Koheesiiviset alaryhmät

Transkriptio

1 1 Koheesiiviset alaryhmät Hypermedian jatko-opintoseminaari luento Joonas Meriläinen TTY / Hypermedialaboratorio

2 2 Sisältö - Taustaa - Yleisiä ominaisuuksia - Alaryhmien määrittäminen eri tavoilla - Metodien laajentaminen suunnattuihin ja arvotettuihin suhteisiin

3 3 Taustaa - Koheesiiviset alaryhmät koostuvat toimijoista, joilla on suhteellisen vahvoja, suoria, voimakkaita, säännöllisiä tai positiivisia sidoksia. - Sosiaalisilla verkoilla on monia ominaisuuksia, jotka liittyvät alaryhmien koheesioon -> Sosiaalisten verkkojen alaryhmiä voidaan määrittää monin eri tavoin. - Aluksi tarkastelussa yksimoodiset verkot ja yksisuuntaiset suhteet. - Sosiologisissa teorioissa verkkojen koheesiota käytetään selittävänä muuttujana (Friedkin 1984). - Positiivisesti arvostettu vuorovaikutus kahden henkilön välillä - Vaikka kaksi henkilöä ei olisi suorassa yhteydessä keskenään -> henkilöiden välillä voi olla monia lyhyitä epäsuoria yhteyskanavia - Käyttäjien kesken, joiden välillä on suhteellisen useita kohtaamisia kasvotusten tai epäsuorasti, vallitsee suurempi homogeenisyys.

4 4 Taustaa 2 - Mitä tiukemmin toimijat ovat osana verkkoa, sitä enemmän heihin vaikuttaa ryhmän standardit (Collins 1988). - Kaksi tekijää vaikuttaa koheesion vahvuuteen: toimijan sidosten määrä ryhmään ja ryhmän sulkeutuneisuus ryhmän ulkopuolisiin - > vahvasti koheesiivisissa ryhmissä toimijoilla on hyvin samankaltaiset uskomukset. - Käsitteet sosiaalinen ryhmä, alaryhmä, ryhmäkunta jne. ovat yleisiä sosiaalisissa tieteissä, erityisesti sosiaalisessa psykologiassa ja sosiologiassa. - Sosiaalisia ryhmiä voidaan tutkia yleisesti tarkastelemalla toimijoiden muodostamien osajoukkojen ominaisuuksia. - Alaryhmät muodostuvat sen jäsenien keskinäisestä koheesiosta.

5 5 Alaryhmän määrittäminen Koheesiivisen alaryhmän neljä yleistä ominaisuutta: 1) Sidosten molemminpuolisuus 2) Alaryhmän toimijoiden läheisyys tai saavutettavuus 3) Sidosten tiheys jäsenten välillä 4) Sidosten tiheys alaryhmän jäsenten kesken verrattuna sidoksiin ulkopuolisiin toimijoihin.

6 6 Ryhmäkunnat - Kaveriverkot, ryhmäkunnat, kuppikunnat... - Koheesiivisten alaryhmien perusidea sosiaalisissa verkoissa. - Graafiteoria antaa tarkan ja muodollisen määritelmän, jota voidaan soveltaa suuntamattomiin dikotoomisiin (2-arvoisiin) suhteisiin. Ryhmäkunta a) Kolme tai useampia jäseniä b) Vierekkäisiä keskenään c) Ei yhteisiä naapureita Ryhmäkunnat voivat olla keskenään päällekkäisiä, mutta eivät täysin sisäkkäisiä.

7 7 Ryhmäkuntien tarkastelu - Erittäin tiukka koheesiivisen alaryhmän määritelmä. Yhdenkin sidoksen puuttuminen estää ryhmäkunnan muodostumisen. - Jäsenten määrä rajoittaa ryhmäkunnan koon. K-sidoksinen ryhmäkunta voi sisältää korkeintaan K+1 jäsentä. - Harvoin käytännöllinen tiedon analysointiin, koska määritelmä on niin tiukka, eikä jäsenten välillä ole eroja graafiteorian ominaisuuksien suhteen (koska kaikki jäsenet ovat vierekkäisiä). - Ryhmäkuntien välisiä päällekkäisyyksiä tutkimalla voidaan kuitenkin saada selville niiden välisiä eroja.

8 8 n-ryhmäkunnat - Perustuu jäsenien väliseen geodeesiseen etäisyyteen. Etäisyys ei saa olla suurempi kuin n. - Ryhmäkunnassa n=1. - Verkossa on aina enemmän n-ryhmäkuntia mitä ryhmäkuntia ja ne ovat yleensä suurempia. Ongelmia: - Halkaisija voi olla suurempi kuin n. - n-ryhmäkunnan kaikki jäsenet eivät välttämättä ole yhteydessä toisiinsa (reitti solmusta 4 solmuun 5). Näistä seuraa, että n-ryhmäkunnat eivät välttämättä ole tarpeeksi koheesiivisia.

9 9 n-klaanit ja n-klubit Rajoittamalla n-ryhmäkunnan halkaisijaa saadaan n-klaaneja ja n-klubeja. - n-klaanit ovat n-ryhmäkuntien osajoukkoja. Niissä karsitaan pois jäsenet joiden halkaisija on suurempi kuin n. - n-klubit ovat kuten n-klaanit, mutta niiden halkaisija on maksimaalinen, eli niihin ei voi lisätä yhtään jäsentä ilman, että halkaisija kasvaisi suuremmaksi kuin n. N-klaanit löytyy helposti rajoittamalla n- ryhmäkuntia, mutta n-klubien löytäminen on hankalaa, eikä SNA-työkaluissa ole yleensä rutiineja niiden löytämiseksi.

10 Solmun asteen mukaan määräytyvät alaryhmät 10 - Alaryhmän jäsenillä ei tarvitse olla sidosta kaikkien alaryhmän jäsenten kesken, vaan määritellään minimäärä jäsenille joihin yhteys tulee löytyä. - Tarve tälle syntynyt n-ryhmäkuntien haavoittuvuuden vuoksi -> yhdenkin solmun puuttuminen voi hajoittaa koko ryhmäkunnan. - Kestävät alaryhmät eivät hajoa yksittäisten solmujen hävitessä. - K-punokset (k-plex) syntyvät kun jäsenten välillä on suhteellisen paljon sidoksia.

11 11 k-punokset - Alaryhmän jäsenellä ei tarvitse olla sidosta jokaiseen ryhmän jäseneen, k kertoo kuinka monta sidosta saa korkeintaan puuttua. - Mitä suuremmaksi k kasvaa, sitä enemmän sidoksia saa puuttua. - Jäsenillä on kuitenkin sidoksia moniin muihin jäseniin, joten k- punos on selvästi n-ryhmäkuntaa kestävämpi. Yhden jäsenen häviäminen ei riko alaryhmää. - k:n suuruus rajoittaa k-punoksen halkaisijaa. Jos k on pieni suhteessa k-punoksen kokoon, on halkaisijakin pieni -> alaryhmä on tiivis. - Tutkijan tulee määrittää k-punoksen koko niin, ettei se ole liian pieni verrattuna puuttuvien sidosten määrään.

12 12 k-ytimet (k-cores) - k-ytimet ovat tavallaan k-punoksien vastakohtia. Niissä jäsenellä tulee olla vähintään k sidosta muihin alaryhmän jäseniin. - Ne eivät sellaisenaan ole kovin mielenkiintoisia tutkimuskohteita, mutta niistä voi löytyä koheesiivisia alaryhmiä.

13 13 Sisäiset sidokset vs. sidokset ulospäin - Tähän asti on perehdytty alaryhmien sisäisten sidoksien tutkimiseen. - Alaryhmän koheesio määräytyy kuitenkin myös sidoksista ulkopuolisiin toimijoihin ja näiden sidosten vahvuudesta, säänöllisyydestä, tiheydestä ja etäisyydestä.

14 14 LS-setit - Ryhmä toimijoita S sosiaalisessa verkostossa on LS-setti, jos sen jokaisesta kunnollisesta osajoukosta on enemmän sidoksia S:n sisälle mitä sen ulkopuolelle (Seidman 1983a, s.97). - N s on LS-setti, jos millä tahansa kunnollisella osajoukkolla L N on enemmän sidoksia osajoukon N s L toimijoihin, kuin osajoukon N N toimijoihin. s - Koska LS-seteillä on enemmän sidoksia sen sisällä mitä siitä ulospäin, ne ovat suhteellisen kestäviä ja vakaita pidemmälläkin aikavälillä. - LS-setit ovat joko toisistaan täysin erillään tai sisäkkäisiä, eli eivät jaa jäseniä -> muodostuu hierarkia. s

15 15 Lambda-setit - Lambda-setit laajentavat LS-settejä ja perustuvat siihen ajatukseen, että koheesiivisien alaryhmien pitäisi pysyä kasassa vaikka sidoksia häviäisikin. - Määritellään λ ( i, j), joka kertoo minimimäärän sidoksia, jotka tulee poistaa graafista, jotta toimijoiden i ja j välille ei jää polkua = sidoksen vahvuus. - Lambda-setit ovat yleisempiä mitä LS-setit. - Lambda-settien vahvuutena pidetään sitä, että toimijoiden ei tarvitse sijaita lähellä toisiaan, vaan polut voivat olla joskus pitkiäkin.

16 16 Koheesion laskeminen - Kun aikaisemmin on esitelty tapoja määritellä ryhmän koheesiivisuus, nyt tutkitaan kuinka koheesiivisuus voidaan laskea. - Yksi tapa etsiä koheesiivisia alaryhmiä verkostossa on rakentaa ryhmiä iteratiivisesti niin, että uuden jäsenen lisääminen ei vähennä sidosten vahvuutta ryhmän sisällä verrattuna sidosten vahvuuteen ryhmän ulkopuolelle. g g s N s = kaikki verkon toimijat = osajoukon toimijat = osajoukko g N s ( g N ( s s g g s N s 1) g s x i j ij N x i j ij s s )

17 17 Suunnatut suhteet - Aikaisempia menetelmiä voidaan käyttää myös suunnattujen suhteiden kanssa. - Suunnatuille suhteille voidaan määritellä koheesiiviset alaryhmät monin eri tavoin. Selkein näistä on tutkia yhteisiä sidoksia graafissa. - Sidoksille voidaan myös määritellä ominaisuuksia.

18 18 Ryhmäkunnat ja yhteiset sidokset - Ryhmäkunnan määritelmä perustuu siihen, että toimijoiden sidokset ovat yhteisiä. Suunnatuissa suhteissa ryhmäkunnat löytyvät kun tutkitaan vain niitä sidoksia, jotka ovat yhteisiä. x min ij = x min ji = x x 1 jos = = ij ji 0 muuten 1, Tämä vastaa sosiomatriisin symmetrisointia ottamalla minimiarvot ei-diagonaalisista soluista.

19 19 Suunnattujen suhteiden liitettävyys - Graafiteoriassa polku määritellään nuolista, jotka osoittavat samaan suuntaan. - Puolipolku on kahden toimijan välinen sidos, jossa suhteen suunnalla ei ole väliä. Vain toimijoiden välisellä yhteydellä on merkitys. Näiden avulla määritellään neljä tapaa, kuinka toimijat voivat olla yhteydessä keskenään: i. Heikko n-sidos, kun välissä on puolipolku pituudeltaan n tai vähemmän. ii. Yksipuolinen n-sidos, kun toimijoiden välillä on polku jompaan kumpaan suuntaan ja sen pituus on n tai vähemmän. iii.vahva n-sidos, kun molempiin suuntiin on polku, mutta polkujen väliset toimijat eivät ole samoja. iv.rekursiivinen n-sidos, kun molempiin suuntiin on polku ja polkujen väliset toimijat ovat samoja.

20 20 n-ryhmäkunnat ja suunnatut suhteet n-ryhmäkunnat määritellään edellisten neljän ominaisuuden mukaan: - Heikkosidoksinen n-ryhmäkunta on osajoukko, jossa kaikki jäsenet ovat keskenään heikosti sidottu, eikä ole muita toimijoita, jotka olisivat heikosti sidottu kaikkiin osajoukon jäseniin. - Yksipuolisesti sidottu n-ryhmäkunta koostuu jäsenistä, jotka ovat keskenään yksipuolisesti sidottu jne. - Jne. - Jne.

21 21 Arvotetut suhteet - Suhteilla on monesti arvostus. Se voi olla esimerkiksi sidosten voimakkuus tai tiheys ja näiden määrittämiseen voidaan käyttää lukumäärää tai asteikkoa. - Koheesiivisten alaryhmien tutkimisessa keskitytään luonnollisesti niihin suhteisiin, joilla on mahdollisimman suuri arvostus. - Jos arvostus voi saada C arvoa, on sidosten vahvuus välillä 0.. C-1. Tutkittaessa koheesiivisia alaryhmiä rajaarvo c on käytännöllinen ja se asetetaan jonnekin 0:n ja C-1:n väliin.

22 22 (n)-ryhmäkunnat ja k-punokset - Kuten aikaisemminkin, ryhmäkunnan jäsenet koostuvat toimijoista joilla on yhteys kaikkiin muihin ryhmäkunnan jäseniin. Nyt sidoksen raja-arvona toimii sidoksen arvostus c. - n-ryhmäkunnat laajentavat tätä osajoukkoa polun pituudella n. - k-punoksissa kaikkien toimijoiden Gs sidosten arvostuksen tulee olla vähintään c:n suuruinen vähintään Gs-k toimijaan.

23 23 Lopuksi - Koheesiivisia alaryhmiä voi löytää monin eri tavoin ja tulokset vaihtelevat sen mukaan. - Tutkijan vastuulle jää tulosten analysoiminen. Tätä voi tehdä kolmella eri tasolla: i. Yksittäinen toimija (on ryhmän jäsen tai ei ole) ii. Alaryhmät (jäsenten yhteiset ominaisuudet) iii. Koko verkko (alaryhmien määrä ja päällekkäisyys)

24 24 Viitteet - Wasserman, S. & Faust, K Social Network Analysis: Methods and Applications. New York: Cambridge University Press - Cohesive Subgroups, viitattu <URL: