Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)"

Transkriptio

1 Vantaan väestö /

2 Tietopalvelu B: ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä Paino Vantaan kaupungin paino 6/

3 Lukijalle Vantaan väestö / -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, koulutuksesta, asuntokunnista sekä perheistä. Lisäksi on taulukoita väestönmuutoksista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista ja ulkomaalaistaustaisista. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on kattava tilasto-osio. Perinteisten kuvioiden ja taulukoiden lisäksi julkaisussa on useita teemakarttoja. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Alueista, joilla asuu alle sata henkilöä, perhettä tai asuntokuntaa, ei ole tietosuojasyistä julkaistu muita tietoja kuin väestön kokonaismäärä. Nämä kohdat on tauluissa merkitty kahdella pisteellä (..). Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa (esimerkiksi kansalaisuus): jos havaintoja on koko Vantaalla alle viisi kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. Vantaan väestö / -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius erikoistutkija Juhani Riihelän ja tutkija Harri Sinkon ajamista tauluista. Teemakartat on tehnyt erityisasiantuntija Kirsi Vatén. Julkaisu on luettavissa internetissä osoitteessa: estoraportit Pdf-muotoisen julkaisun lisäksi tilastotaulut ovat kaupungin internet - sivuilla Excel-muodossa. Tilastot löytyvät myös Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta, osoitteessa: Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulut sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä, puhelimella (Jaana Calenius) tai sähköpostitse: tilasto(at)vantaa.fi. Vantaalla.06. Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

4

5 1 SISÄLLYS LUKIJALLE TAULULUETTELO 1 JOHDANTO ALUEJAOT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS VÄESTÖN RAKENNE SUKUPUOLI IKÄ SIVIILISÄÄTY ÄIDINKIELI ULKOMAALAISTAUSTAISET SUOMEN KANSALAISUUDEN SAANEET SYNTYMÄPAIKKA USKONTO KOULUTUS... 4 VÄESTÖNMUUTOKSET SYNTYNEET KUOLLEET MUUTTOLIIKE KOKONAISVÄESTÖNMUUTOS AVIOLIITOT JA -EROT ASUNTOKUNNAT JA PERHEET ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄ JA KOKO PERHEET JA LAPSET... KAUPUNGINOSIA JA SUURALUEITA KOSKEVAT TAULUT KOKO VANTAATA KOSKEVAT TAULUT...3 VANTAAN VÄESTÖKARTTA

6 2 Taululuettelo Kaupunginosa- ja suuraluetaulut sivu 01. Väestö kaupunginosittain a. Väkiluvun muutos kaupunginosittain Väestö suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Väkiluvun muutos suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuonna Väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 03r. Ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Naiset iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / b. Miehet iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Koko väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 06r. Ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / a. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.), äidinkielen ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa /... 09b. Väestö syntymäpaikan ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin iän (5-v.), koulutuksen ja avioisuuden mukaan suuralueittain vuonna Kuolleet siviilisäädyn, sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuonna Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset ja vieraskieliset kaupunginosittain vuodenvaihteessa /...

7 3 0a. Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset ja ulkomaan kansalaiset iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet, lapset ja perherakenne kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Perheet perhetyypin mukaan ja perheiden keskimääräinen lapsiluku kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet perhetyypin ja lasten lukumäärän mukaan sekä lapset lukumäärän ja iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Lapsiperheet (=perheet, joissa on 0- -vuotiaita lapsia) perhetyypin mukaan sekä lapset iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Asuntokunnat henkilöluvun mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Yksin asuvat (= yhden hengen asuntokunnat) sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Vantaan muuttoliike (sisäinen + ulkoinen) muuttajien iän mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna... 0m.Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna Vantaan sisäinen muuttoliike lähtö- /tuloalueen mukaan kaupunginosittain vuonna Väestönmuutokset kaupunginosittain vuonna... 1 sivu

8 4 Koko Vantaata koskevat taulut sivu 1. Väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan r. Ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan Väestö syntymäpaikan, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin koulutuksen, avioisuuden ja iän (5-v.) mukaan vuonna Kuolleet iän (5-v.), sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan vuonna Kuolleet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Ulkomaalaistaustainen väestö sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / r. Ruotsinkielinen vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset naisen ja miehen kielen mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset perhetyypin mukaan vuodenvaihteessa /... 1 a. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan vuonna... 1 b. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet aluetyypin, sukupuolen ja iän (5-v.) mukaan vuonna... 1 a. Vantaalle muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna b. Vantaalta muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna... 0 c. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (= nettomuutto) iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Muuttoliike vuotta täyttäneiden koulutusasteen mukaan vuonna Maassamuuton tulo- ja lähtömuutto maakunnittain vuonna... 1

