PUUTAVARALAJIEN TUORETIHEYKSIEN VAIHTELU

Transkriptio

1 /992 PL 9 (Fabannkatu 9 B) 3 HELSINKI PUUTAVARALAJIEN TUORETIHEYKSIEN VAIHTELU Jar Marjomaa Puutavaran kuljetusmaksujen määrtysperusteena on ylesest ryhdytty käyttämään kuorman panoa Kun kuljetettavaa puumäärää e ole mahdollsta punnta, tarvtaan tuoretheyskertomet tlavuuden muuntamseks panoks Tutkmuksen tavotteena ol selvttää, mten puutavaralajen tuoretheydet vahtelevat aluettan ja vuodenajottan ja mtkä muut sekat vakuttavat tuoretheyteen Tutkmusanesto kerättn koko maan alueelta Tuloksa verrattn kuljetusmaksujen sopjapuolten yhtesest esttämn tuoretheyskertomn,jotka ol laadttu sopmuskaudeks Puutavaralajen tuoretheydet noudattvat Pohjanmaata lukuun ottamatta hyvn aluettasa tuoretheyskertoma Pohjanmaalla kutupuun keskmääräset tuoretheydet vastasvat puolkuvan kutupuun tuoretheyskertoma Metsälautakunnttan ertysest kutupuun tuoretheys vahtel Tukkpuun tuoretheys vahtel vähän Varastont kesäakana vähens selväst kutupuun tuoretheyttä Koneellsest hakatut ja aukealle varastodut mänty- ja kovukulupuu kuvuvat nopeammn, kunjos ne ol hakattu manuaalsest ja varastotu metsän varjostarnalle pakalle Kuuskulupuussa tätä eroa e havattu se johtunee kuuskulupuun lyhyestä varastontajasta Puutavaralajen tuoretheyksen ptkän ajan keskarvot osottautuvat melko luotettavks, kun panoperusteset kuljetusmaksut muutetaan tlavuusperustesks Kutupuun muuntolukuja on mahdollsta tarkentaa varastontajan, varastopakan ja korjuutavan perusteella JOHDANTO Puutavara-autojen kuormankoon määrtyksestä tlavuuspanon perusteella srryttn vuoden 99 alussa autojen aksel-, tel- ja kokonaspanojen punntsemseen Myös puutavaran kuljetusmaksujen perusteena on srrytty ylesest käyttämään kuorman kntotlavuuden sjasta kuorman panoa Kakssa puutavaran autokuljetuskohtessa e ole kutenkaan mahdollsta punnta kuormaa Kuorman pano on kutenkn mahdollsta määrttää, kun tunnetaan kuorman tlavuus ja sen panonja tlavuuden suhde el tuoretheys Jotta kuorman pano votasn määrttää sen tlavuuden ja keskmääräsen tuoretheyden avulla, tarvtaan tetoa puutavaralajen keskmäärässtä tuoretheyksstä ja nhn vakuttavsta sekosta Puutavaralajen tuoretheyksen alueellsta ja vuodenajottasta vahtelua on tutkttu aemmn Metsätehon jäsenyrtysten tehtalta kerättyjen otantanppujen mttaustetojen ja yrtysten kuljettama puumäärä koskeneden tetojen perusteella (Metsätehon katsaus /99) Pääasassa em tutkmuksen tulosten pohjalta kuljetusmaksujen sopjapuoletjulkasvat sopmuskautta varten puutavaralajen aluettan (kuva ), kuukausttan ja kuvuusastettan määrtetyt tuoretheyskertomet käytettävks sllon, kun panoperusteset maksut (mk/ tonn) muunnetaan tlavuusperustesks (mk/m 3 ) Tässä tutkmuksessa selvtettn tarkemmn puutavaralajen tuoretheyksen alueellsta ja vuodenajottasta vahtelua Tutkmustuloksa verrattn em tuoretheyskertomn Lsäks tutkttn tomtusalueen, kjuutavanja kaatoajankohdan sekä varastontajan ja -pakan vakutusta puutavaralajen tuoretheyksn

