Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Transkriptio

1 Vantaan väestö /

2 Tietopalvelu B: ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä Paino Vantaan kaupungin paino 6/

3 Lukijalle Vantaan väestö / -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, koulutuksesta, asuntokunnista sekä perheistä. Lisäksi on taulukoita väestönmuutoksista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista ja ulkomaalaistaustaisista. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on kattava tilasto-osio. Perinteisten kuvioiden ja taulukoiden lisäksi julkaisussa on useita teemakarttoja. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Alueista, joilla asuu alle sata henkilöä, perhettä tai asuntokuntaa, ei ole tietosuojasyistä julkaistu muita tietoja kuin väestön kokonaismäärä. Nämä kohdat on tauluissa merkitty kahdella pisteellä (..). Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa (esimerkiksi kansalaisuus): jos havaintoja on koko Vantaalla alle viisi kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. Vantaan väestö / -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius erikoistutkija Juhani Riihelän ja tutkija Harri Sinkon ajamista tauluista. Teemakartat on tehnyt erityisasiantuntija Kirsi Vatén. Julkaisu on luettavissa internetissä osoitteessa: estoraportit Pdf-muotoisen julkaisun lisäksi tilastotaulut ovat kaupungin internet - sivuilla Excel-muodossa. Tilastot löytyvät myös Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta, osoitteessa: Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulut sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä, puhelimella (Jaana Calenius) tai sähköpostitse: tilasto(at)vantaa.fi. Vantaalla.06. Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

4

5 1 SISÄLLYS LUKIJALLE TAULULUETTELO 1 JOHDANTO ALUEJAOT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS VÄESTÖN RAKENNE SUKUPUOLI IKÄ SIVIILISÄÄTY ÄIDINKIELI ULKOMAALAISTAUSTAISET SUOMEN KANSALAISUUDEN SAANEET SYNTYMÄPAIKKA USKONTO KOULUTUS... 4 VÄESTÖNMUUTOKSET SYNTYNEET KUOLLEET MUUTTOLIIKE KOKONAISVÄESTÖNMUUTOS AVIOLIITOT JA -EROT ASUNTOKUNNAT JA PERHEET ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄ JA KOKO PERHEET JA LAPSET... KAUPUNGINOSIA JA SUURALUEITA KOSKEVAT TAULUT KOKO VANTAATA KOSKEVAT TAULUT...3 VANTAAN VÄESTÖKARTTA

6 2 Taululuettelo Kaupunginosa- ja suuraluetaulut sivu 01. Väestö kaupunginosittain a. Väkiluvun muutos kaupunginosittain Väestö suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Väkiluvun muutos suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuonna Väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 03r. Ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Naiset iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / b. Miehet iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Koko väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 06r. Ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / a. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.), äidinkielen ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa /... 09b. Väestö syntymäpaikan ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin iän (5-v.), koulutuksen ja avioisuuden mukaan suuralueittain vuonna Kuolleet siviilisäädyn, sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuonna Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset ja vieraskieliset kaupunginosittain vuodenvaihteessa /...

7 3 0a. Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset ja ulkomaan kansalaiset iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet, lapset ja perherakenne kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Perheet perhetyypin mukaan ja perheiden keskimääräinen lapsiluku kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet perhetyypin ja lasten lukumäärän mukaan sekä lapset lukumäärän ja iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Lapsiperheet (=perheet, joissa on 0- -vuotiaita lapsia) perhetyypin mukaan sekä lapset iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Asuntokunnat henkilöluvun mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Yksin asuvat (= yhden hengen asuntokunnat) sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Vantaan muuttoliike (sisäinen + ulkoinen) muuttajien iän mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna... 0m.Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna Vantaan sisäinen muuttoliike lähtö- /tuloalueen mukaan kaupunginosittain vuonna Väestönmuutokset kaupunginosittain vuonna... 1 sivu

8 4 Koko Vantaata koskevat taulut sivu 1. Väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan r. Ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan Väestö syntymäpaikan, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin koulutuksen, avioisuuden ja iän (5-v.) mukaan vuonna Kuolleet iän (5-v.), sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan vuonna Kuolleet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Ulkomaalaistaustainen väestö sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / r. Ruotsinkielinen vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset naisen ja miehen kielen mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset perhetyypin mukaan vuodenvaihteessa /... 1 a. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan vuonna... 1 b. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet aluetyypin, sukupuolen ja iän (5-v.) mukaan vuonna... 1 a. Vantaalle muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna b. Vantaalta muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna... 0 c. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (= nettomuutto) iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Muuttoliike vuotta täyttäneiden koulutusasteen mukaan vuonna Maassamuuton tulo- ja lähtömuutto maakunnittain vuonna... 1

9 5. Laitos- ja muu väestö sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa / Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan vuosina Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Avioerot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Väestö iän, sukupuolen ja uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuodenvaihteessa /... 4 sivu

10 1 JOHDANTO Vantaan väestö / -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Tässä luvussa on esitelty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Lisäksi lukuun on koottu julkaisussa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Johdannon jälkeen keskeisimpiä tilastoja on avattu tekstien, taulukoiden, kuvioiden ja teemakarttojen avulla. Luvussa 2 käsitellään Vantaan väestön määrää ja sen kehitystä, luvussa 3 väestön rakennetta, luvussa 4 väestönmuutoksia sekä luvussa 5 vantaalaisia asuntokuntia ja perheitä. Julkaisun lopussa on laaja väestötauluosio. Osa julkaisun tilastoista on esitetty tarkimmalla osaaluetasolla eli kaupunginosittain, ja osa astetta karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat koko Vantaata. Ensimmäisessä tilasto-osiossa ovat osa-alueittaiset taulukot, joiden tilastot koskevat Vantaan suuralueita ja kaupunginosia. Nämä taulut on numeroitu Toisessa tilasto-osiossa on ainoastaan koko Vantaata koskevia tilastoja. Näidenkin taulujen numerointi alkaa ykkösestä, mutta erotuksena osa-aluetauluihin etunollaa ei ole eli taulut Aluejaot Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako. Julkaisun viimeisellä sivulla on suurempi kartta, jossa on alueajon lisäksi eri alueiden asukasmäärät. Kuninkaan Joki Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin 95 Raja 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola Päivä Joki Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu Vieru Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Tikku Hiekka Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Viertola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola Simon Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ruskea Koivu Tam Lento Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Vantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaan Martin Myyr Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Linnainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen Luhtaan 5 km 2,5 0 Myyrmäen suuralue Aviapoliksen suuralue Koivun suuralue Tikkun suuralue n suuralue n suuralue n suuralue Vantaan kaupunginosat ja suuralueet 1.1. Suuralue Kaupunginosa Kuva 1. Vantaan aluejako

11 7 Vantaalla on 7 suuraluetta ja kaupunginosaa: 1 Myyrmäen suuralue 2 n suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkun suuralue Linnainen Piispan Hiekka Tikku Hämeen Tam 62 Joki Lapin Viertola Mylly Myyr Lento Simon Luhtaan Martin Ruskea 18 Vantaan Koivu 69 Helsingin pitäjän kirkon 5 Koivun suuralue 6 n suuralue 7 n suuralue 70 Koivu Länsi 71 Ilola Länsi 72 Asola 83 Metsola Päivä Joki 95 Raja Nikin Vieru Kuninkaan 88 Vallinoja 1.2 Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat naisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioeroja. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Keskiväkiluku Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Muunkielisiä ovat muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

12 8 Koulutusaste Väestön koulutusastetieto on edelliseltä vuodelta. Koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot (jotka on tässä julkaisussa joissain tilastoissa yhdistetty edelliseen luokkaan). Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskontokunta saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskonnon lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 0 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, niin Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän.

13 9 2 VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan asukkaan maalaiskunnasta 5 0 asukkaan kaupungiksi. 10-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 000 asukkaan rajapyykin ja vuonna 19 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 000. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 19- luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 19 asukasluku oli alle 000. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden asukasmäärä, 0, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta -luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli asukkaalla. 19- ja 19-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi runsaalla prosentilla. 00-luvulla Vantaan väestön kasvuvauhti on jonkin verran hidastunut verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Vuodesta 00 vuoteen väestö kasvoi prosenttia. Vuoden alussa Vantaan asukasluku oli 5 2. Väestönkasvua vuoden aikana oli 1,1 prosenttia eli 2 1 henkeä, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna (1,5 %). Taulu 1. Vantaan väestönkehitys vuodesta 10 vuoteen Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Vuosi (1.1.) lkm % Vuosi (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Vuonna tehdyn kaupungin väestöennusteen mukaan Vantaan väestö tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Vuonna Vantaalla ennustetaan olevan yli 0 000, vuonna yli ja vuonna yli asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden alussa oli Myyr, jossa asui 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla Tikkun suuralueella asui lähes henkeä. Pienin suuralueista oli runsaalla 8 0 asukkaallaan. n muita suuralueita alhaisempaa asukasmäärää kuvastaa myös se, että Vantaalla oli neljä kaupunginosaa (Myyr, Martin, ja ), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko n suuralueen.

14 Kaikkien suuralueiden väestömäärä kasvoi vuoden aikana. Eniten uusia asukkaita sai Tikkun suuralue (771 henkeä) ja toiseksi eniten Koivun ja Aviapoliksen suuralueet (3 ja 3 henkeä). Suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli n suuralueella (2,3 % / 188 henkeä) ja pienintä Myyrmäen suuralueella (0,5 % / 271 henkeä). Vuodesta 03 vuoteen Aviapoliksen ja n suuralueiden väestömäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Myös n ja Koivun suuralueiden väestö on kasvanut yhtä vuotta lukuun ottamatta kyseisellä ajanjaksolla. Selvästi eniten väestömäärä on vuosina 03 lisääntynyt Aviapoliksessa, 6 asukkaalla (6 %). Matalinta väestönkasvu oli ssa, jossa väestö lisääntyi 4 henkilöllä (0,9 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista kolme suurinta, Myyr, Martin ja, erottuvat selvästi muista. Uusimpien väestötietojen mukaan Myyrmäen kaupunginosassa asui lähes 0, Martinssa runsas 11 0 ja ssa noin 11 0 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat,, Simon, ja Hämeen, joissa kaikissa asui yli asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lento, Länsi, ja 1. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkon,, Luhtaan, Mylly ja, joiden asukasmäärä oli alle 0. Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain vuonna 1 Kyseisistä kaupunginosista ei julkaista väestömäärän lisäksi muita ominaisuustietoja, koska Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan tarkempia tietoja ei saa julkistaa niiltä alueilta, joilla asuu alle 0 henkilöä.

15 11 Vuoden aikana selvästi eniten väestö oli kasvanut Koivussä, 3 hengellä eli,9 prosentilla. Seuraavaksi suhteellisesti eniten olivat kasvaneet (9,0 %), (5,6 %) ja Viertola (5,0 %). Määrällisesti kasvu oli Koivun jälkeen suurinta Simonssä (3 henkeä), Viertolassa (288 henkeä) ja Martinssa (7 henkeä). Suurimmat määrälliset väestömenetykset vuonna kohdistuivat Jokiniemeen (-59 henkeä), Päiväun (- henkeä) ja an (-39 henkeä). Suhteellisesti eniten väestö vähentyi ssa (-3,3 %), Myllymäessä (-2,4 %) ja ssa(-2,1 %). 2 Kun väestönkasvua tarkastellaan pitemmällä ajanjaksolla, kärkeen nousevat Tam ja. Vuodesta 03 vuoteen Tamn asukasluku on kasvanut 2 asukkaasta 3 3 asukkaaseen (1 044 %) ja n 3 8 asukkaasta 8 8 asukkaaseen (1 %). Seuraavaksi eniten väestöään ovat kasvattaneet Veromiehen (9 %), n (71 %) ja Nikinmäen ( %) kaupunginosat. Eniten väestöään ovat kyseisenä ajanjaksona menettäneet 3 Piispan ja Mylly (- %). 2 Tarkastelussa eivät ole mukana alle 0 asukkaan kaupunginosat 3 Kun mukaan otetaan myös alle sadan asukkaan alueet, niin suhteellisesti eniten väestöään kymmenessä vuodessa ovat menettäneet Lentokentän (- %) ja Länsisalmen (-58 %) kaupunginosat. Väestökadon suurimpana syynä ovat alueiden kokoa supistaneet kaupunginosarajamuutokset.

16 3 VÄESTÖN RAKENNE 3.1 Sukupuoli Jo 10-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia. Ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Vuoden alussa vantaalaisten naisten määrä ylitti rajan ja miehillä tämän rajapyykin ylittyminen tapahtui vuoden alussa. Uusimpien tietojen mukaan Vantaalla asui 4 4 naista (,9 %) ja 0 8 miestä (49,1 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. n suuralue oli ainoa alue, jossa asui enemmän miehiä (,3 %) kuin naisia (48,7 %). Suurin ero naisten (,9 %) ja miesten (48,1 %) osuuksissa oli Tikkun suuralueella. Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt poikia enemmän kuin tyttöjä ja näin tapahtui myös vuonna : syntyneistä,5 prosenttia oli poikia. Vantaan väestö pysyy miesvaltaisena syntymästä aina ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikäryhmissä naisia onkin enemmän, kuten kuviosta 1. voi huomata). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. Yli -vuotiaasta väestöstä jo lähes kaksi kolmasosaa oli naisia ja yli -vuotiaasta väestöstä kolme neljäsosaa. Kuvio 1. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan vuonna 3.2 Ikä -luvun alussa prosenttia vantaalaisista oli 0 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista 19-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysynyt melko vakiona, ollen 9 prosenttia. Vantaalaisten kouluikäisten (7 -vuotiaat) osuus pysytteli prosentissa koko -luvun ajan. Tultaessa 19-luvun alkupuolelle oli koululaisten osuus laskenut prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 00-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus on laskenut vuosi vuodelta ja vuoden alussa heitä oli,2 prosenttia väestöstä.