9 5. Laitos- ja muu väestö sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa / Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan vuosina Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Avioerot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Väestö iän, sukupuolen ja uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuodenvaihteessa /... 4 sivu

10 1 JOHDANTO Vantaan väestö / -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Tässä luvussa on esitelty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Lisäksi lukuun on koottu julkaisussa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Johdannon jälkeen keskeisimpiä tilastoja on avattu tekstien, taulukoiden, kuvioiden ja teemakarttojen avulla. Luvussa 2 käsitellään Vantaan väestön määrää ja sen kehitystä, luvussa 3 väestön rakennetta, luvussa 4 väestönmuutoksia sekä luvussa 5 vantaalaisia asuntokuntia ja perheitä. Julkaisun lopussa on laaja väestötauluosio. Osa julkaisun tilastoista on esitetty tarkimmalla osaaluetasolla eli kaupunginosittain, ja osa astetta karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat koko Vantaata. Ensimmäisessä tilasto-osiossa ovat osa-alueittaiset taulukot, joiden tilastot koskevat Vantaan suuralueita ja kaupunginosia. Nämä taulut on numeroitu Toisessa tilasto-osiossa on ainoastaan koko Vantaata koskevia tilastoja. Näidenkin taulujen numerointi alkaa ykkösestä, mutta erotuksena osa-aluetauluihin etunollaa ei ole eli taulut Aluejaot Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako. Julkaisun viimeisellä sivulla on suurempi kartta, jossa on alueajon lisäksi eri alueiden asukasmäärät. Kuninkaan Joki Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin 95 Raja 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola Päivä Joki Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu Vieru Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Tikku Hiekka Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Viertola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola Simon Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ruskea Koivu Tam Lento Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Vantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaan Martin Myyr Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Linnainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen Luhtaan 5 km 2,5 0 Myyrmäen suuralue Aviapoliksen suuralue Koivun suuralue Tikkun suuralue n suuralue n suuralue n suuralue Vantaan kaupunginosat ja suuralueet 1.1. Suuralue Kaupunginosa Kuva 1. Vantaan aluejako

11 7 Vantaalla on 7 suuraluetta ja kaupunginosaa: 1 Myyrmäen suuralue 2 n suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkun suuralue Linnainen Piispan Hiekka Tikku Hämeen Tam 62 Joki Lapin Viertola Mylly Myyr Lento Simon Luhtaan Martin Ruskea 18 Vantaan Koivu 69 Helsingin pitäjän kirkon 5 Koivun suuralue 6 n suuralue 7 n suuralue 70 Koivu Länsi 71 Ilola Länsi 72 Asola 83 Metsola Päivä Joki 95 Raja Nikin Vieru Kuninkaan 88 Vallinoja 1.2 Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat naisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioeroja. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Keskiväkiluku Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Muunkielisiä ovat muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

12 8 Koulutusaste Väestön koulutusastetieto on edelliseltä vuodelta. Koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot (jotka on tässä julkaisussa joissain tilastoissa yhdistetty edelliseen luokkaan). Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskontokunta saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskonnon lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 0 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, niin Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän.

13 9 2 VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan asukkaan maalaiskunnasta 5 0 asukkaan kaupungiksi. 10-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 000 asukkaan rajapyykin ja vuonna 19 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 000. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 19- luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 19 asukasluku oli alle 000. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden asukasmäärä, 0, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta -luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli asukkaalla. 19- ja 19-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi runsaalla prosentilla. 00-luvulla Vantaan väestön kasvuvauhti on jonkin verran hidastunut verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Vuodesta 00 vuoteen väestö kasvoi prosenttia. Vuoden alussa Vantaan asukasluku oli 5 2. Väestönkasvua vuoden aikana oli 1,1 prosenttia eli 2 1 henkeä, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna (1,5 %). Taulu 1. Vantaan väestönkehitys vuodesta 10 vuoteen Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Vuosi (1.1.) lkm % Vuosi (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Vuonna tehdyn kaupungin väestöennusteen mukaan Vantaan väestö tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Vuonna Vantaalla ennustetaan olevan yli 0 000, vuonna yli ja vuonna yli asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden alussa oli Myyr, jossa asui 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla Tikkun suuralueella asui lähes henkeä. Pienin suuralueista oli runsaalla 8 0 asukkaallaan. n muita suuralueita alhaisempaa asukasmäärää kuvastaa myös se, että Vantaalla oli neljä kaupunginosaa (Myyr, Martin, ja ), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko n suuralueen.

