Linnut. vuosikirja 2015

Transkriptio

1 Linnut vuosikirja

2 Petolintuvuosi 2014 Rengastusvuosi Jari Valkama & Markus Piha Vuosina 1913 Suomessa on rengastettu yli 11,2 miljoonaa lintua (ks. liite 1). Tilastointia varten poikasina ja täysikasvuisina merkittyjen lintujen lukumäärät on voitu erotella vuodesta 1968 lähtien (kuva 1). Tällä 48 vuoden jaksolla vuosi sijoittuu rengastettujen lintujen kokonaismäärässä ( ) 11. tilalle. Monen lintulajin pesintä tuhoutui kylmän ja sateisen kesäkuun vuoksi, mikä heijastui myös rengastettujen poikasten lukumäärään: poikasia rengastettiin vain Tätä heikompia vuosia on em. jaksolla vain 11, ja edellisen kerran yhtä vähän tai vähemmän poikasia rengastettiin vuonna Vuosia vertailtaessa on syytä muistaa, että rengastettujen poikasten määrään voi sään ohella vaikuttaa moni muukin asia, kuten erilaiset 54 LINNUT-VUOSIKIRJA projektit, toimiston harjoittama lupapolitiikka, rengastajien vaihtuvuus tai vaikkapa myyrätilanne. Esimerkiksi rengastettujen pöllönpoikasten määrä vaihtelee huomattavasti vuosien välillä (kuva 2), mikä on seurausta myyrien kannanvaihteluista. Tähän mennessä parhaimpana pöllövuonna 2009 rengastettiin yli pöllönpoikasta, kun vuonna niiden määrä jäi lähes kymmenen tuhatta yksilöä pienemmäksi! Lokkien, tiirojen ja kihujen poikasrengastuksia kirjattiin eniten vuonna 1997 (kuva 3), jolloin lähes joka kolmas Suomessa rengastettu poikanen oli lokki, tiira tai kihu. Tämän jälkeen näiden poikasrengastusmäärät ovat olleet jyrkässä laskussa, ja vuonna niiden osuus kaikista rengastetuista poikasista oli alle 10 %. Kolmen yleisen pönttöpesijän talitiaisen, sinitiaisen ja kirjosiepon yhteisosuus poikasrengastuksista on yleensä ollut noin kolmannes, huippuvuonna 1980 peräti 43 % (kuva 4). Heikon pesimäkesän olisi voinut odottaa näkyvän myös rengastettujen täysikasvuisten lintujen määrässä, mutta lukujen valossa näin ei käynyt. Täysikasvuisia lintuja rengastettiin , mikä oikeuttaa viidenteen tilaan jaksolla Parempia vuosia ovat olleet vain Acro-projektivuodet ja haarapääskyprojektin päätösvuosi 2002 (kuva 1). Kuvasta 5 ilmenee, miten täysikasvuisina rengastettujen ruokokerttusten lukumäärä oli korkeimmillaan luvuilla, mutta noista ajoista se on pudonnut noin kolmannekseen. Viitisentoista vuotta sitten aloitettu syksyinen

3 Linnustonseuranta Suomen ensimmäinen onnistunut kattohaikaran pesintä varmistui Koskella Varsinais-Suomessa. Pesästä rengastettiin 2 poikasta, mutta niistä toinen törmäsi lankoihin ja kuoli ennen syysmuuttomatkaa. Jari Kostet rautiaispyynti nosti nopeasti lajin vuotuiset rengastusmäärät muutamasta sadasta jopa yli yksilöön. Vuoden eniten rengastetut lajit olivat talitiainen, sinitiainen, vihervarpunen, tuulihaukka ja hippiäinen (ks. liite 1). Vihervarpusia rengastettiin viime vuonna enemmän kuin milloinkaan ennen, yhteensä yksilöä (Valkama & Piha 2016). Uuteen ennätykseen ylsivät myös arosuohaukka, uivelo, merisirri, mustapyrstökuiri, mustatiira, sarvipöllö, valkoselkätikka, metsäkirvinen, mustarastas, mustapääkerttu, taigauunilintu ja sepelsieppo. Kokonaan uusia rengastuslajeja olivat idänkäki ja kattohaikara. Idänkäkikoiraan rengasti Roni Väisänen Sotkamossa ja kattohaikarapoikueen Jouni Tittonen Koskella Varsinais-Suomessa Kahdesta rengastusikään saakka varttuneesta poikasesta toiselle kävi kuitenkin köpelösti elokuun lopussa juuri ennen syysmuutolle lähtöä, kun se törmäsi lankoihin ja menehtyi. Rengastustoiminta lintuasemilla Lintuasemilla rengastettiin yhteensä lintua, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2014 (49 705). Eniten rengastuksia kertyi Jurmossa (10 437), Hangossa (6 184) ja Lågskärillä (5 316). Tuttuun tapaan valtaosa lintuasemien rengastuksista kertyi kevätja syysmuuttokausien aikana. asemilla ja niiden lähiympäristössä rengastettiin 546. Poikasina rengastettiin useimmin talija sinitiaisia sekä harmaalokkeja, mutta pari erikoisuutta kannattaa kuitenkin mainita: Lågskärillä rengastettiin sarvipöllöpoikue ja Jurmossa kaksi hiiripöllön maastopoikasta. Täysikasvuisia lintuja asemilla rengastettiin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana (33 % koko vuoden aikana asemilla rengastetuista täysikasvuisista linnuista). Kevään rengastukset painottuivat huhti- ja toukokuulle, jolloin rengastuksia kertyi Jurmossa rengastettiin 5 527, Lågskärillä 2 637, Tauvossa ja Aspskärillä lintua. Tuttuun tapaan eniten rengastettiin punarintoja (3 726) ja pajulintuja (2 048). Pikku detaljina mainittakoon, että kaikki Suomessa rengastetut 11 sepelsieppoa saivat renkaan koipeensa keväällä, kuusi Lågskärillä ja viisi Jurmossa. Rengastusmäärillä mitattuna vilkkaimmat kuukaudet syksyllä olivat elokuu (2 030 