Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo

2 2 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT ALLAS-ALUE Soiden lintulaskennat Vesi- ja rantalintulaskennat Kivennäismaiden lintulaskennat PUDASJÄRVEN NATURA-ALUE Vuoden 2008 laskentojen tavoite Vedenkorkeuden vaihtelu ja linnuston pesimäalueet Pudasjärven merkitys muuttolintujen levähdysalueena IIJOEN LUONNONUOMA TULOKSET ALLASALUE Soiden linnusto Järvien, lampien ja Mertajoen vesi- ja rantalintulajisto (liite 24) Kivennäismaiden linnusto PUDASJÄRVEN NATURA-ALUE Pudasjärven Natura-alue vesi- ja rantalintulajien elinympäristönä Vesi- ja rantalintulajisto vuonna Lintujen muutto vuonna IIJOEN LUONNONUOMAN VESISTÖALUEEN VESI- JA RANTALINTULAJISTO JOHTOPÄÄTÖKSET ALLASALUE PUDASJÄRVEN NATURA-ALUE Pesimälinnusto Pudasjärven Natura-alueen merkitys muuttolintujen levähdysalueena IIJOEN LUONNONUOMAN ALUEEN VESI- JA RANTALINTULAJISTO KIITOKSET KIRJALLISUUS Liite Liite Liite Liite 4a Liite 4b Liite 4c Liite 4d Liite 4e Liite 4f Liite 4g Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

3 Liite Liite Liite Liite 15a Liite 15b Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 22a Liite 22b Liite 22c Liite 22d Liite 22e Liite 22f Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

4 1 1. Johdanto Kyseessä on Pohjolan Voima Oy:n v teettämässä Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportissa mainittu täsmennetty linnustoselvitys (Pohjolan Voima 2007). Tutkimusalue käsittää Pudasjärven Natura-alueen, 584 ha ja allasalueen, 46 km 2 (liitteet 1 & 2). Pudasjärven Natura-alue liitettiin valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO) ns. ehdollisena alueena, jolle ei ole myönnetty LVO-tunnusta (Komiteanm. 1981). Allasalueen lähimmät linnustollisesti merkittävät Natura 2000 alueet ovat 2 km:n etäisyydellä lännessä Kärppäsuo-Räinänsuo sekä km:n etäisyydellä pohjoiseen Tyräsuo ja koilliseen Kaakkurinrimmet. Iijoen luonnonuoman linnusto selvitetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen viranomaislausunnon (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008a) edellyttämällä riittävällä tavalla, jolloin selvitysalueet olivat Iijoen kevättulvista täysin riippuvaiset Naisjärvi, Isojärvi, Ypykkäjärvi, Ylä- Siikalampi, Ala-Siikalampi, Tuusanlampi, Pikku-Tuusanlampi, Kaakkurilampi ja Vasikkalampi (liite 3). Iijoen virtauoman rannat selvitetään osalta, jonka alueella ed. mainitut vesistöt Naisjärveä lukuun ottamatta sijaitsevat (liite 15b). Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastaa biologi (FM) Juha Repo. 2. Aineisto ja menetelmät Suomen ympäristökeskukselta saatiin tiedot allasalueen ja riittävän kattavasti myös lähialueen uhanalaisten lajien rekisteristä. Yhteyshenkilönä toimi biologi Heidi Kaipiainen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saatiin muuttohaukan ja maakotkan pesäpaikkatiedot. Yhteyshenkilönä toimi ylitarkastaja Tupuna Kovanen. Liitteiden 1 19 pohjakartta-aineisto on peräisin Maanmittauslaitoksen kansalaisen karttapaikka palvelusta (Maanmittauslaitos 2008). Kartat on laatinut Juha Repo Allas-alue 46 km 2 :n allasalueen pinta-alasta metsää on 50 % ja soita 35 % (Ramboll Finland Oy, julkaisematon tieto). 700 hehtaarin turvetuotantoalan osuus allasalueesta on 15 %. Alueen vesistöt ovat hehtaarin laajuiset Mertajärvi, Matalalampi, viisi 1-5 hehtaarin laajuista lampea ja Mertajoki Soiden lintulaskennat Allasalueen mahdollisesti linnustollisesti merkittävät osa-alueet rajattiin ennen maastossa tehtäviä lintulaskentoja (liite 4a). Linjalaskenta on pesimälajiston koostumuksen selvittämiseksi melko tehoton menetelmä etenkin soilla. Laajoilla suoaluilla osa lajistosta jää etenkin yhden kerran linjalaskennassa havaitsematta (Turveteollisuusliitto 2002). Tämän vuoksi linjalaskennat tehtiin joka osa-alueella kahteen kertaan. Linjalaskentareitit ovat liitteissä 4b-g. Osa-alueet ovat allasalueen soita. Osa-alueilla tehtiin kaksi laskentaa maalintujen linjalaskentamenetelmällä (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2007, Rajasärkkä 2005). Ensimmäinen laskenta tehtiin muuttoaikana toukokuussa. Toisen laskennan ajankohta oli pesimäaika. Pesimäaikana havaintomäärän yksikkö on lintupari, ei yksilö. Myös muuttoaikana havaintomäärän yksikkö on lintupari, paitsi muuttoparvissa, joiden havaintoyksikkö on lintuyksilö. Kunkin lajin havaintomäärästä lasketaan lajikohtaisia kuuluvuuskertoimia käyttäen lajien tiheydet (Väisänen ym. 1998, Rajasärkkä 2005). Kuuluvuuskertoimilla on mahdollista laskea tiheydet vain

5 2 maalintulajeille. Tiheydet (paria / km 2 ) lasketaan vain pesimäaikana tehtyjen laskentojen aineistoista. Jokaiselle lajille lasketaan parimäärän minimi- ja maksimiarviot selvitysalueelta Rajasärkän & Virolaisen (1994) menetelmällä. Tällöin minimiparimääräarvio saadaan kertomalla lajin tiheys (paria/km 2 ) tutkittavan alueen pinta-alalla. Maksimiarvio saadaan kertomalla parimäärän minimiarvio lajista riippuen lukuarvolla väliltä 1,4-2. Myös allasalueen länsiosiin rajoittuvan Kärppäsuo-Räinänsuon Naturaalueen itäpuolisilla soilla tehtiin linjalaskennat keväällä ja pesimäaikaan (liite 5). Jokaisen kevätlaskennan ajankohta oli Pesimäaikaiset laskennat tehtiin Laskennat tehtiin hyvällä laskentasäällä keväällä klo ja pesimäaikaan klo Linjalaskentojen lisäksi soiden linnustoa havainnoitiin laskentojen ulkopuolella kiertelemällä alueella linjalaskennan jälkeen tai eri päivinä. Pesimälinnuston koostumuksen selvittämiseksi riittävän kattava lisähavainnoinnit tehtiin Matalalamminsuolla, Jyskysuolla, Siliäsuolla ja Vengassuolla. Lisähavainnoinnit tehtiin klo Vesi- ja rantalintulaskennat Allasalueen järvet ja lammet laskettiin pistelaskentamenetelmällä ja Mertajoki kiertolaskennalla (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2007, Koskimies 1994). Yhdestä tai muutamasta pisteestä järven tai lammen rannalta havainnoidaan koko vesialue niin kattavasti, että jokainen kohta vesialueesta tulee havainnoiduksi. Havaintoalueet ovat liitteessä 6. Mertajärvestä laskevan Mertajoen suvantolaajentumien vesi- ja rantalinnut havainnoitiin jokaisen suvannon etelärannalta (liite 7). Samalla käveltiin myös Mertajoen rannoilla n. 9 km havainnoiden jokivarren linnustoa. Mertajoen suvantojen vesi- ja rantalintujen laskenta sekä järvien ja lampien vesilintujen pistelaskennat tehtiin Tämän lisäksi Mertajärvellä tehtiin pistelaskenta myös Laskennat tehtiin hyvällä laskentasäällä klo Kivennäismaiden lintulaskennat 46 km 2 :n allasalueen pinta-alasta metsää on 50 %. Metsäpinta-alasta nuorten kasvatusmetsien osuus on 40 % ja taimikoiden 30 %. Varttuneita kasvatusmetsiä on 25 %, ja uudistuskypsää metsää on alle 6 % (Ramboll Finland Oy, julkaisematon tieto). Puuston ikärakenteeltaan nuorten metsämaa-alueiden lintulajiston monimuotoisuus on paljon pienempi kuin luonnontilaisten vanhojen metsien (Mönkkönen ym. 1999, Väisänen ym. 1998). Allasalueen kivennäismaiden lintulajisto ja lajien runsaudet arvioitiin linjalaskennalla (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2007, Rajasärkkä 2005). 13,5 km:n linjalaskentareitti suunniteltiin etukäteen siten, että se kulkee tasapuolisesti eri-ikäisissä metsissä siinä suhteessa, kuin ne pinta-aloiltaan allasalueelle jakautuvat. Pinta-alaltaan vähäisissä uudistuskypsissä metsissä ei erikseen laskettu linjalaskentareittiä, vaan reitti sivusi uudistuskypsän metsän osa-alueita (liite 8.) Reittiä kuljetaan laskennassa hidasta kävelyvauhtia. Havainnot merkitään muistiin erikseen 25 m laskijan molemmin puolin pääsaralta ja tätä kauempaa apusaralta. Pää- ja apusaran havainnot lasketaan yhteen tutkimussaran havainnoiksi. Suomessa on kehitetty menetelmä, jolla lintulajien tiheydet voidaan lajikohtaisia kuuluvuuskertoimia käyttämällä arvioida huomattavasti pääsarkaa laajemmalta alueelta (Väisänen ym. 1998). Kuuluvuuskertoimet poimittiin Metsähallituksen käytössä olevasta linjalaskentamateriaalista (Rajasärkkä 2005). Linjalaskennat tehtiin klo hyvällä laskentasäällä.

6 Pudasjärven Natura-alue Vuoden 2008 laskentojen tavoite Tavoitteena oli vedenkorkeuden vaihtelulle alttiiden vesi- ja rantalintulajien reviirien kartoittaminen ja pesäpaikkojen etsiminen. Pudasjärven Natura-alueella on tehty vesilintujen kiertolaskennat vuosina 1999 ja Laskentojen tulokset ovat liitteessä 20. Vuosien 1999 ja 2004 laskentojen lajistosta tulvaniitylle pesän rakentavat jouhisorsa (Anas acuta) ja tukkasotka (Aythya fuligula). Sinisorsa (Anas platyrhynchos) voi rakentaa pesän myös metsään, ja myös haapana (Anas penelope) voi pesiä kaukana vesirajasta. Tavi (Anas crecca) pesii etenkin metsäojien varsilla (Hyytiä ym. 1983, Väisänen ym. 1998). Suomen ympäristökeskukselta saatiin Pudasjärven Natura-alueen uhanalaisten lajien rekisteritiedot. Yhteyshenkilönä toimi biologi Heidi Kaipiainen Vedenkorkeuden vaihtelu ja linnuston pesimäalueet Pesivä vesi- ja rantalinnusto selvitettiin 22.5., 5.6. ja tehdyillä kiertolaskennoilla, sekä 5. ja myös kartoituslaskennoilla (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2007, Koskimies 1994). Kiertolaskennoissa käytettiin apuna soutuvenettä ja sähköperämoottoria kiertolaskennassa havainnoitiin vesilintulajien reviirit ja myös rantalintulajistoa koko Natura-alueelta. Käytössä ovat tiedot eri luontotyyppien jakautumisesta Pudasjärven Natura-alueelle (Ramboll Finland, julkaisematon tieto). Kartoituslaskennassa ranta-alueella kävellään siten, että mikään osa havainnointialueesta ei jää yli m etäisyydelle havainnoijasta. Vesi- ja rantalinnuston kartoituslaskennat tehtiin 5.6. ja maisemaltaan riittävän avoimilla tulvaniityillä ja vaihettumissuo-rantasoilla (liitteet 9, 10 & 11). Vesilintulajien pesiä etsittiin kulkusuunnassa (20) m kävelylinjoin kartoituslaskentaalueilta. Myös Natura-alueen eteläosassa tehtiin kartoituslaskenta (liite 12). Laskennat ja pesien etsintä tehtiin klo hyvällä laskentasäällä. Pudasjärven vedenkorkeustiedot (mmpy) ovat Pohjolan Voimalta ja Suomen ympäristökeskukselta (Pohjolan Voima 2008, Suomen ympäristökeskus 2008) Pudasjärven merkitys muuttolintujen levähdysalueena Asanti ym. (2003) määrittelee kriteerit, joilla muuttolintujen levähdysalueet luokitellaan kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin alueisiin. Pudasjärvi ei ollut vapautunut jääpeitteestä , jolloin ainoat sulavesialueet olivat pohjois-osan kaksi 10 hehtaarin laajuista aluetta, sekä eteläosan Mursunlammen 5 hehtaarin alue. Kevätmuuttoa havainnoitiin Pudasjärven lintutornilta ja Mursunlammella (liitteet 13 & 14). Kevättulva ei ollut alkanut vielä Jäät olivat lähteneet koko järveltä , jolloin vedentaso oli 109,5 (Suomen ympäristökeskus 2008). Kevätmuutolla järvellä lepäilevien lintulajien lukumäärät laskettiin kiertämällä Pudasjärven osa-alueet venettä ja perämoottoria apuna käyttäen. Laskennat tehtiin klo hyvällä laskentasäällä Iijoen luonnonuoma tehtiin vesilintujen pistelaskennat Tuusanlammella, Pikku-Tuusanlammella, Kaakkurilammella ja Vasikkalammella (liite 15a). Vesilintujen kiertolaskenta tehtiin Iijoen virtaavan pääuoman osalla, Ala-Siikalammella, Ylä-Siikalammella, Isojärvellä ja Ypykkäjärvellä (liite 15b). Laskennoissa noudatettiin yleistä ohjeistusta (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2007, Koskimies 1994). Kiertolaskennoissa apuna käytettiin soutuvenettä ja sähköperämoottoria. Pistelaskennassa vesialue havainnoidaan järven tai lammen rannalta yhdestä tai useammasta pisteestä. Tällöin yhden

7 4 laskentakerran aikana koko vesialue havainnoidaan kiikaria ja kaukoputkea apuna käyttäen kattavasti. Laskennat tehtiin hyvällä laskentasäällä klo Ajoittainen räntäsade ei haitannut näkyvyyttä järvien ja lampien pistelaskennoissa, vaan vesialueet kyettiin havainnoimaan rantavyöhykkeitä myöten ja tehdyillä laskennoilla arvioitiin vesistöjen merkitys pesivälle vesi- ja rantalintulajistolle. Laskennat toistettiin pistelaskentamenetelmällä ja Toistolaskennassa huomioitiin vain ne vesistöt, joiden lajisto ensimmäisessä laskennassa oli merkittävin. Nämä vesistöt ovat matalia, sekä rannoiltaan pensaikkoisia ja umpeenkasvavia. Maastoarvioinnin lisäksi arvioitiin veden syvyyttä ilmakuva-aineistosta (Maanmittauslaitos 2008). Toistolaskentaa ei tehty Vasikkalammella, Ala-Siikalammella eikä Iijoen virtauoman osalla. Naisjärven linnusto arvioitiin kahteen kertaan tehdyllä kiertolaskennalla ja Jokaisessa Iijoen luonnonuoman alueen vesi- ja rantalintulaskennassa keskityttiin vesilintulajiston havainnointiin, jolloin kaukoputkella pyrittiin havainnoimaan mahdollisimman laajat alueet käymättä osassa kaukoputkella havainnoituja vesialueita. Isojärven laskennoissa todettiin mahdollisia pesiviä naurulokkeja (Larus ridipundus) ja pikkulokkeja (Larus minutus), minkä vuoksi Isojärvellä ja myös Ypykkäjärvellä tehtiin kolmas laskenta pistelaskentamenetelmällä Tulokset 3.1. Allasalue Soiden linnusto Allasalueella tehtiin linjalaskennat kuudella kartan avulla etukäteen linnustollisesti merkittävimmiksi arvioiduilla osa-alueella (liite 4a). Laskennat tehtiin jokaisella alueella samalla menetelmällä kahteen kertaan. Ensimmäinen laskenta tehtiin kevätmuuttoaikaan Toisen laskennan ajankohta oli , jolloin pesimälajisto on jo reviireillään ja muuttokausi päättynyt. Pesimäaikana havainnon yksikkö on lintupari, ei yksilö. Myös muuttoaikana havainnon yksikkö on lintupari, paitsi muuttoparvissa, joiden havaintoyksikkö on lintuyksilö. Kevätmuuton ajan laskentojen tulokset esitetään kuuden osa-alueen yhteistuloksena (liite 21). Allasalueen ulkopuolisen linjalaskentareitin kevätmuuttoja pesimäajan laskentatuloksia ei ole laskettu allasalueen kuuden osa-alueen yhteistulokseen (liitteet 5 & 23). Pesimäajalta esitetään sekä allasalueen osa-alueiden yhteistulos, että myös osa-alueiden tulokset erikseen (liitteet 22a - f). Osa-alueista Siliäsuon ja Vengassuon tulokset käsitellään yhdessä. Länsiosan Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueeseen rajoittuvien soiden linnusto esitetään omassa kappaleessaan (s.7; Länsiosan Natura-alueeseen rajoittuvat suot). Lajikohtaisilla kuuluvuuskertoimilla laskettiin lajien tiheydet (paria/ km 2 ) pesimäajan linjalaskentatuloksista. Lajin minimiparimääräarvio saadaan kertomalla tiheys (paria/km 2 ) tutkittavan alueen pinta-alalla. Lajin parimäärän maksimiarvio saadaan kertomalla minimiarvio lajista riippuen luvulla 1,4-2. Allasalueen kuuden osa-alueen laskentojen parien ja yksilöiden havaintojen yhteismäärä oli kevätmuuton aikaan 369. Pesimäaikaan parimäärä oli yhteensä 272. Allasalueen kevään laskentojen lajimäärä oli 35. Pesimäaikana se oli 36. lajien Soiden linjalaskentojen vesilintulajit Linjalaskenta on tarkoitettu maalintulajien tiheysarviointeihin. Linjalaskennoissa havaitaan myös vesilintulajeja, jos linjalaskentareitillä on vesialueita. Myös suot ovat eräiden lajien elinympäristö. Kevään laskennoissa havaittiin tavi (Anas crecca) ja telkkä (Bucephala clangula) (liite 21). Kevään linjalaskennan viisi laulujoutsenen (Cygnus cygnus) havaintoa ovat melko varmasti pesimättömiä

8 5 yksilöitä, joita esiintyy touko-kesäkuussa erilaisilla kosteikoilla. Laulujoutsen on näkyvä pesäpaikallaan, minkä vuoksi pesinnät varmistetaan avosoiden linjalaskennoissa helposti. Allasalueen länsireunalta on pesimähavainto laulujoutsenesta. Hautova emo havaittiin linjalaskennassa. Pesäpaikka käytiin tarkastamassa , jolloin poikaset olivat jo kuoriutuneet. Munankuorien poikaskalvot olivat tuoreet, mikä on varma todiste saman vuoden pesinnästä. Pesän sijainti on liitteessä 5. Soiden linnusto kevätmuuton aikana Keväällä eniten eroavat runsauksiltaan pesimäajasta teeren (Tetrao tetrix), niittykirvisen (Anthus pratensis), peipon (Fringilla coelebs) ja järripeipon (Fringilla montifringilla) havaintomäärät, jotka ovat 2-3 kertaa suuremmat kuin pesimäajan parimäärät (liite 21). Teerellä ero on viisinkertainen, mikä selittyy lajin paremmalla havaittavuudella keväällä sen kuuluvan soidinäänen takia. Kuuluvan laulun takia myös peipon ja järripeipon havaintomäärät ovat suuret, koska muuttoaikana pohjoiseen matkaavia koirasyksilöitä kerääntyy soiden reunametsiin esittämään reviirilauluaan. Niittykirvisiä esiintyy yleisesti 10 yksilön parvissa muuttoaikana, mutta pesimäaikaan parit ovat jakautuneet reviireilleen. Kahlaajalajeista kevätmuuton aikana havaittiin linjalaskennassa suunnilleen yhtä suuret määrät eri lajeja kuin pesimäaikana. Muuttoaikana ei havaittu etenkään merkittäviä kahlaajalajien parvia, vaan muutama parin, kolmen yksilön kahlaajalajin ryhmä, tai jo reviireilleen asettuneita kahlaajalajien pareja. Muuttoaikana havaittuja pesimälajeja ovat taivaanvuohi (Gallinago gallinago), valkoviklo (Tringa nebularia), kapustarinta (Pluvialis apricaria) ja liro (Tringa glareola). Mustaviklo (Tringa erythropus) ja metsäviklo (Tringa ochropus) havaittiin vain muuttoaikaan. Kevätmuuton aikaan kuovin (Numenius arquata) ja pikkukuovin (Numenius phaeopus) havaintomäärät olivat 3 paria. Pesimäaikana molempia kuovilajeja oli yksi pari. Soiden pesimälinnusto Runsain pesivä suolaji on niittykirvinen (Anthus pratensis), paria (liite 22a). Taivaanvuohen (Gallinago gallinago) parimääräarvio on 5-8. Liron (Tringa glareola) pesiväksi parimääräksi arvioitiin paria. Harvalukuisia 1-4 parin lajeja ovat kuovi (Numenius arquata), jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus), jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus), kapustarinta (Pluvialis apricaria), pikkukuovi (Numenius phaeopus) ja valkoviklo (Tringa nebularia). Niittykirvisen tiheys on 18 paria neliökilometrillä Jyskysuolla sekä Siliäsuon ja Vengassuon yhdistetyssä aineistossa (liitteet 22e & f). Näiden soiden pinta-alasta vetisen, rimpipintaisen nevan osuus on merkittävästi suurempi kuin muilla osa-alueilla, joiden niittykirvistiheydet jäävät 2-3 pariin neliökilometriä kohti (liitteet 22b-d). Muilla alueilla kuin Jyskysuolla, Siliäsuolla ja Vengassuolla avosuot ovat enimmäkseen karuja ja kuivia nevoja, joilla kasvaa osaksi harvakseltaan rämemäntyä. Matkasuon alueesta kivennäismaiden osuus on merkittävä. Matkasuon linnuston pesimäajan suojeluarvo on muita alueita huomattavasti pienempi (liite 22d). Allasalueen soiden linjalaskennoissa havaittiin runsaasti myös metsälajeja. 2-4 neliökilometrin laajuisilla osa-alueilla metsänreunat ovat avosuoalueen linjalaskennassa äänihavaintojen kantaman etäisyydellä laskijasta. Linjareitin varrella myös etenkin Vasikkasuon ja Matkasuon kivennäismaat, sekä ainakin jokaisen koealan avosoiden reunojen puustoiset suot, lisäävät metsälajien elinympäristön osuutta alueen pinta-alasta. Osa-alueiden lajiston kokonaistiheydestä, 51 paria neliökilometrillä, metsälajien osuus on kaksi kolmasosaa. Runsain metsälaji on pajulintu (Phylloscopus trochilus), jonka tiheys on 9,9 paria/km parin tiheys on metsäkirvisellä (Anthus trivialis), peipolla (Fringilla coelebs), järripeipolla (Fringilla montifringilla) ja punarinnalla (Erithacus rubecula) (liite 22a).

9 6 Soiden pesimälinnusto osa-alueittain Osa-alue A; Vasikkasuo (liite 22b) Alueen länsiosa on karua nevaa, jossa kasvaa osaksi rämemäntyä. Itäosassa on avointa nevaa, joka on pohjoisosaltaan myös vetistä ja rimpipintaista. Itäosa on suurelta osin rämettä, jossa on kelottunutta rämemäntyä. Runsain laji on pajulintu (Phylloscopus trochilus) tiheydellä 12,3 paria / km 2. Parimääräarviona pajulintuja on Vasikkasuon osa-alueella paria. Harvalukuisempia ovat melko yhtä runsaat järripeippo (Fringilla montifringilla), metsäkirvinen (Anthus trivialis), peippo (Fringilla coelebs), talitiainen (Parus major) ja vihervarpunen (Carduelis spinus). Aluetta leimaa kahlaajalajien puuttuminen. Kurjella (Grus grus) oli 2 poikasta itäosan pohjoisosan rimmikolla. Suolajeista niittykirvisiä (Anthus pratensis) on 6-9 ja pensastaskuja (Saxicola rubetra) 5-7 paria. Pajusirkun (Emberiza schoeniclus) 6-10 parin elinympäristöä on myös soiden reunojen tuntumassa virtaavan Mertajokivarren pensaikot. Koealan linnuston kokonaistiheys on 71,6 paria neliökilometrillä ja parimääräarvio Osa-alue B; Matalalamminsuo (liite 22c) Matalalamminsuo on karuhkoa nevaa. Paikoin on erittäin vähän vetisiä rimpiä. Allasalueen linjalaskentojen ainoat keltavästäräkit (Motacilla flava) havaittiin Matalalampeen laskevan ojan ympäristön kitukasvuista mäntyä ja koivua kasvavalla suobiotoopilla. Lajin 5 havaitun parin määrästä lajikohtaista kuuluvuuskerrointa käyttämällä laskettu koealatiheys, 13,8 paria/km 2, on varmastikin yliarvioitu, koska lajin parit kerääntyvät jo kaukaa pienelle alueelle varoittelemaan laskijan ympärille. Lajiston kokonaistiheys on 46 paria neliökilometrillä. Kokonaisparimääräarvio on Alueen muita suolajeja ovat 2 paria kapustarintoja (Pluvialis apricaria), 2 paria liroja (Tringa glareola), sekä niittykirvisiä (Anthus pratensis), pajusirkkuja (Emberiza schoeniclus), pensastaskuja (Saxicola rubetra) ja taivaanvuohia (Gallinago gallinago) kutakin 1 pari. Lajikohtaisin kuuluvuuskertoimin laskettu suolajiston kokonaistiheys ilman keltavästäräkin tiheyttä on 12,1 paria /km 2, josta laskettu parimääräarvio on Metsälajien parimäärä on Runsaimmat metsälajit ovat pajulintu (Phylloscopus trochilus), peippo (Fringilla coelebs) ja metsäkirvinen (Anthus trivialis). Osa-alue C; Matkasuo (liite 22d) Alueen suot ovat karua nevaa. Linjalaskentareitillä ei ollut vetisiä rimpiä juuri ollenkaan. Suolajeja ovat vain niittykirvinen (Anthus pratensis), taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja valkoviklo (Tringa nebularia), joiden yhteenlaskettu osuus lajiston kokonaistiheydestä, 31,7 paria/km 2, on vain 2,5 paria/km 2. Alueen muita koealoja pienempi lajiston suojelupistearvo johtuu suolajien pienestä määrästä ja harvalukuisuudesta. Pajulinnun (Phylloscopus trochilus) tiheys on 10,7 paria / km 2. Osa-alueen pintaalasta on kivennäismaita suhteellisesti enemmän kuin muiden osa-alueiden pinta-aloista. Metsälaji punarinta (Erithacus rubecula) on pajulinnun jälkeen selvästi toiseksi runsain laji. Sen tiheys on 6,9 paria / km 2. Osa-alue D; Jyskysuo (liite 22e) Linjalaskentareitillä havaittiin niittykirvisiä 7 paria (Anthus pratensis). Lajin tiheys on 17,5 paria neliökilometrillä. Jyskysuo on kauttaaltaan avosuota. Paikoin on selvärajaisia jänteitä ja avovesirimpiä. Suolla esiintyy vetisten rimpisoiden laji, jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus). Myös liro (Tringa glareola) on alueen suolaji. Metsälajien tiheys 35,3 paria/km 2 on lajiston kokonaistiheydestä kaksi kolmannesta. Sekä peipolla (Fringilla coelebs) että pajulinnulla (Phylloscopus trochilus) tiheys on yhtä suuri, 7 paria/km 2. Metsäkirvisiä (Anthus trivialis) on 4,1 p/km 2, leppälintuja (Phoenicurus phoenicurus) 2,8

10 7 p/km 2 ja punarintoja (Erithacus rubecula) 3,1 p/km 2. Melkein yhtä runsaita ovat myös hömötiainen (Parus montanus) ja järripeippo (Fringilla montifringilla). Länsiosan Natura-alueeseen rajoittuvat suot Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alue on 2-3 km etäisyydellä allasalueen länsirajasta. Koealoista Siliäsuo ja Vengassuo sijoittuvat allasalueen länsirajalle. Allasalueen länsireunan ja Kärppäsuo-Räinänsuon Naturaalueen väliselle alueelle suunniteltiin 4 km Puronlatva-Kärppäsuon linjalaskentareitti (liite 5). Osa-alueet E ja F; Siliäsuo ja Vengassuo (liite 22f) Siliäsuon ja Vengassuon laskentatulokset käsitellään yhdessä, koska Vengassuolla linjalaskentareittiä oli vain 1 km. Kokonaistiheys on 52,2 paria neliökilometrillä. Runsain laji on niittykirvinen (Anthus pratensis), jonka tiheys on 18,4 paria neliökilometrillä. Liron (Tringa glareola) tiheys on 2,6 paria / km 2. Muita suolajeja, jänkäkurppaa (Lymnocryptes minimus), pikkukuovia (Numenius phaeopus), kuovia (Numenius arquata), valkovikloa (Tringa nebularia), pensastaskua (Saxicola rubetra) ja kurkea (Grus grus) on jokaista alle 1 pari/ km 2. Sekä Siliäsuon että Vengassuon pinta-alasta suurin osa on suolajeille sopivaa elinympäristöä, avointa ja paikoin vetistä nevaa, jonka reunoilla on harvapuustoista rämettä. Siliäsuon osa-alue on rajattu siten, että osa-alueen itäosassa on myös puustoista aluetta. Suolajien parimääräarvio on , josta parimäärästä niittykirvisiä on Puronlatva-Kärppäsuo (liite 23) Allasalueen länsirajan ulkopuolelle suunniteltiin linjalaskentareitti, joka sijoittuu Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueeseen rajoittuviin soihin. Alueen suot ovat laaja-alaisempia avosoita kuin allasalueen suot. Runsain laji on niittykirvinen (Anthus pratensis), jonka tiheys on 26,0 paria neliökilometrillä. Suolajeja ovat myös jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus), kuovi (Numenius arquata), kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), pensastasku (Saxicola rubetra), pajusirkku (Emberiza schoeniclus), pikkukuovi (Numenius phaeopus), taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja valkoviklo (Tringa nebularia). Muiden kuin liron tiheydet ovat 1 pari neliökilometrillä tai vähemmän. Liron tiheys on 5,9 paria neliökilometrillä. Metsälajeista linjalaskentareitillä pajulinnun (Phylloscopus trochilus) ja peipon (Fringilla coelebs) tiheydet ovat 6 8 paria/ km 2. Lajiston kokonaistiheys on 59,1 paria/ km 2. Lajien määrä on Järvien, lampien ja Mertajoen vesi- ja rantalintulajisto (liite 24) Mertajärvi Mertajärven vesi- ja rantalintulajisto laskettiin ja pistelaskentamenetelmällä. Järvi on karurantainen. Vain järven länsipäässä, Mertajoen alkukohdassa, rannat ovat enimmillään 50 m levyistä soistumaa. Rantalintulajisto ei ole monimuotoinen. Vesi- ja rantalintulajien parimäärä on 8. Ainakaan laulujoutsen (Cygnus cygnus) ei pesi järvellä, vaan alueella esiintyi pesimätön pari. Muut lajit ovat kurki (Grus grus), tavi (Anas crecca), sinisorsa (Anas platryrhynchos), taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus) kalasääski (Pandion haliaetus) lensi järven suuntaisesti länteen päin. Laji havaittiin vasta kun se oli jo siirtymässä kauemmaksi järvialueelta. Suoraa havaintoa ei ole yksinomaan kalaravintoa hyödyntävän lajin saalistuksesta Mertajärvellä. Yksilö kuitenkin lensi melko matalalla, metrissä, joten Mertajärvi on osa kalasääsken saalistusaluetta.

11 8 Mertajoki Mertajoki on kapea, pääosin 5-10 m levyinen Mertajärven laskujoki. Joessa on enimmillään m levyisiä suvantolaajentumia. Mertajoen vesi- ja rantalintulajisto laskettiin kävelemällä joen rannoilla noin 9 km. Suvantojen parimäärä on 9. Lajit ovat rantasipi (Actitis hypoleucos), tavi (Anas crecca), pohjansirkku (Emberiza rustica), pajusirkku (Emberiza schoeniclus), taivaanvuohi (Gallinago gallinago), kurki (Grus grus) ja liro (Tringa glareola). Muissa osissa Mertajokea kuin suvantojen rannoilla havaittiin pesimätön laulujoutsenen (Cygnus cygnus) pari, yksi pari rantasipiä, kaksi paria taveja, 7 paria pajusirkkuja, ja Suomessa harvinainen laji pikkusirkku (Emberiza pusilla). Matalalampi Matalalammen vesi- ja rantalintulaskenta tehtiin pistelaskentamenetelmällä. Lajit ovat sinisorsa (Anas platyrhynchos) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus), joita molempia oli yksi pari. Vesilinnustoa havainnoitiin vuonna 2008 myös Matalalamminsuon linjalaskennoissa. Pienet lammet Allasalueella on pinta-aloiltaan 1-5 hehtaarin laajuiset Jyskynlampi, Sivakkalampi, Kääpälampi, Nimetönlampi ja Paha-Mertanen. Lampien vesi- ja rantalintulajien parimäärä on yhteensä 3. Kääpälammella oli yksi pari tavia (Anas crecca) kuten myös Paha-Mertasella, missä oli myös yhden taviparin lisäksi yksi pari pajusirkkua (Emberiza schoeniclus) Kivennäismaiden linnusto Allasalueen kivennäismaat ovat enimmäkseen nuorta kasvatusmetsää. Uudistuskypsää vanhaa metsää on vain alle 6 % metsäpinta-alasta. Metsien lintulajisto laskettiin 13,5 km linjalaskennalla, jonka reitti on liitteessä 8. Lajimäärä on 37. Lajiston kokonaistiheys on 73,6 paria neliökilometrillä (liite 25). Runsaimmat lajit ovat pajulintu (Phylloscopus trochilus) ja peippo (Fringilla coelebs), joiden osuus on kaksi viidesosaa kokonaistiheydestä. Peippo on pajulintua harvalukuisempi. Keskenään yhtä runsaita, peipon tiheyttä 12,4 paria/km 2, harvalukuisempia lajeja on 7: Hippiäisen (Regulus regulus), metsäkirvisen (Anthus trivialis), pohjansirkkun (Emberiza rustica), punarinnan (Erithacus rubecula), talitiaisen (Parus major), metson (Tetrao urogallus) ja vihervarpusen (Carduelis spinus) tiheydet ovat 3-6 paria neliökilometrillä. Metson tiheys on melko suuri, 4,3 paria / km 2. Linjalaskentareitillä havaittiin laulava pikkusieppo (Ficedula parva). Elinympäristö on lajille tyypillistä ikärakenteeltaan uudistuskypsää kuusivaltaista metsää Pudasjärven Natura-alue Pudasjärven Natura-alue vesi- ja rantalintulajien elinympäristönä Pudasjärven veden pinnan korkeus (mpy) vaihteli selvitystyön aikana ollen ,1 m, ,0 m ja ,3 m Natura-alueen rannoilla vain pajukasvustot näkyivät vedentason yläpuolella, ja vesiraja ulottui tulvametsä-luontotyypin vyöhykkeelle. Tulvaniityt sijoittuvat lähes kokonaan alueen pohjoisosan jokisuistoihin. Liitteessä 9 ovat vedentason yläpuolella tai vedentasossa olleet vesi- ja rantalintulajien elinympäristöksi sopivat maisemaltaan riittävän avoimet kuivat ja vetiset tulvaniityt. Niiden linnusto havainnoitiin kartoituslaskennoilla, mikäli rannalla liikkuminen oli mahdollista, tai soutuvenettä apuna käyttäen rannan tuntumasta tulvaniityt olivat kauttaaltaan vedentason yläpuolella tehtiin kartoituslaskennat maisemaltaan riittävän avoimilla, vesi- ja rantalintulajien pesintään sopivilla tulvaniityillä (liite 10). Muilta osin Natura-alueen

12 9 tulvaniityt ovat yli 1,5 m korkeiden ja paikoin melko tiheiden pajukasvustojen (Salix sp.) valtaamat kartoituslaskenta tehtiin myös alueen eteläosan tulvaniityillä (liite 12). Natura-alueen lounaisja eteläosissa on ranta- ja vaihettumissuo luontotyyppiä. Tämän luontotyypin alueet olivat jo kokonaan vedentason yläpuolella Vesi- ja rantalintulajisto vuonna 2008 Vesilintulajit Vesilintulajien reviirit kartoitettiin 22.5., 5.6. ja tehdyillä kierto- ja kartoituslaskennoilla. Alueen lounaisosan Heinäjärven vesilintulajit laskettiin kiertolaskennalla vain , minkä lisäksi laskenta tehtiin pistelaskennalla. Koko Natura-alueen puolisukeltajasorsa-lajien (Anas sp.) parimäärä on 15, josta taveja (Anas crecca) on 6, haapanoita (Anas penelope) 4 ja jouhisorsia (Anas acuta) 3 paria (liite 26). Sinisorsaa (Anas platyrhynchos) ja heinätavia (Anas querquedula) on molempia yksi pari. Telkän (Bucephala clangula) parimäärä on 11, ja isokoskeloa (Mergus merganser) ja uiveloa (Mergus albellus) on yhdet parit. Laulujoutsenen (Cygnus cygnus) pesimätön pari havaittiin Kirkkojokisuiston itärannalla laulujoutsenen 6 yksilön parvi oli pohjoisosan lahdenpohjukassa. Pesimättömät yksilöt esiintyvät kesäisin parvissa. Haapana (Anas penelope) Haapanan parimäärä on 4 (liite 16). Pareiksi tulkittiin yksinäiset koiraat ( ) sekä erillään olevat parit ( ). Reviireistä yksi on lounaisosassa Heinäjärvellä, missä havaittiin yksinäinen koiras ja haapanakoiras ja naaras. Pohjoisosassa haapanoita havaittiin sekä että laskennoissa 3 paria. Lajista ei ole pesäpaikka- eikä poikuehavaintoja. Sinisorsa ja tavi (Anas platyrhynchos ja Anas crecca) Sinisorsanaaraat aloittavat haudonnan jo toukokuun alkupuolella. Sekä sinisorsan että tavin pesäpaikka voi sijaita metsässä kaukanakin vesirajasta havaittiin yksi pari sinisorsaa. Puolisukeltajasorsalajien (Anas sp.) koirasyksilöt voivat kerääntyä parviin tutkimusaluetta laajemmin, koska ne hakeutuvat parviin naaraiden aloitettua haudonnan. Hietajokisuistossa havaittiin kolmen koirassinisorsan parvi Taveja laskettiin paria ja paria. Tavipareja havaittiin eri osissa alueen rantoja. Heinätavi ja jouhisorsa (Anas querquedula ja Anas acuta) Heinätavikoiras havaittiin alueen koillis-osassa Hietajokisuistossa. Se havaittiin matalassa lennossa, mahdollisesti läheltä avovesilampareesta lentoon lähteneenä. Heinätavi lensi m etäisyydelle laskeutuen jokisuiston toiselle lampareelle. Heinätavinaaraasta ei ole havaintoa. Laji on Pohjois-Suomessa harvinainen pesijä. Yleisen Pohjois-Suomen sorsalajin, jouhisorsan, parimäärä on 3. Lajista on kaksi poikuehavaintoa (liite 17). Kirkkojokisuiston poikueen 5 untuvikkoa olivat korkeintaan yhden viikon ikäiset. Itäosan Kainuanrimpi-lahdelman poikue oli vanhempi, 1-2 viikon ikäinen, koska 7 poikasella nokat olivat jo kasvaneet aikuisikäisen jouhisorsan nokan muotoon. Kahlaajalajit Kartoitusten tuloksena alueilla ei ollut muiden kahlaajalajien kuin taivaanvuohen (Gallinago gallinago), rantasipin (Actitis hypoleucos), kuovin (Numenius arquata) ja valkoviklon (Tringa nebularia) reviirejä ei kahlaajalajeille sopivaa elinympäristöä ollut tulvakorkeuden yläpuolisilla maa-alueilla.

13 10 Ainoat pesivät kahlaajalajit ovat rantasipi ja taivaanvuohi. Taivaanvuohi pesi Hietajokisuiston läntisimmässä kärjessä (liite 17) tehdyssä kiertolaskennassa koko Natura-alueen taivaanvuohien parimääräksi arvioitiin 8. Pohjois-osan Kirkko- ja Hietajokisuistojen alueella taivaanvuohen reviirejä oli 5. ja laskennoissa 5. Rantasipin reviirejä on pohjoisosan suistoalueilla 4 (liite 18). Laji on metsäisten rantojen pesimälaji. Rantasipin reviirejä oli 5.6. ja rannoilla, joissa rantapenger oli sen verran korkealla, että tulva ei ole estänyt puuston kasvua. Kahlaajalajin havainto on myös kuovi (Numenius arquata), joka kierteli alueen lounaisosassa Heinäjärven yllä lentäen kauemmaksi. Kuovi on mahdollisesti Natura-alueen lähiseudun peltoympäristön pesimälaji. Natura-alueen tulvaniityillä tai niiden välittömässä läheisyydessä ei ole valkoviklon (Tringa nebularia) reviirejä. Tulvaniittyjen valkoviklohavainnot ovat joko kauempana rannoilta Natura-alueen lähiympäristössä pesiviä pareja tai muuttavia yksilöitä. Havaitut lirot (Tringa glareola) ovat muuttavia yksilöitä, koska liron reviirejä ei 5.6. ja Natura-alueella ollut. Lokkilintulajit 5.6 ja laskennoissa harmaalokki (Larus argentatus), kalalokki (Larus canus) ja kaksi kalatiiraa (Sterna hirundo) kiertelivät Pudasjärven selkävesialueella. Lokkilintulajien pesäpaikkoja ei Naturaalueella ole. Alueella havaittiin enimmillään yli 50 yksilöä ja n. 30 yksilöä ruokailevia naurulokkeja (Larus ridipundus) hyönteispyynnissä Natura-alueen pohjoisosan jokisuistojen yllä. Molempina ajankohtina myös pikkulokkien (Larus minutus) ääntelyä kuului naurulokkiparven seasta, mutta pikkulokin määrät ovat korkeintaan muutamia yksilöitä. Naurulokit ja pikkulokit saapuvat hyönteispyyntiin Natura-alueen ylle klo 8-10 aikaan. Varpuslinnut Alueen rantalintulajeista varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon kuuluvat ruokokerttunen (Acrocephalus schoenopaenus) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Parimäärät arvioitiin kartoituslaskentamenetelmällä kahdelta koealalta, joiden pinta-alat olivat yhteensä 10,3 ha (liite 11). Koealojen elinympäristö on rantojen varpuslintulajeille parhaiten sopivaa rantasuo- ja vaihettumissuo luontotyyppiä, jossa pensaikko ei ole liian tiheää. Ruokokerttusen suhteellinen tiheys lajin optimibiotoopeilla on 165 paria/km 2 (liite 27). Pajusirkun tiheys on 68 paria / km kiertolaskennassa pajusirkkuja laskettiin eri osissa Natura-alueen rantoja 19 paria. Osa pajusirkuista jäi varmasti kiertolaskennassa havaitsematta, koska kaukoputkella pyrittiin havainnoimaan mahdollisimman laajat alueet käymättä soutuveneellä osissa kaukoputkella havainnoituja ranta-alueita. Pensaikkoihin sopeutuneille rantalintulajeille on elinympäristöä runsaasti tulvaniitty-luontotyypillä. Alueen lounaisosassa Heinäjärven itä- ja pohjoispuolella on ranta- ja vaihettumisuo luontotyypin pensaikkoa. Muut lajit Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) lähti lentoon Hietajokisuiston läntisestä niemenkärjestä Havainto tehtiin 5-10 metrin etäisyydeltä, eikä paikalla ollut lajin pesää. Ruskosuohaukka siirtyi ensin kaakon suuntaan vajaan kilometrin matkan. Noin 5 minuutin kuluttua melko varmasti sama yksilö havaittiin lentävän suoraviivaisesti länteen päin n. 1 km matkan ajan. Yksilö oli iältään edellisenä kalenterivuonna syntynyt. Se oli sulkasatoinen yksilö, koska siivessä sulattomia kohtia. Osa siipien sulista oli vaihtumassa uusiin. Nuolihaukka (Falco subbuteo) kaarteli alueen pohjoisosan yllä melko korkealla.

14 Lintujen muutto vuonna 2008 Vesilintulajien kevätmuutto Pudasjärven lintutornilta, Havulan rannasta ja Mursunlammella tehtyjen pistelaskentojen, sekä kiertolaskennan tulokset ovat liitteessä 28. Pistelaskentojen laskentapaikat ovat liitteissä 13 & 14. Jäät alkoivat lähteä Pudasjärvestä huhtikuun lopussa, jolloin ensimmäiset sulapaikat olivat Hieta- ja Kirkkojokien suualueilla. Pesimälinnuston laskentojen aikana havainnoitiin muuttolintulajeista arktisten vesilintulajien muuttoa ja kahlaajalajeja 5.6. ja Pudasjärven vedentaso oli 107,45. Suurimmat muuttolintulajien kerääntymät olivat Hietajokisuussa. Alueella lepäili 50 laulujoutsenta (Cygnus cygnus), 12 sinisorsaa (Anas platyrhynchos), 25 telkkää (Bucephala clangula) ja 7 uiveloa (Mergus albellus). Naurulokkeja (Larus ridipundus) oli 32. Hietajokisuun niittyalueilla havaittiin kahlaajalajeista 6 töyhtöhyyppää (Vanellus vanellus) ja myös jään reunoilla lepäileviä kuoveja (Numenius arquata) 9. Havulan rannan edustalla, Kirkkojokisuun alueella, ei lepäillyt lintulajeja yhtä runsaasti kuin Hietajokisuun sulavesialueella. Runsain Kirkkojokisuiston laji oli jään reunalle laskeutunut 33 kuovin parvi. Telkkiä oli 12, silkkiuikkuja (Podiceps cristatus) 1, sinisorsia (Anas platyrhynchos) 1 ja isokoskeloita (Mergus merganser) 1. Natura-alueen eteläosassa Mursunlammen muuttolintulajeja olivat telkkää ja 15 naurulokkia tehtiin kiertolaskenta. Koko järvi oli silloin vapautunut jääpeitteestä. Pudasjärven vedentaso oli 110, yksilön vesilintulajiparven 30 puolisukeltajasorsa-lajin (Anas sp.) yksilöistä haapanoita (Anas penelope) oli 21 yksilöä. Vesilintulajiparvi havaittiin järven pohjoisosassa Ahvenlahden pohjukassa. Selvästi toinen parvi oli 28 tukkasotkan (Aythya fuligula) lentoparvi, joka myös oli järven pohjoisosassa laskennan havaintoja ovat myös 23 telkkää, 2 uiveloa, 4 sinisorsaa, 3 laulujoutsenta ja 3 kuovia. Arktisista vesilintulajeista havaittiin härkälintuja (Podiceps grisegena) 12 ja mustalintuja (Melanitta nigra) 23 yksilön parvet pohjoisosan selvävesialueella. Kahlaajalajien kevät- ja syysmuutto Kahlaajalajien kevätmuutto huipentuu Suomessa Pohjanlahdella ja Perämeren rannikolla toukokuun puolenvälin jälkeen, jolloin parhailla rannikon alueilla lepäilee kerralla jopa satoja pohjoiseen matkaavia kahlaajalajien yksilöitä. Pudasjärven Natura-alueella ei kevättulvasta johtuen ole kahlaajalajeille sopivaa alavaa rantaa, jossa lajeille tyypillinen kahlaaminen ja ravinnonhankinta matalasta rantavedestä olisi mahdollista kahlaajalajien päämuuttoaikaan. Muuttokausi jatkuu kesäkuun alkuun asti. Myös syysmuutto käynnistyy kesäkuussa. Pudasjärven pohjoisosan tulvaniityillä havaittiin liroja (Tringa glareola) 5 yksilön parvi ja valkovikloja (Tringa nebularia) 4 yksilöä tulvaniityillä havaittiin kahlaavan liroja 8 yksilön parvi ja valkovikloja 2 yksilöä. Suokukon (Philomachus pugnax) koirasyksilö lähti suoraviivaiseen järven ylittävään muuttolentoon kohti lounasta Hietajokisuiston tulvaniityltä. Muuttolennossa näkyi myös 2 valkovikloa, 6 kuovia (Numenius arquata) ja 3 pikkukuovia (Numenius phaeopus) Iijoen luonnonuoman vesistöalueen vesi- ja rantalintulajisto Naisjärven vesilintulaskenta tehtiin ja kiertolaskentamenetelmällä. Muiden järvien ja lampien vesilinnusto laskettiin ensimmäisen kerran pistelaskentamenetelmällä (Tuusanlampi, Pikku-Tuusanlampi, Vasikkalampi, Kaakkurilampi) ja kiertolaskentamenetelmällä (Ala- Siikalampi, Ylä-Siikalampi, Isojärvi, Ypykkäjärvi, Iijoen virtauoma). Linnustollinen merkitys todettiin

15 12 ensimmäisessä laskennassa muita alueita vähäisemmäksi, ja laskentaa ei toistettu Vasikkalammella, Ala- Siikalammella ja Iijoen virtauoman osalla. Muiden alueiden paitsi Naisjärven kahteen kertaan vuonna 2008 tehtyjen vesilintulaskentojen tulokset ovat liitteissä Naisjärvi (liite 29) 462 hehtaarin laajuisen Naisjärven pohjoisosassa on noin 30 hehtaarin alue, joka rajoittuu Iijokeen. Tällä alueella on pensaikko-, metsä- ja pellonreunarantaisia korkeintaan 5 hehtaarin laajuisia lampia ja lampareita (liite 19). Pohjoisosan alueella havaittiin haapanoita (Anas penelope) 6 paria. Muualta Naisjärven rannoilta on haapanasta vain yksi parihavainto. Koko järven vesilintulajeja parimäärineen ovat tavin (Anas crecca) 2 paria, sinisorsan (Anas platyrhynchos) 2 paria, telkän (Bucephala clangula) 2 paria ja kuikan (Gavia arctica) 1 pari. Kahlaajalajit ovat liron (Tringa glareola) 1 pari, rantasipin (Actitis hypoleucos) 2 paria, taivaanvuohen (Gallinago gallinago) 2 paria ja valkoviklon (Tringa nebularia) 2 paria. Naisjärven vesi- ja rantalintulaskennan kokonaisparimäärä on 37, josta määrästä pohjoisosan 30 hehtaarin alueen parimäärä on 22. Isojärvi (liite 30) Noin 100 hehtaarin Isojärven parimäärä on 28, ja järven eteläosan noin 10 hehtaarin laajuisen umpeenkasvavan lahdekkeen Rimminperän alueen parimäärä on 3. Rimminperän vesilintulaji on tukkasotka (Aythya fuligula), jota oli yksi pari. Rimminperällä havaittiin myös taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja ruokokerttunen (Acrocephalus schoenopaenus). Isojärvellä havaittiin kiertolaskennassa 3 paria jouhisorsia (Anas acuta), yksi pari sinisorsaa (Anas platyrhynchos) ja 4 paria taveja (Anas crecca). Vesilintuja ovat myös yksi kuikkapari (Gavia arctica), joka havaittiin Haapanaa (Anas penelope) oli yksi pari Isojärven rannoilla kierteli kaksi kurkea (Grus grus). Isojärven kahlaajalajit ovat liro (Tringa glareola) ja taivaanvuohi. Järven itäosan etelärannoilla on umpeenkasvun seurauksena muodostuneita kasvillisuussaarekkeita, joiden ympäristössä havaittiin pikkulokkeja (Larus minutus) 8 ja naurulokkeja (Larus ridipundus) 6 yksilöä. Samassa ympäristössä ei nähty yhtään lokkilintulajia (Larus sp.). Isojärven rannoilla ei ole muita vastaavanlaisia umpeenkasvualueita, eikä lokkilintulajeille sopivia pesäpaikkoja koloniapesintään. Ainoat mahdollisesti Isojärvellä pesivät lokkilintulajit ovat , mutta eivät , järvellä kierrelleet kalalokki (Larus canus) ja harmaalokki (Larus argentatus). Ypykkäjärvi (liite 31) Ypykkäjärven parimäärä on 17. Vesilintulajit ovat yksi pari jouhisorsaa (Anas acuta), 3 paria taveja (Anas crecca), 5 paria telkkiä (Bucephala clangula) ja yksi pari tukkasotkaa (Aythya fuligula). Kurjen (Grus grus) huutelua kuului itärannan suunnasta käynnillä Ypykkäjärvellä ei havaittu muita lokkilintulajeja kuin yksi kiertelevä harmaalokki (Larus argentatus). Kahlaajalajit ovat taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja valkoviklo (Tringa nebularia). Järvellä ei ole lokkilintulajien koloniapesintään sopivia avoimia soistuneita rantoja. Kaakkurilampi (liite 32) Kaakkurilammella havaittiin kuikka (Gavia arctica) Lampi voi olla sopiva muualla kuin Kaakkurilammella pesivän kuikan kalaravinnon hankintaan tai myös sen pesimälammeksi. Vesilintulajeja ovat myös kaksi paria telkkiä (Bucephala clangula) ja yksi pari tukkasotkaa (Aythya fuligula). Kahlaajalaji on taivaanvuohi (Gallinago gallinago). Kaakkurilammen lintulajien parimäärä on 6.

16 13 Tuusanlampi ja Pikku-Tuusanlampi (liite 32) Tuusanlammella oli kolme paria sinisorsia (Anas platyrhynchos). Lammella havaittiin myös kiertelevä kalalokki (Larus canus). Pikku-Tuusanlammella pesi laulujoutsen (Cygnus cygnus) vuonna Pesimähavainto tehtiin pesällä nähdystä hautovasta emosta. Kahden emolinnun käyttäytyminen oli pesintään viittaava. Hautova emo yritti piiloutua. Molemmat emot siirtyivät rannan pesäpaikalta veteen havainnoitaessa lähempää kuin 200 m etäisyydeltä. Pikku-Tuusanlammen vesilintulajeja ovat myös kaksi paria tukkasotkia (Aythya fuligula) ja telkkiä (Bucephala clangula). Ylä-Siikalampi (liite 32) Lintulajien parimäärä on 12. Vesilintulajit ovat sekä tavin (Anas crecca) että telkän (Bucephala clangula) yksi pari. Itärannalla on 2 hehtaarin laajuinen kosteikkoalue, jolla on pienialaisempaa avovesilamparetta hieman runsaammin pensaikkoa. Tämän alueen lajit ovat ruokokerttunen (Acrocephalus schoenopaenus) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Rantojen lajeja ovat myös västäräkki (Motacilla alba), taivaanvuohi (Gallinago gallinago), rantasipi (Actitis hypoleucos) ja pohjansirkku (Emberiza rustica). 4. Johtopäätökset 4.1. Allasalue Suolajisto Avosuoalueilla tehtiin linnustoselvitys linjalaskentamenetelmällä kevätmuuttoaikaan ja pesintäaikaan Kevätmuuton ajan kahlaajalajien määrä ja runsaudet eivät ole merkittävät. Teeri (Tetrao tetrix), niittykirvinen (Anthus pratensis), järripeippo (Fringilla montifringilla) ja peippo (Fringilla coelebs) ovat keväällä selvästi runsaammat kuin pesintäaikaan. Lajiston kokonaistiheys on pesintäaikana 51,1 paria/km 2. Runsaimman pesivän suolajin, niittykirvisen, tiheys 9,3 paria/km 2 ja parimääräarvio ovat yhtä suuret kuin suoalueiden laskennoissa yleisesti havaittavalla pajulinnulla (Phylloscopus trochilus). Yhtä runsaat suolajit ovat liro (Tringa glareola), keltavästäräkki (Motacilla flava), pajusirkku (Emberiza schoeniclus) ja pensastasku (Saxicola rubetra). Niiden tiheydet ovat 1 2 paria / km 2 ). Allasalueen suolajien tiheys on pesimäaikana yhteensä 33 % lajiston kokonaistiheydestä. Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueeseen ja allasalueen länsireunaan rajautuvilla soilla suolajiston osuus on Siliäsuo-Vengassuolla 46 % ja Puronlatva-Kärppäsuolla 60 % lajiston kokonaistiheydestä. Siliäsuo-Vengassuolla lajiston kokonaistiheys yhtä suuri kuin koko allasalueella, mutta Puronlatva-Kärppäsuolla se on suurempi, 59 paria / km 2. Koko allasalueen suolajien määrä on 13, ja niittykirvisen tiheys suolajien tiheydestä on 55 %. Länsireunan soilla suolajien määrä on 10. Niittykirvisen tiheys on länsireunan soilla suolajiston tiheydestä % ja 2-3 kertaa suurempi kuin koko allasalueen soilla. Niittykirvisen runsaus kertoo, että suo on suolajistolle sopiva elinympäristö, avoin ja vetinen neva. EU:n lintudirektiivin lajit ovat teeri, kapustarinta (Pluvialis apricaria), laulujoutsen (Cygnus cygnus), kurki (Grus grus) ja liro. Suomen vastuulajit ovat teeri, laulujoutsen, jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus), jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus), kuovi (Numenius arquata), pikkukuovi (Numenius phaeopus), liro, valkoviklo (Tringa nebularia) ja leppälintu (Phoenicurus phoenicurus). Silmälläpidettävät (NT, Near Threatened) lajit ovat käki (Cuculus canorus), jänkäsirriäinen, pensastasku ja teeri.

17 14 Allasalueen soiden pinta-alasta turvetuotantoaluetta on 43 %, mikä on kaventanut suolintulajiston elinympäristöä. Soilta ei ole havaintoja luonnonsuojelulain 47/48 uhanalaisista eikä erityisesti suojeltavista lajeista. Myöskään Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien rekisterissä ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen muuttohaukkatiedostossa ei ollut tietoja. Maakunnallisesti allasalueen soiden merkitys on tavanomainen. Järvien, lampien ja Mertajoen vesi- ja rantalintulajisto hehtaarin laajuisten Mertajärven ja Matalalammen, sekä 1-5 hehtaarin laajuisten lampien selvitykset tehtiin vesilintujen pistelaskentamenetelmällä ja Jokaisella alueella tehtiin yksi laskenta. Mertajärvellä pistelaskenta tehtiin kahteen kertaan, jolloin ensimmäinen laskennan ajankohta oli Mertajärvestä laskevan Mertajoen vesi- ja rantalintulajistoa havainnoitiin kiertolaskennalla Mertajärven EU:n lintudirektiivin lajit, jotka havaittiin myös Mertajoella, ovat laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja kurki (Grus grus). Mertajoen direktiivilaji on myös liro (Tringa glareola) ja Suomen vastuulaji on rantasipi (Actitis hypoleucos). Mertajärven, lampien ja Mertajoen vastuulajit ovat tavi (Anas crecca) ja laulujoutsen. Mertajärvellä havaittiin lännen suuntaan lentänyt kalasääski (Pandion haliaetus), joka on silmälläpidettävä (NT, Near Threatened) laji ja EU:n direktiivilaji. Vesialueilta ei ole havaintoja luonnonsuojelulain 47/48 uhanalaisista eikä erityisesti suojeltavista lajeista. Myöskään Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien rekisterissä ei ollut lajitietoja. Maakunnallisesti allasalueen vesi- ja rantalinnuston merkitys on tavanomainen. Metsälajisto Allasalueen kivennäismaiden pesimälajisto selvitettiin linjalaskentamenetelmällä. Metsälintulajiston kokonaistiheys, 74 paria/km 2, on Pohjoissuomalaista metsälintulajiston keskimääräistä tiheyttä pienempi. Metson (Tetrao urogallus) 4 parin tiheys neliökilometriä kohti on valtakunnallisesti suurehko (Väisänen ym. 1998). Allasalue sijoittuu riistakolmiolaskentojen tuloksissa 50x50 km 2 :n laskenta-alueelle, jonka metsotiheys on Suomen korkeinta tasoa, 5-6 paria / km 2 (Helle ym. 2002). Alueen metsäpintaalasta nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita on 70 %. Uudistuskypsää metsää on pinta-alasta alle 6 %. Linjalaskentareitillä havaittiin uudistuskypsää metsää sivuavassa kohdassa laulava pikkusieppo (Ficedula parva), joka on EU:n lintudirektiivin laji. Metsälajeista direktiivilajeja ovat myös teeri (Tetrao tetrix) ja metso. Direktiivilajeista laulujoutsenen (Cygnus cygnus) sekä suolintulajien, kurjen (Grus grus) ja liron (Tringa glareola), ääntelyä kuului ympäristön soilta. Suomen vastuulajit ovat laulujoutsen, liro, leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), teeri, metso ja valkoviklo (Tringa nebularia). Silmälläpidettävät (NT, Near Threatened) lajit ovat käki (Cuculus canorus), pikkusieppo, teeri ja metso. Pikkusieppo on myös alueellisesti uhanalainen keskiboreaalisen pohjanmaan vyöhykkeen laji. Kivennäismaa-alueilta ei ole havaintoja luonnonsuojelulain 47/48 uhanalaisista eikä erityisesti suojeltavista lajeista. Myöskään Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien rekisterissä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maakotkatiedostossa ei ollut tietoja. Maakunnallisesti allasalueen metsien merkitys on tavanomainen. Allasalueen lähiympäristön merkittävät lintuhavainnot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) pesi vuonna 2008 n. 500 m etäisyydellä allasalueen länsireunasta (liite 5). Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ovat tiedot Kaakkurinrimmet Natura-alueelta kaakkurin (Gavia stellata) pesäpaikasta ja reviiristä. Saman alueen ympäristössä pesii Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tiedostossa mainittu muuttohaukka (Falco peregrinus), jonka pesäpaikka sijoittuu

18 15 myös Tyräsuon Natura-alueelle. Rekisteritiedoissa mainitaan myös maakotkan (Aquila chrysaetos) pesäpaikan sijaitsevan Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueen ympäristössä, mutta ei allasalueella. Allasalueen nisäkäshavainto Mertajoelta on havainto saukosta (Lutra lutra), joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua vaativa laji. Saukko havaittiin Mertajoella allasalueen keskiosassa Ahmaojan laskukohdassa Sukeltelevan yksilön pää oli hetken aikaa vedenpinnan yläpuolella, mistä laji määritettiin Pudasjärven Natura-alue Pesimälinnusto Vedenkorkeuden vaihtelulle alttiiden lajien pesimäalueet Pesimälinnusto selvitettiin 22.5., 5.6. ja kierto- ja kartoituslaskennoilla. Tavoite oli vedenkorkeuden vaihtelulle alttiiden vesi- ja rantalintulajien reviirien kartoittaminen ja pesäpaikkojen etsiminen. Alueen pinta-ala on 583 ha, josta vesialuetta on 284 ha (Komiteanm. 1981). 9 vesilintulajin yhteenlaskettu parimäärä on 29 ja tiheys 0,10 paria/ha. Pesivien kahlaajalajien, taivaanvuohen (Gallinago gallinago) ja rantasipin (Actitis hypoleucos), parimäärä on yhteensä 12. Vesilintulajit Jouhisorsa (Anas acuta) Varmistettu pesintähavainto on jouhisorsasta, jonka poikueiden sijainnit ovat liitteessä 17. Molemmat pesinnät on aloitettu lajin vuorokauden haudonta-ajasta laskettuna toukokuun toisen viikon lopulla tai kolmannella viikolla (Solonen 1985). Molemmat poikueet olivat tulvaniityillä. Jouhisorsa pesii Pudasjärvellä tulvaniityillä. Pesä voi olla myös tulvaniittyjen reunoilla, jotka ovat pesäpaikan kannalta riittävän korkealla vedentasoon nähden. Laji pesii Suomessa tulvaniityillä ja soilla (Hyytiä ym. 1983, Väisänen ym. 1998). Heinätavi (Anas querquedula) Heinätavi on vaatelias lintujärvien laji, joka pesii tulvaniityillä (Hyytiä ym. 1983, Väisänen ym. 1998). Laji havaittiin alueen koillisosassa Hietajokisuistossa, missä on heinätavin elinympäristöä, tulvaniittyjä. Yksilö oli yksin esiintynyt koiraslintu. Muut vesilintulajit Haapanan (Anas penelope) reviirejä on 4 (liite 16). Lajista ei ole pesäpaikka-, eikä poikuehavaintoja. Lajin pesäpaikka voi olla myös metsässä, eikä vain ja ainoastaan rantavyöhykkeellä. Myöskään sinisorsan (Anas platyrhynchos) pesintään vedentaso ei vaikuta. Laji aloittaa pesinnän jo toukokuun alkupuolella. Sinisorsan ja myös tavin (Anas crecca) pesä voi olla myös metsässä (Hyytiä ym. 1983, Väisänen ym. 1998). Telkän (Bucephala clangula) poikueita oli Kirkkojoki- ja Hietajokisuistoissa yhteensä 4. Lajin pesintään vedenkorkeus ei vaikuta, koska telkkä on kolopesijä. Pudasjärvellä havaittiin pesimätön laulujoutsenen pari (Cygnus cygnus). Laulujoutsen rakentaa pesän jo toukokuun puoliväliin mennessä, joten Natura-alueen pohjois-osan jokisuistot ja lahdenpohjukat eivät tulvavedentason takia ole lajille sopiva pesimäympäristö.

19 16 Kahlaajalajit Pudasjärvellä pesi varmuudella taivaanvuohi (Gallinago gallinago). Lajin pesäpaikka oli tulvaniityllä (liite 17). Rantasipillä (Actitis hypoleucos) oli 4 reviiriä Hietajoki- ja Kirkkojokisuistojen puustoisilla rannoilla. Rantasipi pesii kaukanakin rannasta metsässä, mutta on sopeutunut monenlaisiin rantoihin niin joilla, järvillä ja merenrannikolla (Väisänen ym. 1998). Alueelta on havainto kuovista (Numenius arquata), joka ei pesi Natura-alueella vaan mahdollisesti lähiseudun peltoympäristössä. Direktiivilajit, Suomen vastuulajit ja lajien valtakunnallinen uhanalaisuus Suomen vastuulajeja, jotka pesivät alueella, ovat rantasipi (Actitis hypoleucos), tavi (Anas crecca), haapana (Anas penelope) ja telkkä (Bucephala clangula). Pesintäajalta on havainnot laulujoutsenesta (Cygnus cygnus) ja isokoskelosta (Mergus merganser), jotka myös ovat vastuulajeja. EU:n direktiivilajeja ovat uivelo (Mergus albellus), laulujoutsen, pikkulokki (Larus minutus), kalatiira (Sterna hirundo) ja ruskosuohaukka (Circus aeruginosus). Direktiivilajien havainnot ovat yksittäisiä lintuyksilöitä paitsi laulujoutsenen, jonka havainnot ovat pesimättömänä esiintyneestä kahdesta lintuyksilöstä ja 6 yksilön parvesta. Pikkulokki ja kalatiira ovat myös vastuulajeja. Kalatiira voi pesiä Pudasjärvellä Natura-alueen ulkopuolella. Naurulokki (Larus ridipundus) on vaarantunut (VU, Vulnerable) laji. Se kerääntyy alueelle kymmenien yksilöiden lentoparvissa kiertelemään, mutta ei kuulu pesimälajistoon. Myöskään pikkulokki ei pesi alueella, vaan yksittäisiä pikkulokkeja kiertelee naurulokkiparvissa. Silmälläpidettävä (NT, Near Threatened) laji on ruskosuohaukka, jonka havainto on pesintäaikaan alueella kierrellyt pesimätön ja siipisulkasatoinen yksilö. Alueelta ei ole havaintoja luonnonsuojelulajin 47/48 uhanalaisista eikä erityisesti suojeltavista lajeista. Myöskään Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien rekisterissä ei ollut lajitietoja. Maakunnallinen merkitys Pudasjärven Natura-alueen vuoden 2008 elinympäristön suojeluarvo, ESA, on 30. ESA on käyttökelpoinen menetelmä, jos keskenään vertailtavan kohteet ovat pinta-aloiltaan yhtä suuret ja sijaitsevat samalla maantieteellisellä alueella (Asanti ym. 2003). Vuonna 2002 vesialuepinta-alaltaan puolet Pudasjärven Natura-aluetta pienemmän Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen kunnassa meren rannikolla sijaitsevan ja kansainvälisesti arvokkaan lintuveden, Säikänlahden, ESA oli 45 (Repo 2002, Komitanm. 1981). Vuoden 2008 tuloksissa Pudasjärven Natura-alueen lajimäärä ja lajien runsaudet ovat vaatimattomat, minkä vuoksi alueen maakunnallinen merkitys pesimäalueena on melko tavanomainen. Vuonna 2008 vesilintulajien määrä oli 9 ja parimäärä 29. Kahlaajalajeja oli vain kaksi pesivää parimäärän ollessa 12. Vuosien 1999 ja 2004 tulokset ovat samansuuntaiset (liite 20). Pudasjärven Natura-alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, johon se on valittu noin 30 vuotta sitten. Ohjelman aluekuvauksissa pesimälajiston 9 vesilintulajin yhteenlaskettu parimäärä oli 108, ja 7 kahlaajalajin parimäärä oli 55 (Komiteanm. 1981). Elinympäristön muuttuminen rantaniittyjen umpeenkasvun seurauksena voi olla syy linnuston monimuotoisuuden alenemiseen 30 vuodessa. Pudasjärven Natura-alueella tulvaniittyjen luontainen hoito niittämällä on lopetettu luvun puolessa välissä (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003). Monet kahlaaja- ja vesilintulajit ovat Suomessa vähentyneet rantaniittyjen umpeenkasvun seurauksena (Väisänen ym. 1998) Pudasjärven Natura-alueen merkitys muuttolintujen levähdysalueena Muuttolintulajistoa havainnoitiin pistelaskentamenetelmällä ja kiertolaskennalla Lisäksi arktisten vesilintulajien muuttoa havainnoitiin ja kahlaajalajien muuttoa 5.6. ja

20 Alue on maakunnallisesti arvokas muuttolintujen levähdysalue, koska laulujoutsenen (Cygnus cygnus) määrä on parhaimmillaan muutamia kymmeniä yksilöitä kerralla (Asanti ym. 2003). Laji on myös EU:n lintudirektiivin laji ja Suomen kansainvälisen suojelun vastuulaji. Keväällä 2008 muuttavien puolisukeltajasorsa-lajien (Anas sp.) ja tukkasotkan (Aythya fuligula) määrä oli enimmillään yhteensä noin 80 yksilöä kerralla. Arktisista vesilintulajeista mustalintuja (Melanitta nigra) havaittiin 23 yksilön parvi. Laji on Suomen vastuulaji yksilön kerääntymishavainnot ovat vastuulajeista metsähanhi (Anser fabalis), tavi (Anas crecca), uivelo (Mergus albellus), tukkakoskelo (Mergus serrator), isokoskelo (Mergus merganser), valkoviklo (Tringa nebularia), rantasipi (Actitis hypoleucos) ja pikkulokki (Larus minutus). Vastuulajeista haapanoita (Anas penelope), tukkasotkia, telkkiä (Bucephala clangula) ja kuoveja (Numenius arquata) havaittiin kerääntyneinä yksilöä. Vastuulajeista myös EU:n direktiivilajeja ovat uivelo ja pikkulokki. Direktiivilajit ovat myös kuikka (Gavia arctica) ja kurki (Grus grus). Metsähanhi on myös valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT, Near Threatened) ja alueellisesti uhanalainen keskiboreaalisen pohjanmaan vyöhykkeen laji. Naurulokki (Larus ridipundus) on vaarantunut (VU, Vulnerable) laji. Kahlaajalajeista liroja havaittiin alueen pohjoisosan tulvaniityillä kesäkuussa. Ne ovat myöhäisiä kevätmuuttajia, mutta myös syysmuutto alkaa kahlaajalajeilla jo kesäkuussa. EU:n direktiivilajeista muuttolintulajeja ovat 5-8 yksilön parvissa esiintynyt liro ja suokukko (Philomachus pugnax), josta on havainto yhdestä yksilöstä. 1-6 yksilöä havaittiin kerralla muuttolintulajeista valkovikloja, pikkukuoveja (Numenius phaeopus), kuoveja ja mustavikloa (Tringa erythropus). Pudasjärven Natura-alueen merkitys laulujoutsenen (Cygnus cygnus) muutonaikaisena levähdysalueena Maakunnallisesti arvokkaan muuttolintujen levähdysalueen kriteeri on isojen arkojen lajien, esim. laulujoutsenen, säännöllinen esiintyminen alueella (Asanti ym. 2003). Kriteerissä tarkennetaan lepäilijöiden lukumääräksi parhaimmillaan kymmeniä yksilöitä kerralla, mikä täyttyy Pudasjärven Natura-alueella. Myös säännöllisen esiintymisen kriteeri täyttyy. Viranomaisten toimesta jo ennen vuotta 2008 laaditussa ja Pudasjärven lintutornin luona sijaitsevassa opastaulussa mainitaan laulujoutsenten lepäilijämääräksi kymmeniä yksilöitä kerralla. Myös valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman aluekuvauksissa Pudasjärven Natura-alueella mainitaan olevan huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähdysalueena (Komiteanm. 1981). Pudasjärvellä lepäili 50 laulujoutsenta Muuttavat laulujoutsenet kerääntyvät huhtitoukokuussa ennen jäidenlähtöä Hietajokisuiston edustalle n. 10 hehtaarin laajuiselle sulavesialueelle. Pudasjärvellä kevätmuutolle kerääntyvät laulujoutsenet pesivät pohjoisen havumetsävyöhykkeen, taigan, alueella Pohjois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä (Leinonen 2000). Muuttolintulajeille levähdysalueet merkitsevät ravinnosta saatavaa elimistöön fysiologisesti varastoitavaa energiatäydennystä, joka on välttämätöntä fyysisesti raskaan pohjoisen pesimäseuduille suuntautuvan muuttolennon vuoksi. Suurikokoiset lajit kuten joutsenet lentävät pienikokoisempia taloudellisemmin, eivätkä sen vuoksi tarvitse yhtä runsaasti energiatäydennystä kuin pienikokoiset lajit (Welmala 2003). Ei ole selvitetty, onko Natura-alueella merkitystä keväällä muuttaville laulujoutsenille elimistöön fysiologisesti varastoitavan energiatäydennyksen kannalta. Merkityksen voi selvittää havainnoimalla huhti-toukokuussa, käyttäytyvätkö levähdysalueelle kerääntynet lajin yksilöt ravintoa hakien. Joutsen poimii veden alta ja pinnalta vesikasveja ja niiden osia. Se laiduntaa mielellään matalien vesien tavallisimpia kasveja kuten uistinvitaa ja järvikortetta (Leinonen 2003). Natura-alueella on runsaasti

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE0466 25.5.2011 16WWE0466 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 Kevätmuuttoselvitys... 1

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 22.10.2005 VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 0 Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA... 1 2.2 PESINTÄAIKAINEN LASKENTA... 1 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16.10.2009 67090252 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 9M609143 1 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄ... 2 2.1 Linjalaskenta... 2 3 TULOKSET...

Lisätiedot

VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS 9M031128 21.8.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS 1 Polvisuon linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA...

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE

Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE Vapo Oy Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka 16WWE0987 30.9.2010 16WWE0987 Vapo Oy; Lintunevan linnustoselvitys Vapo Oy: Lintunevan linnustoselvitys, Teuva - Kurikka Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄ...

Lisätiedot

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen SUOLINNUSTOSELVITYS Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelinen yhdistys ry ja tekijät Suositeltu viittaus:

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS

ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA ALVAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alvajärven linnustoselvitys

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N

K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

LIITE 7. Linnustoselvitykset.

LIITE 7. Linnustoselvitykset. LIITE 7 Linnustoselvitykset. Siikajoen Varessäikän ja Merikylänlahden tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2010. Tunturikihu muuttaa säännöllisesti alueen poikki Suomen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys 2008 Vapo Oy Liro Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja wpd Finland Oy LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTO LINNUSTOSELVITYS Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 14.2.2015 Tarkastus 16.2.2015

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Pudasjärven Kuokkasuon pesimälinnustoselvitys 2008 Suomen Luontotieto Oy Vapo Oy Toinen alueella pesineistä pikkusirkkukoiraista rengastettiin Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946.

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. 67 Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. AIMO KOMONEN Seutu, jolla minulla oli tilaisuus tehdä lintuhavaintoja 22. Xl.

Lisätiedot

JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki

JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004 Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Lapin yliopisto 2004 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON

HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON 1/52 HYVINKÄÄN RITASSAARENSUON VOIMAJOHTOJEN VAIKUTUS LINNUSTOON PERTTI KOSKIMIES, VILHO KUNTSI, TIMO METSÄNEN, SEPPO NIIRANEN & PEKKA TOIMINEN Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. PL

Lisätiedot

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Hanhikiven ydinvoimalaitoshanke

Hanhikiven ydinvoimalaitoshanke Hanhikivenydinvoimalaitoshanke PyhäjoenHanhikivenkeväinenmuutonseurantajaNatura alueidennykytilakeväällä2009 SamiLuoma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KEVÄTMUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT 2.1 Menetelmät 2.2

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012

Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Pekka Heikkilä & Miika Suojarinne VESILINTUJEN KIERTOLASKENTA KYYVEDEN NATURA-ALUEELLA 2012 Raportti (asianumero 798/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 2.4.2013 KUVAILULEHTI JULKAISIJA

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Lisätiedot

Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015

Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 1 Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 Jari Kontiokorpi 30.6.2015 2 Sisältö Tiivistelmä... 2 1 Aineisto ja menetelmät... 4 1.1 Selvitysalueen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 9/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet.

Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Pro Hanhikivi ry 8.12.2009 Laitatie 14, 86110 Parhalahti pro.hanhikivi@omanetti.fi Euroopan komissio (Pääsihteeri) Rue de la Loi/Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles/Brussel BELGIA SG-PLAINTES@ec.europa.eu Kantelu

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS 1 2 Suomen Luontotieto 2003 Sisällys 1. Johdanto...5 2. Tutkimusalue...5 3. Aineisto ja menetelmät...6 4. Tulokset...7

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Risto Vilén Porin Ahlaisten vedet hanke 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Tutkimusalue...5 Menetelmät...5 Vesi- ja lokkilintujen

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,

Lisätiedot