Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Transkriptio

1 Linnut vuosikirja LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

2 Kokonaisuudessaan rengastusvuosi oli kohtuullinen, sillä monia vähälukuisia lajeja rengastettiin runsaasti. Daniel (vas) ja Albert Burgas rengastavat vesipääskyä Enontekiössä heinäkuussa. ALEKSI LEHIKOINEN 70 LINNUT-VUOSIKIRJA

3 LINNUSTONSEURANTA Rengastusvuotta vietettiin syklin pohjavaiheessa Jari Valkama Vuonna etenkin täysikasvuisten lintujen rengastusmäärä jäi vaatimattomaksi, koska lintuasemien pyyntimäärät jäivät eri syistä alle puoleen huippuvuosien tasosta. Kokonaisuudessaan vuosi oli kuitenkin kohtuullinen, sillä esimerkiksi monia vähälukuisia lajeja rengastettiin enemmän kuin milloinkaan ennen. Mielenkiintoista on, että rengastusmäärät näyttävät vaihtelevan vuoden sykleissä Rengastajat ja rengastusluvat Vuoden 2012 alussa rengastustoimiston rekisterissä oli 691 voimassa olevaa rengastuslupaa. Aktiivirengastajia, jotka rengastivat vuonna vähintään yhden linnun, oli 515 (vuonna 2010 heitä oli yhtä vähemmän eli 514). Jo edellisessä rengastusraportissani (Valkama ) olin huolissani passiivisten rengastajien suuresta määrästä. Tänäkin vuonna 176 luvallista rengastajaa joka neljäs ei käyttänyt rengastuslupaansa lainkaan. Toisaalta aktiivirengastajien kärki on aika kapea eli melko pieni joukko rengastajia vastaa melko suuresta rengastusmäärästä: tällä kertaa 11 eniten rengastanutta merkitsi neljänneksen koko maassa vuonna rengastetuista linnuista, ja 37 rengastajan työ kattoi puolet kaikista rengastuksista. Rengastusluvat on myönnetty viideksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen lupakausi päättyy vuoteen 2012, jonka aikana kaikille viime vuosina aktiivisesti toimineille rengastajille tullaan hakemaan uudet luvat ELY-keskuksista ja Suomen Riistakeskuksesta vuosille Hakemusten valmistelu on rengastustoimistolle melkoinen voimainponnistus, mutta sitä on varmasti myös niiden käsittely viranomaisille. Rengastukset Vuosi oli pitkästä aikaa ensimmäinen, jolloin kahdensadantuhannen rengastuksen rajaa ei ylitetty: poikasia rengastettiin ja täysikasvuisia lintuja eli yhteensä (liite 1). Vuodesta 1968 alkavalla 44 vuoden jaksolla on tätä ennen ollut vain 10 vaatimattomampaa vuotta (kuva 1). Rengastettujen poikasten määrä oli kutakuinkin normaali, mutta täysikasvuisten lintujen määrä romahti edellisiin vuosiin verrattuna pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle jäätiin yli yksilön verran. Tärkein yksittäinen syy tälle on lintuasemien niukaksi jäänyt rengastusmäärä (ks. taulukko 2). Kun katsoo kuvaa 1, voi havaita, että jo 1970-luvun lopulta alkaen kokonaisrengastusmäärä on vaihdellut syklinomaisesti siten, että heikkoja vuosia on ollut noin 10 vuoden välein. Oulun rengastajakokouksessa helmikuussa 2012 joku vitsaili, että tällä saattaisi olla yhteys auringonpilkkuihin, joiden runsaus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa Ehkä kyse on kuitenkin sattumasta. Mene ja tiedä. Vaikka vuoden kokonaisrengastusmäärä jäikin vaatimattomaksi, rengastettiin monia ß pull lajeja siitä huolimatta enemmän kuin milloinkaan ennen. Pekka Poutun ja kumppaneiden uivelo-projekti tahkosi huikeat 441 rengastusta (404 poikasta ja 37 emoa). Monia petolintuja rengastettiin ennätysmäärä: merikotkia 252, arosuohaukan poikasia 4, kotkia 164, tuulihaukkoja huikeasti (edellinen ennätys vuodelta 2009 oli ), muuttohaukkoja 359 ja sarvipöllöjä 608 (joista 485 täysikasvuisia, mikä on uusi ennätys). Muista lajeista kannattaa ehdottomasti mainita tervapääskyä, metsäkirvistä, peräti pikkuvarpusta ja 162 nokkavarpusta. Vuonna sekä sini- että talitiaisia rengastettiin yli yksilöä, ja tilastokolmoseksi ylsi edellä mainittu tuulihaukka (taulukko 1). Kaikkien aikojen tilastokärkeä pitää edelleen hallussaan talitiainen. Kun niitä nyt on merkitty yli , niin tasaisen vauhdin taulukon mukaan miljoonas talitiainen rengastettaneen Suomessa vuonna Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see legend). LINNUT-VUOSIKIRJA 71

4 RENGASTUSVUOSI Taulukko 1. Eniten rengastetut lintulajit Suomessa vuonna ja vuosina Table 1. Species with the highest ringing totals during and Laji Rengastuksia Laji Rengastuksia Species Ringed Species Ringed Sinitiainen Talitiainen Parus caeruleus Parus major Talitiainen Kirjosieppo Parus major Ficedula hypoleuca Tuulihaukka Pajulintu Falco tinnunculus Phylloscopus trochilus Kirjosieppo Sinitiainen Ficedula hypoleuca Parus caeruleus Haarapääsky Hippiäinen Hirundo rustica Regulus regulus Punarinta Punarinta Erithacus rubecula Erithacus rubecula Vihervarpunen Naurulokki Carduelis spinus Larus ridibundus Rautiainen Ruokokerttunen Prunella modularis Acrocephalus schoenobaenus Pajusirkku Haarapääsky Emberiza schoeniclus Hirundo rustica Pajulintu Urpiainen Phylloscopus trochilus Carduelis ßammea Taulukko 2. Lintuasemarengastukset Suomessa v Table 2. Numbers of birds ringed at Finnish bird observatories Lintuasema Rengastuksia 2008 Rengastuksia 2009 Rengastuksia 2010 Rengastuksia Bird observatory Ringed in 2008 Ringed in 2009 Ringed in 2010 Ringed in Aspskär Hanko Höytiäinen Jurmo Kangasala Lågskär Rönnskär Signilskär Säppi Tankar Tauvo Valassaaret Total Lintuasemarengastaja pääsee tutustumaan erilaisiin lintujen pukuihin ja monenlaisiin elämänkohtaloihin läheltä, mutta silti asemarengastuksen suosio on laskussa. Kuvassa on Haliaksella kesäkuussa 2012 pyydystetty vanha pensaskerttu, jolla on noin 20 punkkia päässään. ALEKSI LEHIKOINEN Lintuasemilla kärsittiin sekä miehittäjä- että lintupulasta Lintuasemien rengastusmäärät ovat viime vuosina olleet tukevalla lasku-uralla (taulukko 2). Sama suunta jatkui harmillisesti myös vuonna, jolloin rengastuksia kertyi vain Tämä on vain 43 % hyvän asemavuoden 2008 rengastusmäärästä, ja vuodesta 2010 vähennystä tuli noin yksilöä. Herää kysymys, miksi näin kävi? Taustalta löytyy useampiakin syitä: lintuja oli syksyllä normaalia vähemmän liikkeellä, monet asemat kärsivät miehittäjäpulasta ja kuuleman mukaan Signilskärillä melskasi kettu, minkä vuoksi siellä pidätyttiin rengastamasta. Kevätkaudella huhti-toukokuussa asemilla merkittiin lintua (v. 2010: 5 345). Eniten lintuja rengastettiin Jurmossa, Lågskärillä ja Rönnskärillä, joiden osuus koko kevään asemarengastusten määrästä oli kaksi kolmasosaa. Punarintojen, pajulintujen ja peippojen osuus kevään rengastusmäärästä oli noin 60 %. Kevätkaudella eniten renkaita kiinnittivät Juhani Virtanen, Sampo Laukkanen ja Jukka Hintikka. Syyskaudella elo-marraskuussa rengastuksia kertyi (v. 2010: ). Lajilistan kärjessä olivat sinitiainen 3 485, punarinta 2 659, talitiainen ja hippiäinen Näiden neljän lajin osuus koko syksyn rengastussaldosta oli noin 60 %. Pöllöjä asemilla rengastettiin yhteensä 256, mikä on jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta mitään hillitöntä vaellusta lintuasemillamme ei koettu. Pohjois-Suomessa oli hyvä pöllövuosi (Honkala ym. 2012), ja ilmeisesti siellä riitti myyriä pitkälle syksyyn saakka eikä pöllöillä ollut tarvetta lähteä vaellukselle. Eniten rengastuksia kertyi Hangon lintuasemalla (6 574), Rönnskärillä (2 213) ja Jurmossa (1 533). Aktiivisimpia asemarengastajia olivat Petteri Lehikoinen (1 756), Seppo Niiranen (1 262), Aleksi Lehikoinen (1 080) ja William Velmala (1 009). Syksyn aikana rengastetuista ja iälleen määritetyistä (17 071) linnuista 87 % oli nuoria eli kesällä syntyneitä. Vuoden aikana lintuasemillamme kontrolloitiin Suomessa rengastettua lintua. Suurin osa näistä oli aiemmin samoilla lintuasemilla rengastettuja, sillä muualta tulleita oli vain 37. Yksi esimerkki tällaisista on räkättirastas, joka rengastettiin Valassaarilla ja kontrolloitiin Höytiäisen lintuasemalla Pohjanlahden rannikon lintuasemilla kontrolloitiin myös 12 muualta tullutta helmipöllöä. Pääosa näistä oli kotoisin lähiseudulta, mutta esimerkiksi Valassaarilla kontrolloitiin Piikkiössä ja Kärkölässä syntyneet pöllöt. 72 LINNUT-VUOSIKIRJA

5 LINNUSTONSEURANTA Laji / Species Bubo bubo (13) Strix aluco (21) Strix uralensis (13) Rengastettuja pöllöjä kuolee paljon törmäysten ja nälkiintymisen takia. Lisäksi pöllöjä kontrolloidaan pesiltä ja lintuasemien verkoista. Rengastetuista viirupöllöistä liki 27 % on tavattu uudelleen (vrt. liite 1.) TERO PELKONEN Kuva 2. Vuonna autoon törmänneiden huuhkajien (Bubo bubo), lehtopöllöjen (Strix aluco) ja viirupöllöjen (Strix uralensis) löytöpaikat. Fig. 2. Recovery sites of Eagle Owls Bubo bubo, Tawny Owls Strix aluco and Ural Owls Strix uralensis collided with a car in. Vuoden rengaslöydöistä Vuoden loppuun mennessä Suomessa rengastetuista linnuista on saatu yli 1,1 miljoonaa tapaamisilmoitusta. Tarkasteluvuonna uusia tapaamisilmoituksia kertyi Kuten aikaisempinakin vuosina, oli suurin osa vuoden aikana löydetyistä rengaslinnuista tapaamishetkellä elossa. Huonommin sen sijaan kävi niillä renkaallisella linnulla, jotka löydettiin kuolleina. Merkittävimmät yksittäiset kuolinsyyt olivat metsästys tai tappaminen (147), autoon törmääminen (118) ja ikkunaan törmääminen (117). Tapetuiksi päätyi eniten merimetsoja niiden talvehtimisalueilla Keski-Euroopassa, harmaalokkeja Suomen kaatopaikoilla ja telkkiä maamme lintuvesillä. Rauhoituksesta huolimatta rauhoitetut linnut eivät tälläkään kerralla saaneet olla rauhassa: Mietoisissa ammuttiin uuttukyyhky, Ahvenanmaalla merikotka, Espoossa ja Lappeenrannassa selkälokki, Kuhmossa nuori sääksi ja lisäksi Hattulassa kaksi kalatiiraa kuoli luodolle viritettyihin siimoihin. Liikenteen uhreiksi joutui eniten lehtopöllöjä (21), tuulihaukkoja (17), huuhkajia (13) ja viirupöllöjä (13). Erityisen paljon pöllöjä näyttää törmänneen autoihin Helsingin ja Tampereen välillä (kuva 2). Tähän löytyy helposti ainakin kaksi syytä: tällä alueella on pitkään rengastettu paljon pöllöjä, mutta tällä välillä myös autoliikenne on vilkasta ja nopeudet suuria. Yli puolet vuonna kuolleena löydetyistä linnuista oli rengastettu joko vuonna tai 2010 (kuva 3). Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä tiedetään, että lintujen kuolleisuus ensimmäisen elinvuoden aikana on korkeaa. Vanhimmat vuonna löydetyistä linnuista olivat syntyneet luvun lopulla. Kuva on kuitenkin tehty yli % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0 kaikkien lajien eli siinä on mukana sekä lyhyt- että pitkäikäisiä lajeja. Elossa tavattiin yksilöä, joista tapaamisilmoituksia tuli peräti Tästä voi helposti päätellä, että monesta yksilöstä on saatu useita löytöilmoituksia. Tapaamisten määrällä mitattuna kolmen kärjen muodostavat Turussa rengastettu naurulokki ST , joka nähtiin Saksassa alkuvuodesta 46 kertaa, Enossa rengastettu Kuva 3. Vuonna kuolleena löydettyjen lintujen rengastusvuosien jakautuma. Fig. 3. Distribution of ringing years of birds found dead in. LINNUT-VUOSIKIRJA 73

6 RENGASTUSVUOSI Haarapääskyn uusi suomalainen ikäennätys on nyt viikkoa vaille yhdeksän vuotta. Vuonna saatiin myös ilahduttava kaukolöytö Kongon demokraattisesta tasavallasta, Afrikasta. JORMA TENOVUO harmaalokki HT , josta saatiin 28 havaintoa Joensuusta ja Raumalla rengastettu merikotka E , joka tavattiin alkuvuodesta Ruotsin puolella ilmeisesti jollakin haaskalla 26 kertaa. Tällaisia värirenkaiden lukuhavaintoja vuodelle kertyi yhteensä Valtaosa elävänä tavatuista linnuista tuli kuitenkin perintei- Kuva 4. Afrikasta vuonna löydettyjen lintujen löytöpaikat. Fig. 4. Recovery sites of birds found in Africa in. Linnun tila / Status of the bird Kuollut / Dead (10) Elossa / Alive (15) Laji / Species Falco tinnunculus (2) Hirundo rustica (1) Larus fuscus (6) Pandion haliaetus (5) Phalacrocorax carbo (2) Sterna hirundo (9) seen tapaan rengastajien pyydystyksen ja kontrolloinnin kautta, sillä tällaisia käsittelyitä oli yhteensä Kun tarkastellaan kaikkia elävänä tavattuja lintuja, niin eniten tapaamisia vuonna saatiin talitiaisista (4 715), sinitiaisista (3 384) ja harmaalokeista (2 562). Vuonna Afrikasta löydettiin 25 Suomessa rengastettua lintua (kuva 4). Lajien kirjo ei päätä huimaa: mukana on kaksi petolintua (sääksi ja tuulihaukka), selkälokki, kalatiira, merimetso ja ainoana varpuslintuna haarapääsky Iloinen asia kuitenkin on, että suurin osa löydöistä koski elävänä tavattua lintua. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta kalatiiroja tai selkälokkeja. Nuo pari poikkeusta olivat Kongon demokraattisessa tasavallassa pyydystetty haarapääsky ja Algeriasta nälkiintyneenä löydetty merimetso; saattaapa silti olla, että kumpikaan näistä ei enää näe synnyinseutujaan. Nigeriassa joulukuun puolivälissä tapetun tuulihaukan oli Jani Suua rengastanut kesällä Taivalkoskella. Rengastus- ja löytöpaikan välinen etäisyys oli km, mikä on pisin suomalaisen tuulihaukan rengaslöydön avulla varmennettu muuttomatka. Ikäennätykset Rengastuksen avulla saadaan tietoa myös lintujen eliniästä. Rengastustoimisto ylläpitää suomalaisten rengaslintujen ikäennätysluetteloa, joka on nähtävissä Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilla ( Koko Euroop- 74 LINNUT-VUOSIKIRJA

7 LINNUSTONSEURANTA paa koskeva EURINGin ylläpitämä ikäennätysluettelo löytyy puolestaan EURINGin sivuilta osoitteesta and_codes/longevity-voous.htm Vuonna uusi ikäennätys saatiin kyhmyjoutsenesta, tuulihaukasta, vesipääskystä ja haarapääskystä. Kaikki ennätyslinnut olivat tavattaessa elossa ja hyvävointisia. Alla on esitelty nämä uusimmat seniorit rengastus- ja löytötietoineen: Kyhmyjoutsen (renkaan tunnus EJ ). Reijo Purasmaa rengasti Särkisalossa kyhmyjoutsenpoikueen, jossa oli kuusi poikasta. Näistä yksi, EJ-0.023, nähtiin noin 18,5 vuotta myöhemmin Naantalissa Ukko-Pekan sillan tuntumassa sekä 9.1. että Tuulihaukka (S ). Ville Vasko kontrolloi Kauhavalla pesivän naarastuulihaukan, jonka Hannu Järvinen oli rengastanut poikasena Hämeenkyrössä Aikaa rengastuksesta kontrollointiin kului viikkoa vaille 14 vuotta. Vesipääsky (KT ). Aleksi Lehikoinen kontrolloi Enontekiöllä 9.7. pesivän vesipääskykoiraan, jonka hän oli rengastanut maastopoikasena lähes samalla paikalla. Kontrollointihetkellä koiras oli siis noin 6-vuotias. Haarapääsky (JL ). Heikki Lokki rengasti Hattulassa pesivän haarapääskykoiraan. Hän pyydysti tämän linnun sen rengastuspaikalta myös vuosina , ja muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen Aikaa rengastuksesta kontrollointiin kului viikkoa vaille 9 vuotta. Osa suomalaisista selkälokeista käy rengaslöytöjen perusteella tutustumassa islamilaiseen kulttuuriin muinaisen Persian alueella. Vuonna saatiin kautta aikain kolmas suomalainen rengaslöytö selkälokista Iranista. JORMA TENOVUO Muita mielenkiintoisia löytöjä Kaakkuri (GA-0.363). Kalevi EklöÞn Jaalassa poikasena rengastama kaakkuri tunnistettiin lukurenkaastaan 03 Ranskan Morbihanissa kolme kertaa talven 2010/ aikana. Kesäkuun 20. päivä se kuitenkin löydettiin Hollannista kuolleena. Arosuohaukka (C ). Vesa Hyyryläisen Kajaanissa rengastamasta neljän poikasen poikueesta yksi tunnistettiin lukurenkaastaan C4F Skånessa Ruotsissa Selkälokki (HT ). Iranin Mazandaranissa ammuttiin selkälokki, jonka Jukka Nuotio oli rengastanut poikasena Luvialla Tämä oli kautta aikain seitsemäs löytömme Iranista. Ennen tätä sieltä on löydetty kaksi selkälokkia, punakylkirastas, mustapääkerttu, tiltaltti ja leppälintu. Haarapääsky (HL ). Lauri Lindberg rengasti Hattulassa nuoren haarapääskyn, joka pyydystettiin Kongon demokraattisessa tasavallassa Matkaa rengastuspaikalta kertyi 8249 km. Vesipääskyn uusi ikäennätys on suomalaisessa rengastusaineistossa kolmea vuorokautta vaille kuusi vuotta. JORMA TENOVUO LINNUT-VUOSIKIRJA 75

8 RENGASTUSVUOSI Kuva 5. Kuovien rengastusmäärät Fig. 5. Numbers of Curlews Numenius arquata ringed during Kuva 6. Lounais-Suomessa rengastettujen kuovien osuus (%) koko maan kuovirengastusmäärästä Tässä Lounais-Suomella tarkoitetaan Jyväskylän lounaispuolelle jäävää aluetta. Fig. 6. Proportion (%) of Curlews ringed in southwest Finland of those ringed in the whole country during Southwest is here deþned as the region located southwest from the city of Jyväskylä (62 15 N / E) Löydöt / Recoveries 1984 kuollut / dead (3) liikenne / traffic (3) saalistettu / predated (1) elossa / alive (3) Projektilaji kuovi BirdLife Suomen vuoden lajina oli kuovi. Kuoveja on rengastettu vuosina 1913 yhteensä Projektivuonna maassamme rengastettiin 521 kuovia. Vain seitsemänä vuonna tätä ennen rengastusmäärä on ollut suurempi (kuva 5). Vuodesta 1974 lähtien Suomessa on rengastettu yhteensä kuovia. Ylivoimaisesti eniten niitä ovat rengastaneet Ossi Hemminki ja Pertti Hartikainen, joilla on molemmilla tilillään yli tuhat rengastettua kuovia Ossilla ja Pertillä Projektivuoden potin korjasi kuitenkin Hartikainen, joka rengasti 150 kuovia Kuovin rengastaminen on nykyään harvinaista herkkua etenkin Lounais-Suomessa. Tämän havainnollistamiseksi tein kuvan 6, josta näkyy kuinka suuri osa koko maan kuovirengastuksista vuosina 1974 on tehty Jyväskylän lounaispuolisella, etelän ja lännen välisellä sektorilla. Jakson alkupuolella lounaiskuovien osuus rengastusmäärästä oli noin neljännes ja enemmänkin, mutta sen jälkeen se on pienentynyt jyrkästi. Viimeisen 20 vuoden aikana vain viitisen prosenttia kuoveista on rengastettu lounaassa. Vuosien piikki on hieman harhaanjohtava, sillä se selittyy omilla kuovitutkimuksillani Vammalan ja Harjavallan seudulla. Vuonna saatiin rengaslöytö 10 kuovista (kuva 7). Suomesta löytöjä tuli viisi, joista ilmeni mm. että kolme kuovia oli jäänyt auton alle. Näiden joukossa oli yksi 20-vuotias lintu, jonka Silveri Jussila oli rengastanut poikasena Kiuruvedellä 1991 ja joka nyt joutui auton rullaamaksi 50 km:n päässä Pielavedellä. Yksi rengastettu kuovi tavattiin sentään elossakin: Matti Kuva 7. Vuonna löydettyjen kuovien löytöpaikat. Fig. 7. Recovery sites of Curlews encountered during. Lintuharrastajien vuoden seurantalajia kuovia rengastetaan noin 500 yksilöä vuosittain, mutta Jyväskylän lounaispuolisen vilja- Suomen osuus rengastuksista vähenee koko ajan. TERO PELKONEN 76 LINNUT-VUOSIKIRJA

9 LINNUSTONSEURANTA Rengastaja kohtaa turturikyyhkyn harvoin. Vuonna merkittiin kolme yksilöä ja kaikkiaan Suomessa on vuoden loppuun mennessä rengastettu vain 39 turturikyyhkyä. ALEKSI LEHIKOINEN Tunturikihu on rengastuksena harvinaista herkkua eikä löytöjäkään tule joka päivä. Kaikkiaan vuodesta 1913 alkaen merkitty vain 193 tunturikihua, joista on saatu yksi löytö Kaisa Välimäki rengastaa kihunpoikasta heinäkuussa. ALEKSI LEHIKOINEN Suopajärven Torniossa v värirengastama naaras oli jälleen palannut reviirilleen. Ulkomailta meikäläisiä kuoveja löydettiin ainoastaan Englannista (4) ja Tanskasta (1). Englannissa kontrolloitiin kuovi, jonka Tuomo Jaakkonen oli rengastanut poikasena Tyrnävällä vuonna Omalla tavallaan hyvin mielenkiintoista on, että Ranskasta ei ole tullut lainkaan kuovilöytöjä sitten vuoden Taannoin niitä tuli vuosittain muutamia, ja yleensä kaikki oli ammuttu. Juhlavuoteen valmistautuminen alkaa Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun lintujen rengastus aloitettiin Suomessa. Juhlavuoteen kuuluu ainakin kaksi isoa tapahtumaa: rengastuksen 100-vuotisjuhlakokous helmikuussa sekä syyskuun alussa järjestettävä EURINGin yleiskokous, joka on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Juhlavuotta vietetään varmasti monella muullakin tavalla, joiden suunnittelu on jo käynnissä. Olin ennakkoon asettanut yhdeksi juhlavuoden tavoitteeksi, että siihen mennessä, tai edes sen aikana, kaikki vanhatkin rengastustiedot saataisiin tallennettua rengastustoimiston tietokantaan. Tällä hetkellä kaikkiaan noin 10,3 miljoonasta rengastuksesta 8,4 miljoonaa on tietokannassa, eli noin parin miljoonan yksilön tiedot vielä puuttuvat. Vuosien rengastuksia on pitkän ajan kuluessa tallennettu työllistämisvaroin. Näitä ikivanhoja rengastuksia ei kuitenkaan voida siirtää tietokantaan ilman huolellisia tarkistuksia ja korjauksia. Vuosien rengastukset olivat vielä viime syksyyn saakka kokonaan tallentamatta, kunnes toimistolle saatiin ahkera siviilipalvelusmies Joni Laukkanen, joka jatkaa tallennusurakkaa tämän vuoden syyskuun loppuun saakka. Aika näyttää kuinka suuren osan valtavasta kirjapinosta hän saa tallennettua. LINNUT-VUOSIKIRJA 77

10 RENGASTUSVUOSI Yksittäisten rengastusporukoiden omat hankkeet vaikuttavat suuresti lajien vuosittaisiin rengastusmääriin. Uivelolle kirjattiin tästä syystä vuonna uusi ennätys 441 rengastusta. JORMA TENOVUO Kiitokset Haluan kiittää työtovereitani rengastustoimistossa ja seurantatiimissä: Heidi Björklund, Jukka Haapala, Juha Honkala, Pirjo Hätönen, Toni Laaksonen, Joni Laukkanen, Aleksi Lehikoinen, Seppo Niiranen, Markus Piha, Pekka Puhjo, Kalle Rainio, Jarmo Ruoho, Pertti Saurola, Petri Sola, William Velmala ja Risto A. Väisänen. Markukselle kaunis kiitos myös tämän katsauksen aiemman version kommentoinnista. Eläintieteen yksikön johtaja Aino Juslén ja keskusmuseon johtaja Leif Schulman ovat tukeneet rengastustoimistoa myötä- ja vastamäessä, mistä heille lämmin kiitos. Heidi Kinnunen, Satu Seikkula ja Tiina Puolakoski ovat auttaneet talous- ja hallintoasioissa kiitos myös heille Koko rengastustoimiston puolesta haluan kiittää seuraavia henkilöitä tietojärjestelmiemme luomisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta: Jan Lindström, Heikki Lokki, Visa Rauste, Petrus Repo, Esko Piirainen, Mikko Pelkonen ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmistotuotantoryhmät. Lisäksi Jarno Lehtimäki on kehittänyt Rengas99:ä käyttäjien toiveiden suuntaan. Mikko Heikkinen, Jörgen Palmgren, Viljami Rahikainen, Toni Malin ja Dare Talvitie ovat huolehtineet verkkosivujen, työasemien ja yhteyksien toimivuudesta. Tähän loppuun kuuluu aina se tärkein kiitos: ISO KIITOS kaikille rengastajille ja heidän tukijoukoilleen Kirjoittajien osoite / Authors address Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto PL 17, Helsingin yliopisto Kirjallisuus Honkala, J., Saurola, P. & Valkama, J. 2012: Petolintuvuosi pohjoisessa myyrähuippu. Linnut-vuosikirja : Valkama, J.. Rengastusvuosi 2010 myyrälama nakersi rengastusmääriä. Linnut-vuosikirja 2010: Summary: Bird ringing in Finland in The number of volunteer bird ringers in Finland has remained rather stable during the last decade. In the beginning of 2012, we had 691 valid ringing permits. However, only 515 ringers were classiþed active, i.e. they ringed at least one bird in. Ringing licenses are issued by authorities for Þve-year periods. The current period ends in the end of 2012, so during this year we have to revise all our licenses. In, altogether 188,564 birds were ringed. In terms of number of birds ringed, the year was very poor (see Fig. 1). The main reason behind this was that especially in the autumn some of the Finnish bird observatories did not have enough ringers, but also the number of migrating birds was probably lower than the long-term average. Consequently, around 20,000 individuals less than normally were ringed at the Finnish bird observatories (Table 2). On the other hand, the number of nestlings ringed was near the long-term average. In fact, there were several species whose nestlings were ringed with higher numbers than ever before, including e.g. the Smew Mergus albellus, the Kestrel Falco tinnunculus and the Peregrine Falcon F. peregrinus (see Appendix for the numbers). At present, there are more than 1.1 million encounters of birds ringed in Finland (Appendix). In, the total number of encounters was 24,803 of which 1,339 were of birds found dead and 14,431 of living birds. The most frequent identiþed causes of death were hunting / illegal killing (147 cases), collision with a vehicle (118; see also Fig. 2) and collision with a window (117). Unfortunately, several cases were again reported in which legally protected birds were shot or killed. A positive news is that 14,431 individuals were encountered alive, some of which several times so that the total number of live-encounters was as high as 23,464. The majority of these were recaptures made by the ringers, but altogether 6,266 encounters were made with the help of additional colour marks. The leading positions in the statistics of number of live-encounters were taken by the Great Tit Parus major (4,715 encounters), the Blue Tit P. caeruleus (3,384) and the Herring Gull Larus argentatus (2,562). Only 25 Finnish birds were encountered in Africa in (Fig. 4). This low number is a matter of some concern, especially because the number of recoveries of our long-distance migrants has been declining for several years. In the positive case, this could indicate that our birds are not killed as frequently as before, but in the negative (and perhaps more likely) case it may indicate that the recovered rings are not reported as efþciently as before. A big proportion of our Passerine birds winter in Africa, but yet we received only one recovery of them in : a Barn Swallow Hirundo rustica was caught in the Democratic Republic of Congo. New longevity records were obtained of several species during. These included the Mute Swan Cygnus olor (18.5 years, ring number read in the Þeld), the Kestrel (14 years, captured at the nest), the Red-necked Phalarope Phalaropus lobatus (6 years, captured at the nest) and the Barn Swallow (9 years, captured at the nest). The Curlew Numenius arquata was chosen as the species of the year by the BirdLife Finland. Altogether 19,513 Curlews have been ringed in Finland since 1913, and 521 of them got a ring during this speciþc project year. Finnish Curlews mainly winter in Western Europe, especially in France and in the UK. However, no recoveries have been obtained from France since Only 10 Curlews were recovered in, Þve from Finland and Þve from abroad (Fig. 7). 78 LINNUT-VUOSIKIRJA

11 LINNUSTONSEURANTA Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä. Löytö on kelpuutettu mukaan, mikäli lintu löydetty kuolleena tai rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta kulunut vähintään 3 kk tai matkaa rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta kertynyt yli 10 km. Huom Lajien ja alalajien osalta on noudatettu EURINGin käyttämää lajiluetteloa (ks. Appendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries (only those in which (i) the bird was found dead or (ii) the bird was found alive but time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at least 10 km) in Finland Please note that species and subspecies list follows that of EURING (see A = number of nestlings ringed in, B = number of full-grown birds ringed in, C = total ringing number for, D = number of birds recovered during, E = number of ringings in 1913, F = number of recoveries in Rengastettuja v Laji Species A B C D E F Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica Amerikanjääkuikka Gavia immer Jääkuikka Gavia adamsii Pikku-uikku Tachybaptus ruþcollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Suula Sula bassana Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara Botaurus stellaris Harmaahaikara Ardea cinerea Kyhmyjoutsen Cygnus olor Pikkujoutsen Cygnus columbianus Laulujoutsen Cygnus cygnus Metsähanhi Anser fabalis Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Tundrahanhi Anser albifrons Kiljuhanhi Anser erythropus Merihanhi Anser anser Tiibetinhanhi Anser indicus Kanadanhanhi Branta canadensis Valkoposkihanhi Branta leucopsis Sepelhanhi Branta bernicla Punakaulahanhi Branta ruþcollis Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinisorsa Aix galericulata Haapana Anas penelope Harmaasorsa Anas strepera Tavi Anas crecca Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta Heinätavi Anas querquedula Lapasorsa Anas clypeata Punasotka Aythya ferina Tukkasotka Aythya fuligula Lapasotka Aythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Allihaahka Polysticta stelleri Alli Clangula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä Bucephala clangula Uivelo Mergus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Mehiläishaukka Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Sinisuohaukka Circus cyaneus Arosuohaukka Circus macrourus Rengastettuja Poikasia Täysikasv. Rengastuksia v Poikasia Täysikasv. Rengastuksia Laji Species A B C D E F Niittysuohaukka Circus pygargus Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo Piekana Buteo lagopus Pikkukiljukotka Aquila pomarina Kiljukotka Aquila clanga Maakotka Aquila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Pyy Bonasa bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus mutus Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen Coturnix coturnix Fasaani Phasianus colchicus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva Kääpiöhuitti Porzana pusilla Ruisrääkkä Crex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni Pikkutylli Charadrius dubius Tylli Charadrius hiaticula Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri Calidris canutus Pulmussirri Calidris alba Pikkusirri Calidris minuta Lapinsirri Calidris temminckii Palsasirri Calidris melanotos Kuovisirri Calidris ferruginea Merisirri Calidris maritima Suosirri Calidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites subruþcollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago LINNUT-VUOSIKIRJA 79

12 RENGASTUSVUOSI Rengastettuja v Laji Species A B C D E F Heinäkurppa Gallinago media Lehtokurppa Scolopax rusticola Mustapyrstökuiri Limosa limosa Punakuiri Limosa lapponica Pikkukuovi Numenius phaeopus Isokuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi Actitis hypoleucos Karikukko Arenaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus Merikihu Stercorarius parasiticus Tunturikihu Stercorarius longicaudus Pikkulokki Larus minutus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Isolokki Larus hyperboreus Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla Räyskä Sterna caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sterna albifrons Mustatiira Chlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki Alca torda Riskilä Cepphus grylle Pikkuruokki Alle alle Lunni Fratercula arctica Kesykyyhky Columba livia Uuttukyyhky Columba oenas Sepelkyyhky Columba palumbus Turkinkyyhky Streptopelia decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis Käki Cuculus canorus Tornipöllö Tyto alba Huuhkaja Bubo bubo Tunturipöllö Nyctea scandiaca Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Minervanpöllö Athene noctua Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio ßammeus Helmipöllö Aegolius funereus Kehrääjä Caprimulgus europaeus Tervapääsky Apus apus Kuningaskalastaja Alcedo atthis Harjalintu Upupa epops Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäätikka Picus canus Palokärki Dryocopus martius Käpytikka Dendrocopos major Rengastettuja Poikasia Täysikasv. Rengastuksia v Laji Species A B C D E F Poikasia Täysikasv. Rengastuksia Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Pikkutikka Dendrocopos minor Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru Alauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbica Isokirvinen Anthus richardi Mongoliankirvinen Anthus godlewskii Nummikirvinen Anthus campestris Taigakirvinen Anthus hodgsoni Metsäkirvinen Anthus trivialis Tundrakirvinen Anthus gustavi Niittykirvinen Anthus pratensis Lapinkirvinen Anthus cervinus Luotokirvinen Anthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla ßava Sitruunavästäräkki Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Koskikara Cinclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella Mustakurkkuraut. Prunella atrogularis Alppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vuorileppälintu Phoenicurus erythrogaster Pensastasku Saxicola rubetra Mustapäätasku Saxicola torquata Arotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku Oenanthe pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica Aavikkotasku Oenanthe deserti Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula Taigarastas Turdus obscurus Mustakaularastas Turdus ruþcollis Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkalintu Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella ßuviatilis Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides Sarakerttunen Acrocephalus paludicola Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus LINNUT-VUOSIKIRJA

13 LINNUSTONSEURANTA Rengastettuja v Laji Species A B C D E F Kenttäkerttunen Acrocephalus agricola Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus Vaaleakultarinta Hippolais pallida Pikkukultarinta Hippolais caligata Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia cantillans Kääpiökerttu Sylvia nana Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Hiippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus Taigauunilintu Phylloscopus inornatus Siperianuunilintu Phylloscopus schwarzi Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipäähippiäinen Regulus ignicapillus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä Certhia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Punapyrstölepink. Lanius isabellinus Pikkulepinkäinen Lanius collurio Mustaotsalepink. Lanius minor Isolepinkäinen Lanius excubitor Punapäälepink. Lanius senator Valko-otsalepink. Lanius nubicus Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Naakka Corvus monedula Mustavaris Corvus frugilegus Varis Corvus corone Korppi Corvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Punakottarainen Sturnus roseus Varpunen Passer domesticus Poikasia Täysikasv. Rengastuksia Laji Species A B C D E F Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifring Keltahemppo Serinus serinus Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo Carduelis chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Hemppo Carduelis cannabina Vuorihemppo Carduelis ßavirostris Urpiainen Carduelis ßammea Tundraurpiainen Carduelis hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen Carpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku Calcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Taigasirkku Emberiza leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtösirkku Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku Emberiza schoeniclus Harmaasirkku Miliaria calandra Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät Hybrids Rengastettuja v Acrris x Acrdum Pasdom x Pasmon Galmed x Galgal Hirrus x Delurb Hirrus x Riprip Ficalb x Fichyp Tetrix x Teturo Parmon x Parcin Motßa x Motcit Saxtor x Saxrub Parmon x Parate Luslus x Lusmeg Denmaj x Denleu Cirmac x Cirpyg Sylatr x Sylbor Carhor x Carmea Phopho x Phooch Carchl x Carspi Parmon x Parcri Riprip x Delurb Circya x Cirmac Parcae x Parcya Bracan x Braleu Poikasia Täysikasv. Rengastuksia Total LINNUT-VUOSIKIRJA 81