Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)"

Transkriptio

1 Vantaan väestö /

2 Tietopalvelu B: ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä Paino Vantaan kaupungin paino 6/

3 Lukijalle Vantaan väestö / -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, koulutuksesta, asuntokunnista sekä perheistä. Lisäksi on taulukoita väestönmuutoksista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista ja ulkomaalaistaustaisista. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on kattava tilasto-osio. Perinteisten kuvioiden ja taulukoiden lisäksi julkaisussa on useita teemakarttoja. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Alueista, joilla asuu alle sata henkilöä, perhettä tai asuntokuntaa, ei ole tietosuojasyistä julkaistu muita tietoja kuin väestön kokonaismäärä. Nämä kohdat on tauluissa merkitty kahdella pisteellä (..). Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa (esimerkiksi kansalaisuus): jos havaintoja on koko Vantaalla alle viisi kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. Vantaan väestö / -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius erikoistutkija Juhani Riihelän ja tutkija Harri Sinkon ajamista tauluista. Teemakartat on tehnyt erityisasiantuntija Kirsi Vatén. Julkaisu on luettavissa internetissä osoitteessa: estoraportit Pdf-muotoisen julkaisun lisäksi tilastotaulut ovat kaupungin internet - sivuilla Excel-muodossa. Tilastot löytyvät myös Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta, osoitteessa: Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulut sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä, puhelimella (Jaana Calenius) tai sähköpostitse: tilasto(at)vantaa.fi. Vantaalla.06. Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

4

5 1 SISÄLLYS LUKIJALLE TAULULUETTELO 1 JOHDANTO ALUEJAOT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS VÄESTÖN RAKENNE SUKUPUOLI IKÄ SIVIILISÄÄTY ÄIDINKIELI ULKOMAALAISTAUSTAISET SUOMEN KANSALAISUUDEN SAANEET SYNTYMÄPAIKKA USKONTO KOULUTUS... 4 VÄESTÖNMUUTOKSET SYNTYNEET KUOLLEET MUUTTOLIIKE KOKONAISVÄESTÖNMUUTOS AVIOLIITOT JA -EROT ASUNTOKUNNAT JA PERHEET ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄ JA KOKO PERHEET JA LAPSET... KAUPUNGINOSIA JA SUURALUEITA KOSKEVAT TAULUT KOKO VANTAATA KOSKEVAT TAULUT...3 VANTAAN VÄESTÖKARTTA

6 2 Taululuettelo Kaupunginosa- ja suuraluetaulut sivu 01. Väestö kaupunginosittain a. Väkiluvun muutos kaupunginosittain Väestö suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Väkiluvun muutos suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuonna Väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 03r. Ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Naiset iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / b. Miehet iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Koko väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 06r. Ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / a. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.), äidinkielen ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa /... 09b. Väestö syntymäpaikan ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin iän (5-v.), koulutuksen ja avioisuuden mukaan suuralueittain vuonna Kuolleet siviilisäädyn, sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuonna Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset ja vieraskieliset kaupunginosittain vuodenvaihteessa /...

7 3 0a. Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset ja ulkomaan kansalaiset iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet, lapset ja perherakenne kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Perheet perhetyypin mukaan ja perheiden keskimääräinen lapsiluku kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet perhetyypin ja lasten lukumäärän mukaan sekä lapset lukumäärän ja iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Lapsiperheet (=perheet, joissa on 0- -vuotiaita lapsia) perhetyypin mukaan sekä lapset iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Asuntokunnat henkilöluvun mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Yksin asuvat (= yhden hengen asuntokunnat) sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Vantaan muuttoliike (sisäinen + ulkoinen) muuttajien iän mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna... 0m.Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna Vantaan sisäinen muuttoliike lähtö- /tuloalueen mukaan kaupunginosittain vuonna Väestönmuutokset kaupunginosittain vuonna... 1 sivu

8 4 Koko Vantaata koskevat taulut sivu 1. Väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan r. Ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan Väestö syntymäpaikan, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin koulutuksen, avioisuuden ja iän (5-v.) mukaan vuonna Kuolleet iän (5-v.), sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan vuonna Kuolleet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Ulkomaalaistaustainen väestö sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / r. Ruotsinkielinen vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset naisen ja miehen kielen mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset perhetyypin mukaan vuodenvaihteessa /... 1 a. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan vuonna... 1 b. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet aluetyypin, sukupuolen ja iän (5-v.) mukaan vuonna... 1 a. Vantaalle muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna b. Vantaalta muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna... 0 c. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (= nettomuutto) iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Muuttoliike vuotta täyttäneiden koulutusasteen mukaan vuonna Maassamuuton tulo- ja lähtömuutto maakunnittain vuonna... 1

9 5. Laitos- ja muu väestö sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa / Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan vuosina Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Avioerot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Väestö iän, sukupuolen ja uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuodenvaihteessa /... 4 sivu

10 1 JOHDANTO Vantaan väestö / -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Tässä luvussa on esitelty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Lisäksi lukuun on koottu julkaisussa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Johdannon jälkeen keskeisimpiä tilastoja on avattu tekstien, taulukoiden, kuvioiden ja teemakarttojen avulla. Luvussa 2 käsitellään Vantaan väestön määrää ja sen kehitystä, luvussa 3 väestön rakennetta, luvussa 4 väestönmuutoksia sekä luvussa 5 vantaalaisia asuntokuntia ja perheitä. Julkaisun lopussa on laaja väestötauluosio. Osa julkaisun tilastoista on esitetty tarkimmalla osaaluetasolla eli kaupunginosittain, ja osa astetta karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat koko Vantaata. Ensimmäisessä tilasto-osiossa ovat osa-alueittaiset taulukot, joiden tilastot koskevat Vantaan suuralueita ja kaupunginosia. Nämä taulut on numeroitu Toisessa tilasto-osiossa on ainoastaan koko Vantaata koskevia tilastoja. Näidenkin taulujen numerointi alkaa ykkösestä, mutta erotuksena osa-aluetauluihin etunollaa ei ole eli taulut Aluejaot Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako. Julkaisun viimeisellä sivulla on suurempi kartta, jossa on alueajon lisäksi eri alueiden asukasmäärät. Kuninkaan Joki Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin 95 Raja 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola Päivä Joki Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu Vieru Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Tikku Hiekka Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Viertola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola Simon Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ruskea Koivu Tam Lento Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Vantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaan Martin Myyr Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Linnainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen Luhtaan 5 km 2,5 0 Myyrmäen suuralue Aviapoliksen suuralue Koivun suuralue Tikkun suuralue n suuralue n suuralue n suuralue Vantaan kaupunginosat ja suuralueet 1.1. Suuralue Kaupunginosa Kuva 1. Vantaan aluejako

11 7 Vantaalla on 7 suuraluetta ja kaupunginosaa: 1 Myyrmäen suuralue 2 n suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkun suuralue Linnainen Piispan Hiekka Tikku Hämeen Tam 62 Joki Lapin Viertola Mylly Myyr Lento Simon Luhtaan Martin Ruskea 18 Vantaan Koivu 69 Helsingin pitäjän kirkon 5 Koivun suuralue 6 n suuralue 7 n suuralue 70 Koivu Länsi 71 Ilola Länsi 72 Asola 83 Metsola Päivä Joki 95 Raja Nikin Vieru Kuninkaan 88 Vallinoja 1.2 Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat naisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioeroja. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Keskiväkiluku Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Muunkielisiä ovat muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

12 8 Koulutusaste Väestön koulutusastetieto on edelliseltä vuodelta. Koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot (jotka on tässä julkaisussa joissain tilastoissa yhdistetty edelliseen luokkaan). Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskontokunta saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskonnon lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 0 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, niin Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän.

13 9 2 VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan asukkaan maalaiskunnasta 5 0 asukkaan kaupungiksi. 10-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 000 asukkaan rajapyykin ja vuonna 19 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 000. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 19- luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 19 asukasluku oli alle 000. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden asukasmäärä, 0, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta -luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli asukkaalla. 19- ja 19-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi runsaalla prosentilla. 00-luvulla Vantaan väestön kasvuvauhti on jonkin verran hidastunut verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Vuodesta 00 vuoteen väestö kasvoi prosenttia. Vuoden alussa Vantaan asukasluku oli 5 2. Väestönkasvua vuoden aikana oli 1,1 prosenttia eli 2 1 henkeä, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna (1,5 %). Taulu 1. Vantaan väestönkehitys vuodesta 10 vuoteen Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Vuosi (1.1.) lkm % Vuosi (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Vuonna tehdyn kaupungin väestöennusteen mukaan Vantaan väestö tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Vuonna Vantaalla ennustetaan olevan yli 0 000, vuonna yli ja vuonna yli asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden alussa oli Myyr, jossa asui 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla Tikkun suuralueella asui lähes henkeä. Pienin suuralueista oli runsaalla 8 0 asukkaallaan. n muita suuralueita alhaisempaa asukasmäärää kuvastaa myös se, että Vantaalla oli neljä kaupunginosaa (Myyr, Martin, ja ), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko n suuralueen.