14 Kaikkien suuralueiden väestömäärä kasvoi vuoden aikana. Eniten uusia asukkaita sai Tikkun suuralue (771 henkeä) ja toiseksi eniten Koivun ja Aviapoliksen suuralueet (3 ja 3 henkeä). Suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli n suuralueella (2,3 % / 188 henkeä) ja pienintä Myyrmäen suuralueella (0,5 % / 271 henkeä). Vuodesta 03 vuoteen Aviapoliksen ja n suuralueiden väestömäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Myös n ja Koivun suuralueiden väestö on kasvanut yhtä vuotta lukuun ottamatta kyseisellä ajanjaksolla. Selvästi eniten väestömäärä on vuosina 03 lisääntynyt Aviapoliksessa, 6 asukkaalla (6 %). Matalinta väestönkasvu oli ssa, jossa väestö lisääntyi 4 henkilöllä (0,9 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista kolme suurinta, Myyr, Martin ja, erottuvat selvästi muista. Uusimpien väestötietojen mukaan Myyrmäen kaupunginosassa asui lähes 0, Martinssa runsas 11 0 ja ssa noin 11 0 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat,, Simon, ja Hämeen, joissa kaikissa asui yli asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lento, Länsi, ja 1. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkon,, Luhtaan, Mylly ja, joiden asukasmäärä oli alle 0. Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain vuonna 1 Kyseisistä kaupunginosista ei julkaista väestömäärän lisäksi muita ominaisuustietoja, koska Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan tarkempia tietoja ei saa julkistaa niiltä alueilta, joilla asuu alle 0 henkilöä.

15 11 Vuoden aikana selvästi eniten väestö oli kasvanut Koivussä, 3 hengellä eli,9 prosentilla. Seuraavaksi suhteellisesti eniten olivat kasvaneet (9,0 %), (5,6 %) ja Viertola (5,0 %). Määrällisesti kasvu oli Koivun jälkeen suurinta Simonssä (3 henkeä), Viertolassa (288 henkeä) ja Martinssa (7 henkeä). Suurimmat määrälliset väestömenetykset vuonna kohdistuivat Jokiniemeen (-59 henkeä), Päiväun (- henkeä) ja an (-39 henkeä). Suhteellisesti eniten väestö vähentyi ssa (-3,3 %), Myllymäessä (-2,4 %) ja ssa(-2,1 %). 2 Kun väestönkasvua tarkastellaan pitemmällä ajanjaksolla, kärkeen nousevat Tam ja. Vuodesta 03 vuoteen Tamn asukasluku on kasvanut 2 asukkaasta 3 3 asukkaaseen (1 044 %) ja n 3 8 asukkaasta 8 8 asukkaaseen (1 %). Seuraavaksi eniten väestöään ovat kasvattaneet Veromiehen (9 %), n (71 %) ja Nikinmäen ( %) kaupunginosat. Eniten väestöään ovat kyseisenä ajanjaksona menettäneet 3 Piispan ja Mylly (- %). 2 Tarkastelussa eivät ole mukana alle 0 asukkaan kaupunginosat 3 Kun mukaan otetaan myös alle sadan asukkaan alueet, niin suhteellisesti eniten väestöään kymmenessä vuodessa ovat menettäneet Lentokentän (- %) ja Länsisalmen (-58 %) kaupunginosat. Väestökadon suurimpana syynä ovat alueiden kokoa supistaneet kaupunginosarajamuutokset.

16 3 VÄESTÖN RAKENNE 3.1 Sukupuoli Jo 10-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia. Ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Vuoden alussa vantaalaisten naisten määrä ylitti rajan ja miehillä tämän rajapyykin ylittyminen tapahtui vuoden alussa. Uusimpien tietojen mukaan Vantaalla asui 4 4 naista (,9 %) ja 0 8 miestä (49,1 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. n suuralue oli ainoa alue, jossa asui enemmän miehiä (,3 %) kuin naisia (48,7 %). Suurin ero naisten (,9 %) ja miesten (48,1 %) osuuksissa oli Tikkun suuralueella. Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt poikia enemmän kuin tyttöjä ja näin tapahtui myös vuonna : syntyneistä,5 prosenttia oli poikia. Vantaan väestö pysyy miesvaltaisena syntymästä aina ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikäryhmissä naisia onkin enemmän, kuten kuviosta 1. voi huomata). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. Yli -vuotiaasta väestöstä jo lähes kaksi kolmasosaa oli naisia ja yli -vuotiaasta väestöstä kolme neljäsosaa. Kuvio 1. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan vuonna 3.2 Ikä -luvun alussa prosenttia vantaalaisista oli 0 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista 19-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysynyt melko vakiona, ollen 9 prosenttia. Vantaalaisten kouluikäisten (7 -vuotiaat) osuus pysytteli prosentissa koko -luvun ajan. Tultaessa 19-luvun alkupuolelle oli koululaisten osuus laskenut prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 00-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus on laskenut vuosi vuodelta ja vuoden alussa heitä oli,2 prosenttia väestöstä.

