1,3 1, Kesän keskiarvo 0,12 0,7 1,0 26 Kesän ylivaluma 0,08 0,4 0,6 16 Kesän alivaluma 0,19 0,8 1,1 26 Vesiläisennevan, Savalonevan ja Huhannevan turvetuotantoalueiden yhteenlasketun kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset Savalojassa ovat selvästi suuremmat kuin pelkästään Huhannevan kuormituksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset. Vaikutukset ovat suurimmillaan vuonna 2005, jolloin Huhannevan uusi tuotantoalue ja Savalonevan lisäalue ovat kunnostusvaiheessa ja Savalonevan vanhalla alueella sekä Vesiläisennevalla on vielä tuotantoa. Seuraavassa taulukossa esitetään Vesiläisennevan, Savalonevan ja Huhannevan turvetuotantoalueiden yhteenlasketun bruttokuormituksen aiheuttama laskennallinen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien muutos Savalojassa Näsälänperän erilaisissa virtaamatilanteissa vuonna Laskennassa on käytetty samoja valumia kuin pelkän Huhannevan vaikutusten arvioinnissa. Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kesän keskiarvo 0,9 2, Kesän ylivaluma 0,6 1, Kesän alivaluma 1,1 2, Savalonevan, Vesiläisennevan ja Huhannevan turvetuotanto lisää selvästi Savalojan ravinnepitoisuuksia, kun taas vaikutukset kiintoainepitoisuuteen

17 ja COD Mn :ään jäävät vähäisemmiksi. Kesäaikaan Savalojan vedet kulkevat Kurunkanavan kautta Siikajokeen. Kurunkanavaan johdetaan vesiä myös Turveruukki Oy:n Kurunnevalta, jossa tuotanto tulee kuitenkin vähitellen loppumaan vuoteen 2010 mennessä. Kurunkanavaan suunnitellaan jatkossa johdettavan myös Turveruukki Oy:n Tahkonevan uuden tuotantoalueen vedet. 17 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Savalojan kalasto koostuu pääasiassa kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Huhannevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus tulee vaikuttamaan osaltaan Savalojan vedenlaatuun. Savalojan kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Savalojalla jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Huhannevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Huhannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Huhannevan lähiympäristössä ei ole sellaisia pohjavesialueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta. Tuotantoalueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä sen etelä- ja länsipuolella oleville pohjavesialueille. Pölyn vaikutus Huhannevan turvetuotanto ei aiheuta jatkuvaa pölyhaittaa asutukselle tai loma-asutukselle, mutta epäedullisissa olosuhteissa (kova tuuli, inversio) pölyhaittaa voi satunnaisesti esiintyä lähinnä lähimpänä tuotantoaluetta sijaitsevissa kiinteistöissä. Pölyäminen voi olla satunnaisesti havaittavissa Kivijärvellä ja tuotantoalueen vieressä olevassa Köyryojassa. Melun vaikutus Huhannevalla meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta paikallistielle, jonka varressa on asutusta. Valtatiellä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Itse tuotantoalueen vaikutusalueella ei ole asutusta, jolle melusta voisi olla haittaa. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt, että alueen käyttö- ja päästötarkkailua sekä vesistötarkkailua jatketaan nykyisellään vuoden 2003 loppuun asti. Hakija on esittänyt, että päästö- ja vaikutustarkkailua vesistötarkkailun osalta tehtäisiin

18 vuodesta 2004 lähtien hakijan esittämän periaatteen mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu tehdään Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Esitetyn tarkkailun periaatteena on, että Siikajoen alueen turvesoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailut yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuotantovaiheen tarkkailussa olisi 8 10 suota vuosittain ja kohteet vaihtuisivat kahden vuoden välein. Kuormitustarkkailun ohella myös vesistötarkkailupaikat vaihtuisivat kahden vuoden välein siten, että tarkkailussa olevien soiden aiheuttamat vedenlaatumuutokset voitaisiin havaita mahdollisimman hyvin. Sivu-uomissa tapahtuvan vedenlaatutarkkailun lisäksi mukana olisi myös muutama Siikajoen pääuoman tarkkailupiste. Tarkkailusoita olisi tarkoitus vaihtaa sivujoittain siten, että kaikki sivujoen alueen suot olisivat samaan aikaan tarkkailussa. Kuntoonpanovaiheessa olevien soiden osalta tarkkailu hyväksytettäisiin aina tapauskohtaisesti. Hakija on katsonut, että erilliselle pöly- tai melutarkkailulle ei ole tarvetta. Mikäli kuitenkin myöhemmin ilmenee tarvetta käynnistää tarkkailu, hakija käynnistää alueella tarkkailun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 18 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi kuormitustarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa kuormitustarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailu on erittäin tarpeellinen poikkeuksellisten kuormitustilanteiden raportoinnissa. Käyttötarkkailun piiriin kuuluvat kaikki suot riippumatta niihin kohdistuvasta päästö- ja vaikutustarkkailusta. Käyttötarkkailun apuna pidetään tuotantoalueella säilytettävää käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään kaikki tuotannon ja sen ympäristövaikutusten kannalta merkittävät tiedot. Päästötarkkailu Tarkkailun periaatteena on, että osa soista kuuluu tarkkailun piiriin ja lopuille soista lasketaan kuormitukset tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kaikilta tarkkailusoilta mitataan vesistöön purkautuva vesimäärä jatkuvatoimisin mittalaittein viikkojen aikana. Vesinäytteet otetaan tarkkailussa olevilta soilta kahden viikon välein viikkojen aikana. Näytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, kok. P ja kok.n. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään eräorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet. Kaikki analyysit tehdään SFS-standardeja noudattaen. Yksi Siikajoen alueen suo on lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa. Suolla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Talviaikana näytteitä otetaan kuukauden välein, kevättulvan aikana viikon välein ja muulloin kahden viikon välein. Tehtävät määritykset ovat samat kuin muilla tarkkailusoilla.

19 19 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu muodostuu vaihtuvan tarkkailun pisteistä ja vuosittain toistuvasta tarkkailusta. Vaihtuvan tarkkailun havaintopaikat sijoitetaan kuormitustarkkailun mukaisesti siten, että vesistötarkkailupisteitä on 2 3 kutakin kuormitustarkkailupistettä kohden. Ne sijaitsevat turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä ja kulloinkin tarkkailussa olevan sivujoen suulla. Näytteet otetaan samanaikaisesti päästötarkkailuun kuuluvien näytteiden kanssa. Näytteet otetaan päästötarkkailusta poiketen kuitenkin vain kerran kuukaudessa. Vuosittain toistuvat tarkkailupisteet (6 kpl) sijaitsevat turvetuotannon voimakkaimmin kuormittamilla alueilla. Pohjaeläinnäytteet otetaan sähkökoekalastusalueilta koekalastuksen yhteydessä viidestä pisteestä. Habitaattitarkastelu tehdään sähkökoekalastuksen yhteydessä 36 alueelta. Tarkastelussa määritetään vesisyvyys, pintavirran nopeus, pohjan laatu, vesikasvien ja levien peittävyysprosentti ja pohjalle kertyneen sakkautumien määrä. Sähkökoekalastuksen ja habitaattitarkastelun toteuttamisväli on 2 5 vuotta. Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viimeistään kolmen viikon kuluessa niiden tarkkailuvelvollisille, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen koko ympäristökeskuksen alueen kattava raportti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Sisäasiainministeriö on antanut uuden ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloittamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Huhannevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma sekä tarkemmat turvallisuusohjeet sisältävä turvallisuussuunnitelmien toimintaohje ovat Turveruukki Oy:n ja kokonaisurakoitsijan välisen turvetuotannon kokonaisurakointisopimuksen liitteenä. Muut riskit ja häiriötilanteet Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Ohjeet toiminnasta tuotantoalueen häiriö- ja ympäristövahinkotilanteissa on esitetty Turveruukki Oy:n turvetuotannon ympäristöohjeessa. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sar-

20 ka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. 20 Ympäristövahinkovakuutus Turveruukki Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Huhannevan tuotantoalueen aiheuttamasta kuormituksesta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheutudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Huhannevan kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia voidaan arvioida Köyryojaan ja edelleen Savalojaan laskevien Vesiläisennevan ja Savalonevan vesioikeuspäätösten perusteella. Vesiläisennevalla ja Savalonevalla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on laskeutus/haihdunta-allas. Vesioikeuspäätösten (PSVEO nro 41/95/2 ja VYO nro 177/1996) mukaan luvan saajan on maksettava vuodesta 1996 lähtien vuosittain kalatalousmaksua 0,98 2,39 /ha vuodessa. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna kalatalousmaksu olisi 1,10 2,69 /ha vuodessa. Vesiläisennevan ja Savalonevan uusissa ympäristölupahakemuksissa kuormituksen on arvioitu olevan jatkossa kuitenkin edellisessä lupahakemuksessa arvioitua selvästi pienempi. Kuormituksen laskennallinen aleneminen perustuu lähinnä viime vuosien mittauksiin perustuviin pienempiin soiden ominaiskuormituslukuihin sekä osaltaan parantuneeseen vesiensuojelutekniikkaan. Vesiläisennevan (49 ha) ja Savalonevan (203 ha) kalatalousmaksun suuruudeksi on arvioitu 70 % aiemmasta eli 0,77 1,88 /ha vuodessa. Pääosalla Huhannevalla tuotantoalueesta tulee olemaan käytössä pintavalutuskenttä ja kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida suon kunnostusvaihe, vesiensuojelutekniikka ja pinta-ala huomioon ottaen 1,5 euroa tuotantohehtaaria kohden vuodessa. Suon tuotantopinta-ala on 114 ha, joten kalatalousmaksu olisi 171 euroa vuodessa.

21 21 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan kalastajien ja rannanomistajien osoitetiedoilla ja selvityksellä Turveruukki Oy:n Siikajoen valuma-alueella olevan turvetuotannon tilasta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnilta sekä kuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta lukuun ottamatta Siikajoen kunnan kaavoitusviranomaista. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ottaen huomioon Siikajoen vesistön nykytila ja sen tavoitetila sekä se, että paras käyttökelpoinen tekniikka olisi käytössä vain osittain, ympäristökeskus ei ole puoltanut Huhannevan turvetuotantoalueen käyttöönottoa. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan uutta tuotantoa on suunnattava jo ojitetuille aluille. Huhanneva on pääosin luonnontilaista puutonta rimpinevaa. Alueella on todettu olevan kiistattomia luonnon monimuotoisuuden arvoja, mutta niitä ei ole kuitenkaan katsottu luonnonsuojelunäkökohtien kannalta esteeksi turvetuotannolle. Aluetta ei ole myöskään maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu turvetuotantoalueeksi. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on pintavalutusmenetelmää käytettävä mahdollisimman pitkän ajan. Mihinkään pintaa irrottaviin toimenpiteisiin kentällä ei saa ryhtyä, ennen kuin vedet voidaan johtaa kentälle. Kesäajan ulkopuolisen ajan vesien käsittelyä on tehostettava, sillä vedet on nyt suunniteltu johdettavan vain yhden laskeutusaltaan kautta. Alueen jälkikäytön suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kestävä käyttö huomioon ottaen. Suon tarkkailu on toteutettava vesistökohtaisen yhteistarkkailuohjelman puitteissa. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että turvetuotannolle ja lisäalueen kuntoonpanolle voidaan myöntää ympäristölupa. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana, lupaehtojen tarkistamishakemus jätetään vuoden 2014 loppuun mennessä, hakija maksaa kunnostustöiden aloittamisvuodesta alkaen 230 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella ja kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.