14 Kaikkien suuralueiden väestömäärä kasvoi vuoden aikana. Eniten uusia asukkaita sai Tikkun suuralue (771 henkeä) ja toiseksi eniten Koivun ja Aviapoliksen suuralueet (3 ja 3 henkeä). Suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli n suuralueella (2,3 % / 188 henkeä) ja pienintä Myyrmäen suuralueella (0,5 % / 271 henkeä). Vuodesta 03 vuoteen Aviapoliksen ja n suuralueiden väestömäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Myös n ja Koivun suuralueiden väestö on kasvanut yhtä vuotta lukuun ottamatta kyseisellä ajanjaksolla. Selvästi eniten väestömäärä on vuosina 03 lisääntynyt Aviapoliksessa, 6 asukkaalla (6 %). Matalinta väestönkasvu oli ssa, jossa väestö lisääntyi 4 henkilöllä (0,9 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista kolme suurinta, Myyr, Martin ja, erottuvat selvästi muista. Uusimpien väestötietojen mukaan Myyrmäen kaupunginosassa asui lähes 0, Martinssa runsas 11 0 ja ssa noin 11 0 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat,, Simon, ja Hämeen, joissa kaikissa asui yli asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lento, Länsi, ja 1. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkon,, Luhtaan, Mylly ja, joiden asukasmäärä oli alle 0. Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain vuonna 1 Kyseisistä kaupunginosista ei julkaista väestömäärän lisäksi muita ominaisuustietoja, koska Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan tarkempia tietoja ei saa julkistaa niiltä alueilta, joilla asuu alle 0 henkilöä.

15 11 Vuoden aikana selvästi eniten väestö oli kasvanut Koivussä, 3 hengellä eli,9 prosentilla. Seuraavaksi suhteellisesti eniten olivat kasvaneet (9,0 %), (5,6 %) ja Viertola (5,0 %). Määrällisesti kasvu oli Koivun jälkeen suurinta Simonssä (3 henkeä), Viertolassa (288 henkeä) ja Martinssa (7 henkeä). Suurimmat määrälliset väestömenetykset vuonna kohdistuivat Jokiniemeen (-59 henkeä), Päiväun (- henkeä) ja an (-39 henkeä). Suhteellisesti eniten väestö vähentyi ssa (-3,3 %), Myllymäessä (-2,4 %) ja ssa(-2,1 %). 2 Kun väestönkasvua tarkastellaan pitemmällä ajanjaksolla, kärkeen nousevat Tam ja. Vuodesta 03 vuoteen Tamn asukasluku on kasvanut 2 asukkaasta 3 3 asukkaaseen (1 044 %) ja n 3 8 asukkaasta 8 8 asukkaaseen (1 %). Seuraavaksi eniten väestöään ovat kasvattaneet Veromiehen (9 %), n (71 %) ja Nikinmäen ( %) kaupunginosat. Eniten väestöään ovat kyseisenä ajanjaksona menettäneet 3 Piispan ja Mylly (- %). 2 Tarkastelussa eivät ole mukana alle 0 asukkaan kaupunginosat 3 Kun mukaan otetaan myös alle sadan asukkaan alueet, niin suhteellisesti eniten väestöään kymmenessä vuodessa ovat menettäneet Lentokentän (- %) ja Länsisalmen (-58 %) kaupunginosat. Väestökadon suurimpana syynä ovat alueiden kokoa supistaneet kaupunginosarajamuutokset.

16 3 VÄESTÖN RAKENNE 3.1 Sukupuoli Jo 10-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia. Ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Vuoden alussa vantaalaisten naisten määrä ylitti rajan ja miehillä tämän rajapyykin ylittyminen tapahtui vuoden alussa. Uusimpien tietojen mukaan Vantaalla asui 4 4 naista (,9 %) ja 0 8 miestä (49,1 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. n suuralue oli ainoa alue, jossa asui enemmän miehiä (,3 %) kuin naisia (48,7 %). Suurin ero naisten (,9 %) ja miesten (48,1 %) osuuksissa oli Tikkun suuralueella. Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt poikia enemmän kuin tyttöjä ja näin tapahtui myös vuonna : syntyneistä,5 prosenttia oli poikia. Vantaan väestö pysyy miesvaltaisena syntymästä aina ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikäryhmissä naisia onkin enemmän, kuten kuviosta 1. voi huomata). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. Yli -vuotiaasta väestöstä jo lähes kaksi kolmasosaa oli naisia ja yli -vuotiaasta väestöstä kolme neljäsosaa. Kuvio 1. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan vuonna 3.2 Ikä -luvun alussa prosenttia vantaalaisista oli 0 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista 19-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysynyt melko vakiona, ollen 9 prosenttia. Vantaalaisten kouluikäisten (7 -vuotiaat) osuus pysytteli prosentissa koko -luvun ajan. Tultaessa 19-luvun alkupuolelle oli koululaisten osuus laskenut prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 00-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus on laskenut vuosi vuodelta ja vuoden alussa heitä oli,2 prosenttia väestöstä.