rengastusta), syyskuu (11 627) ja lokakuu (9 925). Hippiäisiä oli sankoin joukoin liikkeellä, ja niitä rengastettiin Hopeasijalle kiilasi kevään ykkönen punarinta (3 183) ja pronssille talitiainen (2 210). Syksyllä lintuharrastajat kiinnittivät huomiota tikkojen vilkkaaseen vaellukseen. Esimerkiksi valkoselkätikkoja rengastettiin asemilla 46 yksilöä, joista 37 Hangon lintuasemalla. Pöllöjä sen sijaan fl pull oli liikkeellä niukasti: helmipöllöjä saatiin verkoista rengastettavaksi 144, sarvipöllöjä 18, varpuspöllöjä 8, viirupöllöjä 2 ja lehtopöllöjä 1. Erikoisuuksista kannattaa tietenkin mainita Jurmossa rengastetut 102 merisirriä, Kangasalan lintuasemalla heinäkuun alussa merkitty vanha etelänsatakieli sekä syyskuussa Rönnskärillä ja Tankarilla rengastetut nuoret sinipyrstöt. Kangasalan lintuasemalla saatiin verkosta myös vanha mehiläishaukka! Eniten täysikasvuisia lintuja asemilla rengastivat Kim Kuntze (3 306), Sampo Laukkanen (1 739) ja Jarkko Santaharju (1 695). Vuoden aikana suomalaisilla lintuasemilla kirjattiin rengastetun linnun tapaamista. Näistä suurin osa oli ns. lähikontrolleja eli ne oli rengastettu muutamaa päivää aiemmin samalla asemalla. Muualta Suomesta asemille tulleita rengastettuja lintuja tavattiin 25. Näistä voi esimerkkinä mainita Kokkolassa rengastetun helmipöllön, joka kontrolloitiin 457 km päässä Jurmossa Mielenkiintoinen oli myös pikkulepinkäinen, joka rengastettiin poikasena Eurajoella kesällä 2013 ja kontrolloitiin Lågskärillä toukokuussa, arvatenkin matkalla pesimäalueelleen. Lintujen liikehdintää havaittiin tietenkin myös lintuasemien välillä. Hyviä esimerkkejä ovat kaksi puukiipijää, joista toinen rengastettiin Hangon lintuasemalla ja tavattiin kolme päivää myöhemmin 72 km päässä Jurmossa, ja toinen, joka rengastettiin Lågskärin lintuasemalla ja kontrolloitiin samoin kolme päivää myöhemmin niin ikään Jurmossa 94 km päässä. Maininnan ansaitsee myös punarinta, joka sai renkaan koipeensa 7.5. Lågskärillä ja joka kontrolloitiin 603 km päässä Tauvon lintuasemalla Syksyllä asemil Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see legend). LINNUT-VUOSIKIRJA 55

4 Rengastusvuosi Vuonna Suomessa rengastettiin varpuspöllöä. Huippuvuodesta 2009 jäätiin kauas silloin pikkupöllöjä merkittiin Jari Kostet la rengastetuista ja muualta löydetyistä linnuista hyvän esimerkin tarjoaa hippiäinen: 14 syksyn aikana Suomessa rengastettua hippiäistä on loppuvuoden aikana kontrolloitu ulkomailla (kuva 6). Tankarilla rengastettu hippiäinen kontrolloitiin Norjassa neljänä perättäisenä päivänä Rengastajat ikääntyvät Helmikuun 2016 alussa voimassaolevia rengastuslupia oli 702. Viime vuonna aktiivisia rengastajia, eli niitä, jotka rengastivat vähintään yhden linnun, oli 540. Rengastajien ikähaitari on varsin laaja, sillä nuorin rengastaja on 19-vuotias ja kaksi vanhinta täyttää tänä vuonna 84 vuotta. Keski-ikä (mediaani) on 53 vuotta, ja viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana se on hieman huolestuttavasti noussut viidellä vuodella. Tämä ei johdu siitä, että olisimme epäonnistuneet nuorten rengastajien rekrytoinnissa, vaan ehkä ennemminkin siitä, että rengastajat luultavasti jatkavat uraansa kauemmin kuin ennen. Rengastajakunta on edelleen kovin miehistä, sillä vain hieman useampi kuin joka kymmenes rengastaja on nainen. Rengastuslupia on viittä eri tyyppiä: yleislupa, lintuasemalupa, seurantapyyntilupa, pesäpoikaslupa ja rajoitettu lupa (jonka yhtenä alatyyppinä on petolintulupa). Näistä eniten rengastajilla on rajoitettuja lupia (275), mikä selittyy sillä, että käytännössä kaikki rengastajat aloittavat uransa tällä lupatyypillä. Laajimmat oikeudet salliva yleislupa on 95 rengastajalla. Eniten lintuja vuonna rengastivat Juhani Lokki (9 806), Tatu Hokkanen (9 303), Heikki Kolunen (8 874), Jukka Tanner (8 191) ja Ari Rantamäki (8 141). Poikasrengastusten kärkikolmikon muodostivat Jukka Tanner (7 533 poikasta), Tatu Hokkanen (5 831) ja Urpo Koponen (1 784). Merisirrejä rengastettiin ennätykselliset 106 yksilöä. Merisirriin liittyy toinenkin ennätys, sillä Huippuvuorilla heinäkuussa tavattu merisirri on pohjoisin Suomessa rengastetuista linnuista saatu löytö. Matti Rekilä Löydöt ja kontrollit Suomessa rengastetuista linnuista on vuosien saatossa saatu yli 1,2 miljoonaa tapaamisilmoitusta, ja vuonna niitä kertyi (Liite 1). Suurin osa (92 %) ilmoituksista tuli Suomesta. Muita yli sadan löydön maita olivat Ruotsi, Puola, Saksa, Espanja ja Alankomaat (kuva 7). Kaukaisimmat rengaslöydöt saatiin perinteiseen tapaan Etelä- Afrikasta, missä tunnistettiin lukurenkaasta Pertti Koskimiehen 8.7. Kesälahdella rengastama kalasääski. Lisäksi Etelä-Afrikasta löydettiin kuolleena Sampo Liukon vuonna 2013 Savonlinnassa rengastama kalatiira. Läntisin löytö tehtiin tammi- 56 LINNUT-VUOSIKIRJA

5 Linnustonseuranta Kuva 2. Pöllöjen vuosittaiset poikasrengastussummat Fig. 2. Annual ringing totals of nestlings of owls in Kuva 3. Lokkien, tiirojen ja kihujen vuosittaiset poikasrengastussummat Fig. 3. Annual ringing totals of nestlings of gulls, terns and skuas in Asch Pmod Kuva 4. Talitiaisten, sinitiaisten ja kirjosieppojen vuosittaiset poikasrengastussummat Fig. 4. Annual ringing totals of nestlings of Great Tits, Eurasian Blue Tits and European Pied Flycatchers in Kuva 5. Täysikasvuisina rengastettujen ruokokerttusten (Asch) ja rautiaisten (Pmod) vuosittaiset rengastussummat Fig. 5. Annual ringing totals of full-grown Sedge Warblers (Asch) and Dunnocks (Pmod) in kuun lopussa Islannista, minne päätyi Jan Häggin edellissyksynä Valassaarilla rengastama sarvipöllö. Kaksi pohjoisinta löytöä koskevat merisirrejä, jotka Roni Väisänen rengasti Jurmon lintuasemalla Niistä toisen lukurengas saatiin luettua toukokuun lopussa Karhusaarilla ja toisen puolestaan heinäkuussa Huippuvuorilla km päässä rengastuspaikasta. Jälkimmäinen on samalla myös pohjoisin Suomessa rengastetusta linnusta saatu löytö. Itäisin vuoden löytö koskee hiiripöllöä, jonka Pekka Peltoniemi rengasti poikasena Kittilässä Se löydettiin lokakuun lopussa ilmeisesti ampumavamman saaneena Omskin alueelta Venäjältä, km päässä rengastuspaikalta. Lintu otettiin hoitoon, mutta pari viikkoa myöhemmin se kuitenkin kuoli vammoihinsa. Tapaamisilmoituksista (95 %) koski elävää lintua. Näistä oli rengastajien pyydystämiä ja tunnistettiin lintua pyydystämättä esimerkiksi luku- tai kaularenkaan perusteella. Joistakin yksilöistä saattaa näiden lisätunnisteiden ansiosta tulla vuosittain kymmeniä tapaamisia. Esimerkiksi eräästä Pekka Peltoniemen lukurenkaalla merkitsemästä kuukkelista tuli pelkästään viime vuoden aikana 64 löytöilmoitusta! Koko löytöaineistossa elävänä tavattujen eri yksilöiden määrä oli viime vuonna vain Kuolleena löydettiin lintua. Näistä tapettuja oli onneksi vain 97. Niiden joukossa oli kuitenkin yksi häpeätahra, joka jälleen kerran osoittaa kuinka huonosti suomalaiset pyssysankarit noudattavat lakia. Jani Suua löysi 3.6. Pudasjärveltä kiväärillä pesään ammutun kotkanaaraan, jonka Kalevi Tunturi oli rengastanut poikasena niin ikään Pudasjärvellä Vuoden 2002 syksyllä sama lintu oli käynyt Perniössä supiloukussa. Sairauteen tai muunlaiseen heikkokuntoisuuteen menehtyneenä löydettiin 87 lintua. Ikkunaan törmääminen koitui viime vuonna 146 linnun kohtaloksi. Kyseenalaisella kärkipaikalla olivat (nuoret) kanahaukat, joita kuoli tällä tavalla 18. Muita tyypillisiä ikkunatörmääjiä olivat varpushaukka, talitiainen ja viherpeippo. Ehkä hieman erikoinen tapaus oli nuori merimetso, joka törmäsi ikkunaan ja katkaisi niskansa Salon Pitkäjärvellä elokuun alussa. Liikenteen uhreina menehtyi viime vuonna 101 rengastettua lintua. Erityisen vaarallisia teiden ylitykset ovat petolinnuille, sillä kymmenen useimmin teillä kuolleen lajin joukossa oli seitsemän petolintulajia. Ruman tilaston kärkipäästä löytyy 22 viirupöllöä, 19 tuulihaukkaa, 10 lehtopöllöä ja kuusi nykyisin erittäin uhanalaiseksi luokiteltua huuhkajaa, joista viisi näyttää olleen vanhoja reviirilintuja. Suurin osa lintujen tieliikennekuolemista sattuu Etelä-Suomessa, missä liikennemäärä on suurin. Enontekiöllä auton alle jäi nuori talitiainen, Inarissa kuukkeli ja Kuusamossa nuori muuttohaukka. Arvatenkin monen linnun henki säästyisi pelkästään kaasujalkaa keventämällä, mutta kenties pahimmille tieosuuksille voitaisiin tehdä myös rakenteellisia korjauksia, joiden myötä linnut eivät voisi enää ylittää tietä liian matalalta. Voimajohdot (ja muuntajat) ovat linnuille vaarallisia joko törmäys- tai sähköiskuriskin vuoksi. Vuonna raportoitiin 46 rengastetun linnun kuolleen voimajohtojen vuoksi. Näistä onnettomuuksista 15 sattui tosin muuttomatkalla maamme rajojen ulkopuolella. Tälläkin listalla kärkipaikat menevät enimmäkseen petolinnuille: 10 tuulihaukkaa, 8 kanahaukkaa, 6 kalasääskeä, 3 merikotkaa, 3 huuhkajaa ja 3 kurkea. Ja kuten edellä jo todettiinkin, toinen Suomessa rengastetuista kattohaikaroista menetti henkensä sähkölankoihin törmättyään. LINNUT-VUOSIKIRJA 57

6 Rengastusvuosi Kuva 6. Syksyllä Suomen lintuasemilla rengastetuista hippiäisistä saadut ulkomaiset löydöt (n = 14). Fig. 6. Foreign recoveries of Goldcrests ringed at Finnish bird observatories during autumn (n = 14). Kuva 7. Suomessa rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut löydöt (n = ). Fig. 7. Recovery sites of birds ringed in Finland and found in (n = 27,085). Uusia ikäennätyksiä Peräti 12 lajista saatiin viime vuoden aikana uusi ikäennätys. Esittelemme ne tässä lyhyesti vanhimmasta nuorimpaan. Harmaalokki. Juhani Virtasen Dragsfjärdissä kesäkuussa 1980 poikasena rengastama lintu havaittiin Puolassa tammikuussa, 34 v 7 kk rengastuksen jälkeen. Tätä ennen lintu on havaittu muutaman kerran myös Latviassa. Tämä on Suomen vanhin lintu ja samalla myös Euroopan toiseksi vanhin harmaalokki. Vanhin harmaalokki on rengastettu Alankomaissa ja sillä oli löydettäessä ikää 34 v 9 kk. Räyskä. Patrik Byholm tapasi heinäkuussa Kaskisissa räyskän, jonka Hans Hästbacka oli rengastanut poikasena Närpiössä hieman yli 28 vuotta sitten. Byholm lisäsi linnulle lukurenkaan, joten parhaassa tapauksessa tästä linnusta saadaan tulevina kesinä vielä uusiakin ilmoituksia. Tämä räyskä on Euroopan toiseksi vanhin heti ruotsalaisen kollegansa jälkeen. Sillä oli löydettäessä ikää tasan 30 vuotta. Kurki. Pekka Mustakallio rengasti Sastamalan Kiikoisissa kurjen poikasen M ja laittoi samassa yhteydessä sille myös värirenkaat. Niistä hän onnistui tunnistamaan sen 18 v 2 kk myöhemmin Sastamalan Keikyässä. Tästä linnusta on tullut 99 muutakin tapaamista, enimmäkseen Sastamalan Huittisten alueelta, mutta myös muuttomatkan varrelta Saksasta, Unkarista ja Espanjasta. Tämä on myös Euroopan toiseksi vanhin rengastettu kurki. Vanhimman linnun paikkaa pitää hallussaan ruotsalainen kurki, jolla oli tavattaessa ikää 20 v 3 kk. Merimetso. Henri Selin löysi Timo Tallgrenin Tammisaaressa kesäkuussa rengastaman merimetson kuolleena Inkoosta heinäkuussa. Aikaa rengastuksesta löytöön kului 15 v 2 kk. Merihanhi. Pekka Alhon Uudessakaupungissa heinäkuussa 2003 rengastama nuori hanhi ammuttiin Tanskassa tammikuussa, 11 v 5 kk rengastuksen jälkeen. Käpytikka. Esa Lehikoinen rengasti Turun Ruissalossa toukokuussa 2004 käpytikan, joka on sen jälkeen tavattu samalla paikalla 15 kertaa, viimeksi marraskuussa. Rengastuksesta löytöön kului 11,5 vuotta. Pikkukuovi. Antti Aholainen luki toukokuun alussa Rovaniemellä renkaan pikkukuovilta, jonka hän oli rengastanut kutakuinkin samalla paikalla toukokuun 2004 lopussa. Pikkukuovin uusi ikäennätys on siten 10 v 11 kk. Haarapääsky. Heikki Lokki pyydysti heinäkuussa Hattulassa pesivän haarapääskyn, jonka Pekka Pouttu oli rengastanut Pälkäneellä poikasena lähes päivälleen 9 vuotta aiemmin heinäkuussa Pensaskerttu. Teemu Lehtiniemen Kangasalan lintuasemalla heinäkuussa 2009 rengastama pensaskerttu lensi uudelleen Kim Kuntzen virittämään verkkoon samalla paikalla elokuussa, 6 v 1 kk rengastuksen jälkeen. Merisirri. Petteri Lehikoinen onnistui joulukuun alussa lukemaan Jurmon lintuasemalla renkaan merisirriltä, jonka Roni Väisänen oli rengastanut samalla paikalla joulukuussa Aikaa rengastuksesta löytöön kului 3 v 11 kk. Rengastuksen yhteydessä linnulle oli laitettu myös muovinen lukurengas, mutta sitä sillä ei enää tavattaessa ollut. Onkin havaittu, että rantakivikossa liikkuvalla merisirrillä lukurenkaat ovat kuluneet poikkeuksellisen nopeasti. Tämän vuoksi niille on alettu laittaa intertarsaalinivelen yläpuolelle kiinnitettäviä lippuja. Pikkusieppo. Markku Heinonen kontrolloi Helsingissä kesäkuun lopussa pikkusieppokoiraan, jonka hän oli rengastanut 58 LINNUT-VUOSIKIRJA

7 Linnustonseuranta samalla paikalla kesäkuun 2013 alussa. Aikaa rengastuksesta kului 2 v 2 vk. Arosuohaukka. Ari-Pekka Auvinen kontrolloi kesäkuussa Siikajoella pesivän arosuohaukkakoiraan, jonka hän oli rengastanut samalla paikalla 2 vuotta aiemmin. Arosuohaukka on vasta vakiintumassa Suomen pesimälinnustoon, ja onkin luultavaa, että tulevina vuosina lajin ikäennätykset päivittyvät tiheään. Projektilajit haara- ja räystäspääsky BirdLife Suomi oli valinnut vuoden lajeiksi haara- ja räystäspääskyn. Koska molempien lajien rengastus- ja löytöaineisto on käyty melko tarkkaan läpi hiljattain ilmestyneessä Suomen Rengastusatlaksen toisessa osassa (Valkama ym. 2014), keskitytään tässä lähinnä vuonna saatuun aineistoon. Haarapääsky oli EURINGin projektilaji vuosina (ks. euring.org/research/swallow-project). Haarapääskyjä rengastettiin yhteensä 7 785, joista oli poikasia ja täysikasvuisia. Eniten pääskyjen pesillä vieraili Juhani Taponen, joka rengasti pääosin Lopella, Mäntsälässä ja Helsingissä yhteensä 216 haarapääskyn poikasta. Täysikasvuisia haarapääskyjä rengastettiin eniten Turun Friskalanlahdella, missä pääskypyynneissä ahkeroivat Petri Suorsa, Jari Lehto, Jouni Saario, Ina-Sabrina Tirri, Sari Raja-aho, Kalle & Miia Rainio, Roland Võsa, Raimo Hyvönen ja Esa Lehikoinen. Ahkeroinnin tuloksena saatiin rengastettua haarapääskyä, joista Suorsa rengasti ja Lehto Tämä tehopyynti oli hyvä esimerkki yhteistyön merkityksestä ja voimasta! Räystäspääskyjä rengastettiin 416, joista poikasia oli 309. Räystäspääskyjä rengastettiin innokkaasti etenkin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, mikä johtunee siitä, että eniten räystäspääskyjä rengastaneet Janne Taskinen (116 rengastusta), Hannu Kärkkäinen (72), Toni Nurmi (70) ja Johanna Lakka (65) asuvat ja retkeilevät juuri noissa maakunnissa. Haarapääskyyn verrattuna räystäspääskyn rengastusmäärät vaikuttavat kuitenkin pieniltä luvun ja 1990-luvun alun huippuvuosista räystäspääskyrengastusten määrä on pudonnut suunnilleen puoleen (Valkama ym. 2014), mikä suureksi osaksi selittyy lajin taantumisella. Räystäspääskyn poikasten rengastusta hillinnee myös se, että niitä ei pesän sortumisvaaran vuoksi saa rengastaa ellei pesää ole tuettu. Vuoden aikana haarapääskyistä kertyi 178 tapaamisilmoitusta ja räystäspääskyistä 28. Suurin osa (yli 90 %) näistä koski pesiviä emolintuja. Kesän aikana rengastetuista poikasista saatiin kaksi kontrollia ulkomailta, molemmat haarapääskyistä. Bo-Göran Kumlanderin Helsingissä rengastama lintu kontrolloitiin Israelissa ja Risto Vilenin Kokemäellä merkitsemä pääsky Bulgariassa. Turun Friskalassa syksyn ruovikkopyynneissä tavattiin 12 muualta tullutta nuorta haarapääskyä, joista yksi oli ren- Rengaslöytöihin perustuva suomalaisen kurjen ikäennätys on 18 vuotta ja 2 kuukautta. Ikäennätyslintu rengastettiin poikasena 1997 Sastamalassa, missä se myös tunnistettiin värirenkaistaan syksyllä. Matti Rekilä gastettu Ahvenanmaan Kumlingessa. Muutama lintu oli tullut Satakunnasta ja Kanta- Hämeestä, ja kaukaisin Alavudelta saakka. Haarapääskyjä rengastettiin tuttuun tapaan sekä pesillä että syysmuutto aikaan ruovikoissa. Turun Friskalassa rengastettiin syksyn aikana yli haarapääskyä. Pirkko Ranta-aho Lama kurittaa Suomen hallitus on suuressa viisaudessaan päättänyt säästää yliopistoilta 450 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Helsingin yliopiston osuus tästä summasta on peräti 106 M. Tämän seurauksena yliopisto on joutunut tänä keväänä irtisanomaan useita satoja työntekijöitä. Luomuksessa irtisanomiset toimeenpantiin maaliskuussa, ja niiden seurauksena Rengastustoimistossakin on syyskuusta lähtien yksi työntekijä aiempaa vähemmän. Säästöt ovat myös vaikeuttaneet sijaisten palkkaamista ja lisänneet sitä kautta työntekijöiden työkuormaa. Rengastustoimistolle on tähän saakka ollut suunnattoman paljon apua hyvistä ja tunnollisista siviilipalvelusmiehistä, mutta nyt yliopisto on ilmoittanut, että niitäkään ei saa enää ottaa. Kaikki edellä kerrottu merkitsee käytännössä sitä, että joitakin tehtäviä on kokonaan karsittava tai kasattava tunkioksi odottamaan aikoja parempia. Valitettavaa on, että Rengastustoimisto ei enää voi palvella rengastajia ja rengastettujen lintujen löytäjiä sellaisella tehokkuudella kuin mihin viime vuosina on totuttu. LINNUT-VUOSIKIRJA 59

8 Rengastusvuosi Kiitokset Luomuksessa ja Helsingin yliopistossa haluamme kiittää erityisesti seuraavia: Joonatan Ala- Könni, Arttu Anttonen, Heidi Björklund, Mikko Heikkinen, Laura Hiisivuori, Juha Honkala, Pirjo Hätönen, Aino Juslén, Heidi Kinnunen, Ville Korhonen, Lassi Kortela, Eeva-Maria Kyheröinen, Aleksi Lehikoinen, Petteri Lehikoinen, Jarno Lehtimäki, Jan Lindström, Heikki Lokki, Seppo Niiranen, Jörgen Palmgren, Esko Piirainen, Tiina Puolakoski, Olli Raitio, Visa Rauste ( ), Pertti Saurola, Lauri Savolainen, Leif Schulman, Torsten Stjernberg ja Dare Talvitie. Lämmin kiitos myös Rengastajatoimikunnalle (Heikki Kolunen, Jouni Lamminmäki, Kimmo Martiskainen, Ohto Oksanen, Pekka Pouttu, Ari Rantamäki ja Matti Suopajärvi) hyvästä yhteistyöstä! Ja lopuksi se tärkein: suuri kiitos vapaaehtoisille rengastajille ja heidän avustajilleen ja läheisilleen! Kirjoittajien osoite / Authors address Luonnontieteellinen keskusmuseo Rengastustoimisto PL 17, Helsingin yliopisto jari.valkama@helsinki.fi markus.piha@helsinki.fi Kirjallisuus Fransson, T., Kolehmainen, T., Kroon, C., Jansson, L. & Wenninger, T. 2010: EURING list of longevity records for European birds. [ Valkama, J. & Piha, M. (2016). Viime vuoden kolmonen: vihervarpunen. Linnut 51 (1): 8 9. Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, P., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W. 2014: Suomen Rengastusatlas. Osa II. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Summary: Bird ringing in Finland in Heikki Eriksson ja Sara Neggazi rengastuspuuhissa Helsingin Östersundomin SSP-paikalla. Tuomas Seimola More than 11.2 million birds have been ringed in Finland in 1913 (see Appendix 1). Altogether 234,968 birds were ringed in. Since 1968, it has been possible to separate ringing totals for nestlings and fullgrown birds (Fig. 1). In, only 82,092 nestlings were ringed which is one of the lowest numbers recorded during the 48-year period. One likely explanation for this is poor breeding success of birds, which probably was due to adverse weather conditions in June. In general, the ringing numbers between years may vary between years because of a number of reasons, ranging from the influence of some species-specific projects, ringing license policy, turnover of ringers and food supply of birds (e.g. voles). For example, the number of nestlings of owls ringed varies considerably between years, most likely in response to variation in vole numbers (Fig. 2). Another example is the number of nestlings of gulls, terns and skuas ringed which has decreased since the mid-1990s (Fig. 3). The Great Tit, Eurasian Blue Tit and European Pied Flycatcher are the most common nest box breeding birds in Finland, and also their ringing numbers have varied between years (Fig. 4). However, although the breeding success was poor during summer, it was obviously not reflected in the numbers of birds ringed in the autumn. Altogether 152,606 full-grown birds were ringed in which is the fifth best number in the statistics since Figure 5 shows how the numbers of Sedge Warblers and Dunnocks have varied during the last decades. Both species have been studied and ringed intensively at some point of the focal period which can be seen in the ringing numbers too. The most numerously ringed species in were the Great Tit, Eurasian Blue Tit, Eurasian Siskin, Common Kestrel and Goldcrest. There were many species which were ringed more than ever before. These included e.g. Eurasian Siskin, Pallid Harrier, Smew, Purple Sandpiper, Long-eared Owl, White-backed Woodpecker, Tree Pipit and Common Blackbird. As a new ringing species to Finland, two nestlings of White Stork were ringed, and another new species was an adult male Oriental Cuckoo which was ringed Sotkamo, eastern Finland. In all, 37,882 birds were ringed at Finnish bird observatories. As usually, the majority of birds were ringed during spring and autumn migration. The most numerous species in terms of ringing in spring were the European Robin and Willow Warbler while in autumn the first two positions were taken by the Goldcrest and European Robin. One peculiarity during autumn was a strong invasion of White-backed Woodpeckers from Russia. As a result, 46 individuals were ringed, of which 37 at Hanko bird observatory in southwestern Finland. Of the 8,018 Goldcrests ringed at observatories during autumn, already 14 have been recaptured abroad (Fig. 6). There are more than 1.2 million recovery reports of birds ringed in Finland. In, 27,085 recoveries were reported (Appendix 1). The majority (92 %) of them were from Finland. The most distant recoveries came from South Africa in the south, from Iceland in the west, from Svalbard in the north and from the Omsk region, Russia in the east (Fig. 7). Both westernmost and easternmost recoveries were of owls: a Long-eared Owl was found in Iceland whereas a Hawk Owl was found in the Omsk region. A Purple Sandpiper was identified from colour rings in Svalbard; it is the northernmost recovery site of a Finnish bird. The majority (95 %) of recovery reports were of living birds. The effective use of colour rings and other additional marks have greatly increased numbers of encounters. For example, one Siberian Jay was encountered 64 times in. Thus, although there were 25,786 reports of birds alive, the number of different individuals was only 16,839. In all, 1,234 individuals were reported dead. The most frequent causes of death were collisions with glass (146 cases), vehicle (101) or power lines (46). Birds of prey appear to be particularly susceptible for collisions, as typically victims were either Goshawks, Ural Owls or Tawny Owls. Altogether 97 birds were deliberately killed, including one shameful incident in which a female Golden Eagle was shot in the nest in Finland. New longevity records were obtained from the European Herring Gull (34 years 7 months), Caspian Tern (28 years), Common Crane (18 years 2 months), Great Cormorant (15 years 2 months), Greylag Goose (11 years 5 months), Great Spotted Woodpecker (11,5 years), Whimbrel (10 years 11 months), Barn Swallow (9 years), Common Whitethroat (6 years 1 month), Purple Sandpiper (3 years 11 months), Red-breasted Flycatcher (2 years), and Pallid Harrier (2 years). The number of ringers was 702 in the beginning of February,. However, the number of active ringers, i.e., those that ringed at least one bird in was 540. The youngest ringer is 19 years old while the two oldest are 84 in The median age of Finnish ringers is now 53 years, and it has been steadily increasing. The majority of ringers are men, as the proportion of women is only 12 %. 60 LINNUT-VUOSIKIRJA

9 Linnustonseuranta Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina A = Rengastettu poikasena, B = rengastettu täysikasvuisena, C = rengastusten yhteismäärä, D = tapaamisilmoituksia, E = rengastuksia 1913, F = tapaamisilmoituksia Appendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries in Finland A = number of nestlings ringed in, B = number of full-grown birds ringed in, C = total ringing number for, D = number of birds recovered during, E = total number of birds ringed in 1913, F = total number of interesting recoveries in Rengastettuja v Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica Amerikanjääkuikka Gavia immer Jääkuikka Gavia adamsii Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Suula Morus bassanus Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara Botaurus stellaris Harmaahaikara Ardea cinerea Kattohaikara Ciconia ciconia Kyhmyjoutsen Cygnus olor Pikkujoutsen Cygnus columbianus Laulujoutsen Cygnus cygnus Metsähanhi Anser fabalis Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Tundrahanhi Anser albifrons Kiljuhanhi Anser erythropus Merihanhi Anser anser Tiibetinhanhi Anser indicus Kanadanhanhi Branta canadensis Valkoposkihanhi Branta leucopsis Sepelhanhi Branta bernicla Punakaulahanhi Branta ruficollis Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinisorsa Aix galericulata Haapana Anas penelope Harmaasorsa Anas strepera Tavi Anas crecca Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta Heinätavi Anas querquedula Lapasorsa Anas clypeata Punasotka Aythya ferina Tukkasotka Aythya fuligula Lapasotka Aythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Allihaahka Polysticta stelleri Alli Clangula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä Bucephala clangula Uivelo Mergellus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Mehiläishaukka Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Sinisuohaukka Circus cyaneus Arosuohaukka Circus macrourus Niittysuohaukka Circus pygargus Kanahaukka Accipiter gentilis Rengastettuja v Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo Piekana Buteo lagopus Pikkukiljukotka Aquila pomarina Kiljukotka Aquila clanga Maakotka Aquila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Pyy Tetrastes bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus muta Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen Coturnix coturnix Fasaani Phasianus colchicus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva Kääpiöhuitti Porzana pusilla Ruisrääkkä Crex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni Pikkutylli Charadrius dubius Tylli Charadrius hiaticula Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri Calidris canutus Pulmussirri Calidris alba Pikkusirri Calidris minuta Lapinsirri Calidris temminckii Palsasirri Calidris melanotos Kuovisirri Calidris ferruginea Merisirri Calidris maritima Suosirri Calidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites subruficollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Heinäkurppa Gallinago media Lehtokurppa Scolopax rusticola Mustapyrstökuiri Limosa limosa Punakuiri Limosa lapponica Pikkukuovi Numenius phaeopus LINNUT-VUOSIKIRJA 61

10 Rengastusvuosi Rengastettuja v Isokuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi Actitis hypoleucos Karikukko Arenaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus Merikihu Stercorarius parasiticus Tunturikihu Stercorarius longicaudus Pikkulokki Hydrocoloeus minutus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Aroharmaalokki Larus cachinnans Isolokki Larus hyperboreus Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla Räyskä Hydroprogne caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sternula albifrons Mustatiira Chlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki Alca torda Riskilä Cepphus grylle Pikkuruokki Alle alle Lunni Fratercula arctica Kesykyyhky Columba livia Uuttukyyhky Columba oenas Sepelkyyhky Columba palumbus Turkinkyyhky Streptopelia decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur Isoturturikyyhky Streptopelia orientalis Käki Cuculus canorus Idänkäki Cuculus saturatus Tornipöllö Tyto alba Huuhkaja Bubo bubo Tunturipöllö Bubo scandiacus Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Minervanpöllö Athene noctua Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio flammeus Helmipöllö Aegolius funereus Kehrääjä Caprimulgus europaeus Tervapääsky Apus apus Kuningaskalastaja Alcedo atthis Harjalintu Upupa epops Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäätikka Picus canus Palokärki Dryocopus martius Käpytikka Dendrocopos major Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Pikkutikka Dendrocopos minor Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Rengastettuja v Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru Alauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbicum Isokirvinen Anthus richardi Mongoliankirvinen Anthus godlewskii Nummikirvinen Anthus campestris Taigakirvinen Anthus hodgsoni Metsäkirvinen Anthus trivialis Tundrakirvinen Anthus gustavi Niittykirvinen Anthus pratensis Lapinkirvinen Anthus cervinus Luotokirvinen Anthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla flava Sitruunavästäräkki Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Koskikara Cinclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella Mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis Alppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vuorileppälintu Phoenicurus erythrogaster Pensastasku Saxicola rubetra Mustapäätasku Saxicola rubicola Sepeltasku Saxicola maurus Arotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku Oenanthe pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica Aavikkotasku Oenanthe deserti Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula Harmaakurkkurastas Turdus obscurus Mustakaularastas Turdus atrogularis Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Sarasirkkalintu Locustella certhiola Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkalintu Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides Sarakerttunen Acrocephalus paludicola Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kenttäkerttunen Acrocephalus agricola Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus palustris LINNUT-VUOSIKIRJA

11 Linnustonseuranta Rengastettuja v Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus Vaaleakultarinta Iduna pallida Pikkukultarinta Iduna caligata Aavikkokultarinta Iduna rama Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia cantillans Samettipääkerttu Sylvia melanocephala Kääpiökerttu Sylvia nana Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Burjatianuunilintu Phylloscopus plumbeitarsus Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Hippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus Taigauunilintu Phylloscopus inornatus Kashmirinuunilintu Phylloscopus humei Siperianuunilintu Phylloscopus schwarzi Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipäähippiäinen Regulus ignicapillus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä Certhia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Punapyrstölepinkäinen Lanius isabellinus Pikkulepinkäinen Lanius collurio Mustaotsalepinkäinen Lanius minor Isolepinkäinen Lanius excubitor Etelänisolepinkäinen Lanius meridionalis Punapäälepinkäinen Lanius senator Valko-otsalepinkäinen Lanius nubicus Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Naakka Corvus monedula Mustavaris Corvus frugilegus Varis Corvus corone Korppi Corvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Ruusukottarainen Sturnus roseus Rengastettuja v Varpunen Passer domesticus Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Keltahemppo Serinus serinus Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo Carduelis chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Hemppo Carduelis cannabina Vuorihemppo Carduelis flavirostris Urpiainen Carduelis flammea Tundraurpiainen Carduelis hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen Carpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku Calcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Mäntysirkku Emberiza leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtösirkku Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku Emberiza schoeniclus Harmaasirkku Emberiza calandra Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät Hybrids Branta canadensis x B. leucopsis Tetrao tetrix x T. urogallus Circus cyaneus x C. macrouros Circus macrouros x C. pygargus Gallinago media x G. gallinago Dendrocopos major x D. leucotos Riparia riparia x Delichon urbicum Hirundo rustica x Delichon urbicum Hirundo rustica x Riparia riparia Motacilla flava x M. citreola Luscinia luscinia x L. megarhynchos Phoenicurus phoenicurus x P. ochruros Saxicola maurus x S. rubetra Acrocephalus palustris x A. dumetorum Sylvia atricapilla x S. borin Ficedula albicollis x F. hypoleuca Parus montanus x P. cinctus Parus montanus x P. cristatus Parus montanus x P. ater Parus caeruleus x P. cyaneus Passer domesticus x P. montanus Carduelis chloris x C. spinus Carduelis spinus x C. flammea Carduelis hornemanni x C. flammea Total LINNUT-VUOSIKIRJA 63