Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Transkriptio

1 Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications

2 Sosiaalisten verkostojen analyysi sosiaali- ja käyttäytymistieteissä Erillinen tutkimusalue sosiaali- ja käyttäytymistieteissä, eroaa perinteisestä tarkastelutavasta Pyrkii ymmärtämään sosiaalisen, taloudellisen tai poliittisen ympäristön rakennetta ja sen vaikutuksia toimijoihin ja niiden välisiin suhteisiin Perustuu oletukseen toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tärkeydestä Käsittää teorioita, malleja ja sovelluksia, joissa toimijoiden väliset suhteet, linkit ovat tärkeässä roolissa Ei tutkita yksittäistä toimijaa, vaan useita toimijoita ja niiden välisiä suhteita kahden, kolmen tai useamman toimijan ryhmä Esimerkkejä tutkimuskohteista Työvoiman liikkuvuus Kaupungistumisen vaikutus yksilön hyvinvointiin Ryhmän ongelmanratkaisu Innovaatioiden leviäminen ja omaksuminen

3 Termejä Termi Käännös Selite Interacting unit, actor Social network Toimija Sosiaalinen verkosto Ihminen, laitteisto Yksittäisten toimijoiden muodostama verkosto Subgroup Aliryhmä Verkoston osaryhmä Relationship Yhteys, suhde Toimijoiden vuorovaikutussuhde Pattern Hahmo Vuorovaikutussuhteiden muodostama malli, kuvio Structure Rakenne Verkostossa tapahtuvan vuorovaikutuksen säännönmukaisuus ja laatu Structural variables Rakenteelliset muuttujat Tekijät, joiden avulla arvioidaan ko. säännönmukaisuutta

4 Toimijoiden ominaispiirteitä ja liityntöjä Tarkasteltavia ominaispiirteitä ovat esimerkiksi Henkilön etninen tausta Yrityksen koko Organisaation tuottavuus Kansallisuus Tarkasteltavia yhdyssiteitä ovat esimerkiksi Sukulaisuus- tai ystävyyssuhde Kauppatapahtuma Ryhmän jäsenyys Muu kohtaaminen ja vuorovaikutus Kahden toimijan välinen suhde on parin ominaisuus, ei kummankaan toimijan ominaisuus. Kaikki mahdolliset parit on otettava mukaan tarkasteluun.

5 Historiallisia perusteita Pyrkimys monitieteisyyteen Kehittyi sosiaaliteorioista, matematiikasta, tilastotieteistä ja ohjelmistotekniikasta. Tutkijoiden mukaan myös ko. alat ovat hyötyneet tästä monitieteisestä yhteistyöstä. Sosiaalisten verkostojen teoria alkoi kehittyä useilla tieteen aloilla toisistaan riippumatta. Pioneereja olivat sosiologit ja sosiaalipsykologit (mm. Moreno, Cartwright, Newcomb, Bavelas) ja antropologit (mm. Barnes, Mitchell). Moreno keksi sosiaalisten suhteiden merkityksen jo 1930-luvulla (sociometry) ja kehitti sosiogrammin kuvaamaan näitä suhteita. Pari ensimmäistä vuosikymmentä tutkittiin sosiaalisia suhteita pienissä ryhmissä. Termiä sosiaaliset verkostot käytti ensimmäisen karran Barnes vuonna 1954.

6 Teoreettisia perusteita Toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja vuorovaikutuksessa, eivät riippumattomia, itsenäisiä yksiköitä tuottaa lisäarvoa jäsenilleen Linkit toimijoiden välillä ovat väylä siirtää resursseja (aineellisia tai aineettomia) Tarjoaa selkeän, muodollisen ja käsitteellisen tavan mallintaa sosiaalisia suhteita ja analysoida niitä Menetelmillä voidaan analysoida sellaisia systeemejä, joita olisi muuten lähes mahdoton kuvata (huomioiden suhteet) Toimijoiden välisiä suhteita kuvaa sosiogrammi Toimijaa kuvataan pisteellä Toimijoiden välisiä suhteita kuvataan niiden välisenä viivana Verkostoon liittyvät käsitteet määritellään matemaattisesti, jolloin niitä voidaan tarkastella matematiikan keinoin Matriiseja voidaan käyttää kuvaamaan dataa, jolloin matematiikkaa voitiin käyttää tehokkaasti hyödyksi Tilastollisin menetelmin testataan teoreettisia malleja

7 Mihin soveltuu? Maailmantalouden lainalaisuuksien tarkasteluun Kansallisuuksien ominaispiirteiden tarkasteluun Ryhmän muutosten ajalliseen tarkasteluun Esimerkiksi Pandemian leviäminen Miten ihmisketju leviää verkostossa (gmail, WinCapita) Yritys jäsentää jo (muutenkin) kerättyä dataa

8 Peruskäsitteitä (1) ACTOR: Toimija on tarkasteltava yksikkö, joka voi olla yksilö yhteisö yritys organisaation osasto valtio/kansallisuus ryhmä tietokone tai muu tietoa käsittelevä yksikkö ONEMODE NETWORK: Tarkastellaan saman tyyppiä toimijaryhmiä (esim. työryhmän jäseniä).

9 Peruskäsitteitä (2) RELATIONAL TIE: yhdysside, joka liittää toimijat yhteen. Se voi olla ystävyyssuhde resurssien siirto (kauppatapahtuma, laina tms.) osallistuminen tai kuuluminen sosiaaliseen yhteisöön yhdistävä toiminta (keskustelu, viestittely) liikkuminen (maastamuutto, sosiaalinen tai fyysinen liikkuminen) fyysinen yhteys (kaksi pistettä yhdistävä tie, joki, silta tms.) muodollinen viranomais- tms. suhde biologinen sukulaisuussuhde

10 1 Peruskäsitteitä (3) DYAD: Kahden toimijan välinen (mahdollinen) yhteys, joka on tarkasteltava yksikkö sosiaalisia verkostoja analysoitaessa parin omaisuutta eikä siten kuulu yksittäiselle toimijalle DYADIC ANALYSIS: tarkastelee kahden toimijan välisiä suhteita ja niiden ominaisuuksia.

11 1 Peruskäsitteitä (4) TRIAD: Kolmen toimijan välinen (mahdollinen) yhteys. Kiinnostavaa on erityisesti toimijoiden välinen transitiivisuus (ks. kirja s. 19) toimijoiden välinen tasapaino (ks. kirja s. 19) SUBGROUP: Mikä tahansa toimijoiden osaryhmä, ja kaikki siihen kuuluvien toimijoiden väliset (mahdolliset) yhteydet.

12 1 Peruskäsitteitä (5) GROUP: Kaikkien niiden toimijoiden muodostama rajallinen ryhmä (yhdyssiteineen), jotka ovat arvioinnin kohteena. Ryhmään kuuluvien toimijoiden yhdyssiteen olemassaolo on oltava perusteltavissa teoreettisesti, empiirisesti tai käsitteellisesti. Ryhmän rajaaminen ja yhdyssiteiden määrittely ovat tärkeitä vaiheita analyysissä. Suurin osa menetelmistä tarkastelee yhtä ryhmää, mutta voidaan tutkia myös kahta tai useampaa ryhmää. ACTOR SET: Toimijoiden muodostama joukko, joka on tarkastelun kohteena. Verkostossa voi olla monta ryhmää, mutta vain yksi ACTOR SET.

13 1 Peruskäsitteitä (6) RELATION: Suhde on niiden (erilaisten) yhdyssiteiden yhdistelmä, joka muodostuu tietyn toimijajoukon toimijaparien välille. Esim: diplomaattisten suhteiden variaatiot eri valtioiden välillä, erilaiset ystävyyssuhteet luokan lasten välillä, jne Jokaiselle ryhmälle voidaan löytää useita erilaisia suhteita Esimerkiksi diplomaattisten suhteiden lisäksi valtioiden välillä on kauppasuhde, jota voidaan mitata euroissa. Yhdysside itsessään esiintyy vain tietyn toimijaparin välillä.

14 1 Peruskäsitteitä (7) SOCIAL NETWORK: Sosiaalinen verkosto muodostuu rajallisesta toimijajoukosta tai joukoista ja näiden toimijoiden välisistä suhteista. Sosiaalisen verkoston määrittelevä ja kriittinen tekijä on olemassaoleva tieto suhteista. Myöhemmillä luennoilla määritellään sosiaalisen verkoston matemaattinen perusta.

15 1 Eroavaisuuksia muihin (perinteisiin) teorioihin Laaja-alainen Rakenteellisen ja suhdeinformaation käyttö Kokonaan uusia menetelmiä on kehitetty, koska perinteiset menetelmät eivät sovi verkostodatan analysoimiseen Yhdyssiteiden analysointi Verkostodata sisältää tietoa toimijoiden ominaisuuksista sekä niistä rakenteellisista tekijöistä, joiden avulla arvioidaan vuorovaikutuksen lainalaisuuksia. Johtaa monimutkaisiin tietoeriin, joita voidaan analysoida vain hyvin kehittyneillä matemaattisilla ja tilastollisilla menetelmillä Tarjoaa kuvailevia menetelmiä määrittelemään järjestelmän toimintaa (käyttäytymistä) ja tilastollisia menetelmiä testaamaan niitä eri tasoilla Parit, kolmikot, osaryhmät ja ryhmät

16 1 Kirjan sisältö ja rakenne Edetään yksinkertaisista menetelmistä monimutkaisiin Käydään läpi kuvailevia ja tilastollisia menetelmiä Käydään läpi menetelmien teoreettinen perusta Menetelmät käydään läpi lähes kronologisessa järjestyksessä Arvioidaan menetelmän sopivuus tietylle tarkastelutasolle Kirjassa käytetyt symbolit: O = teksti on oheismateriaalia, jonka voi ohittaa (paitsi uteliaat) = teksti vaatii syvempää ja matemaattista osaamista, ja se tulisi ohittaa (paitsi rohkeat)