ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 17/11/1 Dnro PSAVI/280/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 17/11/1 Dnro PSAVI/280/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Rahvaannevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Siikalatva Turveruukki Oy Teknologiantie OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Toiminnan ympäristövaikutukset... 4 Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkihoito... 8 Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu... 9 Tuotannon jälkeiset korvaukset ja kompensaatiot... 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPAMÄÄRÄYKSET OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 14

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Siikalatvan kunnassa sijaitsevan Rahvaannevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien ja jälkihoidon toteuttamiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALT A Rahvaannevan turvetuotannolla on ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa nro 28/04/2, jonka lupamääräyksen 15 mukaan toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Suunnitelmaan on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta ja niiden toiminnan lopettamisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 28/04/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Rahvaannevan noin 121 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon. Ympäristöluvan lupamääräyksen 1 mukainen sulan maan kauden ulkopuolisen ajan vesienkäsittelyn tehostaminen on toteutettu vuonna 2005 siten, että laskeutusaltaan 3 alapuolisen settipadon levyn tilalle on asetettu virtaamansäätöpato. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt toimenpiteen Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan vuokra-aluetta. Yleiskuvaus toiminnasta Rahvaannevan turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan kunnan Kerälän ja Rantsilan kylissä noin 4 km Rantsilan keskustaajamasta etelään. Rahvaanneva on valmistelu turvetuotantoa varten vuosina ja tuotanto on aloitettu vuonna Alueella on tuotettu jyrsinturvetta Hakumenetelmällä. Lohkojen 1, 2 ja 4 vedet on johdettu laskeutusaltaan 3 kautta pintavalutuskentälle ja lohkolta 3 laskeutusaltaaseen 1 ja 2 ja edelleen alapuoliseen vesistöön.

4 Edellisen luvan haun aikana vuonna 2002 tuotantopinta-ala oli 121 ha, mikä on myös alueen alkuperäinen kokonaispinta-ala. Vuonna 2004 on luovutettu maanomistajalle 53 ha jälkikäyttöä varten. Tuotantopinta-ala oli vuonna ha. Tuotanto on päättynyt kokonaan vuonna Jälkikäytössä olevalta alueelta vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta Peltoojaan ja edelleen Siikajokeen ja muulta alueelta laskeutusaltaan kautta laskuojaan ja edelleen Myllyojan kautta Siikajokeen. Rahvaannevalta on matkaa Siikajokeen Pelto-ojan kautta noin 350 metriä ja Myllyojan kautta noin metriä. Rahvaannevan ympäristöluvassa oli lupa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään t/v. Päättyneellä lupakaudella aluetta ei ole käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin. Rahvaannevan turvetuotantoalueella on jo tehty jälkihoitotoimia ja osa alueesta on jo siirtynyt uuden maankäytön piiriin. 4 Toiminnan ympäristövaikutukset Vesistön tila ja käyttö Virtaama ja vedenlaatu Rahvaanneva sijaitsee Siikajoen keskiosan vesistöalueella ja tarkemmin Koskitalonkosken alueella (57.022). Siikajoen valuma-alueen pinta-ala Myllyojan kohdalla on km 2. Myllyojan valuma-alueen pinta-ala ojan suulla on 22,1 km 2. Myllyojan valuma-alueella ei ole lampia tai järviä. Rahvaannevan turvetuotantoalueen osuus Myllyojan valuma-alueen pintaalasta on 5,5 %. Myllyojan virtaamaa ei mitata. Myöskään Siikajoessa ei ole virtaamamittausta Rantsilan seudulla. Siikajoen virtaama on saatu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hydrologisesta mallista. Virtaamana on käytetty mallin laskemaa virtaamaa vesistöalueen alarajalla. Myllyojan virtaama arvioitiin SYKE:n hydrologisesta mallista saadun valuma-alueen valunnan perusteella. Siikajoen virtaama Rantsilassa (F=2 876 km 2 ) ja Myllyojan virtaama (F=22,1 km 2 ). MQ = keskivirtaama, MNQ = keskialivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama koko vuosi joulumaaliskuu kesäsyyskuu m 3 /s m 3 /s m 3 /s Siikajoki, Rantsila MQ 24,2 19,3 17,8 MNQ 3,2 7,9 3,9 MHQ ,7 68,0 Myllyoja MQ 0,21 0,08 0,17 MNQ 0,01 0,02 0,01 MHQ 4,1 1,0 1,2 Ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus oli Siikajoella välttävä. Myllyojan tilaa ei ole luokiteltu.

5 Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi vähentää noin puoleen nykyisestä, jotta kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Myllyojan suulta (My0) on vedenlaatutietoja vuodelta Siikajoen vedenlaatua on tarkkailtu vuosittain Rantsilan kohdalla. Lisäksi Myllyojan vedenlaatua Rahvaannevan yläpuolella on tarkkailtu Myllynevan turvetuotantoalueen vaikutustarkkailuun liittyen vuosina Myllyojan vedenlaatu on vaihdellut suuresti, mikä on tyypillistä pienivirtaamaiselle ojalle. Kevättalvella 2002 Myllyojan vesi oli hapanta. Happamissa oloissa humus, rauta ja fosfori saostuvat, mikä oli nähtävissä varsin pieninä väri- ja COD Mn -arvona sekä tavanomaista pienempänä fosforipitoisuutena. Rahvaannevan turvetuotantoalueelta lähteneen veden ph:ta ei mitattu vuonna 2002, mutta vuonna 2006 Rahvaannevalta otetuissa kolmessa näytteessä ph oli alhainen (keskimäärin 3,8). Kesällä 2002 Myllyojan vesi oli hyvin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Vesi oli myös sameaa ja kiintoainetta oli runsaasti. Rahvaannevan turvetuotantoalueen päästöt ovat osaltaan heikentäneet Myllyojan vedenlaatua, joskin Rahvaannevalta lähtenyt vesimäärä on ollut enimmäkseen hyvin pieni. Vertailun vuoksi hakemuksessa on esitetty Myllyojan vedenlaatutietoja Rahvaannevan yläpuolelta. Pisteellä My2 vesi oli kesällä selvästi heikkolaatuisempaa kuin Myllyojan suulla vuonna Vesi oli happamampaa ja hyvin tummaa ja happitilanne vaihteli voimakkaasti. Lisäksi ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain hyvin korkeita. Rahvaannevalta ei virrannut kesäkuun lopun 2002 näytteenottoajankohtana vettä. Heinäkuussa ja elokuussa 2002 Rahvaannevan pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu oli kiintoainepitoisuutta ja elokuun fosforipitoisuutta lukuun ottamatta heikompi kuin Myllyojan vedenlaatu. Myllyojan vedenlaatuun vaikuttivat vuonna 2002 Rahvaannevan päästöjen lisäksi ylempänä sijaitsevan Myllynevan turvetuotantoalueen päästöt sekä muun valuma-alueen maa- ja metsätalouden päästöt. Siikajoen (Rantsila) happitilanne on ollut 2000-luvulla enimmäkseen tyydyttävä. Veden ph on ollut lievästi hapan, eikä Myllyojan kevättalven 2002 kaltaisia hyvin alhaisia ph-arvoja ole todettu. Vesi on ollut hyvin tummaa johtuen suuresta humuksen ja raudan määrästä. Ravinteita on ollut runsaasti. Sekä fosforin että typen pitoisuudet ovat olleet rehevien vesien tasoa. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet enimmäkseen melko pieniä, mutta ajoittain erityisesti kevättulvan aikana on mitattu selvästi suurempia pitoisuuksia. Siikajoen turvetuottajien yhteistarkkailussa on toteutettu pohjaeläintarkkailua Siikajoen pääuomassa vuonna Lisäksi vuosilta 2006 ja 2007 on Siikalatvan keskuspuhdistamon ennakkotarkkailuun liittyviä pohjaeläimistön tarkkailutuloksia. Rahvaannevan yläpuolella Siikajoessa on sijainnut Hyttikosken tarkkailupaikka ja alapuolella Nivankosken tarkkailupaikka. Tarkkailutulosten perusteella Siikajoen pääuomassa pohjaeläinten kuormituksensietokykyä kuvaavan BMWP-indeksin arvot olivat tällä alueella Siikajoen pääuomassa kohtalaisella tasolla. Indeksin arvot eivät kuitenkaan 5

6 kasvaneet alavirtaan päin, mikä viittaa alavirran suuntaan kasvaneeseen vesistökuormitukseen. 6 Päästöt vesistöön Kalasto ja kalastus Myllyoja on kaivettu oja, jolla ei ole kalastollista tai kalastuksellista merkitystä. Siikajoen pääuomalla on tehty kalastustiedustelu Pöyryn yläpuolisella jokialueella viimeksi vuonna Tiedustelu tehtiin osakaskuntien lupamyyntitietojen pohjalta. Rantsilan osakaskunnan alueella kalastus oli vähäistä, sillä luvanvaraista kalastusta harjoitti 13 henkilöä. Kalastus Rantsilan alueella painottuu Siikajoen pääuoman sijasta järville. Kalastus Siikajoella tapahtuu pääasiassa heittovavoilla ja mato-ongilla sekä katiskoilla. Verkkoja oli pyynnissä vain kolme. Kokonaissaalis Siikajoella Rantsilan osakaskunnan alueella oli noin 520 kg, josta haukea oli 180 kg, kirjolohta 160 kg, lahnaa 90 kg, ahventa 70 kg ja särkeä 30 kg. Näiden lisäksi saatiin hieman madetta, taimenta ja harjusta. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 40 kg. Alueelle istutetaan pyyntikokoista kirjolohta vuosittain muutamia satoja yksilöitä. Kalojen makuvirheitä kommentoi Siikajoella Pöyryn ja Uljuan välillä kalastaneista noin 75 %. Makuvirheitä ilmoittaneista kaikki arvioivat makuvirheiden heikentävän kalojen käyttökelpoisuutta. Vastanneista noin puolet arvioi pyydysten likaantumisen vaikeuttavan kalastusta. Lisäksi pyyntiä vaikeuttavia seikkoja olivat vedenkorkeuden vaihtelu, veden samentuminen ja pohjan liettyminen. Rahvaannevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2005 ja 2006 kesäaikana. Päästöt on laskettu Rahvaannevan päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Rahvaannevalta virtasi tuotannon loppuvaiheessa kesällä 2005 ja 2006 varsin vähän vettä. Molempina kesinä saatiin lähtevästä vedestä näyte vain kolmella kerralla kymmenestä. Kesällä 2005 mittapato oli kuivana tarkkailukauden alusta toukokuun puolesta välistä elokuun loppupuolelle ja kesällä 2006 kesäkuun puolivälistä lähtien tarkkailukauden loppuun syyskuun loppupuolelle. Kumpanakin kesänä tarkkailukauden keskivaluma oli vain noin 1 l/s km 2. Rahvaannevan pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu on ollut kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisillä turvesoilla keskimäärin. Rahvaannevan turvetuotantoalueen keskivaluma ja vedenlaatu tuotannon loppuvaiheessa kesäaikana vuosina Mq ph CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l , , ,6 3, < ,3 keskiarvo 1,2 3, < ,5

7 Rahvaannevan päästöt vuosina ovat olleet kesäaikana selvästi pienimmillään vuosina 2005 ja 2006, jolloin Rahvaannevalla tarkkailtiin päästöjä. Kumpanakin kesänä Rahvaannevalta lähtenyt vesimäärä oli hyvin pieni, mikä vähensi päästöjen määrää. Todennäköisesti myös vuosina Rahvaannevalta lähtenyt vesimäärä on ollut keskimääräistä pienempi ja siten muiden tarkkailukohteiden tulosten perustella arvioidut päästöt ovat yliarvioita. Rahvaannevan mitatut päästöt ovat olleet kesällä myös selvästi pienempiä kuin edellisessä lupahakemuksessa arvioitiin. Vuosipäästöjen laskennassa myös Rahvaannevan tarkkailuvuosina muut vuodenajat kuin kesä perustuvat toisten tarkkailusoiden keskimääräisiin tuloksiin. Rahvaannevan vuosipäästöt on näin ollen todennäköisesti joka vuodelta yliarvioitu todellisiin päästöihin verrattuna. Rahvaannevan turvetuotantoalueelta lähteneet päästöt kesällä ja vuositasolla vuosina sekä edellisessä lupahakemuksessa esitetty arvio tuotantovaiheen päästöistä ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kesä 2004 kg/vrk ,06 1,7 13 0,03 1, kg/vrk 68 3,5 0,002 0,2 0,1 0,001 0,1 0, kg/vrk 68 6,8 0,01 0,4 1,1 0 0,3 1, kg/vrk ,03 0,8 4,4 0,02 0,4 2, kg/vrk ,05 0,9 4,4 0,03 0,4 2, kg/vrk ,02 0,4 1,5 0,01 0,2 0,7 vuosi 2004 kg kg kg kg kg kg keskiarvo kesä kg/vrk ,03 0,7 4,1 0,02 0,4 2,9 vuosi kg Arvio edellisessä lupahakemuksessa 2005 kesä kg/vrk ,02 1,1 2,6 0,01 1,0 1,4 vuosi kg , kesä kg/vrk ,01 0,4 0,8 0 0,3 0,5 vuosi kg , , Päästöjen vaikutukset vesistöön Rahvaannevalla tuotanto on päättynyt 53 ha:n alueella vuonna 2004 ja kokonaan vuoden 2009 lopussa. Alue on osittain luovutettu maanomistajalle vuonna 2004 ja loput alueet luovutetaan mennessä, jolloin alue siirtyy maanomistajan määräämään käyttöön. Rahvaannevan päästöt pintavesiin ovat suurimmillaan heti tuotannon päätyttyä, minkä jälkeen turvetuotannosta aiheutuvat päästöt pienenevät alueen kasvittuessa tai siirtyessä muuhun maankäyttöön. Alkuvaiheessa vaikutukset pintavesiin vastaavat tuotannon loppuvaiheen tilannetta, jolloin päästöillä saattaa olla vaikutusta Myllyojan alaosan vedenlaatuun. Rahvaannevan päästöjen vaikutusta Siikajoen pääuomassa ei ole havaittavissa. Laskennalliset vaikutukset Siikajoessa jäivät Rahvaannevan tuotantovaiheessa alle määritystarkkuuksien. Rahvaannevalla ei ole vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. 7

8 8 Päästöt ilmaan Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 300 metrin päässä Rahvaannevan länsipuolella. Rahvaannevan turvetuotantoalueen pölypäästöjä on alueen läheisyydessä asuva henkilö havainnoinut useana vuotena, eikä pölypäästöjä ole raporttien mukaan havaittu. Jatkossakaan pölypäästöjä ei Rahvaannevalta synny, koska tuotanto alueella on päättynyt. Rahvaannevalla on tehty melumittauksia vuosina 2005 ja Mitattujen arvojen perusteella mallinnettiin Rahvaannevan melutilanne jyrsinturvetuotannon osalta. Karttoja tarkasteltaessa voitiin todeta, että kaikkien työvaiheiden keskimääräiset äänenpainotasot alittavat lähimmän kiinteistön kohdalla päiväohjearvon 55 db. Kääntäminen ja karheaminen alittavat myös asumisalueiden molemmat yöohjearvot (50 ja 45 db). Jyrsiminen ja kokoaminen/aumaus alittavat vanhojen asumisalueiden yöohjearvon (50 db), mutta ylittävät uusilla alueilla sovellettavan arvon (45 db). Jatkossa melua ei aiheudu, koska tuotanto alueella on päättynyt. Jälkihoitotöiden aikainen työkoneiden liikkuminen alueella voi vähäisessä määrin aiheuttaa melua. Rahvaannevan alueelta ei ole tullut pöly- tai meluvalituksia. Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkihoito Rahvaannevan 121 ha:n alueesta on 53 ha siirtynyt ruokohelpituotantoon vuonna Vuonna 2009 lopetettiin tuotanto jäljellä olleella 68 ha:n alueella. Vuonna 2004 luovutettiin tila Kihnula (R:no 8:87) maanomistajalle sopimuksen päättymisen vuoksi. Maanomistaja kylvi alueelle ruokohelpeä keväällä Alue on ollut siitä lähtien ruokohelpituotannossa. Alueen luovutuksen yhteydessä hakija kaivoi luovutettavan ja tuotantoon jäävän alueen väliin eristysojan. Luovutetun alueen vedet johtuvat laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Pelto-ojaan ja edelleen Siikajokeen. Hakija on puhdistanut laskeutusaltaat vuoden 2004 syksyllä. Tämän jälkeen vastuu luovutetusta alueesta ja laskeutusaltaista on siirtynyt maanomistajalle. Asiasta on ilmoitettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa suunniteltuihin toimiin. Hakijan ja maanomistajien väliset vuokrasopimukset ovat joko lakanneet olemasta voimassa sopimuksen päättymisen vuoksi tai ne on irtisanottu lakkaamaan mennessä. Maanomistajat ovat suunnitelleet ottavansa alueensa (58 ha) maatalouskäyttöön keväällä Lopun 10 ha:n osalta ei ole varmuutta tulevasta maankäyttömuodosta. Maanomistajien ja hakijan edustajat tekevät keväällä 2011 maastokatselmuksen, jossa todetaan mahdolliset ojitustarpeet. Maanmittaustoimitushakemus rajapyykkien paikoilleen asettamisesta tehdään mennessä. Hakija on poistanut tuotantoalueelta tarpeettomat rakennukset ja siistinyt alueen syksyllä Vedet johdetaan edelleen laskeutusaltaan 3 kautta vesistöön. Laskeutusaltaassa ollut virtaamansäätöpato on poistettu syksyllä 2010 ja allas on puhdistettu. Samalla on syvennetty kokoojaojaa

