Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttama sairaus vähensi viherpeippojen Carduelis chloris rengastusmääriä.

Transkriptio

1 Rengastusvuosi Rengastusvuosi Jari Valkama & Kalle Rainio Suomalaisen linturengastuksen 97. vuosi piti sisällään sekä iloisia yllätyksiä että ikäviä takaiskuja. Myyriä syövät petolinnut menestyivät Etelä- ja Keski-Suomessa, ja monen petolintulajin poikasia rengastettiin enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Kylmä alkukesä vaikeutti monien varpus- ja vesilintujen pesintää, mikä pienensi näiden lajien rengastusmääriä merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Rengastajat ja rengastusluvat Vuoden lopussa rengastajia oli 689, joista naisia 59 (8 %). Kaikki rengastajat eivät kuitenkaan joka vuosi rengasta lintuja. ktiivirengastajia, eli sellaisia jotka rengastivat vähintään yhden linnun, oli vuonna yhteensä 536. Rengastajanuransa aloitti 34 henkilöä, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosina tavallisesti. Viimeisten viiden vuoden aikana rengastuksen on aloittanut 110 rengastajaa, joista 74 rengasti lintuja myös vuonna. On toisaalta harmillista, että noin kolmannes uusista rengastajista on kadonnut jonnekin. Toisaalta pitää olla iloinen siitä, että valtaosa rengastusluvan saaneista on myös ryhtynyt sitä aktiivisesti käyttämään. Vuonna nuo edellä mainitut 74 rengastajaa merkitsivät yli lintua eli yli 10 % vuoden kokonaisrengastusmäärästä. Rengastuslupakäytäntö jatkuu edelleen tuskallisen kankeana. Vuoden 2010 alusta alueelliset ympäristökeskukset sulautettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY). ELY-keskuksista haetaan luvat luonnonsuojelulain piiriin kuuluville lajeille. Muille lajeille luvat on pitänyt hakea maaja metsätalousministeriöstä. lustavien kokemusten mukaan lupahakemusten käsittely ELY-keskuksissa on suhteellisen joutuisaa, mutta maa- ja metsätalousministeriöstä samaa ei voi sanoa. Rengastukset Vuonna Suomessa rengastettiin lintua (liite 1). Näistä poikasia oli Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttama sairaus vähensi viherpeippojen arduelis chloris rengastusmääriä. Kuva: JUKK HPL ja täysikasvuisia (kuva 1). Pitkällä aikavälillä rengastusmäärää voidaan luonnehtia hieman tavanomaista pienemmäksi. Viimeksi kuluneen 41 vuoden jaksolla ( ) on ollut 25 sellaista vuotta, joina on rengastettu enemmän lintuja kuin. Kun tarkastellaan pelkästään rengastettujen poikasten määriä, niin nähdään, että vuosi oli koko jakson kuudenneksi paras. Tähän löytyy selitys nimenomaan petolinnuista useampi kuin joka kolmas viime vuonna rengastettu poikanen oli petolintu. Täysikasvuisia lintuja on rengastettu vähemmän kuin ainoastaan 11 vuonna. Tästä voidaan päätellä, että suurin osa rengastusmäärän pienenemisestä tuli nimenomaan täysikasvuisten lintujen puolelta. Taulukko 1. Eniten rengastetut lintulajit Suomessa vuonna ja vuosina Table 1. Species with the highest ringing totals during and Species 1913 Rengastuksia Ringings Species Rengastuksia Ringings Talitiainen Parus major Talitiainen P. major Sinitiainen P. caeruleus Kirjosieppo F. hypoleuca Tuulihaukka Falco tinnunculus Pajulintu Phylloscopus trochilus Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Sinitiainen P. caeruleus Urpiainen arduelis flammea Hippiäinen R. regulus Kuusitiainen Parus ater Punarinta E. rubecula Hippiäinen Regulus regulus Naurulokki Larus ridibundus Punarinta Erithacus rubecula Ruokokerttunen crocephalus sch Rautiainen Prunella modularis Haarapääsky H. rustica Haarapääsky Hirundo rustica Urpiainen. flammea LINNUT VUOSIKIRJ

2 Rengastusvuosi fl pull Yksilöä / Individuals Kuukausi / Month Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. nnual ringing totals in Finland in Numbers of nestlings and fully grown individuals are separated (see legend). Kuva 2. Täysikasvuisten viherpeippojen kuukausittaiset rengastusmäärät Suomessa 2008 ja. Fig. 2. Monthly numbers of fully grown Greenfinches arduelis chloris ringed in Finland in 2008 and. Poikasrengastuksia kertyi ennätysmäärä mm. merimetsosta (4000), tuulihaukasta (12 514), varpuspöllöstä (4797), viirupöllöstä (4722) ja lehtopöllöstä (2844). Koko viime vuoden poikasrengastusmäärästä neljännes koostui neljästä viimeksi mainitusta petolintulajista. Erikseen kannattaa mainita, että vuonna rengastettiin 40 piekanan poikasta. Tämä ei sinänsä vielä ole kovin poikkeuksellista, mutta sellaiseksi asia muodostuu kun havaitaan, että Lapissa ei rengastettu yhtään poikasta. Suurin osa piekanan poikasrengastuksista kertyi Suupohjasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Pesintöjä varmistettiin vieläkin etelämpää, mm. Satakunnasta, mutta niistä ei onnistuttu poikasia rengastamaan. Toisaalta monilla muilla lajeilla kuin petolinnuilla poikastuotto jäi kehnoksi; muihin viime vuosiin verrattuna vuonna rengastettiin huomattavasti vähemmän mm. tiiroja, selkälokkeja sekä perinteisiä pönttölintuja kirjosieppoja, talitiaisia ja sinitiaisia. Kuitenkin pienet pönttölinnut olivat edelleen eniten rengastettuja lintulajeja (taulukko 1). Suuri huolenaihe tällä hetkellä on hyvin vähäinen vesilintujen ja kahlaajien rengastus. Muiden kuin pöntöissä pesivien vesilintujen (telkkä ja isokoskelo) rengastusmäärät ovat pitkään olleet vaatimattomia. Esimerkiksi vuonna ei rengastettu ensimmäistäkään härkälintua, ristisorsaa, haapanaa tai jouhisorsaa. Kuikkia rengastettiin vain neljä, punasotkia ja alleja kumpaakin yksi. Pekka Poutun aloittama massiivinen uiveloprojekti kantoi jo hedelmää, sillä vuonna rengastettiin 85 uiveloa, mikä on lähes yhtä paljon kuin tätä lajia on rengastettu siihen mennessä yhteensä. Kahlaajien puolella rengastukset ovat painottuneet enimmäkseen pelloilla pesiviin helppoihin lajeihin eli kuoviin ja töyhtöhyyppään. Viherpeippojen joukkotuho Viherpeippoihin iski syksyllä 2008 vitsaus nimeltä Trichomonas gallinae. Kyseisen alkueläimen aiheuttamaan sairauteen, trikomonoosiin, menehtyi ilmeisesti huomattavan suuri määrä viherpeippoja vuoden aikana. Tämä näkyi selvästi myös rengastusmäärissä: kun 2008 rengastettiin 7403 täysikasvuista viherpeippoa, niin vuonna määrä oli ainoastaan Pitkäaikaisessa tarkastelussa rengastusmäärä palasi 1990-luvun lukemiin. Kuvassa 2 on vertailtu täysikasvuisten viherpeippojen rengastusmääriä kuukausittain vuosina 2008 ja. Tammi kesäkuussa viherpeippoja rengastettiin kumpanakin vuonna suunnilleen yhtä paljon, vuoden toukokuussa jopa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Heinäkuusta lähtien rengastusmäärät kuitenkin romahtivat. Kun tieto viherpeippoja riivaavasta taudista levisi, monet rengastajat lopettivat lintujen ruokinnan ja ilmeisesti myös rengastuksen. Näin ollen vuosien väliset erot eivät välttämättä kerro suoraan viherpeippojen vähenemisestä. Voisi kuitenkin olettaa, että ilmojen jäähdyttyä marras joulukuussa lintujen ruokintaa ja rengastusta olisi jatkettu normaalisti. Siitä huolimatta viherpeippojen rengastusmäärä pysyi hyvin vaatimattomana: vuoden 2008 joulukuussa rengastettiin 320 viherpeippoa, mutta vuotta myöhemmin vain 23. On mielenkiintoista seurata, miten viherpeippokanta jatkossa kehittyy. Lintuasemarengastukset Taulukko 2. Lintuasemarengastukset Suomessa v Table 2. Numbers of birds ringed at Finnish bird observatories Lintuasema ird observatory Vuonna lintuasemilla rengastettiin lintua (taulukko 2). Eniten rengastuksia kertyi Hangon, Tauvon ja Lågskärin lintuasemilla. Sisämaa-asemista Höytiäinen pärjää Rengastuksia 2006 Rengastuksia 2007 Rengastuksia 2008 Rengastuksia Ringings in 2006 Ringings in 2007 Ringings in 2008 Ringings in spskär Hanko Höytiäinen Jurmo Kangasala Lågskär Rauvola 143 Rönnskär Signilskär Säppi Tankar Tauvo Valassaaret / Total LINNUT VUOSIKIRJ 129

3 Rengastusvuosi vertailussa oikein hyvin, sillä siellä rengastettiin yli 4000 lintua. Edellisvuoteen verrattuna asemarengastusten yhteismäärä putosi kuitenkin merkittävästi asemien verkoista saatiin lähes lintua vähemmän kuin Toisaalta vuoden asemarengastusten määrä oli hieman korkeampi kuin vuosien 2006 ja 2007 vastaavat luvut. Eniten rengastusmäärä pieneni Jurmon, Rönnskärin, Signilskärin ja Säpin lintuasemilla. Todennäköisin syy rengastusmäärien pienenemiseen nimenomaan näillä kohteilla oli miehittäjäeikä niinkään lintupula. Kevätkaudella (maalis toukokuu) asemilla rengastettiin 9094 lintua. Eniten niitä rengastettiin Lågskärillä, Tauvossa ja Jurmossa, joiden osuus kevään koko asemarengastusmäärästä oli yli 70 %. Kevätkauden valtalajit olivat punarinta (2121 rengastusta) ja pajulintu (1766). Kesä heinäkuussa rengastuksia kertyi 2346, joista poikasia 692. Kesän rengastuksista yli kaksi kolmasosaa tuli Tauvon, Höytiäisen, Kangasalan ja Tankarin asemilta. Eniten rengastettiin pajulintuja ja harmaalokkeja. Elo marraskuun aikana lintuasemilla rengastettiin lintua. Eniten niitä poimittiin verkoista Hangon, Signilskärin, Höytiäisen ja Tauvon lintuasemilla. Hippiäisiä rengastettiin 4811, kuusitiaisia 4194, talitiaisia 3571, urpiaisia 3379 ja sinitiaisia Rengastetuista kuusitiaisista peräti 98,5 % oli nuoria, kesällä syntyneitä yksilöitä. Lähes kaikki syksyn kuusitiaiset rengastettiin joko Hangon tai Signilskärin lintuasemilla. Hangon lintuasemalla syksyn ensimmäinen kuusitiainen rengastettiin 15.8., mutta vaelluksen huippu osui syyskuun jälkipuoliskolle: merkittiin 550 ja kuusitiaista. Haliakselta linnut jatkoivat nopeasti kohti länttä. Viikon kahden sisällä Signilskärillä kontrolloitiin seitsemän Haliaksella rengastettua kuusitiaista. Hieman myöhemmin viisi muuta lintua tavattiin Ruotsin puolelta. Haliaksella rengastettujen kuusitiaisten alkuperää voidaan vain arvailla. Siellä kuitenkin kontrolloitiin kaksi kesällä poikasena rengastettua kuusitiaista, joista toinen oli lähtöisin Hollolasta (etäisyys 197 km) ja toinen Nilsiästä (etäisyys 480 km). Pöllöjä oli syksyllä liikkeellä jonkin verran. Koska myyräkannat monin paikoin romahtivat kesällä, oli odotettavissa samankaltaista liikennettä kuin syksyllä Helmipöllöjä lintuasemillamme rengastettiin syksyn aikana 295, varpuspöllöjä 161, sarvipöllöjä 107, lehtopöllöjä 18 ja viirupöllöjä viisi. Lisäksi Hangon lintuasemalla kontrolloitiin 10 kesällä poikasena rengastettua lehtopöl- 130 Kuva 3. Suomessa rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut rengaslöydöt. Fig. 3. Recovery sites of birds ringed in Finland and recovered during. löä, joista suurin osa oli lähtöisin Pirkanmaalta, Hämeestä ja pääkaupunkiseudulta. Myös kolme nuorta viirupöllöä kontrolloitiin. Niistä kaksi oli rengastettu Hämeessä, mutta yksi oli taivaltanut peräti 408 km Kerimäeltä saakka. Varpuspöllöjen joukossa entuudestaan renkaallisia lintuja oli vähän; esimerkiksi Hangon lintuasemalla tavattiin vain kaksi kesällä poikasena rengastettua lintua, joista toinen oli lähtenyt liikkeelle Parkanosta ja toinen Pirkkalasta. Löydöt Suomessa vuosina 1913 rengastetuista linnuista on saatu tapaamisilmoitusta (tilanne ). Vuodelle tapaamisia kirjautui yhteensä Vuonna löydettyjen lintujen löytöpaikat on esitetty kuvassa 3. Päiväntasaajan eteläpuolelta löytöjä ilmoitettiin 24: 22 kalatiiraa (suurin osa kontrolleja Etelä-frikasta), yksi mehiläishaukka ja yksi sääksi. Tapaamisista koski elävää lintua. Suurin osa näistä tuli Suomesta (28494); seuraavina maina tässä tilastossa olivat lankomaat (454) ja Ruotsi (421). Kun elävänä tavattujen määriä tarkastellaan lajeittain, niin havaitaan että tapaamistilaston kärjessä ovat talitiainen (4897), selkälokki (4617), sinitiainen (3180), harmaalokki (3176), viherpeippo (1461) ja viirupöllö (948). Tapettuina löydettiin yhteensä 427 rengastettua lintua, joista 356 Suomesta. Tappotilaston toisena maana on Ranska, mutta siellä tapettiin vain 14 lintua. Vuoden aikana Suomessa tapettiin mm. 300 rengastettua harmaalokkia, 4 uuttukyyhkyä, 3 naurulokkia, 3 kanahaukkaa, 2 kalalokkia ja yksi merikotka. Harmaalokkeja on tapettu kaatopaikkojen tehopyynneissä mm. Espoossa, Porvoossa ja Lohjalla. Ulkomailla suomalaisista linnuista tapettiin eniten merimetsoja, 46 yksilöä. LINNUT VUOSIKIRJ

4 Rengastusvuosi Ikäennätykset Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätystilasto muuttui jälleen useiden lajien osalta. Ilahduttavaa on, että suurin osa näistä ikäennätyslinnuista tavattiin elossa. Tässä on lueteltu uusimmat ikäennätykset rengastusja löytötietoineen: Laulujoutsen (E ). Martti Melamiehen Ranualla rengastama vanha lintu löydettiin kuolleena (rengas ja luuranko) Pedersörestä ikaa rengastuksesta kului 24v 2kk. Merikotka (E-9.701). Juhani Koivusaaren jörköbyssä rengastama merikotka havaittiin Eurassa 20.2., jolloin Hannu Vainiopekka sai luettua sen renkaan. ikaa rengastuksesta löytöön kului 25v 8kk. Tästä yksilöstä on Rengastustoimiston tietokannassa yhteensä 87 tapaamista! Nuolihaukka (S ). Jouko Kivelä kontrolloi Kokemäellä pesivän nuolihaukkanaaraan, jonka Juha-Pekka Mäki-Tasku oli rengastanut poikasena Urjalassa Rengastushetkestä löytöön kului siis lähes päivälleen 10 vuotta. Lapinsirri (X ). ntti Rönkä rengasti tämän lapinsirrin poikasen Tauvossa Kari Koivula onnistui tunnistamaan linnun sen värirenkaista samalla paikalla 14 vuotta myöhemmin, Tämä oli jo 12. kontrolli tästä yksilöstä. Mustapyrstökuiri (ST ). Italiassa ammuttiin mustapyrstökuiri, jonka Minna Tuomala oli rengastanut poikasena Limingassa Ikää linnulle ehti kertyä 5v ja 5kk ja matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle 2545 km. Tämä oli vasta toinen ulkomainen löytö Suomessa rengastetuista mustapyrstökuireista; ensimmäinen löydettiin Senegalista vuonna Punajalkaviklo (T ). Hannu Virtasen Uudessakaupungissa poikasena rengastama lintu kontrolloitiin Luvialla (ri Rantamäki). Linnulla oli ikää kunnioitettavat 18 vuotta. Mustatiira (PT ). Harri Hongell kontrolloi Evijärvellä pesivän mustatiiran, jonka oli rengastanut samalla paikalla poikasena 15 vuotta aiemmin. Etelänkiisla (HT ). Markku Hyvärinen kontrolloi spskärillä pesivän etelänkiislan, jonka Heikki Pakkala oli rengastanut samalla paikalla pesivänä ikaa rengastuksesta kului 30v 11kk. Lehtopöllö ( ). rto altosen Sipoossa poikasena rengastama lehtopöllö löytyi mätänemistilassa Espoosta Rengastuksesta löytöön kului 22v 5kk. Paitsi että kyseessä on Suomen vanhin lehtopöllö, se on tiettävästi myös maailman vanhin! Kehrääjä ( ). Jouni Rinta-Keturi kontrolloi Karviassa 1.8. kehrääjäkoiraan, jonka oli rengastanut miltei samalla paikalla hieman yli 8 vuotta aiemmin. Muut mielenkiintoiset löydöt Metsähanhi (M ). Einari Väyrysen Utajärvellä poikasena rengastama lintu ammuttiin Novaja Zemljalla Venäjällä Matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle on 1668 km. Tätä löytöä ei ollut aiemmin ilmoitettu Rengastustoimistoon, vaan se paljastui sattumalta vasta syksyllä William Velmalan kirjoittaessa metsähanhitekstiä Rengastusatlas-kirjaan. Mehiläishaukka ( ). Teemu Honkasen Juvalla poikasena rengastama yksilö löydettiin keväällä Gabonista 7131 km etäisyydeltä rengastuspaikasta. Tuulihaukka (S ). Mikko Hakasen Pihtiputaalla poikasena rengastama lintu löytyi kuolleena 5.5. Mauritanian rannikolta, anc d rguinista, 5800 km etäisyydeltä rengastuspaikalta. Meriharakka (T ). Kari Oittisen Äänekoskella rengastama poikanen eli miltei 11-vuotiaaksi sen löydyttyä kuolleena toukokuussa 2007 Venäjän rkangelista 756 km päästä itäkoilliseen rengastuspaikasta. Sepelkyyhky ( ). Tuomo Jaakkosen poikasena Oulussa rengastama kyyhky ammuttiin Portugalin Évorassa 3644 km päässä rengastuspaikasta. Nokkavarpunen (P ). hrister Kaleniuksen Karjaalla rengastama +1kv naaras kontrolloitiin Italian Vicenzassa 1779 km päässä rengastuspaikasta. Tietoa törmäpääskyistä irdlife Suomen projektilajina vuonna oli törmäpääsky. Vuosina 1968 törmäpääskyjä on rengastettu yhteensä , joista poikasina ja täysikasvuisina Eniten törmäpääskyjä on rengastettu Hämeessä, Pirkanmaalla, eräillä alueilla Keski-Suomessa, Oulun seudulla sekä Lapissa etenkin Rovaniemen ja Sodankylän tuntumassa (kuva 4). Kuntatilaston kärjessä on Hattula, jossa renkaan on saanut koipeensa 4045 törmäpääskyä. Toisella tilalla on Rovaniemi yhteensä 2605 rengastuksella. Eniten törmäpääskyrengastuksia on kertynyt Jyrki Tolvaselle, jonka saldo on yli 7000 yksilöä! Seuraavina tilastossa ovat Olavi Liukkonen (3249) ja Esko Pasanen (2996). Melko suuresta rengastusmäärästä huolimatta törmäpääskyistä on saatu vain 49 löytöä ulkomailta. frikasta löytöjä on vain seitsemän: kaksi Keski-frikan tasavallasta, kaksi Tunisiasta ja kolme Kongosta (kuva 5). Leikkimielisesti voisi sanoa, että saadakseen törmäpääskyistä löydön frikasta, niitä pitää rengastaa vähintään 9600! Ilmeisesti ainakin osa törmäpääskyistämme muuttaa Italian, Maltan ja Tunisian kautta, mutta ei ole tiedossa, että jatkavatko ne Tunisiasta jonnekin tuntemattomaan paikkaan Länsi-frikkaan Vuonna Suomessa rengastettiin ennätysmäärä varpuspöllöjä Glaucidium passerinum. Kuva: JUKK HPL LINNUT VUOSIKIRJ 131

5 Rengastusvuosi Kuukausi / Month III-V (8) VI-VII (4) VIII-X (34) XI-II (3) Tila / Status Elossa / live (36) Kuollut / ead (13) Kuva 4. Törmäpääskyrengastukset 10 x 10 km ruuduittain Väri kuvaa rengastusmäärää ruudussa ja suluissa on ruutujen lukumäärä. Kuva 5. Suomessa rengastettujen törmäpääskyjen ulkomaiset löytöpaikat. Fig. 5. Foreign recoveries of Sand martins Riparia riparia ringed in Finland. Fig. 4. Number of Sand Martins ringed by 10x10 km squares in The colour demonstrates the number of birds ringed in a given square, and the number of squares is shown in brackets. vai päätyvätkö tämänkin reitin linnut lopulta Keski-frikkaan. Myös Ruotsin törmäpääskyt ylittävät rengaslöytöjen mukaan Välimeren suunnilleen samalta kohtaa kuin suomalaiset lajikumppaninsa. Ruotsalaisista törmäpääskyistä on loppusyksyn- tai talviaikaisia löytöjä sekä länsi- että keski-frikasta (Fransson & Hall-Karlsson 2008). Suomesta törmäpääskyistä on kirjattu 3646 tapaamista. Poikasina rengastetuista törmäpääskyistä tapaamisia on yhteensä 295. Kun mukaan otetaan vain pesimäaikaiset (kesä heinäkuu) kontrollit rengastusta seuraavalta tai myöhemmiltä vuosilta, on tapaamisten määrä 184. Puolet näistä on tavattu 4 km säteellä rengastuspaikasta pisimmän siirtymän ollessa 217 km. Yli 100 km siirtymiä on vain kuusi. Näin ollen näyttää siltä, että törmäpääskyt palaavat pesimään lähelle synnyinseutujaan. 132 Seurantatiimi aloitti toimintansa Luonnontieteellisen keskusmuseon organisaatio uudistui syksyllä kun tiimit aloittivat toimintansa. Rengastustoimisto ja petolintuseuranta kuuluvat kiinteästi Eläinmuseon seurantatiimiin. Uusi tiimijako ei oleellisesti vaikuta toimiston toimintaan, mutta on luultavaa, että pitkällä tähtäimellä tiimityöskentelystä on etua myös toimistolle. Seurantatiimin verkkosivut löytyvät osoitteesta elainmuseo/seurannat/index.htm Luonnontieteellistä keskusmuseota pitkään luotsannut rengastaja numero 143, professori Juhani Lokki jäi eläkkeelle Uutena keskusmuseon johtajana aloitti FT Leif Schulman. Toimiston tietojärjestelmiin kauan odotettu parannus Rengastustoimiston tietojärjestelmiä on kehitetty pitkäjänteisesti yhteistyössä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Vuonna saavutettiin vihdoin eräs kauan odotettu virstanpylväs, kun Lintuvaara-niminen palvelu otettiin käyttöön. Palvelussa rengastajat voivat verkossa lähettää rengastus- ja kontrollitiedostot museolle, ja museolla nämä alkuperäiset tiedostot tallennetaan sähköiseen arkistoon. Näin voidaan säästää huomattava määrä paperia sekä rengastajan kotona että erityisesti museolla, missä lomakeprinteille ei enää tarvitse varata tilaa. Toinen Lintuvaaran mukaan tuoma uudistus on elektroniset löytö- ja kontrollikirjeet. Rengastaja saa sähköpostiinsa ilmoituksen hänelle tulleesta löydöstä, minkä LINNUT VUOSIKIRJ

6 Rengastusvuosi jälkeen hän voi noutaa palvelimelta kirjeen pdf-tiedostona. Uudistuksen myötä säästyy paperia ja voidaan merkittävästi pienentää museon postituskuluja. Lähitulevaisuudessa tämä toiminto on tarkoitus ulottaa koskemaan myös ulkomaisia rengastuskeskuksia ja rengaslöytöjä usein ilmoittavia maallikoita. Suomen Rengastusatlas Koneen Säätiön myöntämän rahoituksen turvin etenevän Suomen Rengastusatlaskirjan ensimmäinen osa on tällä hetkellä taitettavana. Sen toivotaan ilmestyvän tulevan kesän aikana. Toisen osan valmistelutyö on aloitettu. Toivon mukaan se saadaan valmiiksi ensi talven aikana. Eri syistä johtuen hanke on alkuperäisaikataulustaan aika tavalla myöhässä, mutta toivottavasti tässäkin tapauksessa hyvää kannattaa odottaa Kiitokset Suuret kiitokset työtovereillemme (Heidi jörklund, Jukka Haapala, Juha Honkala, Seppo Niiranen, Markus Piha, Pekka Puhjo, Jarmo Ruoho ja William Velmala) saamastamme avusta ja tuesta. Eikä unohtaa sovi myöskään Pertti Saurolaa, jonka kokemuksista ja näkemyksistä on kiperissä tilanteissa usein ollut korvaamatonta apua. Kiitokset Toni Laaksoselle, Risto. Väisäselle, Olof iströmille ja Juhani Lokille hienon ja tuottavan työilmapiirin luomisesta, ja Heidi Kinnuselle ja Tiina Puolakoskelle hallinnollisten koukeroiden selvittämisestä. Juhanille toivotamme antoisia eläkepäiviä epäilemättä rengastusmäärät eivät ainakaan pienene lähivuosina. Rengastustoimiston tietokantoja ovat ylläpitäneet ja menestyksellisesti kehittäneet Jan Lindström, Heikki Lokki, Visa Rauste, Petrus Repo, Esko Piirainen ja HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmistotuotantoryhmät. Jarno Lehtimäki on pyyteettömästi sorvannut Rengas99:ä käyttäjien toiveiden suuntaan. Jörgen Palmgren, Viljami Rahikainen ja Toni Malin ovat pitäneet huolen siitä, että koneet ja yhteydet toimivat. Kiitos teille kaikille. Pirjo Hätönen on tuttuun tyyliinsä tallentanut suuren määrän rengastus- ja kontrollilomakkeita nopeasti ja huolellisesti. Kaikkein suurimmat ja sydämellisimmät kiitokset haluamme kuitenkin osoittaa kaikille rengastajille ja heidän avustajilleen. Tekemänne vapaaehtoinen työ on suunnattoman arvokasta! Kirjallisuus Fransson, T. & Hall-Karlsson, S Svensk Ringmärkningsatlas vol. 3. Stockholm. Kirjoittajien osoite / uthors address: Rengastustoimisto PL Helsingin yliopisto Summary: ird ringing in Finland The 97th Finnish ringing year included both joyful surprises and bitter drawbacks. Vole eating predators fared well in Southern and entral Finland, producing record-high numbers of nestlings. On the other hand, a cold and rainy spell in early summer increased nestling mortality among Passerines and ducks, which led to smaller ringing numbers than usual for these species. t the end of, there was a total of 689 ringers (8 % women). The number of active ringers, having ringed at least one bird in, was 536. total of 34 new ringers started their ringing careers during the year. lmost 10 million birds have been ringed in Finland. In, the ringing total was 209,663 Suomessa tapettiin vuonna n. 300 rengastettua harmaalokkia Larus argentatus. Kuva: JUKK HPL which is some 20 thousand less than the yearly average of the 2000s. Of these, 98,597 were chicks and 111,066 fully grown birds (ppendix 1.). The year was the 6th best so far for ringed chicks. This is mostly due to the high number of ringed raptor and owl nestlings more than one third of all ringed chicks were birds of prey. Record-high numbers of Great ormorant Phalacrocorax carbo (4,000), Kestrel Falco tinnunculus (12,515), Pygmy Owl Glaucidium passerinum (4,797), Ural Owl Strix uralensis (4,722) and Tawny Owl S. aluco (2,844) nestlings were ringed. The last four species account for one fourth of the total number of chicks ringed in. It also worthwhile to note that 40 Rough-legged uzzard uteo lagopus nestlings were ringed. lthough the number itself is not very high, the fact that none of them were ringed in Lapland, makes this exceptional. On the other hand, fewer terns, Lesser lack-backed Gulls Larus fuscus and nest-box birds (including Pied Flycatcher Ficedula hypoleuca, Great Parus major and lue Tits P. caeruleus were ringed than usual. Greenfinches arduelis chloris suffered from a trichomoniasis outbreak. The disease is caused by a flagellate protozoan Trichomonas gallinae, and apparently a significant proportion of the Finnish Greenfinches died during the outbreak. This is indicated by a drop in numbers of ringed Greenfinches: in 2008, in total 7,403 adults were ringed and in only 4,093, which is close to the ringing numbers of the early 1990s for this otherwise increasing species. The ringing totals of the bird observatories dropped: compared to 2008, almost 15,000 fewer birds were ringed. This decline can to a great extent be explained by the poor manning situation of observatories operating on remote islands. In spring, 9,094 birds were ringed, of which 2,121 were Robins Erithacus rubecula and 1,766 Willow Warblers Phylloscopus trochilus. The autumn migration was characterized by a massive irruption of oal Tits Parus ater with 4,194 individuals ringed at bird observatories. lso owls were on the move: for example 295 Tengmalm s Owls egolius funereus, 161 Pygmy Owls and 107 Longeared Owls sio otus were ringed. uring, a total of 33,126 ringing recoveries were added to the ring recovery database (locations are mapped in fig. 3). Twenty-four recoveries were reported from south of the equator: 22 ommon Terns Sterna hirundo, one Honey uzzard Pernis apivorus and one Osprey Pandion haliaetus. Most recoveries concern live birds (30,818), of which 4,897 were Great Tits, 4,617 Lesser lack-backed Gulls and 3,180 lue Tits. total of 427 ringed birds were found killed, most of those killed in Finland were Herring Gulls Larus argentatus (c. 300) and from those killed abroad, most were Great ormorants (46). New longevity records were set by several species, such as Whooper Swan ygnus cygnus (24 years and 2 months), White-tailed Eagle Haliaeetus albicilla (25 years and 8 months), Temminck s Stint alidris temminckii (14 years), Redshank Tringa totanus (18 years), ommon Murre Uria aalge (30 years and 11 months) and Tawny Owl (22 years and 5 months). The last one was not only the oldest Finnish Tawny Owl so far, but apparently also the oldest of the world! Other interesting recoveries include a ean Goose nser fabalis which was ringed in Utajärvi, northern LINNUT VUOSIKIRJ 133

7 Rengastusvuosi Finland on 1 ugust 1985 and shot at Novayja Zemlya 11 years later 1,668 kilometres away, and a Kestrel that was ringed as a nestling at Pihtipudas, entral Finland on 25 June 2008 and found dead at anc rquin, Mauritania, on 5 May 5,800 kms away. The Sand Martin Riparia riparia was the project species of irdlife Finland in. In total 67,620 Sand Martins have been ringed in Finland during 1968 (Fig. 4), but only 49 recoveries have been received from abroad. From frica, there are seven recoveries (Fig. 5). The organization of the Finnish Museum of Natural History was renewed in autumn with the launching of teams. The Ringing centre and the Raptor monitoring scheme now belong to the Monitoring team. The web site of the team is: monitoring/index.htm The head of the Finnish Museum of Natural History, professor Juhani Lokki, retired on 1 March His successor is r. Leif Schulman. New tools for adding data to the ringing database were finally launched with the introduction of Lintuvaara a web page where ringers can upload their ringing and recovery files, and the staff of the ringing centre can archive the data sets. Recovery reports for ringers can also be downloaded from the site, thus saving a lot of paper and effort. In the near future the pages will be enhanced to include users such as ringing centers abroad and laymen who report ring recoveries. The first part of the Finnish ringing atlas is now at a page-processing stage, and it will probably be published in the summer. Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä. Löytö on kelpuutettu mukaan, mikäli lintu löydetty kuolleena tai rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta kulunut vähintään 3 kk tai matkaa rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta kertynyt yli 10 km. Huom! en ja alalajien osalta on noudatettu EURINGin käyttämää lajiluetteloa (ks. ppendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries (only those in which (i) the bird was found dead or (ii) the bird was found alive but time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at least 10 km) in Finland Please note that the species and subspecies list follows that of EURING (see = number of nestlings ringed in, = number of full-grown birds ringed in, = total number of birds ringed in, = number of birds recovered during, E = number of birds ringed in 1913, F = number of recoveries in Rengastettuja v Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica merikanjääk. Gavia immer Jääkuikka Gavia adamsii Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkku-u. Podiceps auritus Suula Sula bassana Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara otaurus stellaris Harmaahaikara rdea cinerea Kymyjoutsen ygnus olor Pikkujoutsen ygnus columbianus Laulujoutsen ygnus cygnus Metsähanhi nser fabalis Lyhytnokkah.. brachyrhynchus Tundrahanhi nser albifrons Kiljuhanhi nser erythropus Merihanhi nser anser Tiibetinhanhi nser indicus Kanadanhanhi ranta canadensis Valkoposkih. ranta leucopsis Sepelhanhi ranta bernicla Punakaulah. ranta ruficollis Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinis. ix galericulata Haapana nas penelope Harmaasorsa nas strepera Tavi nas crecca Sinisorsa nas platyrhynchos Jouhisorsa nas acuta Heinätavi nas querquedula Lapasorsa nas clypeata Punasotka ythya ferina Tukkasotka ythya fuligula Lapasotka ythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis llihaahka Polysticta stelleri lli langula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä ucephala clangula Rengastettuja v Uivelo Mergus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Mehiläish. Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuoh. ircus aeruginosus Sinisuohaukka ircus cyaneus rosuohaukka ircus macrourus Niittysuoh. ircus pygargus Kanahaukka ccipiter gentilis Varpushaukka ccipiter nisus Hiirihaukka uteo buteo Piekana uteo lagopus Pikkukiljukotka quila pomarina Kiljukotka quila clanga Maakotka quila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkah. Falco vespertinus mpuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Pyy onasa bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus mutus Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen oturnix coturnix Fasaani Phasianus colchicus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva Kääpiöhuitti Porzana pusilla Ruisrääkkä rex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus ropääskykahl. Glareola nordmanni Pikkutylli haradrius dubius Tylli haradrius hiaticula LINNUT VUOSIKIRJ

8 Rengastusvuosi Rengastettuja v Mustajalkatylli h. alexandrinus Keräkurmitsa h. morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri alidris canutus Pulmussirri alidris alba Pikkusirri alidris minuta Lapinsirri alidris temminckii Palsasirri alidris melanotos Kuovisirri alidris ferruginea Merisirri alidris maritima Suosirri alidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites subruficollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Heinäkurppa Gallinago media Lehtokurppa Scolopax rusticola Mustapyrstök. Limosa limosa Punakuiri Limosa lapponica Pikkukuovi Numenius phaeopus Isokuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi ctitis hypoleucos Karikukko renaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus Merikihu S. parasiticus Tunturikihu S. longicaudus Pikkulokki Larus minutus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Isolokki Larus hyperboreus Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla Räyskä Sterna caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sterna albifrons Mustatiira hlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki lca torda Riskilä epphus grylle Pikkuruokki lle alle Lunni Fratercula arctica Kesykyyhky olumba livia Uuttukyyhky olumba oenas Sepelkyyhky olumba palumbus Turkinkyyhky Streptop. decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur Idänturturik. S. orientalis Käki uculus canorus Tornipöllö Tyto alba Huuhkaja ubo bubo Tunturipöllö Nyctea scandiaca Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucid. passerinum Rengastettuja v Minervanpöllö thene noctua Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö sio otus Suopöllö sio flammeus Helmipöllö egolius funereus Kehrääjä aprimulgus europaeus Tervapääsky pus apus Kuningaskal. lcedo atthis Harjalintu Upupa epops Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäätikka Picus canus Palokärki ryocopus martius Käpytikka endrocopos major Valkoselkätikka. leucotos Pikkutikka endrocopos minor Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanoc. bimaculata Lyhytvarvaskiuru alandrella brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru lauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky elichon urbica Isokirvinen nthus richardi Mongoliank. nthus godlewskii Nummik. nthus campestris Taigakirvinen nthus hodgsoni Metsäkirvinen nthus trivialis Tundrakirvinen nthus gustavi Niittykirvinen nthus pratensis Lapinkirvinen nthus cervinus Luotokirvinen nthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla flava Sitruunavästär. Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi ombycilla garrulus Koskikara inclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella Mustakurkkur. Prunella atrogularis lppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli L. megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Ph. phoenicurus Vuorileppälintu Ph. erythrogaster Pensastasku Saxicola rubetra Mustapäätasku Saxicola torquata rotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku O. pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica avikkotasku Oenanthe deserti Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula LINNUT VUOSIKIRJ 135

9 Rengastusvuosi Rengastettuja v Rengastettuja Taigarastas Turdus obscurus Mustakaular. Turdus ruficollis Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkal. Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Ruokosirkkal. L. luscinioides Sarakerttunen croceph. paludicola Ruokokerttunen. schoenobaenus Kenttäkerttunen. agricola Viitakerttunen. dumetorum Luhtakerttunen. palustris Rytikerttunen. scirpaceus Rastaskerttun.. arundinaceus Vaaleakultarinta Hippolais pallida Pikkukultarinta Hippolais caligata Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia cantillans Kääpiökerttu Sylvia nana Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääk. Sylvia atricapilla Idänuunilintu Phyllosc. trochiloides Lapinuunilintu Ph. borealis Hiippiäisuunil. Ph. proregulus Taigauunilintu Ph. inornatus Siperianuunil. Ph. schwarzi Ruskouunilintu Ph. fuscatus Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli Sirittäjä Ph. sibilatrix Tiltaltti Ph. collybita Pajulintu Ph. trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipääh. R. ignicapillus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen egithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä erthia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Punapyrstölepinkäinen Lanius isabellinus Pikkulepink. L. collurio Mustaotsal. L. minor Isolepinkäinen L. excubitor Punapääl. L. senator Valko-otsal. L. nubicus Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica v Pähkinähakki Nucif. caryocatactes Naakka orvus monedula Mustavaris orvus frugilegus Varis orvus corone Korppi orvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Punakottarainen Sturnus roseus Varpunen Passer domesticus Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo F. montifringilla Keltahemppo Serinus serinus Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo arduelis chloris Tikli arduelis carduelis Vihervarpunen arduelis spinus Hemppo arduelis cannabina Vuorihemppo arduelis flavirostris Urpiainen arduelis flammea Tundraurp.. hornemanni Kirjosiipikäpyl. Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen arpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen occothraustes coccoth Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku alcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Taigasirkku Emberiza leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtös. Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku E. schoeniclus Harmaasirkku Miliaria calandra Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät Hybrids crris x crdum Pasdom x Pasmon Galmed x Galgal Hirrus x elurb Hirrus x Riprip Ficalb x Fichyp Tetrix x Teturo Parmon x Parcin Motfla x Motcit Saxtor x Saxrub Parmon x Parate Luslus x Lusmeg enmaj x enleu irmac x irpyg Sylatr x Sylbor arhor x armea Phopho x Phooch archl x arspi Parmon x Parcri Riprip x elurb ircya x cirmac Total LINNUT VUOSIKIRJ