17 Työikäisten eli -vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 19- ja 19-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Nykyisin työikäisten osuus on viitisen prosenttiyksikköä pienempi. vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut -luvun puolivälistä lähtien. Ikäryhmän osuuden kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 19-luvulle ja on voimistunut entisestään 00-luvulla. Vuoden alussa 4,4 prosenttia vantaalaisista kuului kyseiseen ikäryhmään, kun vuotta myöhemmin siihen kuului,4 prosenttia. vuotta täyttäneitä on jo jonkin aikaa ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä: ikäryhmän osuus ylitti 0 6-vuotiaiden osuuden vuonna 04 ja 7 -vuotiaiden osuuden vuonna 09. Kuvio vuotiaiden, 7 -vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osuudet koko väestöstä Vantaalla vuosina 19 Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa suurin Myyrmäen ja n suuralueilla, noin prosenttia. Vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kehitys oli laskusuuntaista 00-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen kehitys on selvästi tasaantunut. Useiden viime vuosien ajan 0 6-vuotiaiden osuus on ollut Myyrmäessä 8 prosenttia ja ssa 9 prosenttia. n ja Tikkun suuralueilla alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa prosenttia, josta se laski 19-luvun alkuun mennessä ssä 7 prosenttiin ja Tikkussa 9 prosenttiin. Molemmilla suuralueilla alle kouluikäisten lasten osuus kääntyi nousuun, mutta 19-luvun puolivälistä lähtien ssä muutokset ovat olleet pieniä ja 0 6-vuotiaiden osuus on ollut 9 prosenttia. Tikkun suuralueella pienten lasten osuus on pienentynyt 19-luvun puolivälistä, mutta useamman viimeisen vuoden ajan osuus on pysytellyt 7,5 prosentin tuntumassa. Tikkussa ja Myyrmäessä alle kouluikäisten osuus on alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Koivun suuralueella 0 6-vuotiaiden osuus oli huipussaan ( %) -luvun lopulla, jonka jälkeen kehitys on pitkälti ollut laskusuuntaista. Useina viime vuosina alle kouluikäisten osuus on kuitenkin pysynyt samalla tasolla, ollen 9,5 prosenttia vuonna. n suuralueella muutokset ovat olleet pienempiä kuin monilla muilla suuralueilla. Pienten lasten osuus pysytteli prosentissa aina - luvun alusta 19-luvun loppupuolelle saakka. 00-luvulla 0 6-vuotiaiden osuus on laskenut nkin suuralueella prosenttiin. Aviapoliksen suuralueella alle kouluikäisten osuuden kehitys on ollut poikkeuksellista. Aviapolis on ainoa suuralue, jossa 0 6-vuotiaiden osuus on kasvanut verrattuna -luvun alun tilanteeseen. Alhaisimmillaan (6,9 %) pienten lasten osuus oli 19-luvun alussa, josta se pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kasvoi 00-luvun loppupuolelle saakka. Muutaman viime vuoden ajan 0 6-vuotiaiden

18 osuus on hieman laskenut, mutta se on silti Aviapoliksessa selvästi korkeampi (,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 7 -vuotiaan väestön kehityskulku on ollut kaikilla suuralueilla melko samanlaista. Ikäkäyrät ovat vuosien saatossa jonkin verran aaltoilleet, mutta -luvun alkuun verrattuna kehitys on ollut laskusuuntaista. n ja Aviapoliksen suuralueet muodostavat viimeisten vuosien osalta poikkeuksen, koska kouluikäisten osuuden lasku on taittunut ja kääntynyt jopa hivenen nousuun. Vuoden alussa kouluikäisten osuus oli suurin ssä (,3 %) ja pienin Myyrmäessä (8,6 %). Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna

19 Taulu 2. Vantaan väestö iän mukaan vuosina 11, 19, 19, 00,, 11, ja Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa 0 6-vuotiaat,0 11,9,1 9,9 9,1 9,1 9,1 9,1 7 -vuotiaat,8,6,3 11,9,5,4,2,2 -vuotiaat,8,5 71,7 70,3,9,4,9,2 + -vuotiaat 4,5 4,9 6,0 8,0 11,5,1,7,4 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Myyrmäen suuralue 0 6-vuotiaat,8,7 9,1 8,4 7,9 7,9 8,0 7,9 7 -vuotiaat,6,9,2,6 8,8 8,6 8,6 8,6 -vuotiaat,2,7 72,7 71,7,3,5,5,6 + -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3,0,0,9,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7 7,1 8,9 9,3,2,7,5,7 7 -vuotiaat 18,2,6 11,3,7,0,8,2,3 -vuotiaat 62,3 71,1 72,4,8,0,4 62,9 62,3 + -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2,8,1,4,7 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Aviapoliksen suuralue 0 6-vuotiaat 11,5 8,0,8,8,0,6,1,8 7 -vuotiaat,1,4,1,8 11,2 11,6 11,7 11,8 -vuotiaat,3 72,7 70,0,8 69,7 69,3 69,5 69,3 + -vuotiaat 4,1 6,9 7,1 5,6 4,1 4,5 4,7 5,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Tikkun suuralue 0 6-vuotiaat,5 8,7 9,5,1 7,5 7,6 7,6 7,7 7 -vuotiaat,0,1,4 11,2 9,8 9,5 9,3 9,2 -vuotiaat,9 71,5 72,6 69,5 69,8 69,7 69,4 69,0 + -vuotiaat 4,7 6,6 7,6 9,2,8,2,6,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Koivun suuralue 0 6-vuotiaat,1,8,0,8 9,4 9,5 9,6 9,5 7 -vuotiaat,9,2,7,4 11,9 11,6 11,4 11,3 -vuotiaat,4,5 72,0 70,0,7,6,0,4 + -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9,4 11,0 11,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,1,0 11,6,9,2,3,0,1 7 -vuotiaat,2,4,6,5 11,9 11,8 11,7 11,8 -vuotiaat,8,4 69,9 69,4,8,2,8,0 + -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 9,7,4 11,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7,5 11,9,7 9,0 9,1 9,1 9,2 7 -vuotiaat,7,2,7,0 11,2 11,1,8,7 -vuotiaat,8,5 70,3 70,5 69,7,9,2,6 + -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8,0,8 11,9,5 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm)

20 Työikäisten ( -vuotiaat) osuudet olivat suurimmillaan n, Aviapoliksen ja Tikkun suuralueilla 19-luvun puolivälissä ( %) ja Myyrmäen, Koivun ja n suuralueilla 19-luvun alussa (71 %). n suuralueella työikäisten osuuksissa on ollut kaksi huippua (71 %), 19-luvun ja 00-luvun alkupuolella. Huippuajoista -vuotiaiden osuudet ovat laskeneet kaikilla suuralueilla. Vuonna suuralueiden väestöstä 69 prosenttia oli työikäisiä, paitsi ssä, jossa osuus oli 62 prosenttia. Yli -vuotiaiden osuus on selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Voimakkainta kasvu on ollut Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on -luvun alusta vuoteen kohonnut 3 prosentista 18 prosenttiin. Samana ajanjaksona Tikkun ja n suuralueilla yli - vuotiaiden osuus on kasvanut 5 prosentista noin prosenttiin. n, Koivun ja n suuralueilla tämän ikäryhmän osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 19-luvun puolivälistä lähtien. Vuoden alussa alueiden väestöstä 11 prosenttia oli vuotta täyttäneitä. Aviapoliksen suuralueella yli -vuotiaiden osuus kaksinkertaistui -luvun alusta 19-luvun puoleen väliin, mutta seuraavan kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka viimeisten viiden vuoden aikana vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut Aviapoliksessakin, on ikäryhmän osuus edelleen selvästi alhaisempi (5,1 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva 5. vuotta täyttäneiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 3.3 Siviilisääty Vuoden alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia ja runsas kolmannes naimisissa (luku sisältää rekisteröidyt parisuhteet). Joka kymmenes oli eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Suuralueittaiset erot olivat pieniä. Aviapoliksen suuralueella asui naimattomia ja ssä puolestaan naimisissa olevia jonkin verran enemmän kuin muilla suuralueilla. Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä. ikävuoden tienoilla ja -vuotiaista jo lähes yhtä iso osa oli naimisissa olevia kuin naimattomia vuotiaista yli puolet oli naimisissa, runsas

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 Vantaan väestö 2015/2016 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2015 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot