Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2003 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) Sisältö. Johdanto
|
|
- Tapio Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2003 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS Sisältö Johdanto ii Viikko37, Kompleksiluvut ja -funktiot 1 1. Kompleksiluvun määritelmä ja perusominaisuudet Kompleksiluvun määritelmä Luku i, esitys z = x + iy, kompleksitaso Aritmetiikkaa kompleksiluvuilla, liittoluku (complex conjugate), moduli 3 2. Polaarimuoto Kolmioepäyhtälö, liittolukuominaisuuksia 7 3. Kerto-ja jakolasku polaarimuodossa Potenssit, De Moivre'n kaava Kompleksiluvun juuret Ykkösen n:nnet juuret Kertolaskun geometrinen merkitys Eksponenttifunktio e z :n välittämä kuvaus Jaksollisuus,perusalue Logaritmi ja yleinen potenssi Logaritmi 18
2 ii HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS [Kre99, Luku 10], [Kiv, ] [Lop01, ] Tekstiin liittyvät laajemmat Matlab-osuudet kuvineen ja jotkut matemaattiset poiminnat ovat viitteessä: Muuta luentomateriaalia: Tiivistelmä: Johdanto Tarve reaalilukuja laajempaan lukujoukkoon syntyi tarpeesta ratkaista polynomiyhtälöitä. Yksinkertaisin tällainen yhtälö lienee x 2 = 1 Historian kirjoihin on jäänyt ensimmäisenä "kompleksilukuja"tarvinneena matemaatikkona Cardano( ), jonka sanotaan johtaneen kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaavan. Itse asiassa kunnia kuulunee toiselle italialaiselle miehelle nimeltään Niccolo Fontana alias Tartaglia ( ). Lue asiaan liittyvä kiehtova tarina tästä: Kompleksilukujen nimi ja systemaattinen käyttöönotto on peräisin Gauss:lta ( ), kts. Motivaatio "Perustason tehtävät". Tällaisia ovat esim. vaihtovirtapiirilaskut sähköopissa, mekaaniset värähtelevät systeemit, Näihin riittävät kompleksilukujen perusominaisuudet, polaarimuoto, De Moivre'n kaava ym. Vaativammat tehtävät, joissa tarvitaan analyyttisten ja harmonisten funktioiden ominaisuuksia. Monet virtausdynamiikan, lämpöopin ja sähköstatiikan tehtävät kuuluvat sovellutusten piirin. Vaikka alkuperäinen tehtävä olisikin reaalialueella muotoiltu, voidaan ratkaisussa joutua kompleksialueelle (esim. ominaisarvotehtävät). Monet käsitteet saadaan esitetyksi yhtenäisemmässä ja helpommassa muodossa (esim. Fourier-sarjat ja -muunnokset) ja moni puhtaasti reaalifunktioihin liittyvä ilmiö voidaan oikeasti "ymmärtää"vasta kompleksialueella tarkasteltuna.
3 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 1 luku1.tex Viikko37, Kompleksiluvut ja -funktiot Kirjallisuutta: [Kre99] Luku... [Lop01] [Kiv] Simo Kivelä: Algebra ja geometria 1. Kompleksiluvun määritelmä ja perusominaisuudet 1.1. Kompleksiluvun määritelmä. Selkeintä on määritellä kompleksiluvut reaalilukupareina. Tällöin kaikki rakentuu vanhojen tuttujen käsitteiden varaan, eikä mitään mystistä, imaginaarista oliota tarvitse ulkoapäin tuoda mukaan (kuten joissain esityksissä tehdään). Noudatamme mm. kirjoissa [Kre99] ja [Kiv] esiintyvää tyyliä. Määritelmä 1.1. Kompleksiluku z = (x, y) on reaalilukupari. Kompleksilukujoukko on reaalilukuparien joukko R 2 varustettuna seuraavilla laskutoimituksilla: Yhteenlaskulla: z 1 + z 2 = (x 1, y 1 ) + (x 2, y 2 ) = (x 1 + x 2, y 1 + y 2 ) Kertolaskulla: z 1 z 2 = (x 1, y 1 )(x 2, y 2 ) = (x 1 x 2 y 1 y 2, x 1 y 2 + x 2 y 1 ) Kompleksilukujoukolle käytetään merkintää C Huomautus 1.1. Joukkona C on sama kuin R 2. Merkintä C viittaa siihen, että käytössä on myös yllä määritelty kertolasku. Kompleksiluvun z = (x, y) x-koordinaattia sanotaan reaalioasaksi ja y-koordinaattia imaginaariosaksi. Merkitään: Reaaliosa, imaginaariosa z = (x, y), x = Rez, y = Imz Kompleksilukujen kertolasku voidaan muistaa näin: Tulon reaaliosa = ReRe ImIm Tulon imaginaariosa = ReIm + ImRe Luku i, esitys z = x + iy, kompleksitaso. Koska kompleksilukujoukko on vanha tuttu
4 2 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS plot(z,'o') plot([0 zv],'r') plot(zv,'o') axis([ ]) xlabel('re-akseli') ylabel('im-akseli') title('kompleksitaso ja luvut (1,1.5)=1+1.5i ja (1.-1.5)=1-1.5i') grid shg 2 Kompleksitaso ja luvut (1,1.5)=1+1.5i ja (1. 1.5)=1 1.5i Im akseli Re akseli Jokainen z = (x, y) C voidaan esittää R 2 :n kannan {(1, 0), (0, 1)} avulla muodossa z = x(1, 0) + y(0, 1). Suoritetaan samaistus (x, 0) x. Tämä merkitsee vain sitä, että laskiessamme "reaalisilla kompleksiluvuilla", tulos on sama, laskimmepa kummalla tavalla tahansa. Imaginaariyksikkö(vektori) i Merkitään erityisesti symbolilla i kompleksilukua (0, 1). Edellä oleva esitys voidaan siten kirjoittaa muotoon: z = x + yi. Tässä, kuten aina jatkossa, samaistamme: (1, 0) = 1, ja yleisesti (x, 0) = x. Nyt saamme kaipaamamme laskusäännön:
5 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) Aritmetiikkaa kompleksiluvuilla, liittoluku (complex conjugate), moduli. On helppo tarkistaa, että kompleksilukujen laskutoimitukset noudattavat samoja perussääntöjä (vaihdantaliitäntä- ja osittelulait) kuin reaalilukujen. Kun käytetään esitystä z = x + iy, voidaan laskea aivan, kuten reaaliluvuilla. Sievennyksissä käytetään luonnollisesti hyväksi yhtälöä i 2 = 1. Liittoluku z Jos z = x + iy, niin merkitään z = x iy ja sanotaan: z on z:n liittoluku ("complex conjugate"). Geometrisesti kyse on z:n symmetrisestä pisteestä reaaliakselin suhteen. Välittömästi nähdään (sekä algebrallisesti että geometrisesti), että (1.1) z + z = 2 Re z z z = 2i Im z. Itseisarvo eli moduli Kompleksiluvun z = x + iy moduli eli itsesisarvo on pisteen (x, y) euklidinen etäisyys origosta, eli vektorin x + iy pituus. Toisin sanoen Laskemalla: zz = (x + iy)(x iy) = x 2 + y 2 = z 2, z = x 2 + y 2. saadaan monessa yhteydessä käyttökelpoinen kaava: (1.2) zz = z 2, (Huomaa, että kompleksiluvuilla z 2 ja z 2 ovat eri asioita.) Rationaalilausekkeen saattaminen muotoon x + iy nimittäjän liittoluvulla laventamalla Kun kerromme nimittäjän liittoluvullaan, saamme uuden nimittäjän, joka kaavan (1.2) mukaan on reaalinen, jolloin rationaaliluvun saattamiseksi muotoon x + iy tarvitsee vain kertoa kaksi kompleksilukua keskenään ja jakaa nimittäjässä olevalla reaaliluvulla. Esimerkki 1.1. Halutkaamme muodostaa lukujen z 1 = 8 + 3i ja z 2 = 9 2i osamäärä.