2 TUTKIMUSAINEISTO Tutkmusanestona käytettn Metsätehon jäsenyrtysten tehtalla mtattuja otantanppuja Veteenvarastotu puutavara jätettn pos anestosta Anesto kerättn Otantanppuja ol yhteensä 2 9 (taulukko) Kaksta otantarupusta kerättn seuraavat tedot Puutavaralaj Käyttötarkotus (saha, vaner, homo, sellu) Mttausajankohta Tuoretheys, kg/m 3 Lemkon sjantkunta Lsäks osasta otantanppuja kerättn seuraavat tedot Kuvuusaste (tuore, puolkuva, kuva) Lumsuus ja jäsyys (puhdas, kohtalasest, runsaast) Korjuutapa (metsur, hakkuukone) Hakkuutapa (ensharvennus, muu hakkuu) Kaadon ajankohta (vkko) Varastontpakka (aukea, metsä) TAULUKKO Puutavaralajen keskmääräset tuoretheydet aluettan Alue ja puutavaralaj Z 3 II ELS ING IN LOUNA IS-SUOME\ SAT AKUNNAN UUDENMAAN -IIÅM EEN PIRI<KA -IIÅMEEN 6 ITÄ- IIÅM EEN 7 ETELA-SA VON IITEL"-KA RJ ALAN 9 ITÄ -SA VON POIIJOIS-KARJALAN II POlJOIS-SAVON 2 KESK I -SUOOIEN 3 ETELÅ -POIUANM AAN _, I>Q IIJ AN Mt\ AN (PUOtS ) KESK I-POlJAN MAAN KA INUUN POIIJOIS-POIIJ AN Mt\ AN KOILLIS-SUOMEN 9 LAPIN _,, keskarvo, kg/m3 keskhajonta, % POHJANMAA Mäntytukt Kuus Kovu MäntykulUpuu Kuus Kovu KAINUU Mäntytukt Kuus Kovu MäntykulUpuu Kuus Kovu YHTEENSÄ TAI KESKIMÄÄRIN Mäntytukt Kuus Kovu Mäntykutupuu Kuus Kovu 2 Tutkmusaneston tuoretheys ETELÄ-SUOMI Mäntytukt Kuus Kovu MäntykulUpuu Kuus Kovu LAPPI Mäntytukt Kuus Kovu MäntykulUpuu Kuus Kovu Kuva Puutavaralajen keskmäärästen tuorelhayksen laskennassa käytetty aluejako Kuukausttasten Anesto, tuorenppua theyskertamen keskarvo, kg/m3 KOKO AINEISTO YHTEENSÄ TAI KESKIMÄÄRIN

3 vuoskeskarvot olvat Pohjanmaata lukuun ottamatta - 37 kg/m 3 penempä kun tuoretheyskertomen perusteella lasketut keskarvot (taulukko) Np puja/kk 2 6 Mäntykutupuun tuoretheyden kuukausttaset keskarvot (kuva, s ) vastasvat melko hyvn kaklla aluella sen tuoretheyskertoma Helm-maalskuussa tuoretheys ol kutenkn non 3 kg/m 3 penemp kun tuoretheyskerron Tutkmusaneston vuoskeskarvot olvat Lappa lukuun ottamatta 7 3 kg/m 3 penempä kun tuoretheyskertomet Kuu ka u s lf f,u(j Kovuku tupu u - Kovutukt Kuusku tupuu Kuu s tu kt Mäntyku tu pu u B Mänty tukt Kuva 2 Tutkmusaneston määrä puutavaralajehan ja kuukaushan TULOKSET Alueellnen ja vuodenajottanen vahtelu Puutavaran tuoretheyden alueellseen vahteluun vakuttavat monet sekat, esm puuston kärakenne, sydänpuuosuus ja kasvunopeus Lsäks korjuurytm ja varastonnn akanen sää vakuttavat puutavaran kuvumseen Tuoretheyden vuodenajottaseen vahteluun taas vakuttavat sää ja se, että puuane on luontasest kosteampaa talvella kun kesällä Puutavaralajen aluettan ja kuukausttan laskettuja keskmääräsä tuoretheyksä verrattn vastaavn tuoretheyskertomn Lsäks laskettn puutavaralajen tuoretheyksen vuoskeskarvot sten, että tutkmusanestosta laskettuja kuukausttasa tuoretheyskeskarvoja ja ntä vastaava tuoretheyskertoma panotettn otantanppujen määrllä Otantanppujen vuosjakauma (kuva 2) vastas hyvn kuljetusmäären vuosttasta jakaumaa, joten tulokset vastannevat todellsa vuoskeskarvoja Koska Pohjos-Suomesta kerätty tutkmusaneston määrä ol pen, tarkastelussa yhdstettn Etelä- ja PohjosLapn aluelta kerätty anesto, ja stä verrattn Etelä-Lapn keskmääräsn tuoretheyksn Yhdstämsestä huolmatta Lapn alueen keskmääräset tuoretheydet evät luotettavuudeltaan vastanneet muden alueden tuloksa Mänty- ja kuustukken kuukausttaset keskmääräset tuoretheydet vastasvat melko hyvn nden tuoretheyskertoma kaklla aluella (kuva 3, s ) Tosn tamm-maalskuussa tuoretheys ol 2-3 kg/m 3 penemp kun kuukausttanen tuoretheyskerron Kovutukken tuoretheys ol EteläSuomessa kesällä ja syksyllä selväst penemp kun vastaava tuoretheyskerron Tutkmusaneston Kuus- ja kovukutupuun kuukausttaset tuoretheydet vastasvat Pohjanmaalla puolkuvan kutupuun tuoretheyskertoma Mulla aluella kuuskutupuun kuukausttanen tuoretheys vastas tuoreen kutupuun tuoretheyskerronta Kovukutupuun kuukausttanen tuoretheys vastas EteläSuomessa ja Lapssa tuoreen kutupuun tuoretheyskerronta Tosn Etelä-Suomessa syys-joulukuussa sen tuoretheys ol heman penemp kun sen tuoretheyskerron Kanuussa kovukutupuun tuoretheys ol suuremp kun sen tuoretheyskerron Tukkpuun tuoretheys vahtel (taulukko) selväst vähemmän (keskhajonta - 7 %) kun kutupuun Enten vahtel mäntykutupuun tuoretheys Kuuskutupuun tuoretheys vahtel vähän EteläSuomessa ja Kanuussa, jossa kuuskutupuuta käytetään etupäässä hokkeen raaka-aneena Pohjanmaalla kuuskutupuun tuoretheys vahtel huomattavast, 3 % Kovukutupuun tuoretheys vahtel melko vähän, keskhajonta % Puutavaralajen keskmääräset tuoretheydet laskettn myös metsälautakunnttan (kuva 5, s 5) Mäntytukken tuoretheys vahtel koko maassa melko vähän Kanuuta lukuun ottamatta metsälautakunnttaset keskarvot vahtelvat 6sta 7 kgaan/ m 3 Kanuussa mäntytukken tuoretheys ol pokkeuksellsen pen, 767 kg/m 3 Kuustukken metsälautakunnttanen tuoretheys vahtel 73sta 23 kgaan/m 3 Kevympä kuustukt olvat Pohjanlahden rannkolla, Kanuussa ja Lapssa ja panavmpa Kaakkos-Suomessa Kovutukken keskmääränen tuoretheys ol selväst penn Prkka-Hämeessä, 55 kg/m 3 Muualla Suomessa nden keskmääränen tuoretheys vahtel 9stä 96 kgaan/m 3 Mäntykutupuu ol panavnta, 9-93 kg/m 3, Satakunnassa, Prkka- ja Itä-Hämeessä sekä Lapssa ja vastaavast kevyntä Pohjanlahden rannkolla, 6-22 kg/m 3 Lapn mäntykutupuuanesto ol mtattu pääosn tamm-helmkuussa, jollon npussa ol kohtalasest ta runsaast lunta ja jäätä Kuuskutupuu ol kevyntä Pohjanmaalla, kg/m 3 Muualla Suomessa kuuskutupuun keskmääränen tuoretheys kasvo pohjosesta etelään srryttäessä sta 9 kgaan/m 3 Myös kovukutupuun tuoretheys ol penn Pohjanmaalla, 35-5 kg/m 3 Panavnta kovukutupuu ol Kanuussa, keskmäärn 96 kg/m 3 3

4 Puutavaran tuoretheyteen vakuttavat sekat Ensharvennuspuu Ensharvennuspuun tuoretheyttä verrattn muun kutupuun tuoretheyteen Ensharvennuspuu erotettn lemkkotetojen ta otantanpun slmävarasen tarkastelun perusteella Ensharvennuksessa hakattu mäntykutupuu ol keskmäärn 9 kg/m 3 panavampaa kun muussa harvennushakkuussa ta päätehakkuussa hakattu mäntykutupuu Samon kuuskutupuu ol heman panavampaa, kg/m 3 Havukutupuun panoero johtuu pääasassa stä, että ensharvennuspuuhun e ole velä muodostunut kuvaa sydänpuuta Stä vaston ensharvennuksessa hakattu kovukutupuu ol keskmäärn 5 kg/m 3 kevyempää kun muu kovukutupuu Se johtuu stä, että kovujen tuoretheys kasvaa puden suuretessa Kovuhn e sydänpuuta muodostu kgtm3 Mäntytukt Mäntykutupuu , oo Kuustukt Kuuskutupuu , Kovutukt ,--,,--,---, ,-----, Kovukutupuu Kuukaus Kuukaus Tuoret heyskerron Tutkmusanestosta -+- laskettu keskarvo Tuorelheyskerron -+- Tut kmusanestosta Iaskeu keskarvo Kuva 3 Tukkpuutavaralajen keskmääräset kuukausttaset tuoretheydet ja vastaavat tuoretheyskertomet, Etelä Suom Kuva Kulupuutavaralajen keskmääräset kuukausttaset tuoretheydet ja vastaavat tuoretheyskertomet, Etelä Suom

5 D e tetoa - 75 kg/m MÄNTYKUlUPUU KOIVUTUKIT KUUSITUKIT MÄNMUKIT rn l m m KUUSIKUlUPUU KOIVUKUlUPUU Kuva 5 Puutavaralajen keskmääräset tuoretheydet metsälautakunnttan 5

6 Korjuutapa, varastontaka ja -pakka Korjuutapa - - Konee l lnen Manuaalnen Korjuutavan, Varastontajan ja -pakan vakutusta puutavaran tuoretheyteen tarkasteltn van kutupuun osalta, koska tukkpuun varastontaka on kesällä varsn lyhyt ekä se juur ehd kuvua Anesto ol kerätty pääasassa Itä-Suomesta ja Kanuusta Koneellsest ja manuaalsest hakattu puutavara erotettn lemkkotetojen ta otantanpun slmävarssen tarkastelun perusteella Varastontaka määrtettn lemkon hakkuuajankohdan ja otantanpun mttausajankohdan perusteella Veteenvarastotua puutavaraa e tutkmuksessa käytetty Varastopakka luokteltn kahteen luokkaan aukea ja metsä Varastopakan määrtyksessä otettn huomoon ympärövän puuston varastomuodostelmaan aheuttama valjostus Varastontajan vakutusta puutavaran tuoretheyteen selvtettn sten, että tutkmusanestosta erotettn ne otantanput,jotka ol hakattu -5ja mtattu tehtaalla 5-39 Nälle otantanpulle laskettn, kunka ptkä ol nden varastontaka 5 ja 39 välsenä akana, jollon puutavara enssjasest kuvuu Kakken kutupuutavaralajen varastontakojen ja tuoretheyksen välllä ol selvä rppuvuus (kuva 6) Varastontaka vakutt mäntykutupuun tuoretheyteen selväst enemmän kun kuus- ja kovukutupuun Kuuskutupuun varastontaka ol keskmäärn selväst lyhyemp kun mänty- ja kovukutupuun Mäntykutupuun tuoretheys ol 2 vkon kesäakasen varastonon jälkeen kg/m 3 penemp kun tuoreen mäntykutupuun tuoretheys Kesäakana 2 vkkoa varastossa olleen kuuskutupuun tuoretheys ol kg/m 3 penemp kun tuoreen kuuskutupuun, ja vastaavast kovukutupuun tuoretheys ol 77 kg/m 3 penemp Män t ykutupuu r r Kuuskutupuu Ko vu ku tupuu Varas t o nta ka 5-3 9, vkkoa Kuva 7 Kesäakasen varastonnn vakutus kulupuutavaralajen tuoretheyksn, koneellnen ja manuaalnen hakkuu - Mänty- _ Kuus - ku tupuu kg/m3 Kovu - kutupuu ku tupuu,,,,,,,,,,,,, r o, tjtt"+tl JJ t ? r t f Va ras t ontaka 5-3 9, v kkoa 2 Kuva 6 Kesäakasen varastonnn vakutus kulupuutavaralajen tuorelhayksn 6 Varastontaka vakutt enemmän koneellsest hakattujen mänty- ja kovukutupuun tuoretheyksn kun manuaalsest hakattujen (kuva 7) Koneemsest hakattu puutavara on yleensä osttan kuorutunut, mkä nopeuttaa puutavaran kuvumsta kesäak ana Kuvumsnopeuden ero on kutenkn pen Kuuskutupuun kuvumsessa e vastaavaa eroa havattu, mkä johtuu lmesest sen lyh yestä varastontajasta

7 Vara sto ntp akka Aukea Metsä Mäntykutupuu , j_ t ----r-l - ---L " ,_ f, F,, }= j---,- ( ( --t j t""" [ r - 25 t r-rjs t_ r- t t e -, - L L L l>_ h, - 25, _ Kovukutupuu _=IJlITt f t t t f - - r Lum ja jää Tutkmusaneston npusta arvotn slmävarasest lumen ja jään määrä ja määrtettn nppujen lumsuus- ja jäsyysluokka seuraavast Puhdas 2 Kuu s kutupuu j ostamalla varastopakalla Kuuskutupuun tuoretheyteen myöskään varastopakan laatu e selväst vakuttanut, mkä sekn johtuu k uusen lyhyestä varastontajasta 2 Va r astontaka 5-3 9, vkkoa Npun päällä ja svulla vo olla lunta ja jäätä ohuehko kerros, mutta npun ssällä e juur lankaan pano-osuus alle % Kohtalasest Npun päällä ja ssällä on jonkn verran lunta ja jäåtä, keskmääränen kuorma pano-osuus - 5 % Runsaast Npun päällä ja ssällä on runsaast luntajajäätäjää pettää suuren osan pölkkyjen pnnasta pano-osuus yl 5 % Npussa olevat lumjajää vakuttvat selväst tuoretheyteen Kun ntä ol kohtalasest ta runsaast, npun tuoretheys ol 6 - kg/m 3 suuremp kun puhtaan npun tuoretheys Lumsnta ja jäsntä puutavara ol Pohjos-Suomessa ja Kanuussa Npun Iumsuuden ja jäsyyden vakutus tuoretheyteen rppuu npun tlavuuden mttausmenetelmästä Jos käytetään upotuspunntusta, lum ja jää evät ana sula kokonaan, ja se vakuttaa npun tlavuuteen Sllon ertysen lumsen npun tuoretheys vo olla jopa penemp kun puhtaan npun Kun npun tlavuus mtataan pölkyttän, npussa olevan lumen ja jään pano vakuttaa kokonasuudessaan npun tuoretheyteen Kuva Kesäakasen varastonnn vakutus kulupuutavaralajen tuoretheyksn, aukea ja metsän varjostama varastopakka Kuvuusaste Puutavaran kuvuusaste määrtettn van muutamalla tehtaalla Itä- ja Pohjos-Suomessa Tukkpuu ja kuuskutupuu tomtetaan tehtaalle yleensä tuoreena Mänty-ja kovukutupuussa on ylesest myös puolkuvaa puutavaraa Varastopakan laatu vakutt selväst mänty- ja kovukutupuun tuoretheyksn (kuva ) Aukealla varastopakalla puutavara kuvuu selväst nopeammn kun ympärövän metsän varjostamala varastopakalla Kun varastontaka ol kesäakana 2 vkkoa, mäntykutupuun tuoretheys ol aukealla varastopakalla keskmäärn 93 kg/m 3 penemp ja kovukutupuun tuoretheys vastaavast keskmäärn kg/ms penemp kun ympärövän metsän var- Tuoreen ja puolkuvan mäntykutupuun tuoretheysero ol Itä-Suomessa keskmäärn kg/m 3 ja Pohjos-Suomessa 3 kg/m 3 Mäntykutupuun tuoretheyskertomen ero ol Etelä-Suomessa kg/m 3 ja Pohjos-Suomessa 5-9 kg/m 3 Tuoreen ja puolkuvan kovukutupuun tuoretheysero ol Itä-Suomessa keskmäärn kg/m 3 ja Pohjos-Suomessa 3 kg/m 3 Vastaavast tuoretheyskertomen ero ol Etelä-Suomessa 72 kg/m 3 ja Pohjos-Suomessa kg/m 3 7

8 PÄÄTELMÄT Alueellsest ja allsest kattavan aneston perusteella vodaan todeta, että ptkän ajan tuoretheyskertoma vodaan käyttää panoperustesten kuljetusmaksujen muuntamsessa tlavuusperustesks Tuoretheyserot er alueden välllä olvat melko selvä Pohjanmaalla kutupuun keskmääränen tuoretheys ol musta aluesta poketen lähempänä puolkuvan kun tuoreen kutupuun tuoretheyskerronta Pohjos-Suomen osalta nykysen, melko ykstyskohtasen aluejaon okeellsuutta e votu aneston penuuden vuoks tarkastella Puutavaralajen keskmääräset tuoretheydet pokkesvat selväst myös metsälautakunnttan Sks on kuljetusmaksujen määrtyksessä syytä käyttää kuljetusalueen keskmääräsä kertoma,jos alueelta on saatavssa rttäväst tlastotetoa er puutavaralajen tuoretheydestä Tukkpuun tuoretheys vahtel melko vähän Vuodenajan ja alueen lsäks muut tutkmuksessa tarkastellut sekat evät merkttäväst vakuttaneet tukkpuun tuoretheyteen Kutupuun tuoretheyteen sen sjaan vakuttvat selväst korjuutapa, varastontaka ja varastopakan sjant Ensharvennuksssa hakatun puutavaran tuoretheys pokkes heman muun puutavaran tuoretheydestä Jos kuljetettava puutavara on suureks osaks ensharvennuspuuta ta kutupuuta, joka on ollut kesäakana tavallsta kauemmn varastossa, on se muuntolukuja määrtettäessä otettava huomoon Talvkuukausna - ertysest helm-maalskuussa - runsas lumen ja jään määrä kuormassa on muuntolukuja käytettäessä otettava huomoon Tavanomasessa tlanteessa kuljetuseren välset tuoretheyserot tasottuvat, jollon muuntolukuna vodaan käyttää ptkän ajan tuoretheyskertoma Asasanat puutavaran tuoretheys, vahtelu Metsäteho Revew /992 VARIATIONS IN THE WEIGHT OF TIMBER ASSORTMENTS Load weght as the bass for determnng payments for tmber transportaton by truck s n use n Fnland When t s not possble to wegh the tmber, green densty coeffcents are used for convertng volume nto weght The am of the study was to determne the varatons n green densty of tmber assortments by regon and by season, as well as to fnd the other factors affectng green densty The matera] for the study was gathered from all over the country between August, 99 and July 3, 99 The results were compared wth the green dens ty coeffcents, as agreed on by the contractng partes for transportaton payments Thegreen denstes oftmber assortments conformed very well to regonal green densty coeffcents, excepton the Westcoast offnland In that regon, the average green denstes ofpulpwood corresponded to the coeffcents for partly seasoned pulpwood MEJS)JTEHQ ISSN 235-3X Storage durng the summer season clearly reduced the green densty of pulpwood Mechancally cut pne and brch pulpwood, stored n the open, dred faster than when manually cut and stored n a shady locaton The dfference was not evdent for spruce pulpwood ths s undoubtedly due to the short storage tme of spruce pulpwood The long-term averages ofthe green denstes ofthe tmber assortments turned out to he relable when transportaton payments based on weght were converted to payments based on volume The converson coeffcents for pulpwood can he made more accurate when the effect of the storage perod, the storage locaton and harvestng method are taken nto account Key words weght of tmber, varaton PL 9 (Fabannkatu 9 ) 3 HELSINKI Puheln (9) Faks (9) HELSINKI 992 PAINOVALMISTE