9 altaan ylä- ja alapuolella. Lietteenpidättimet on myös poistettu. Alueella olevat päisteputket on jätetty maanomistajille. Siinä vaiheessa, kun maanomistaja ottaa alueen käyttöön, ei hakija enää vastaa vesienkäsittelystä eikä vahingoista, joita toiminnasta mahdollisesti aiheutuu. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. 9 Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu Hakija kirjaa käyttöpäiväkirjaan kaikki toimet, joita se tekee jälkihoitovaiheessa. Rahvaannevan tuotantoalue on ollut päästötarkkailussa vuosina 2005 ja Samanaikaisesti tehty vesistötarkkailua Myllyojassa ja Siikajoessa. Hakija on katsonut, ettei päästötarkkailua tarvitse jatkaa tuotannon päättymisen jälkeen, koska valtaosa vuonna 2009 tuotannosta poistuneesta alueesta siirtyy keväällä 2011 maanviljelykäyttöön. Alueella tehtävä päästötarkkailu mittaisi tuolloin maanviljelystä aiheutuneita päästöjä eikä turvetuotannon jälkihoitovaiheen päästöjä. Hakija ei ole esittänyt erillistä vaikutustarkkailuohjelmaa, koska Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille ohjelman mukainen tarkkailu kattaa myös Rahvaannevan vaikutusalueen. Hakija ei ole erittänyt myöskään erillistä kalastotarkkailuohjelmaa, koska Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille , osa II Kalataloustarkkailuohjelma ja osa III Pohjaeläintarkkailuohjelma kattavat Rahvaannevan alueen. Jälkihoitovaiheessa ei tehdä mitään pölyäviä tai meluavia työvaiheita, joten niiden tarkkailu ei ole tarpeen. Tuotannon jälkeiset korvaukset ja kompensaatiot Hakija on maksanut vuotuista kalatalousmaksua, joka on ollut vuodesta 2008 lähtien 177,10 vuodessa. Kalatalousmaksua on maksettu koko alkuperäisen pinta-alan mukaan, vaikka suuri osa alueesta on poistunut tuotannosta jo vuonna Kalatalousmaksu on maksettu vuodelta 2010 ja se tullaan maksamaan myös vuodelta 2011, jolloin kalatalousmaksua on maksettu tuotannon päättymisen jälkeiseltä kahdelta vuodelta. Hakija on katsonut, ettei kalatalousmaksun maksaminen vuoden 2011 jälkeen ole tarpeen. Muuta korvattavaa tai toimenpitein poistettavaa vahinkoa tai haittaa ei aiheudu. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Oulun kaupungissa sekä erityis-

10 tiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Siikalatvan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 10 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on katsonut, ettei jälkihoitovaiheen tarkkailu ole tarpeen, koska alue näyttäisi siirtyvän välittömästi uuteen käyttöön. Luvan saajan on varmistettava, että polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikkojen maa on öljystä puhdas. 2. Kainuun ELY-keskus / kalatalous ELY-keskus on katsonut, että kalataloudelliset tarkkailu- ja maksuvelvoitteet on pidettävä voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. 3. Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelut on Siikalatvan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena katsonut, että lupapäätöksessä tulisi edellyttää alueiden siirtyvän sellaiseen jälkikäyttömuotoon, että turvetuotannosta aiheutuva vesistökuormitus loppuu tai alueelta ei tule sanottavasti suurempaa kuormitusta kuin luonnontilaiselta suolta. Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon lausunnoista vastineensa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Kainuun ELY-keskuksen lausunnoista. Ympäristöpalvelut Helmen lausunnosta hakija on todennut, että jälkihoitotoimia koskevassa luvassa ei käsitellä tulevaa maankäyttömuotoa eikä sen kuormitusta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto vahvistaa Rahvaannevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvät, jäljempää ilmenevät jälkihoitotoimet. Turveruukki Oy:n on noudatettava jäljempää ilmeneviä määräyksiä. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuvien kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi kalatalousmaksu määrätään maksettavaksi lupamääräyksen 6 mukaisesti. Ennalta arvioiden jälkihoitotoimien toteuttamisesta ei aiheudu muuta vesistöön ja sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Tuotantoalue on siistittävä. Tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. Polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperässä ei ole öljyä.

11 2. Luvan haltijan hallinnassa olevan tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 5.1 olevan piirustuksen "Rahvaanneva. Tuotantoalue ja vesien johtamisreitti" MK 1: mukaisesti laskeutusaltaan 3 kautta kahden vuoden ajan turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai siihen asti, kunnes alue on otettu kokonaan uuteen maankäyttöön tai Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on todennut alueen kasvittuneen. Alueelle saadaan jättää maanomistajan luvalla jälkikäyttöä edesauttavia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. 3. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja laskuoja kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusallas on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa kahtena vuotena turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai kunnes koko turvetuotantoalue on siirtynyt uuden maankäyttömuodon piiriin. 4. Luvan haltijan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan jälkihoitovaiheessa suoritetut toimenpiteet. Vuoden 2011 vesistövaikutustarkkailu tehdään hakemuksen mukaisesti osana Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua sekä kalasto- ja kalastustarkkailu tehdään osana Siikajoen yhteistarkkailua. Vuoden 2011 jälkeen tarkkailuja ei tarvitse enää suorittaa. 5. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta ja tuotantoalueen ottamisesta jälkikäyttöön on ilmoitettava viipymättä ELYkeskukselle. Luvan haltijan vastuu turvetuotantoalueesta ja sen päästöistä päättyy, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön. Tämän jälkeen turvetuotannon ympäristölupa ei enää aluetta koske. 6. Luvan haltijan on maksettava Kainuun ELY-keskukselle 177,10 euron suuruinen kalatalousmaksu vuodelta 2011, minkä jälkeen kalatalousmaksua ei tarvitse maksaa. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, joka johtuu tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Rahvaannevan turvetuotannon ympäristöluvan haltija on hakenut toiminnan lopettamisen jälkeisten ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien vahvistamista. Kun Rahvaannevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ELY-keskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut joko alueen kasvittumisen tai jälkikäyttöön ottamisen seurauksena.

12 Toiminnan loputtua alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä (määräys 1). Määräyksessä 2 on määrätty alueen vesienjohtamisjärjestelyistä. Toimivuuden kannalta vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on oleellista (määräys 3). Rahvaanneva vesistövaikutus- sekä kalasto- ja kalastustarkkailua jatketaan hakemuksen mukaisesti yhteistarkkailuina vuoden 2011 loppuun saakka. Päästötarkkailu ei ole tarpeen, koska alueet siirtynevät uuden maankäytön piiriin keväällä ELY-keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. Luvan haltijan vastuun päättymisestä on tarpeen antaa määräys 5. Kalatalousmaksua maksetaan luvan saajan esityksen ja Kainuun ELYkeskuksen vaatimuksen mukaisesti viimeisen kerran vuonna 2011, jolloin kalatalousmaksua on maksettu kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta. Tämän jälkeen kalatalousmaksun maksaminen ei ole enää tarpeen erityisesti, kun otetaan huomioon alueen siirtyminen vuonna 2011 uuden maankäytön piiriin. 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja 2. Kainuun ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevästi. 3. Ympäristöpalvelut Helmen vaatimuksen osalta todetaan, ettei aluehallintovirastolla ole toimivaltaa määrätä maanomistajia ottamaan alueita tietyn maankäytön piiriin. Lupamääräyksissä on annettu tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisesta ja turvetuotantoalueen jälkihoidosta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 90 1 ja 3 momentti Jätelaki 4 ja 6

13 13 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on euroa. Perustelut Maksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitussa ympäristöministeriön asetuksessa ei ole erikseen säädetty maksua toiminnan lopettamisen jälkeisten velvoitteiden vahvistamista koskevassa asiassa. Tämän vuoksi asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/tunti. Asian käsittelyn vaatiman 50 tunnin työajan mukainen käsittelymaksu on siten euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Anna-Maria Juntunen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai A-MJ/am Liite Valitusosoitus

15 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.