6 4 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS z1=8+3*i z1 = 8 + 3i z2=9-2*i z2 = 9-2i z1/z2 ans = 66/ /85i Matlab siis osaa tällaiset sievennykset automaattisesti. Samoin tekee Maple, jolle voi myös antaa lukuja symbolisessa muodossa. Tällöin komento evalc tekee yleensä hyvää työtä kompleksilukusieventäjänä.
7 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 5 2. Polaarimuoto Tässä on Matlab-kuvaskripti, hieman keskeneräinen. kuvapolar.m % Kuva complex/luku1.tex:iin clf z=1+1.5*i zv=1-1.5*i % Liittoluku (z-viiva) plot([0 z 1+i*eps 0]) hold on plot(z,'o') %plot([0 zv],'r') %plot(zv,'o') axis([ ]) xlabel('re-akseli') ylabel('im-akseli') text(1.2,0.75,'y=im z') text(0.5,-0.1,'x=re z') text(0.25,0.2,'\phi') grid shg Im akseli 1 y=im z 0.5 φ 0 x=re z Re akseli
8 6 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS π < Arg z π. Tämä lienee yleisimmin käytössä oleva sopimus. Sitä käytetään niin [[Kre99]] kuin [[Lop01]]- kirjoissa. Muitakin esiintyy. Toinen tavallinen on väli (0, 2π] (tai [0, 2π)). Merkinnällä arg z tarkoitamme jotain argumentin "haaraa", siten Arg z = arg z + 2nπ jollain n Z. Esimerkki 2.1. Olkoon z = 1 + i. Laskettava moduli ja argumentti. No ei ole vaikeaa. z = 2, Arg z = π/4, arg z = π/4 + 2nπ (jokin n). kuvapolar.m kuva 2 clf z=1+i plot([0 z 1+i*eps 0]) hold on plot(z,'o') axis([ ]) xlabel('re-akseli') ylabel('im-akseli') text(0.9,0.5,'y=im z') text(0.5,-0.1,'x=re z') text(0.2,0.1,'\pi/4') text(0.4,0.8,'i') text(-0.5,0.8,'ii') text(-0.5,-0.8,'iii') text(0.4,-0.8,'iv') shg Saadaanko Arg z yleisesti kaavasta arctan y x, kuten tässä? No ei saada, sillä luvun 1 i argumentti = 3π/4 = arctan 1 1 π. Yleisesti: Argz = arctan Im z Re z ± kπ,
9 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 7 format compact z1=1+i z2=-1+i z3=-1-i z4=conj(z1) angle([z1 z2 z3 z4]) atan([ ]) % Joka toinen menee vikaan. (Aja komennot Matlabilla, niin näet!) Käsin laskiessa on yksinkertaisinta toimia näin: 1. Katsotaan, mihin koordinaattineljännekseen annettu kompleksiluku kuuluu. 2. Määrätään tähän neljännekseen kuuluva kulma φ, jolle tan φ = y/x Kolmioepäyhtälö, liittolukuominaisuuksia. Liittoluvuilla operoiminen käyttäytyy kauniisti kaikkiin laskutoimituksiin nähden: liittoluku laskutoimituksesta = laskutoimitus liittoluvuista Lause 2.1. Näin on: 1. z 1 + z 2 = z 1 + z 2 2. z 1 z 2 = z 1 z 2 3. ( z 1 z 2 ) = z 1 z 2 4. zz = z z = z. Todistus. Kohta 1 nähdään välittömästi, kohdan 4 olemme jo laskeneet. Kohta 2. z 1 z 2 = (x 1 + iy 1 )(x 2 + iy 2 ) = x 1 x 2 y 1 y 2 + i(x 1 y 2 + x 2 y 1 ). (Tässä on mukava käyttää kertolaskun alkuperäistä määritelmää (ReRe-ImIm,ReIm+ImRe).) z 1 z 2 = (x 1 iy 1 )(x 2 iy 2 ) = x 1 x 2 y 1 y 2 i(x 1 y 2 + x 2 y 1 ). Niinpä nähdään, että jälkimmäinen on edellisen liittoluku, kuten väitettiin. Kohta 3 voidaan laskea aika lyhyesti samaan tapaan laventamalla nimittäjän liittoluvulla ja
10 8 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS Todistus. p(z) = a 0 + a 1 z +... a n z n = a 0 + a 1 z +... a n z n. Koska kertoimet a k ovat reaalisia, on a k = a k kaikilla k = 0... n, joten viimeksi saatu lauseke on todellakin p(z). Lause 2.3 (Seuraus). Reaalikertoimisen polyomin nollakohta on joko reaalinen tai kompleksisessa tapauksessa liittolukupari. Todistus. Olkoon reaalikertoimisella polynomilla p kompleksinen nollakohta c = a + ib, missä b 0. Tällöin p(c) = 0, joten 0 = 0 = p(c) = p(c). Niinpä c = a ib on myös p:n nollakohta. Tämä seurauslause on tärkeä mm. ominaisarvoteoriassa, palaamme siihen aika ajoin. Tehtävä 2.1. Osoita, että pariton-asteisella reaalisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. Kolmioepäyhtälö sanoo havainnollisesti, että kolmion sivun pituus on aina korkeintaan kahden muun sivun pituuksien summa. Tämä lausuttuna kompleksitasossa on: Lause 2.4 (Kolmioepäyhtälö). z 1 + z 2 z 1 + z 2. Tod. Ei muuta kuin lasketaan: z 1 + z 2 2 = (z 1 + z 2 )(z 1 + z 2 ) = z 1 z 1 + z 1 z 2 + z 2 z 1 + z 2 z 2. z 1 z 2 + z 2 z 1 = z 1 z 2 + z 1 z 2 = 2 Re(z 1 z 2 ) 2 z 1 z 2. Sitten vain tavallinen binomin neliökaava, niin jopa ollaan perillä.
11 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 9 3. Kerto-ja jakolasku polaarimuodossa. Elämänohje: Kompleksilukujen yhteen- ja vähennyslasku kannattaa tehdä (x, y) koordinaattimuodossa, kerto- ja jakolasku polaarimuodossa. Kohta näemme miksi. Palautamme mieleen trigonometrian perusasioita: sinin ja kosinin yhteenlaskukaavat. (Nykyisin näiden käyttö lukion matematiikassa lienee jäänyt liian vähälle huomiolle.) (3.1) { sin(α ± β) = sin α cos β ± cos α sin β cos(α ± β) = cos α cos β sin α sin β. Olkoon z j = r j (cos φ j + i sin φ j ), j = 1, 2. Muodostetaan tulo: (3.2) z 1 z 2 = r 1 r 2 (cos φ 1 + i sin φ 1 )(cos φ 2 + i sin φ 2 ) = = r 1 r 2 ((cos φ 1 cos φ 2 sin φ 1 sin φ 2 ) + i(sin φ 1 cos φ 2 + cos φ 1 sin φ 2 )) = = r 1 r 2 (cos(φ 1 + φ 2 ) + i sin(φ 1 + φ 2 )). Siispä: (3.3) { z 1 z 2 = z 1 z 2 arg(z 1 z 2 ) = arg z 1 + arg z 2 Korostuksen vuoksi jälkimmäinen kirjoitetaan usein muotoon: arg(z 1 z 2 ) = arg z 1 + arg z 2 + 2nπ. Sopimuksemme mukaan arg viittaa johonkin argumentin haaraan. joten merkintä olisi oikein ilmankin 2π:n monikerran lisäystermiä, mutta on parempi yleensä tottua kirjoittamaan se. Päähaaran tapauksessa on kirjoitettava: Arg(z 1 z 2 ) = Argz 1 + Argz 2 + 2nπ,
12 10 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS On tietysti aivan selvää, että laskettaessa päähaaran kulmia yhteen, voidaan joutua pois päähaaralta. Laskettiin nyt varmuuden vuoksi konkreettinen esimerkki. Harjoituksen vuoksi voit tarkistaa, että saat saman tuloksen kertomalla koordinaattimuodossa ja siirtymällä sitten polaarimuotoon. Jakolasku palautuu edelliseen suoraan, sillä z = z 1 z 2 zz 2 = z 1. Tällöin edellisen mukaan z z 2 = zz 2 = z 1, joten z = z 1 z 2, ja arg z 1 = arg(zz 2 ) = arg z + arg z 2, joten arg z = arg z 1 arg z 2. Päähaaroille taas (mod 2π) Potenssit, De Moivre'n kaava. Huomautus 3.1. Olkoon ω kompleksiluku, jonka moduli (itsesiarvo)= 1, ω = cos α + i sin α. Kompleksiluvun z kertominen ω:lla merkitsee z:n kiertämistä kulman α verran. (koska itseisrvo kerrotaan 1:llä). Kertolaskukaavasta (3.3 sivulla 9 ) seuraa heti, että jos haluamme laskea kompleksiluvun z = r(cos φ + i sin φ) potenssin, saamme: z n = r n (cos n φ + i sin nφ). Erityisesti, jos luvun z itseisarvo (moduli) = 1, saadaan (3.4) (cos φ + i sin φ) n = (cos n φ + i sin nφ). Esimerkki 3.2 (De Moivre'n kaavan käyttö trigonometriassa). Käyttämällä binomikaavaa vasemmalla ja vertaamalla reaaliosia ja imaginaariosia, saadaan moninkertaisten kulmien lausekkeet cos nφ ja sin nφ lausutuksi cos φ:n ja sin φ potenssien avulla. Lasketaan esimerkin vuoksi tutut kaksinkertaisten kulmien kaavat. De Moivre = (cos φ + i sin φ) 2 }{{} cos 2 φ sin 2 φ + 2i cos φ sin φ = (cos 2 φ + i sin 2φ). Vertaamalla reaaliosia ja imaginaariosia, saadaan tutut kaavat:
13 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 11 Tiedämme jo reaalilukujen laskennosta, että ratkaisu ei aina ole yksikäsitteinen. Jos vaikka z = 4, niin (reaaliset) ratkaisut ovat w = ±2. Toisin sanottuna: Reaalisella neliöjuurifunktiolla on kaksi haaraa, positiivinen ja negatiivinen. Mikä vielä pahempaa, negatiivisille luvuille z ei ratkaisuja reaalilukujoukosta löydy lainkaan. Tämähän oli lähtökohtana komplesilukuleikillemme. No mitä nyt tässä uudessa leikkikehässämme saamme aikaan? Kirjoitetaan annettu kompleksiluku z ja ratkaistava luku w polaarimuodossa (3.5) z = r(cos Θ + i sin Θ) w = R(cos φ + i sin φ). Nyt pätee w n = z R n (cos nφ + i sin nφ) = r(cos Θ + i sin Θ). Kompleksiluvut yhtyvät, jos ja vain jos modulit ovat samat ja argumentit yhtyvät mahdollisesti 2π:n monikertaa paitsi. Siis yhtälömme on yhtäpitävä tämän kanssa: eli { R n = r nφ = Θ + k2π, { R = n r φ = Θ n + k 2π n, k = 0,..., n 1. Tässä k:n arvot n:stä eteenpäin toistavat samoja φ:n arvoja. Sillä jos k = n + j, missä j = 0, 1, 2,..., niin k 2π n = (n + j) 2π n = 2π + j 2π n. Saadaan siis tasan n kappaletta annetun luvun z n:nsiä juuria. Geometrisesti juuret sijaitsevat n z -säteisen säännöllisen n-kulmion kärkipisteinä, jonka alkupiste on kulman Arg z määräämässä pisteessä, ts. pisteessä, jonka napakoordinaatit ovat
14 12 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS n=7; z=1+i; plot([eps*i, z]) hold on plot(z,'ob') axis square axis([ ]) text(real(z),imag(z+0.1*z),num2str(z)) r=sqrt(2) R=r^(1/n) Theta=pi/4 phi=theta/n+(0:n).*(2*pi/n) w=r*(cos(phi)+i*sin(phi)) plot(w,'or') plot(w,'r') for j=0:n-1 text(real(w(j+1)),imag(w(j+1)+0.1*z),['w_',num2str(j)]) end grid shg 1 w 2 w 1 1+1i 0.5 w 3 w w 4 w 6
15 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 13 on yleinen polynomiyhtälöiden numeerinen ratkaisija, jolla numeeriset approksimaatiot saataisiin vielä vähemmällä vaivalla. Matlab käsittelee polynomia a n z n +...+a 1 z+a 0 kertoimien muodostamana vektorina [a n,..., a 1, a 0 ]. Matlab-funktio roots ratkaisee numeerisesti (kompleksitasossa) polynomiyhtälön a n z n a 1 z + a 0 = 0. Komennon syntaksi on roots(kerroinvektori), missä kerroinvektori annetaan korkeimman asteisesta alimpaan. Yllä olevan esimerkin olennainen laskenta (w-vektorin laskeminen) voitaisiin siten tiivistää muotoon: ww=roots([ i]) % Teethän itsellesi selväksi! Kyseessähän ovat polynomin z 7 (1 + i) nollakohdat. Tehtävä 3.2. Suorita tekstissä oleva Matlab-istunto ja yllä oleva Matlab-komento. Vertaa tuloksia piirtämällä samaan kuvaan päällekkäin. Piirrä ww- vektorin alkiot vaikka sinisellä tähdellä ('*b') Ykkösen n:nnet juuret. n 1 Erityisesti luvun 1 n:nnet juuret ovat reaaliakselin yksikköpisteestä (ykkösestä) alkavan säännöllisen n-kulmion kärkipisteet. Merkitään ω n = cos 2π n + i sin 2π n ω n,k = cos k 2π n + i sin k 2π n. Tällöin ω n,k = (ω n ) k. ja Nämä luvut tulevat siellä täällä vastaan matematiikan poluilla, mm. johdettaessa nopean Fouriermuunnoksen (FFT) algoritmia Kertolaskun geometrinen merkitys. Ajatellaan erityisesti kertomista luvulla w, joka on yksikköympyrän kehällä, eli w = 1. Tulo wz merkitsee annetun vektorin z kiertoa kulman argw verran. Jos w 1, kyseessä on kierto yhdistettynä venytykseen/kutistukseen.
16 14 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS harj.tex Harjoitustehtäviä kompleksilukuihin ja -funktioihin Laskettu Maunulan majalla [McQuarie s. 176, teht. 8] Sievennä ( 1 i 1+i )8 Vastaus: 1 Ratkaisu: 1 i = 2e iπ/4, 1 + i = 2e iπ/4. ( 1 i 1 + i )8 = ( e iπ/4 e iπ/4 )8 = (e iπ/2 ) 8 = e 4πi = 1. Vaihtoehtoisesti voitaisiin laventaa nimittäjän liittoluvulla, jolloin saataisiin: 2 8 (1 i) 16. Siitä jatkettaisiin polaarimuodolla. Tämä vaikuttaa ksummalta, mutta ei ole yhtään lyhyempi (kenties jopa päinvastoin) kuin edellinen. 2. [teht. 14] e z = e x cos y + ie x sin y = u(x, y) + iv(x, y). Osoita, että tasa-arvokäyrät u(x, y) = u 0, v(x, y) = v 0 leikkaavat toisensa kohtisuorasti. Ratkaisu u(x, y) = [e x cos y, e x sin y] v(x, y) = [e x sin y, e x cos y]. Olkoon z = x+iy = (x, y) piste, jossa korkeuskäyrät leikkaavat, ts. u(x, y) = u 0, v(x, y) = v 0. u(x, y), v(x, y) = e 2x cos y sin y e 2x sin y cos y = Osoita, että kuvaus z e πz a (a > 0) kuvaa vyön {z = x + iy x R, 0 < y < a} bijektiivisesti avoimelle yläpuolitasolle Im z > 0. Voidaan ottaa helpotettuja versioita ja kysyä myös suljettua tapausta Trigonometrisia ja hyperbolisia. 1. Katso harmaa vihko
17 e iφ = cos φ + i sin φ. [Kre99] s KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) Eksponenttifunktio Pidämme tunnettuna reaalisen eksponenttifunktion ominaisuuksineen. Käytämme sille tuttua merkintää e x, missä siis x R. Miten tulisi määritellä e z, kun z on kompleksiluku? Helpoimmalla pääsemme tällä määritelmällä: Määritelmä 5.1. Olkoon z = x + iy, asetetaan (5.1) e z = e x (cos y + i sin y). Tässä siis e x tarkoittaa entuudestaan tunnettua reaalista eksponenttifunktiota. 1 e z :n ominaisuuksia 1. Jos z R, niin e z yhtyy reaaliseen exp-funktioon. Sillä tällöinhän z = x + 0i = x, joten määritelmän mukaan e z = e x, missä edellinen tarkoittaa kompleksista ja jälkimmäinen reaalista exp-funktiota. 2. Jos z on puhtaasti imaginaarinen, ts. z = iy, y R, niin e z = e iy = cos y + i sin y. 3. e z 1+z 2 = e z 1 e z 2. Kohdan 3 perustelu. Olkoon z 1 = x 1 + iy 1 ja z 2 = x 2 + iy 2. (5.2) e z 1 e z 2 = e x 1 e x 2 (cos y 1 + i sin y 1 )(cos y 2 + i sin y 2 ) = e x 1+x 2 (cos(y 1 + y 2 ) + i sin(y 1 + y 2 )) Tässä käytimme reaalisen exp-funktion vastaavaa tunnettua ominaisuutta ja toisaalta edellä laskettua sääntöä: "Tulon argumentti = argumenttien summa", joka seuraa kosinin ja sinin yhteenlaskukaavoista, kuten muistanemme (3.3 sivulla 9 ). (Samaa laskua on turha tässä enää toistaa.) Eulerin kaava 2 Tällä nimellä tunnetaan kohdan 2 ominaisuus:
18 16 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS Erityisesti i = e iπ/2, 1 = e iπ, i = e iπ/2. z = r(cos φ + i sin φ) = re iφ. Muista ajatella kompleksilukuja geometrisesti! clf zz=[exp(i*eps),exp(i*pi/2),exp(i*(pi+eps)),exp(-i*pi/2)] plot(zz,'o') axis([ ]) axis square text(0.02,1.1,'i=e^{i \pi/2}') text(0.02,-1.1,'-i=e^{-i \pi/2}') text(-1,.1,'-1=e^{i \pi}') text(1,.1,'1=e^{i 0}') shg 5.1. e z :n välittämä kuvaus. Kuten olemme jo todenneet, ja kuten tulemme monesti vielä toteamaan, kompleksifunktio f : C C määrittelee kuvauksen (voidaan oikeammin sanoa: on kuvaus) kompleksitasosta tai sen osajoukosta kompleksitasoon. Tässä käsittelemme exp-funktiota ja katsomme, miten sen kuvaajaa voi luonnehtia. Voimme aloittaa valitsemalla joukon pisteitä kompleksitasosta ja katsomalla, minne exp-funktiomme nuo pisteet roiskii. No, olkoon nyt... Tästä nyt viimeistään herää ajatus tutkia, miten koordinaattiviivat kuvautuvat. No katsotaan. Matlab-skripti ja kuvat (värillisinä)...l/ca1.html. %complex/demoexpsubplot.m % addpath c:\usr\heikki\opemate\complex x=[-1 0 1]; y=linspace(-pi/6,3*pi/4,20); m=length(y); n=length(x);
19 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 17 clf subplot(1,2,1) axis(ztaso) axis square hold on plot(z(:,1),'b') plot(z(:,2),'g') plot(z(:,3),'c') for k=1:m plot(z(k,:),'r') end title('z-taso') shg %%% z-taso valmis, w-taso alkaa %%%%%%%%%%%%%%%%%% subplot(1,2,2) axis square hold on plot(w(:,1),'b') plot(w(:,2),'g') plot(w(:,3),'c') for k=1:m plot(w(k,:),'r') end title('w-taso') shg z taso w taso
20 18 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS Katsokaamme taas exp-funktion määritelmää. Merk w = e z. Määrittelykaavasta näkyy heti: e z = e x (cos y + i sin y). Jos x = vakio = c ja y 1 y y 2, niin w kulkee pitkin e c -säteistä ympyräviivaa piirtäen sektorin, jota rajaavat kulmat y 1 ja y 2. Jos y = vakio = d ja x 1 x x 2, niin w kulkee pitkin puolisädettä, joka muodostaa x-akselin kanssa kulman d, piirtäen säteen osan, jota rajaavat e x 1 ja e x 2 säteiset ympyrät. Mitä kauempana vasemmalla pystyjanamme sijaitsee, sitä pienemmän O-keskisen ympyräviivan (osan) vastaava w käyrä piirtää. Pieni reikä origon ympärille aina jää, sillä w = e x, joka ei saa arvoa 0, olipa x kuinka negatiivinen tahansa. Vastaavasti positiivisella puolella saadaan miten suuria ymyröitä vain ikinä halutaan. Ympyröiden säteet kasvavat jopa eksponentiaalisesti x:n suhteen. Yllä piirretyssä kuvassa z-tason hilaviivat on valittu tämä huomioon ottaen älykkäästi. Turha haaskata laskentaruutia suorien piirtämiseen monen pisteen voimin. Lyhyesti sanottuna siis: Pystyjanat kuvautuvat ympyräsektoreiksi. Vaakajanat kuvautuvat puolisäteellä makaaviksi janoiksi Jaksollisuus,perusalue. Koska kosini ja sini ovat 2π jaksoisia, niin e i(y+2π) = e iy. Jos siis z = x + iy, niin e z+2iπ = e x e i(y+2π) = e x e iy = e z. Niinpä e z on 2πi jaksoinen. Kuvaa katsoessa tämä näkyy niin, että jos jokin pystyjana on 2π:n korkuinen, niin vastaava kuvakaari on koko ympyrä, joten aina 2πi:n lisäyksen jälkeen kuvapiste palaa siihen, mistä lähdettiin. Jos suoritat Matlab:ssa seuraavat komennot, näet keltaisella täytetyn suorakulmion, jonka korkeus on 2π, ja 20 x 20. clf v=([-20+i*pi, 20+i*pi,20-i*pi, -20-i*pi])
21 6.1. Logaritmi. [Kre99] KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) Logaritmi ja yleinen potenssi Olemme todenneet, että exp-funktio kuvaa 2π:n korkuisen vyön: V = {z = x + iy x R, y ( π, π]} bijektiivisesti kompleksitasolle, josta on origo poistettu. (Puhumme O:ssa punkteeratusta tasosta). Niinpä sillä on käänteiskuvaus, jonka määrittelyjoukko on W 0 = W \0. Saamme siten kuvauksen Log : W 0 V. Esimerkki 6.1. (KRE8 Exa 1 s. 681) Haluamme määrätä kompleksiluvun 3 + 4i logaritmin. Toisin sanoen on ratkaistava z yhtälöstä e z = 3 + 4i. Olkoon z = x + iy, tällöin e x e iy = 3 + 4i = 5e iφ, missä φ = arg(3 + 4i) = arctan (4/3), missä yläviiva viittaa arkustangentin päähaaraan. Siis on oltava (6.1) e x = 5, y = φ + 2nπ Jos käänteisfunktion arvo valitaan jaksovyöstä V, on y = φ, joten Log(3 + 4i) = ln 5 + i arctan 4 3. Jos merkitsemme log(3 + 4i):llä mitä tahansa yhtälön ratkaisua, saamme: Saimme laskusäänön logaritmeille: log(3 + 4i) = ln 5 + i(arctan nπ). Laske luvun (tässä 3 + 4i) itseisarvo (moduli) ja ota sen logaritmi (ln). Näin saat logaritmin reaaliosan.
22 20 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS w = i modw = 5 ans = ans = Lasketaan suoraan soveltamalla Matlab:n log-funktiota kompleksilukuun: log(w) ans = i log(5) ans = Siis kaikki toimii, kuten pitää. Näemme, että Matlab:n log-funktio laskee kompleksisen logaritmin päähaaran, kuten luonnollista on. Huomautus päähaarasta (uudestaan). Käyttämämme (argumentin ja logaritmin) päähaara [ π, π) on varsin yleisesti käytetty, mutta tämä on sopimuskysymys. Joissakin oppikirjoissa käytetään päähaarana väliä (0, 2π] (tai [0, 2π)). Tehdään vielä sama lasku uudestaan yleisesti Haluamme laskea Logz:n mielivaltaiselle z C\{0}. Kyseessä on siis yhtälön e w = z ratkaiseminen w:n suhteen, kun z C\{0} on annettu. Olkoon z = re iφ, ja merkitään w = u + iv. Tällöin siis: Aivan kuten äsken, näemme, että: e u e iv = re iφ. u = ln r, v = φ = Arg z. Muut logaritmin haarat saadaan lisäämällä imaginaariosaan v 2π:n monikertoja.
23 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 21 Jos c on kokonaisluku tai yleisemmin rationaaliluku, kyseessä on sama potenssifunktio, jota edellä olemme käsitelleet (kokonaislukupotenssi, juuri tai niiden yhdistelmä). Tehtävä 6.1. Laske 1 i, i i, i e, e i Ratkaisu: Lasketaan i i, eli tehtävänä on laskea e i ln i Lasketaan ensin ln i = ln i + iargi = 0 + i(π/2 + 2nπ) (n Z). i ln i = π/2 + 2nπ, joten i i = e π 2 e 2nπ. Päähaara on logaritmin päähaara, joka saadaan n :n arvolla 0, joten i i :n päähaara-arvo on e π 2.
24 22 HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS 7. Trigonometriset ja hyperboliset funktiot Reaaliset sin ja cos voidaan palauttaa eksponenttifunktioon Eulerin kaavan avulla: Jos x on reaaliluku, niin e ix = cos x + i sin x, e ix = cos x i sin x Jos nämä lasketaan yhteen ja vähennetään, saadaan heti ratkaistuksi: cos x = 1 2 (eix + e ix ), sin x = 1 2i (eix e ix ). Nämä kaavat ovat sinänsä hyödyllisiä monessa kohdassa matematiikan kentillä. Aktivoi niiden käyttö! Tässä käytämme niitä antamaan johtolangan siihen, miten kompleksiaargumentin sin ja cos funktiot tulisi määritellä. Olemme palauttaneet reaalisen sinin ja kosinin kompleksimuuttujan exp-funktioon. Helppo tapa on määritellä kompleksiset sini ja kosini yksinkertaiseti samoilla kaavoilla, siis antamalla x:n tarkoittaa mielivaltaista kompleksilukua (jolloin merkitsemme sitä mieluummin z:lla). Tällöin ainakin saamme vastaavien reaalialueen funktioiden laajennuksen, koskapa tuo kaava siellä pätee. Toivottavaa tietysti on, että mahdollisimman paljon sinin ja kosinin tunnetuista ominaisuuksista säilyisi. Määritelmä 7.1. Olkoon z C Asetamme: { cos z = (7.1) 1 2 (eiz + e iz ) sin z = 1 2i (eiz e iz ). Voimme nyt tutkia sinin ja kosinin ominaisuuksia, saamme yleisen Eulerin kaavan: e iz = cos z + i sin z. Kiintoisaa on nähdä trigonometristen ja hyperbolisten funktioiden välinen yhteys. Funktioiden kuvausominaisuuksia voidaan selvitellä.... [Kre99][12.7 ss ]
25 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT (VIIKKO 37) 23 Viitteet [Ben77] J. J. Benedetto. Harmonic Analysis and Applications. CRC Press, [Bet97] [D]avid Betounes. Partial Dierential Equations for Computational Science. Springer, [BN01] Albert Boggess and Narcowich. A First Course in Wavelets with Fourier Analysis. Prentice Hall, [BWC97] E. Boyce W[illiam] and DiPrima R[ichard] C. Elementary Dierential Equations and Boundary Value Problems. Wiley, 6 edition, [C + 01] A. Croft et al. Engineering Mathematics. Prentice Hall, [J + 99] Glyn James et al. Advanced Engineering Mathematics. Addison Wesley, [Kiv] Simo K. Kivelä. Algebra ja geometria. Otakustantamo, eighth edition. [Kre99] E[rwin] Kreyszig. Advanced Engineering Mathematics. Wiley, eighth edition, [Lop01] R[obert] J. Lopez. Advanced Engineering Mathematics. Addison Wesley, [M.D88] Greenberg M.D. Advanced Engineering Mathematics. Prentice Hall, 1 edition, 1988.
Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2004 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT. Sisältö
Mat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2004 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT Sisältö Päivitetty 16. syyskuuta 2004 Johdanto ii 1. Kompleksiluvun määritelmä ja perusominaisuudet 1 1.1. Kompleksiluvun
Lisätiedot1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Kompleksiluvut Riikka Korte (muokannut Riikka Kangaslammen materiaalin pohjalta) Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.11.2015 1 /
Lisätiedot1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa
1 ja perusominaisuuksia 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut Matematiikan peruskurssi KP3 I OSA 1: Johdatus kompleksilukuihin 4 Kompleksilukujen algebraa 5 Kompleksitaso
Lisätiedoty z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 8.9.015 Reaalinen
Lisätiedot1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17
1. Viikko Keskeiset asiat ja tavoitteet: 1. Kompleksiluvut, kompleksitaso, polaariesitys, 2. Kompleksilukujen peruslaskutoimitukset, 3. Eulerin ja De Moivren kaavat, 4. Potenssi ja juuret, kompleksinen
LisätiedotKompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57
Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
Lisätiedot1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7
Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7 1 Kompleksiluvut Lukualueiden laajennuksia voi lähestyä polynomiyhtälöiden ratkaisemisen kautta. Yhtälön x+1 = 0 ratkaisemiseksi tarvitaan negatiivisia lukuja.
LisätiedotKompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut
Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien
LisätiedotMat-1.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 2005 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT. Johdanto 3 1. Kompleksiluvun määritelmä ja perusominaisuudet 4
Mat-.433/443 Matematiikan peruskurssit K3/P3 syksy 25 KOMPLEKSILUVUT JA -FUNKTIOT HEIKKI APIOLA, TKK/MATEMATIIKAN LAITOS Päivitetty 5. syyskuuta 25 Sisältö Johdanto 3. Kompleksiluvun määritelmä ja perusominaisuudet
LisätiedotMatriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa
Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa Antti Rasila 2016 Polaarimuoto Kuvasta nähdään: { x = r cos θ, y = r sin θ. Siis z = x + iy = r cos θ + ir sin θ. Saadaan kompleksiluvun
LisätiedotVII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset
VII. KOMPLEKSILUVUT Kompleksilukujen joukko on VII.1. Laskutoimitukset C = {(x, y x R ja y R} ; siis joukkona C = taso R 2. Kun z = (x, y C, niin x R on z:n reaaliosa ja y R imaginaariosa, merkitään x
Lisätiedota) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Osoita, että kompleksilukujen yhteenlasku määriteltynä tasopisteiden kautta koordinaateittain on liitännäinen, so. z + (z + z ) = (z + z )
LisätiedotKOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut
KOMPLEKSILUVUT C Luonnolliset luvut N Kokonaisluvut Z Rationaaliluvut Q Reaaliluvut R Kompleksi luvut C Negat kokonaisluvut Murtoluvut Irrationaaliluvut Imaginaariluvut Erilaisten yhtälöiden ratkaiseminen
Lisätiedot1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.
BM0A5700 - Integraalimuunnokset Harjoitus 1 1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet. a Piste z 1 i. Ympyrä z 1 i. Avoin kiekko z 1 i
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
LisätiedotAnalyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004
Analyysi I Visa Latvala 3. joulukuuta 004 95 Sisältö 6 Kompleksiluvut 96 6.1 Yhteen- ja kertolasku.............................. 96 6. Napakoordinaattiesitys............................. 10 96 6 Kompleksiluvut
LisätiedotKompleksianalyysi Funktiot
Kompleksianalyysi Funktiot Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksimuuttujan funktio Aloitetaan funktion määritelmällä. Määr. 1 Kompleksimuuttujan funktio f : C C on sääntö, joka liittää joukkoon
LisätiedotKompleksiluvut. JYM, Syksy /99
Kompleksiluvut JYM, Syksy 2014 1/99 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
LisätiedotPERUSASIOITA ALGEBRASTA
PERUSASIOITA ALGEBRASTA Matti Lehtinen Tässä luetellut lauseet ja käsitteet kattavat suunnilleen sen mitä algebrallisissa kilpatehtävissä edellytetään. Ns. algebrallisia struktuureja jotka ovat nykyaikaisen
LisätiedotKOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 01 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 5. Eksponenttifunktio ja sini- ja kosinifunktiot Kertausta. (1 Reaaliselle eksponenttifunktiolle e x : R R + pätee e x x k = kaikilla x R. k! (
LisätiedotSimo K. Kivelä. Kompleksiluvut. 30.8.2009 Versio 1.01, 23.10.2012
Simo K. Kivelä Kompleksiluvut 30.8.2009 Versio 1.01, 23.10.2012 c Simo K. Kivelä Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)
LisätiedotYksinkertaisin (jollain tavalla mielenkiintoinen) yhtälö lienee muotoa. x + a = b,
Kompleksiluvut c Pekka Alestalo 013 Tämä moniste sisältää perusasiat kompleksiluvuista. Tähdellä merkityt kohdat ovat lähinnä oheislukemistoksi tarkoitettua materiaalia. 1 Lukujoukot Uuden tyyppisten lukujen
LisätiedotOlkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:
4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x
LisätiedotMatriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37
Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
LisätiedotKOMPLEKSIANALYYSIN KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSIN KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 1. Kompleksiluvuista Kaksiulotteinen reaalinen vektoriavaruus R 2 koostuu lukupareista (x 1, x 2 ), missä x 1 ja x 2 ovat reaalilukuja, eli R 2
LisätiedotMatemaattisen analyysin tukikurssi
Matemaattisen analyysin tukikurssi 12. Kurssikerta Petrus Mikkola 5.12.2016 Tämän kerran asiat Sini-ja kosifunktio Yksikköympyrä Tangentti- ja kotangenttifunktio Trigonometristen funktioiden ominaisuuksia
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso Kompleksifunktiot ja kuvaukset Funktioiden raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta Eräitä kompleksifun.
17. lokakuuta 2016 Kompleksiluvut Kompleksiluku Kompleksiluku z on järjestetty reaalilukupari missä x ja y ovat reaalilukuja. z = (x, y), Lukuparin reaaliosa on x ja imaginaariosa on y. Lukuparin reaaliosa
Lisätiedot2. Funktiot. Keijo Ruotsalainen. Mathematics Division
2. Funktiot Keijo Ruotsalainen Mathematics Division Kompleksimuuttujan funktio Kompleksimuuttujan z kompleksiarvoinen funktio f(z) voi olla yksiarvoinen tai moniarvoinen, esimerkiksi f(z) = e z f(z) =
LisätiedotTRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT
TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT ARI LEHTONEN. Trigonometriset funktiot.. Peruskaavat. tan x := sin x cos x, cos x cot x := sin x Anglosaksisissa maissa käytössä ovat myös funktiot sekantti sec
Lisätiedotz 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2
BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden
LisätiedotKompleksilukujen alkeet
Kompleksilukuje alkeet Samuli Reuae Soja Kouva Kuva 1: Abraham De Moivre (1667-175) Sisältö 1 Kompleksiluvut ja kompleksitaso 1.1 Yhtee- ja väheyslasku...................... 1. Kertolasku ja z = x + yi
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 6 Mikko Salo 6.9.2017 Sisältö 1. Kompleksitaso 2. Joukko-oppia Kompleksiluvut Edellisellä luennolla huomattiin, että toisen asteen yhtälö ratkeaa aina, jos ratkaisujen annetaan
LisätiedotMat Matematiikan peruskurssi KP3-i. Osa I. Kompleksiluvut. TKK lokakuuta Määritelmä ja perusominaisuuksia
Mat-1.1331 Matematiikan peruskurssi KP3-i A.Rasila J.v.Pfaler TKK27 19. lokakuuta 27 A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331 Matematiikan peruskurssi KP3-i 19. lokakuuta 27 1 / 353 A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331
Lisätiedot(a, 0) + (c, 0) = (a + c, 0)
. Kompleksiluvut Kompleksiluvut C saadaan varustamalla taso R komponenteittaisella yhteenlaskulla (Esimerkki.3 (b)) ja kertolaskulla, joka määritellään asettamalla Huomaa, että ja (a, b)(c, d) =(ac bd,
LisätiedotKaikki tarpeellinen kompleksiluvuista
Solmu 1 Kaikki tarpeellinen kompleksiluvuista Matti Lehtinen Maanpuolustuskorkeakoulu Kompleksiluvut ovat poistumassa lukion matematiikan opetussunnitelmista Ne ovat kuitenkin keskeinen osa matematiikan
Lisätiedot2. Kompleksiluvut. 2A. Kompleksilukujen konstruktio
2 Kompleksiluvut 2A Kompleksilukujen konstruktio Kompleksiluvut ovat syntyneet reaaliluvuista luonnollisen tarpeen myötä: kaikilla epätriviaaleilla polynomiyhtälöillä, kuten yhtälöllä z 2 +1 = 0, ei ole
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Demonstraatiot III, 4.5..06. Mikä on funktion f suurin mahdollinen määrittelyjoukko, kun f(x) x? Mikä on silloin f:n arvojoukko? Etsi f:n käänteisfunktio f ja tarkista, että löytämäsi
LisätiedotSini- ja kosinifunktio
Sini- ja kosinifunktio Trigonometriset funktio voidaan määritellä muun muassa potenssisarjana tai yksikköympyrän avulla. Yksikköympyrään pohjautuvassa määritelmässä sini- ja kosinifunktion muuttujana pidetään
LisätiedotKompleksianalyysi. Jukka Kemppainen. Mathematics Division
Kompleksianalyysi Jukka Kemppainen Mathematics Division Sisältö 1. Kompleksiluvut 2. Funktiot 3. Differentiaalilaskentaa 4. Integrointi 5. Sarjat 6. Residylaskentaa 7. Diskreetti systeemi 2 / 43 Kompleksiluvut
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai
MATP53 Approbatur B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai 6..5. (Teht. 5 ja s. 4.) Olkoot z = + y i ja z = + y i. Osoita, että (a) z + z = z +z, (b) z z = z z, (c) z z = z ja (d) z = z z, kun z. (a) z + z =
Lisätiedot6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:
6. Kompleksiluvut Yhtälöllä x = 1 ei ole reaalilukuratkaisua: tarvitaan uusia lukuja. Kompleksiluku on kahden reaaliluvun järjesteby "pari" (x,y): Z = x +iy Missä i on imaginääriyksikkö, jolla on ominaisuus
LisätiedotSisältö MONISTEESTA...2 KOMPLEKSILUVUT...4 JOHDANNOKSI...4 KERTAUSTA LUKUJOUKOISTA...4 HUOMAUTUS...8 KOMPLEKSILUKUJEN MÄÄRITTELY...5 ARGUMENTTI...
Sisältö MONISTEESTA KOMPLEKSILUVUT4 JOHDANNOKSI4 KERTAUSTA LUKUJOUKOISTA 4 HUOMAUTUS5 KOMPLEKSILUKUJEN MÄÄRITTELY 5 HUOMAUTUS8 ARGUMENTTI 9 KOMPLEKSILUVUN ITSEISARVO9 LIITTOLUKU 0 VASTALUKU KOMPLEKSILUKUJEN
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon
LisätiedotTämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }
7 Kompleksiluvut Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. 7.1 Kompleksilukujen määritelmä Määritelmä 7.1.1. Kompleksilukujen joukko
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0007 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 26.10.2015 Reaalinen
Lisätiedot1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
LisätiedotKolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Johanna Harju Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava Matematiikan tilastotieteen laitos Matematiikka Heinäkuu 008 Tampereen yliopisto Matematiikan tilastotieteen
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai
MATP15 Approbatur 1B Ohjaus Keskiviikko 4.11. torstai 5.11.015 1. (Opiskeluteht. 6 s. 0.) Määritä sellainen vakio a, että polynomilla x + (a 1)x 4x a on juurena luku x = 1. Mitkä ovat tällöin muut juuret?.
LisätiedotPerustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.
Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10 Perustehtävät Tehtävä 1. Sievennä 1. 2 5i 1+2i 2. ( 2 i 2) 150 Tehtävä 2. Olkoon P mielivaltainen reaalikertoiminen polynomi. Osoita, että jos luku z C toteuttaa
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
LisätiedotAlgebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.
Algebra 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. a) Luku on luonnollinen luku. b) Z c) Luvut 5 6 ja 7 8 ovat rationaalilukuja, mutta luvut ja π eivät. d) sin(45 ) R e)
Lisätiedot3.3 Funktion raja-arvo
3.3 Funktion raja-arvo Olkoot A ja B kompleksitason joukkoja ja f : A B kuvaus. Kuvauksella f on pisteessä z 0 A raja-arvo c, jos jokaista ε > 0 vastaa δ > 0 siten, että 0 < z z 0 < δ ja z A f(z) c < ε.
LisätiedotKompleksianalyysi, viikko 5
Kompleksianalyysi, viikko 5 Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksiset jonot Aloitetaan jonon suppenemisesta. Määr. 1 Kompleksiluvuista z 1,z 2,...,z n,... koostuva jono suppenee kohti raja-arvoa
LisätiedotA = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.
MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset
LisätiedotHY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan väitteiden todistamista tai kumoamista vastaesimerkin
LisätiedotKaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
LisätiedotKompleksilukujen kunnan konstruointi
Kompleksilukujen kunnan konstruointi Seuraava esitys osoittaa, miten kompleksilukujoukko voidaan määritellä tunnetuista reaalisista käsitteistä lähtien. Määrittelyjen jälkeen on helppoa osoittaa Mathematican
LisätiedotKOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 2. Kompleksitason topologiaa Kompleksianalyysi on kompleksiarvoisten kompleksimuuttujien funktioiden teoriaa. Tällä kurssilla käsittelemme vain
Lisätiedot1 Analyyttiset funktiot
Analyyttiset funktiot. Kompleksimuuttujan kompleksiarvoinen funktio Olkoot A ja B kompleksitason C osajoukkoja. Kuvausta f : A B sanotaan kompleksimuuttujan kompleksiarvoiseksi funktioksi. Usein on B C..Vakiokuvaus.
Lisätiedot(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.
1. Hahmottele seuraavat tasojoukot. Mitkä niistä ovat avoimia, suljettuja, kompakteja, rajoitettuja, yhtenäisiä, alueita? (a) {z C 1 < 2z + 1 < 2} (b) {z C z i + z + i = 4} (c) {z C z + Im z < 1} (d) {z
Lisätiedot0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut
0. Kertausta Luvut, lukujoukot (tavalliset) N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut Rationaaliluvut n/m, missä n,m Z Reaaliluvut R muodostavat jatkumon fysiikan lukujoukko Kompleksiluvut C:z
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai
. (Teht. s. 93.) Määrää raja-arvo MATP53 Approbatur B Harjoitus 6 Maanantai 7..5 cos x x. Ratkaisu. Suora sijoitus antaa epämääräisen muodon (ei auta). Laventamalla päädytään muotoon ja päästään käyttämään
LisätiedotJuuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77
Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 3
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus
Lisätiedot1.6. Yhteen- ja vähennyslaskukaavat
Yhteen- ja vähennyslaskukaavoiksi sanotaan trigonometriassa niitä kaavoja, jotka sisältävät kehitelmät kahden reaaliluvun summan tai erotuksen trigonometriselle funktiolle, kuten sin( + y) sin cos y +
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 5 Mikko Salo 5.9.2017 The natural development of this work soon led the geometers in their studies to embrace imaginary as well as real values of the variable.... It came
LisätiedotKOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 8. Integraalilauseiden sovelluksia 1. Analyyttisen funktion sarjaesitys. (eli jokainen analyyttinen funktio on lokaalisti suppenevan potenssisarjan
LisätiedotFysiikan matematiikka P
Fysiikan matematiikka 763101P Luennoija: Kari Rummukainen, Fysikaalisten tieteiden laitos Tavoite: tarjota opiskelijalle nopeasti fysikaalisten tieteiden tarvitsemia matematiikan perustietoja ja taitoja.
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
LisätiedotC = {(x,y) x,y R} joiden joukossa on määritelty yhteen- ja kertolasku seuraavasti
Vaasan yliopiston julkaisuja 189 9 OMINAISARVOTEHTÄVÄ Ch:EigSystem Sec:CMatrix 9.1 Kompleksinen lineaariavaruus 9.1.1 Kompleksiluvut Pian tulemme tarvitsemaan kompleksisen lineaariavaruuden alkeita. Tätä
LisätiedotTrigonometriset funktiot 1/7 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot
Trigonometriset funktiot 1/7 Sisältö Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa a c b Olkoon suorakulmaisen kolmion terävä kulma, a tämän vastainen kateetti, b viereinen kateetti ja c kolmion
LisätiedotRatkaisut vuosien tehtäviin
Ratkaisut vuosien 1978 1987 tehtäviin Kaikki tehtävät ovat pitkän matematiikan kokeista. Eräissä tehtävissä on kaksi alakohtaa; ne olivat kokelaalle vaihtoehtoisia. 1978 Osoita, ettei mikään käyrän y 2
LisätiedotTodista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...
4 Alkeisfunktiot 41 Potenssifunktio 42 Polynomit ja rationaalifunktiot 102 Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta 103 Olkoon p()
LisätiedotIntegroimistekniikkaa Integraalifunktio
. Integroimistekniikkaa.. Integraalifunktio 388. Vertaa funktioiden ln ja ln, b) arctan ja arctan + k k, c) ln( + 2 ja ln( 2, missä a >, derivaattoja toisiinsa. Tutki funktioiden erotusta muuttujan eri
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
LisätiedotKompleksianalyysi viikko 3
Kompleksianalyysi viikko 3 Jukka Kemppainen Mathematics Division Derivaatta Oletetaan seuraavassa, että joukko A C on avoin, eli jokaista z 0 A kohti on olemassa sellainen ǫ > 0, että z z 0 < ǫ z A. f
LisätiedotMuuttujan sisällön näet kirjoittamalla sen nimen ilman puolipistettä
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mlkompleksianalyysi 1. mlk001.tex Ensiapuohjeita Sijoitus muuttujaan esim: >> z=(1+i)/(1-2*i) Puolipiste lopussa estää tulostuksen. Muuttujan
LisätiedotKompleksianalyysi, viikko 6
Kompleksianalyysi, viikko 6 Jukka Kemppainen Mathematics Division Funktion erikoispisteet Määr. 1 Jos f on analyyttinen pisteen z 0 aidossa ympäristössä 0 < z z 0 < r jollakin r > 0, niin sanotaan, että
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 28.9.2016 Pekka Alestalo,
LisätiedotReaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
Lisätiedotsin x cos x cos x = sin x arvoilla x ] π
Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus 0, ratkaisuista. Todenna, että = + tan x. Mutta selvitäppä millä reaaliarvoilla se oikeasti pitää paikkansa! Ratkaisu. Yhtälön molemmat puolet ovat määriteltyjä
LisätiedotTehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.
JOHDATUS LUKUTEORIAAN syksy 017) HARJOITUS 6, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi Pellin yhtälön x Dy = 1 pienin positiivinen ratkaisu kun D {,, 5, 6, 7, 8, 10}. Ratkaisu 1. Tehtävässä annetuilla D:n arvoilla
LisätiedotLukualueet. Lotta Oinonen, Petri Ola Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto. 13. syyskuuta 2009
Lukualueet Lotta Oinonen, Petri Ola Matematiikan ja tilastotieteen laitos 00014 Helsingin yliopisto 13. syyskuuta 2009 Johdanto. Tämä kurssi on lyhyt johdatus kompleksilukujen alkeisominaisuuksiin siinä
LisätiedotBM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016
BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 1. Hahmottele karkeasti funktion f : R R 2 piirtämällä sen arvoja muutamilla eri muuttujan arvoilla kaksiulotteiseen koordinaatistoon
Lisätiedotexp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y
4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,
LisätiedotFunktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?
Funktio. a) Mikä on funktion f (x) = x + lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5? b) Mikä on funktion f (x) = x + maalijoukko eli arvojoukko? c) Selitä, mikä on funktion nollakohta. Anna esimerkki.
Lisätiedot1.1. YHDISTETTY FUNKTIO
1.1. YHDISTETTY FUNKTIO (g o f) () = g(f()) Funktio g = yhdistetyn funktion g o f ulkofunktio Funktio f = yhdistetyn funktion g o f sisäfunktio E.2. Olkoon f() = 2 + 3 ja g() = 4-5. Muodosta funktio a)
Lisätiedot1 Kompleksitason geometriaa ja topologiaa
1 Kompleksitason geometriaa ja topologiaa Tavallisessa analyyttisessä geometriassa käyrien yhtälöt esitetään x-koordinaattien ja y-koordinaattien avulla, esimerkiksi y = 1 x esittää tasasivuista hyperbeliä,
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 1 Pekka Salmi 18. syyskuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 18. syyskuuta 2015 1 / 65 Yleistä Luennot: ma 1214, pe 1012 Luennoitsija: Pekka Salmi, M229 (kahden viikon
LisätiedotFunktion määrittely (1/2)
Funktion määrittely (1/2) Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon a täsmälleen yhden B:n alkion b. Merkitään b = f (a). Tässä A = M f on f :n määrittelyjoukko, B on f :n maalijoukko.
Lisätiedot2. Polynomien jakamisesta tekijöihin
Imaginaariluvut mielikuvitustako Koska yhtälön x 2 x 1=0 diskriminantti on negatiivinen, ei yhtälöllä ole reaalilukuratkaisua Tästä taas seuraa, että yhtälöä vastaava paraabeli y=x 2 x 1 ei leikkaa y-akselia
LisätiedotMuuttujan sisällön näet kirjoittamalla sen nimen ilman puolipistettä
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos mlkompleksianalyysi 1. mlk001.tex Ensiapuohjeita Sijoitus muuttujaan esim: >> z=(1+i)/(1-2*i) Puolipiste lopussa estää tulostuksen. Muuttujan sisällön
LisätiedotRollen lause polynomeille
Rollen lause polynomeille LuK-tutkielma Anna-Helena Hietamäki 7193766 Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 015 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Rollen lause analyysissä.......................
Lisätiedot