17 Työikäisten eli -vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 19- ja 19-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Nykyisin työikäisten osuus on viitisen prosenttiyksikköä pienempi. vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut -luvun puolivälistä lähtien. Ikäryhmän osuuden kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 19-luvulle ja on voimistunut entisestään 00-luvulla. Vuoden alussa 4,4 prosenttia vantaalaisista kuului kyseiseen ikäryhmään, kun vuotta myöhemmin siihen kuului,4 prosenttia. vuotta täyttäneitä on jo jonkin aikaa ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä: ikäryhmän osuus ylitti 0 6-vuotiaiden osuuden vuonna 04 ja 7 -vuotiaiden osuuden vuonna 09. Kuvio vuotiaiden, 7 -vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osuudet koko väestöstä Vantaalla vuosina 19 Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa suurin Myyrmäen ja n suuralueilla, noin prosenttia. Vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kehitys oli laskusuuntaista 00-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen kehitys on selvästi tasaantunut. Useiden viime vuosien ajan 0 6-vuotiaiden osuus on ollut Myyrmäessä 8 prosenttia ja ssa 9 prosenttia. n ja Tikkun suuralueilla alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa prosenttia, josta se laski 19-luvun alkuun mennessä ssä 7 prosenttiin ja Tikkussa 9 prosenttiin. Molemmilla suuralueilla alle kouluikäisten lasten osuus kääntyi nousuun, mutta 19-luvun puolivälistä lähtien ssä muutokset ovat olleet pieniä ja 0 6-vuotiaiden osuus on ollut 9 prosenttia. Tikkun suuralueella pienten lasten osuus on pienentynyt 19-luvun puolivälistä, mutta useamman viimeisen vuoden ajan osuus on pysytellyt 7,5 prosentin tuntumassa. Tikkussa ja Myyrmäessä alle kouluikäisten osuus on alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Koivun suuralueella 0 6-vuotiaiden osuus oli huipussaan ( %) -luvun lopulla, jonka jälkeen kehitys on pitkälti ollut laskusuuntaista. Useina viime vuosina alle kouluikäisten osuus on kuitenkin pysynyt samalla tasolla, ollen 9,5 prosenttia vuonna. n suuralueella muutokset ovat olleet pienempiä kuin monilla muilla suuralueilla. Pienten lasten osuus pysytteli prosentissa aina - luvun alusta 19-luvun loppupuolelle saakka. 00-luvulla 0 6-vuotiaiden osuus on laskenut nkin suuralueella prosenttiin. Aviapoliksen suuralueella alle kouluikäisten osuuden kehitys on ollut poikkeuksellista. Aviapolis on ainoa suuralue, jossa 0 6-vuotiaiden osuus on kasvanut verrattuna -luvun alun tilanteeseen. Alhaisimmillaan (6,9 %) pienten lasten osuus oli 19-luvun alussa, josta se pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kasvoi 00-luvun loppupuolelle saakka. Muutaman viime vuoden ajan 0 6-vuotiaiden

18 osuus on hieman laskenut, mutta se on silti Aviapoliksessa selvästi korkeampi (,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 7 -vuotiaan väestön kehityskulku on ollut kaikilla suuralueilla melko samanlaista. Ikäkäyrät ovat vuosien saatossa jonkin verran aaltoilleet, mutta -luvun alkuun verrattuna kehitys on ollut laskusuuntaista. n ja Aviapoliksen suuralueet muodostavat viimeisten vuosien osalta poikkeuksen, koska kouluikäisten osuuden lasku on taittunut ja kääntynyt jopa hivenen nousuun. Vuoden alussa kouluikäisten osuus oli suurin ssä (,3 %) ja pienin Myyrmäessä (8,6 %). Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna

19 Taulu 2. Vantaan väestö iän mukaan vuosina 11, 19, 19, 00,, 11, ja Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa 0 6-vuotiaat,0 11,9,1 9,9 9,1 9,1 9,1 9,1 7 -vuotiaat,8,6,3 11,9,5,4,2,2 -vuotiaat,8,5 71,7 70,3,9,4,9,2 + -vuotiaat 4,5 4,9 6,0 8,0 11,5,1,7,4 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Myyrmäen suuralue 0 6-vuotiaat,8,7 9,1 8,4 7,9 7,9 8,0 7,9 7 -vuotiaat,6,9,2,6 8,8 8,6 8,6 8,6 -vuotiaat,2,7 72,7 71,7,3,5,5,6 + -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3,0,0,9,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7 7,1 8,9 9,3,2,7,5,7 7 -vuotiaat 18,2,6 11,3,7,0,8,2,3 -vuotiaat 62,3 71,1 72,4,8,0,4 62,9 62,3 + -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2,8,1,4,7 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Aviapoliksen suuralue 0 6-vuotiaat 11,5 8,0,8,8,0,6,1,8 7 -vuotiaat,1,4,1,8 11,2 11,6 11,7 11,8 -vuotiaat,3 72,7 70,0,8 69,7 69,3 69,5 69,3 + -vuotiaat 4,1 6,9 7,1 5,6 4,1 4,5 4,7 5,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Tikkun suuralue 0 6-vuotiaat,5 8,7 9,5,1 7,5 7,6 7,6 7,7 7 -vuotiaat,0,1,4 11,2 9,8 9,5 9,3 9,2 -vuotiaat,9 71,5 72,6 69,5 69,8 69,7 69,4 69,0 + -vuotiaat 4,7 6,6 7,6 9,2,8,2,6,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Koivun suuralue 0 6-vuotiaat,1,8,0,8 9,4 9,5 9,6 9,5 7 -vuotiaat,9,2,7,4 11,9 11,6 11,4 11,3 -vuotiaat,4,5 72,0 70,0,7,6,0,4 + -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9,4 11,0 11,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,1,0 11,6,9,2,3,0,1 7 -vuotiaat,2,4,6,5 11,9 11,8 11,7 11,8 -vuotiaat,8,4 69,9 69,4,8,2,8,0 + -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 9,7,4 11,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7,5 11,9,7 9,0 9,1 9,1 9,2 7 -vuotiaat,7,2,7,0 11,2 11,1,8,7 -vuotiaat,8,5 70,3 70,5 69,7,9,2,6 + -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8,0,8 11,9,5 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm)

20 Työikäisten ( -vuotiaat) osuudet olivat suurimmillaan n, Aviapoliksen ja Tikkun suuralueilla 19-luvun puolivälissä ( %) ja Myyrmäen, Koivun ja n suuralueilla 19-luvun alussa (71 %). n suuralueella työikäisten osuuksissa on ollut kaksi huippua (71 %), 19-luvun ja 00-luvun alkupuolella. Huippuajoista -vuotiaiden osuudet ovat laskeneet kaikilla suuralueilla. Vuonna suuralueiden väestöstä 69 prosenttia oli työikäisiä, paitsi ssä, jossa osuus oli 62 prosenttia. Yli -vuotiaiden osuus on selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Voimakkainta kasvu on ollut Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on -luvun alusta vuoteen kohonnut 3 prosentista 18 prosenttiin. Samana ajanjaksona Tikkun ja n suuralueilla yli - vuotiaiden osuus on kasvanut 5 prosentista noin prosenttiin. n, Koivun ja n suuralueilla tämän ikäryhmän osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 19-luvun puolivälistä lähtien. Vuoden alussa alueiden väestöstä 11 prosenttia oli vuotta täyttäneitä. Aviapoliksen suuralueella yli -vuotiaiden osuus kaksinkertaistui -luvun alusta 19-luvun puoleen väliin, mutta seuraavan kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka viimeisten viiden vuoden aikana vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut Aviapoliksessakin, on ikäryhmän osuus edelleen selvästi alhaisempi (5,1 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva 5. vuotta täyttäneiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 3.3 Siviilisääty Vuoden alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia ja runsas kolmannes naimisissa (luku sisältää rekisteröidyt parisuhteet). Joka kymmenes oli eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Suuralueittaiset erot olivat pieniä. Aviapoliksen suuralueella asui naimattomia ja ssä puolestaan naimisissa olevia jonkin verran enemmän kuin muilla suuralueilla. Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä. ikävuoden tienoilla ja -vuotiaista jo lähes yhtä iso osa oli naimisissa olevia kuin naimattomia vuotiaista yli puolet oli naimisissa, runsas