17 Työikäisten eli -vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 19- ja 19-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Nykyisin työikäisten osuus on viitisen prosenttiyksikköä pienempi. vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut -luvun puolivälistä lähtien. Ikäryhmän osuuden kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 19-luvulle ja on voimistunut entisestään 00-luvulla. Vuoden alussa 4,4 prosenttia vantaalaisista kuului kyseiseen ikäryhmään, kun vuotta myöhemmin siihen kuului,4 prosenttia. vuotta täyttäneitä on jo jonkin aikaa ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä: ikäryhmän osuus ylitti 0 6-vuotiaiden osuuden vuonna 04 ja 7 -vuotiaiden osuuden vuonna 09. Kuvio vuotiaiden, 7 -vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osuudet koko väestöstä Vantaalla vuosina 19 Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa suurin Myyrmäen ja n suuralueilla, noin prosenttia. Vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kehitys oli laskusuuntaista 00-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen kehitys on selvästi tasaantunut. Useiden viime vuosien ajan 0 6-vuotiaiden osuus on ollut Myyrmäessä 8 prosenttia ja ssa 9 prosenttia. n ja Tikkun suuralueilla alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa prosenttia, josta se laski 19-luvun alkuun mennessä ssä 7 prosenttiin ja Tikkussa 9 prosenttiin. Molemmilla suuralueilla alle kouluikäisten lasten osuus kääntyi nousuun, mutta 19-luvun puolivälistä lähtien ssä muutokset ovat olleet pieniä ja 0 6-vuotiaiden osuus on ollut 9 prosenttia. Tikkun suuralueella pienten lasten osuus on pienentynyt 19-luvun puolivälistä, mutta useamman viimeisen vuoden ajan osuus on pysytellyt 7,5 prosentin tuntumassa. Tikkussa ja Myyrmäessä alle kouluikäisten osuus on alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Koivun suuralueella 0 6-vuotiaiden osuus oli huipussaan ( %) -luvun lopulla, jonka jälkeen kehitys on pitkälti ollut laskusuuntaista. Useina viime vuosina alle kouluikäisten osuus on kuitenkin pysynyt samalla tasolla, ollen 9,5 prosenttia vuonna. n suuralueella muutokset ovat olleet pienempiä kuin monilla muilla suuralueilla. Pienten lasten osuus pysytteli prosentissa aina - luvun alusta 19-luvun loppupuolelle saakka. 00-luvulla 0 6-vuotiaiden osuus on laskenut nkin suuralueella prosenttiin. Aviapoliksen suuralueella alle kouluikäisten osuuden kehitys on ollut poikkeuksellista. Aviapolis on ainoa suuralue, jossa 0 6-vuotiaiden osuus on kasvanut verrattuna -luvun alun tilanteeseen. Alhaisimmillaan (6,9 %) pienten lasten osuus oli 19-luvun alussa, josta se pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kasvoi 00-luvun loppupuolelle saakka. Muutaman viime vuoden ajan 0 6-vuotiaiden

18 osuus on hieman laskenut, mutta se on silti Aviapoliksessa selvästi korkeampi (,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 7 -vuotiaan väestön kehityskulku on ollut kaikilla suuralueilla melko samanlaista. Ikäkäyrät ovat vuosien saatossa jonkin verran aaltoilleet, mutta -luvun alkuun verrattuna kehitys on ollut laskusuuntaista. n ja Aviapoliksen suuralueet muodostavat viimeisten vuosien osalta poikkeuksen, koska kouluikäisten osuuden lasku on taittunut ja kääntynyt jopa hivenen nousuun. Vuoden alussa kouluikäisten osuus oli suurin ssä (,3 %) ja pienin Myyrmäessä (8,6 %). Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna

19 Taulu 2. Vantaan väestö iän mukaan vuosina 11, 19, 19, 00,, 11, ja Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa 0 6-vuotiaat,0 11,9,1 9,9 9,1 9,1 9,1 9,1 7 -vuotiaat,8,6,3 11,9,5,4,2,2 -vuotiaat,8,5 71,7 70,3,9,4,9,2 + -vuotiaat 4,5 4,9 6,0 8,0 11,5,1,7,4 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Myyrmäen suuralue 0 6-vuotiaat,8,7 9,1 8,4 7,9 7,9 8,0 7,9 7 -vuotiaat,6,9,2,6 8,8 8,6 8,6 8,6 -vuotiaat,2,7 72,7 71,7,3,5,5,6 + -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3,0,0,9,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7 7,1 8,9 9,3,2,7,5,7 7 -vuotiaat 18,2,6 11,3,7,0,8,2,3 -vuotiaat 62,3 71,1 72,4,8,0,4 62,9 62,3 + -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2,8,1,4,7 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Aviapoliksen suuralue 0 6-vuotiaat 11,5 8,0,8,8,0,6,1,8 7 -vuotiaat,1,4,1,8 11,2 11,6 11,7 11,8 -vuotiaat,3 72,7 70,0,8 69,7 69,3 69,5 69,3 + -vuotiaat 4,1 6,9 7,1 5,6 4,1 4,5 4,7 5,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Tikkun suuralue 0 6-vuotiaat,5 8,7 9,5,1 7,5 7,6 7,6 7,7 7 -vuotiaat,0,1,4 11,2 9,8 9,5 9,3 9,2 -vuotiaat,9 71,5 72,6 69,5 69,8 69,7 69,4 69,0 + -vuotiaat 4,7 6,6 7,6 9,2,8,2,6,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Koivun suuralue 0 6-vuotiaat,1,8,0,8 9,4 9,5 9,6 9,5 7 -vuotiaat,9,2,7,4 11,9 11,6 11,4 11,3 -vuotiaat,4,5 72,0 70,0,7,6,0,4 + -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9,4 11,0 11,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,1,0 11,6,9,2,3,0,1 7 -vuotiaat,2,4,6,5 11,9 11,8 11,7 11,8 -vuotiaat,8,4 69,9 69,4,8,2,8,0 + -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 9,7,4 11,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7,5 11,9,7 9,0 9,1 9,1 9,2 7 -vuotiaat,7,2,7,0 11,2 11,1,8,7 -vuotiaat,8,5 70,3 70,5 69,7,9,2,6 + -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8,0,8 11,9,5 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm)

20 Työikäisten ( -vuotiaat) osuudet olivat suurimmillaan n, Aviapoliksen ja Tikkun suuralueilla 19-luvun puolivälissä ( %) ja Myyrmäen, Koivun ja n suuralueilla 19-luvun alussa (71 %). n suuralueella työikäisten osuuksissa on ollut kaksi huippua (71 %), 19-luvun ja 00-luvun alkupuolella. Huippuajoista -vuotiaiden osuudet ovat laskeneet kaikilla suuralueilla. Vuonna suuralueiden väestöstä 69 prosenttia oli työikäisiä, paitsi ssä, jossa osuus oli 62 prosenttia. Yli -vuotiaiden osuus on selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Voimakkainta kasvu on ollut Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on -luvun alusta vuoteen kohonnut 3 prosentista 18 prosenttiin. Samana ajanjaksona Tikkun ja n suuralueilla yli - vuotiaiden osuus on kasvanut 5 prosentista noin prosenttiin. n, Koivun ja n suuralueilla tämän ikäryhmän osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 19-luvun puolivälistä lähtien. Vuoden alussa alueiden väestöstä 11 prosenttia oli vuotta täyttäneitä. Aviapoliksen suuralueella yli -vuotiaiden osuus kaksinkertaistui -luvun alusta 19-luvun puoleen väliin, mutta seuraavan kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka viimeisten viiden vuoden aikana vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut Aviapoliksessakin, on ikäryhmän osuus edelleen selvästi alhaisempi (5,1 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva 5. vuotta täyttäneiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 3.3 Siviilisääty Vuoden alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia ja runsas kolmannes naimisissa (luku sisältää rekisteröidyt parisuhteet). Joka kymmenes oli eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Suuralueittaiset erot olivat pieniä. Aviapoliksen suuralueella asui naimattomia ja ssä puolestaan naimisissa olevia jonkin verran enemmän kuin muilla suuralueilla. Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä. ikävuoden tienoilla ja -vuotiaista jo lähes yhtä iso osa oli naimisissa olevia kuin naimattomia vuotiaista yli puolet oli naimisissa, runsas

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 33 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 Henkilöä 60 000 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985-2008 50 000

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Väestörakenne. Joka viides 40 vuotias nainen on lapseton. 2010 vuosikatsaus

Väestörakenne. Joka viides 40 vuotias nainen on lapseton. 2010 vuosikatsaus Väestö 0 Väestörakenne 00 vuosikatsaus Joka viides 0vuotias nainen on lapseton Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asuvista 0-vuotiaista naisista prosenttia ei ole synnyttänyt lasta.

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot