Linnut. vuosikirja 2014

Transkriptio

1 Linnut vuosikirja

2 Rengastusvuosi Rengastusvuosi Jari Valkama & Markus Piha 58 LINNUT-VUOSIKIRJA Vuonna 2013 vietettiin rengastuksen 100-vuotisjuhlallisuuksia, mutta mahtuipa myös vuoteen ainakin yksi merkittävä tapahtuma: 11 miljoonan rengastetun linnun raja ylitettiin. Tämä tapahtui , jolloin 34 rengastajan toimesta merkittiin yhteensä lintua. Perinteitä kunnioittaen tasamiljoonarengastajat on rengastajakokouksissa palkittu kaulakorulla, jonka virkaa toimittaa kotkan rengas. Koska ei tarkalleen tiedetä, kuka rengastaja merkitsi tuon tärkeän linnun, on palkinnon saaja arvottu kyseisenä päivänä rengastaneiden ja rengastajakokouksessa paikalla olevien rengastajien keskuudesta. Tällä kertaa palkinnon sai Heikki Kolunen. Kuten liite 1 kertoo, Suomessa on vuosina 1913 merkitty lintua, joista vuonna rengastettiin Määrä jäi hieman pienemmäksi kuin 2013, mutta luvulla päästään 47 vuoden tilastossa silti kärkikymmenikön tuntumaan (kuva 1). rengastettiin selvästi vähemmän kuin 2013; edellinen vielä huonompi vuosi löytyy kymmenen vuoden takaa. Kylmä ja sateinen kesäkuu kohteli kaltoin monien lintujen pesintöjä, mikä vääjäämättä heijastui myös poikasrengastusmääriin. Täysikasvuisia lintuja rengastettiin jonkin verran enemmän kuin viime vuosina, ja lisäys selittynee pääosin lintuasemien suuremmilla rengastusmäärillä (ks. alla). Suomen viisi eniten rengastettua lajia ovat edelleen talitiainen, kirjosieppo, pajulintu, hippiäinen ja punarinta, joiden osuus kokonaisrengastusmäärästä on 29 %. Vuoden viiden lajin tilastokärki (poikaset ja täysikasvuiset yhdessä) oli talitiainen, sinitiainen, hippiäinen, tuulihaukka ja punarinta, ja näiden osuus vuoden kokonaisrengastusmäärästä oli noin 38 %. Muutamaa lajia rengastettiin enemmän kuin milloinkaan aiemmin: uivelo (736), tikli (262), valkoposkihanhi (237), jänkäkurppa (214), maakotka (182) ja mustapyrstökuiri (41) pääsivät tähän ryhmään. Punarinta ja hippiäinen päätyivät omissa lajikohtaisissa tilastoissaan neljännelle sijalle. Rengastajat ja rengastusluvat Rengastuslupien myöntämiseen tuli vuoden 2015 alussa muutos, jonka mukaan kaikki luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lajeja koskevat luvat haetaan vastedes Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta. Rengastajien ja Rengastustoimiston näkökulmasta tilanne siis parani merkittävästi, kun hakemus pitää lähettää keskitetysti vain yhteen paikkaan entisen 13:n sijaan. Metsästyslain piiriin kuuluville lajeille luvat pitää edelleen hakea Suomen riistakeskuksesta. Vuoden lopussa voimassa oleva lintujen rengastuslupa oli 690 henkilöllä. Uusia rengastajia liittyi mukaan joukkoihin 28. Aktiivirengastajia eli vähintään yhden linnun rengastaneita vuonna oli 536. Rengastettujen lintujen lukumäärän keskiarvo rengastajaa kohti oli 434 yksilöä, mutta mediaani oli vain 90,6 eli puolet rengastajista rengasti 91 lintua tai vähemmän. Yli tuhat lintua rengastaneiden rengastajien osuus oli 12 % ja yli 500 yksilöä kihlanneiden osuus noin viidennes. Eniten lintuja rengastivat Tatu Hokkanen (10 159), Heikki Kolunen (8 339), Jukka Tanner (8 283), Juhani Lokki (7 754) ja Juhani Virtanen (5 608). Tuttuun tapaan kymmenen eniten lintuja rengastanutta rengastajaa vastasi hieman yli neljänneksestä koko vuoden rengastusmäärästä. Lintuasemat Vuonna Suomen lintuasemilla rengastettiin lintua, mikä on paras tulos sitten vuoden 2008, mutta silti ollaan vielä kaukana lukujen tyypillisistä yli yksilön vuosittaisista määristä (Valkama ym. ). Viisi eniten rengastettua lajia olivat hippiäinen (13 699), punarinta (6 477), talitiainen (4 259), pajulintu (3 053) ja pyrstötiainen (2 155). Harvalu- Vuonna rengastettiin keskimäärin 434 lintua rengastajaa kohti. Isossa kuvassa verkkorengastusta Espoon Laajalahdella katsausvuoden elokuussa. Nokkavarpusen (alh. vas.) runsastuminen näkyy myös lajin rengastusmäärissä. Vuonna rengastuksia kertyi 122. Mustapyrstökuireja (alh. kesk.) rengastettiin enemmän kuin milloinkaan aiemmin, peräti 41, ja tuulihaukka (alh. oik.) on jo pitkään ollut maamme eniten rengastettu päiväpetolintu. Kuvassa vanha koiras. Ina-Sabrina tirri Ina-Sabrina tirri

3 Linnustonseuranta Sami Timonen Hannu Kärkkäinen LINNUT-VUOSIKIRJA 59

4 Rengastusvuosi fl pull Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see legend). kuisimmista tai muuten mielenkiintoisista rengastuksista mainittakoon mm. Jurmossa rengastetut 40 merisirriä ja etelänsatakieli. Lågskärillä rengastettiin 3.5. keltahemppo ja 6.6. kenttäkerttunen. Syyspuolella rengastettiin Tauvossa riekko. Taigauunilintuja rengastettiin eri asemilla yhteensä 18 ja myös pähkinänakkeleita oli liikkeellä, sillä niitä rengastettiin pääosin Hangon lintuasemalla yhteensä 23. Helmipöllöjä liikkui syksyllä jonkin verran, mutta kovin etelään niiden vaellus ei ulottunut: rengastuksia kertyi 203, joista 136 Valassaarilla. Koko vuoden aikana eniten asemarengastuksia kertyi Jari Laitasalolle (4 884), Juhani Virtaselle (4 314) ja Tatu Hokkaselle (3 781). Syksyn kuluessa lintuasemilla tavattiin kuusi lintua, jotka oli rengastettu aiemmin samana vuonna vähintään 450 km etäisyydellä. Näistä peräti kolme oli Sten Vikströmin rengastamia: kanahaukka Kälviältä Signilskärille, helmipöllö Kokkolasta Hangon lintuasemalle ja kuusitiainen Kälviältä niin ikään Haliakselle. Vuoden aikana saatiin asemilla rengastetuista linnuista tapaamisilmoitusta (tavattu joko asemilla tai muualla). Näistä 151 löytyi vähintään 10 kilometrin etäisyydeltä rengastuspaikasta (kuva 2). Kaukaisimmat löydöt koskivat Espanjassa ammuttua laulurastasta (rengastettu Hangossa) ja Israelissa lukurenkaasta tunnistettua selkälokkia (rengastettu Valassaarilla). Tapaamiset Suomessa rengastetuista linnuista on aikojen saatossa kertynyt yhteensä yli 1,2 miljoonaa tapaamisilmoitusta (liite 1). Kuva 2. Lintuasemilla rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut löydöt. Etäisyys rengastuspaikalta > 10 km (n = 151). Fig. 2. Encounters during of birds ringed at Finnish bird observatories. Distance from the ringing site > 10 km (n = 151). Suomessa tehdään intensiivistä pöllötutkimusta, johon kuuluu myös emolintujen rengastus ja kontrollointi. Lehtopöllöemo odottaa pyydyksessä tutkijaa. Ari Rantamäki 60 LINNUT-VUOSIKIRJA

5 Linnustonseuranta Lapissa jo useamman vuoden jatkunut uiveloprojekti kantoi taas hedelmää, kun rengastuksia kertyi 736. Ari Seppä Kärkiviisikon muodostavat harmaalokki, talitiainen, selkälokki, sinitiainen ja ruokokerttunen, joiden osuus on noin 44 % tapaamisilmoitusten kokonaismäärästä. Kuten on jo aiemmin näissä katsauksissa moneen kertaan todettu, erilaiset väri- ja lukurenkaat ovat lisänneet havaintomääriä merkittävästi. Vuoden aikana tapaamisilmoituksia saatiin , joista 35 % koski joko tali- tai sinitiaisia. Muita viiden kärkeen päässeitä lajeja olivat harmaalokki, kurki ja punarinta (liite 1). Yli 95 % tapaamisilmoituksista koski elävinä tavattuja lintuja, ja noin kaksi kolmasosaa oli tavattu joko alle 10 km päässä rengastuspaikasta tai alle kolmen kuukauden sisällä rengastuspäivästä. Monista yksilöistä saattaa kertyä jopa kymmeniä löytöjä vuoden mittaan: esimerkiksi Pekka Peltoniemen rengastama kuukkeli A nähtiin 43 kertaa, Veikko Tarsan rengastama pähkinähakki BT kertaa ja Pehr-Erik Anderssonin rengastama kurki M kertaa viime vuoden aikana. Kuvassa 3 on esitetty vuoden aikana ulkomailta saadut rengaslöydöt (n = 2 279). Lajilistan kärjessä ovat harmaalokki (452 tapaamisilmoitusta), kurki (421) ja merikotka (350). Kärkimaat ovat Ruotsi (489), Puola (351) ja Saksa (341). Maa- ja lajitilastoilla on selvä yhteys, sillä Ruotsissa luetaan paljon meikäläisiä merikotkia, Puolassa harmaalokkeja ja Saksassa sekä harmaalokkeja että kurkia. Kartasta näkyy hyvin, että sekä läntiset että itäiset kaukolöydöt jäivät tällä kertaa puuttumaan: Atlantin taakse muuttaneita ei löydetty eikä itäisinkään löytö ole kovin kaukaa. Sen sijaan pitkästä aikaa saatiin löytö kaukaa pohjoisesta, kun Kilpisjärvellä rengastettu pulmunen kontrolloitiin Huippuvuorilla. Tyystin toiseen suuntaan mentäessä ihmetystä herättää, että Päiväntasaajan eteläpuolelta ilmoitettiin vain seitsemän löytöä (viisi kalatiiraa, selkälokki ja sääksi). Afrikan-löytöjen määrä on ollut jo pitkään laskusuunnassa, mutta on vaikea sanoa, johtuuko tämä tappamisen ja pyydystämisen vähenemisestä vai pelkästään ilmoitusaktiivisuuden laskusta vai molemmista. Värikkäitä tiklejä rengastettiin 262 eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Tero Pelkonen Mielenkiintoisia rengaslöytöjä Virossa poikasena rengastettu mustahaikara havaittiin Närpiössä. Lintu tunnistettiin värirenkaista. Saksassa rengastettu harmaasorsakoiras ammuttiin haapanana Kajaanissa heti sorsastuksen ensimmäisenä päivänä LINNUT-VUOSIKIRJA 61

6 Rengastusvuosi Töyhtöhyypän poikasrengastus on suhteellisen helppoa vähäkasvustoisilla alueilla, joilla voi nähdä, minne poikaset painautuvat piiloon. Ari Rantamäki Posiolla Jani Suuan rengastama merikotkan poikanen havaittiin ja tunnistettiin värirenkaasta Unkarissa 26.1., km päässä rengastuspaikalta. Roni Väisäsen Jurmossa rengastama merisirri tunnistettiin värirenkaistaan Saksassa 14.2., km päässä rengastuspaikalta. Ranskassa rengastettu nuori punakuiri tunnistettiin värirenkaistaan Utsjoen Karigasniemellä Matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle kertyi km. Kuva 3. Suomessa rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut ulkomaiset löydöt. Punainen = löydetty kuolleena (n = 292), keltainen = tavattu elossa (n = 1 987). Fig. 3. Recovery sites of birds ringed in Finland and found abroad in. Red = found dead (n = 292), yellow = encountered alive (n = 1,987). Yksi yhdeksästä vuonna rengastetusta sepelsieposta tutkittavana Hangon lintuasemalla Markus Lampisen hellässä huomassa. Aleksi Lehikoinen Peräti kahden Suomessa rengastetun pikkulokin renkaat löytyivät oksennuspalloista Saksasta viime vuonna. Ismo Kreivin Rovaniemellä maastopoikasena rengastama lintu löytyi Mecklenburg-Vorpommernista ja Jukka Materon Kuusamossa rengastama lintu puolestaan Schleswig-Holsteinin alueelta Jälkimmäinen löytö on myös pikkulokin uusi ikäennätys. Kalatiirasta saatiin uusi ikäennätys kun Pekka Mätön Hirvensalmella rengastaman linnun rengas onnistuttiin lukemaan Namibiassa Rengastuksesta löytöön ehti kulua siis 33 vuotta ja lähes 8 kuukautta. Jouko Alhaisen Somerolla rengastama huuhkaja löytyi Jokioisilta kuolleena Aikaa rengastuksesta löytöön ehti kulua miltei 28 vuotta, mikä on lajin uusi ikäennätys. Esko Pasasen Ikaalisissa pesäpoikasena rengastama sepelkyyhky ammuttiin Parkanossa Kulunut aika, 13 vuotta 1 kuukausi, on lajin uusi ikäennätys. Sinipyrstöstä saatiin mielenkiintoinen kontrolli kun Roni Väisäsen Hyrynsalmella rengastama koiras tunnistettiin värirenkaista 30 km päässä Puolangalla Sami Timosen Oulussa rengastama nuori koiras pohjansirkku löytyi 62 LINNUT-VUOSIKIRJA

7 Linnustonseuranta Venäjän Jaroslavlista runsas kolme vuotta myöhemmin Valitettavasti tämän ikäennätyslinnun kerrottiin päätyneen häkkilinnuksi. Projektilaji laulujoutsen Vuoden loppuun mennessä Suomessa on rengastettu laulujoutsenta. Näistä suurin osa rengastettiin kuitenkin vuosina , ja noina vuosina 621 yksilöä merkittiin myös kaularenkailla (ks. myös Saurola ym. 2013). Viime vuosina rengastusmäärät ovat jääneet melko pieniksi, esimerkiksi rengastettiin vain kahdeksan laulujoutsenta. Juuri kaularengastetuista joutsenista on saatu eniten löytöjä: yhteensä löydöstä on koskenut kaularengastettua yksilöä. Kuvassa 4 on esitetty kaikki kaularengastetuista joutsenista kertyneet havainnot. Suurin osa niistä mahtuu kapeaan putkeen, joka alkaa Kaakkois-Englannista ja kulkee Tanskan ja Etelä-Ruotsin kautta Länsi- ja Keski-Suomeen. Kaularengashavaintojen perusteella meikäläisten joutsenien muuttoreitit ja talvehtimisalueet tiedetään hyvin, mutta pesimäkaudelta havaintoja on saatu melko niukasti esimerkiksi kesä heinäkuisia ilmoituksia on vain 153. Osa Keski- ja Pohjois-Suomessa rengastetuista linnuista saattaa pesiä itärajan takana, missä ne eivät tule havaituiksi. Parhaana vuonna, 1997, kaularengastapaamisia kertyi Tämän jälkeen määrä on tasaisesti vähentynyt luontaisen poistuman kautta: vuonna 2000 tapaamisia oli 552, vuonna , vuonna ja vuonna enää seitsemän. Vuonna nähtiin kuusi eri yksilöä, joista yksi tavattiin kuolleena. Vanhin viime vuonna tavattu kaularengaslintu oli jo yli 19-vuotias. Arvo Ohtonen kiinnitti tälle nuorelle koirasjoutsenelle kaularenkaan 7S11 Sallassa Tämän jälkeen 7S11 on nähty varmuudella ainakin 116 kertaa, ja toistaiseksi viimeinen tapaaminen samasta linnusta on Ruotsin Örebrosta Tästäkään linnusta ei ole lainkaan pesimäaikaisia havaintoja. Rengastusatlas saatiin päätökseen Jo muutaman vuoden työn alla ollut Suomen Rengastusatlas-kirjasarja on nyt kokonaisuudessaan valmistunut. Ensimmäinen osa valmistui rengastuksen 100-vuotisjuhliin vuonna 2013 ja toinen ja samalla viimeinen osa puristettiin seitsemän tekijän voimin ulos runsaassa vuodessa. Kirjoissa esitellään kaikki Suomessa rengastetut lajit sekä ennen julkaisematonta lajikohtaista tietoa Suomen linnuston muuttoreiteistä, talvehtimisalueista, paikkauskollisuudesta ja eliniästä. Rengastusatlasten tekemistä ovat taloudellisesti tukeneet Koneen Säätiö ja Maj ja Tor Nesslingin Säätiö. Ympäristöministeriö on maksanut kirjojen painatuksen. Kuva 4. Suomessa kaularengastettujen laulujoutsenten tapaamispaikat (n = 8 039). Fig. 4. Encounter sites of Whooper Swans neck-ringed in Finland (n = 8,039). Rengastustoimiston tietojärjestelmät uudistuivat Kuluneen vuoden aikana Rengastustoimiston Tipu-tietojärjestelmä on kokenut perusteellisen saneerauksen. Rengastajille ja rengastettujen lintujen löytäjille muutos lienee näkynyt selvimmin löytökirjeiden ulkoasussa, mutta toimistossa rengastusten, rengastajien tekemien kontrollien ja rengaslöytöjen käsittely on oleellisesti muuttunut ja tehostunut. Rengastajien kannalta suurin muutos on vasta tulossa kun uusi rengastus- ja kontrollitietojen tallentamiseen kehitetty Sulka-järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Sen myötä rengastajat pääsevät ilmoittamaan tietonsa verkossa eikä heidän enää tarvitse asentaa tietokoneelleen erityisiä tallennusohjelmia. Kalatiirasta saatiin uusi ikäennätys, kun Hirvensalmella rengastettu lintu tavattiin Namibiassa 33 vuotta ja 8 kuukautta rengastuksen jälkeen. Matti Rekilä LINNUT-VUOSIKIRJA 63

8 Rengastusvuosi Kiitokset Luomuksessa ja Helsingin yliopistossa haluamme kiittää erityisesti seuraavia: Joonatan Ala-Könni, Heidi Björklund, Mikko Heikkinen, Laura Hiisivuori, Juha Honkala, Pirjo Hätönen, Aino Juslén, Heidi Kinnunen, Ville Korhonen, Lassi Kortela, Eeva-Maria Kyheröinen, Aleksi Lehikoinen, Petteri Lehikoinen, Jarno Lehtimäki, Jan Lindström, Heikki Lokki, Seppo Niiranen, Jörgen Palmgren, Esko Piirainen, Tiina Puolakoski, Olli Raitio, Visa Rauste, Pertti Saurola, Lauri Savolainen, Leif Schulman, Torsten Stjernberg ja Dare Talvitie. Suuri kiitos Heikki Kolusen johtamalle rengastajatoimikunnalle, jonka kanssa on ollut ilo ratkoa pienempiä ja isompia pulmia! Isoin kiitos kuuluu kuitenkin sadoille vapaaehtoisille rengastajille ja heidän avustajilleen ja läheisilleen ilman teitä meillä ei olisi raportoitavaa. Kirjoittajien osoite / Authors address Luonnontieteellinen keskusmuseo Rengastustoimisto PL Helsingin yliopisto jari.valkama@helsinki.fi markus.piha@helsinki.fi Kirjallisuus Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W Suomen Rengastusatlas. Osa I. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W.. Suomen Rengastusatlas. Osa II. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Summary: Bird ringing in Finland in A total of 11,039,084 birds have been ringed in Finland in The most frequently ringed species are the Great Tit, Pied Flycatcher, Willow Warbler, Goldcrest and Robin (for ringing totals, see Appendix 1). In, altogether 232,260 birds were ringed. The number of nestlings was smaller than during the previous years (see Fig. 1), most probably because of rainy and cold weather conditions in late May and early June. In contrast, the number of full-grown individuals increased slightly mainly because of increased activity at bird observatories. The Top 5 species (nestlings and full-grown individuals combined) were the Great Tit, Blue Tit, Goldcrest, Common Kestrel and Robin, whose share of the total number ringed was 38 %. New ringing records were obtained for several species including the Smew (736 individuals), Jack Snipe (214) and Black-tailed Godwit (41). In the end of, the number of valid ringing licenses was 690. However, only 536 of them were active, i.e. ringed at least one bird during the year. On average, each ringer ringed 434 individuals but on the other hand half of the ringers marked less than 91 individuals (median). Highest number of birds were ringed by Mr. Tatu Hokkanen (10,159). The ten most active ringers (in terms of number ringed) ringed more than 25 % of the ringing total. Harri Hongell on tutkinut Evijärven mustatiiroja jo vuosikymmeniä ja siinä yhteydessä rengastanut ja kontrolloinut lukuisia emolintuja. Harri Hongell The number of birds ringed at the Finnish bird observatories in was 49,705. The number is highest since 2008 but still much smaller than during the best years in the past when commonly more than 60,000 individuals were ringed. The three most frequently ringed species at observatories were the Goldcrest (13,699 individuals), Robin (6,477) and Great Tit (4,259). A total of 2,884 recovery reports were received of birds ringed at observatories and found in either at observatories or elsewhere. In Fig. 2 are shown all recoveries with distance more than 10 km from the ringing site. The most distant recoveries are of a Song Thrush shot in France and of a Lesser Black-backed Gull identified from colour rings in Israel. There are more than 1.2 million recovery reports of birds ringed in Finland (Appendix 1). As much as 44 % of these consist of five species only: Herring Gull, Great Tit, Lesser Black-backed Gull, Blue Tit and Sedge Warbler. In, the number of recovery reports was 25,593 of which 35 % were either of Great or Blue Tits. Colour-marking has significantly increased the number of re-sightings, and there are lots of individuals which were observed more than 10 times during the year. For example, a Siberian Jay carrying a ring A was seen 43 times in western Lapland. The number of birds found abroad during was 2,279 (Fig. 3). Most recoveries are from Western Europe with Sweden, Poland and Germany accounting for a half of all recoveries from abroad. There were only seven recoveries south of Equator (five Common Terns, one Lesser Black-backed Gull and one Osprey). The number of recoveries in Africa has been declining during the recent years. Instead, there was one interesting encounter of a Snow Bunting which was recaptured in the Spitsbergen. A couple of new longevity records were also obtained: Little Gull 20 years and one month (ring found in a pellet in Germany), Common Tern 33 years and 8 months (ring read in Namibia), Eurasian Eagle Owl 28 years (found dead), Common Woodpigeon 13 years 1 month (shot) and Rustic Bunting 3 years (caught and taken into captivity in Russia). BirdLife Finland had chosen the Whooper Swan as the project species of the year. In all, 1,158 Whooper Swans have been ringed since 1913 of which 621 were equipped with neck-rings in There are altogether 8,266 recovery reports on the species of which 8,039 concern individuals with neck-rings. The recoveries seem to form a narrow tube from southeastern Britain via Denmark and southern Sweden to western and central Finland. The recoveries show well the migration routes and wintering areas of our national bird, but they give only little information on the breeding sites as there are only 153 recoveries from June and July. Further, it is likely that some of birds ringed in Finland breed in northwestern Russia where they will easily go undetected. Because the use of neck-rings ceased in 1999 the number of recoveries has declined year after year. While the number of recoveries was 552 in 2000, only seven recoveries were obtained in. The second volume of the Finnish Bird Ringing Atlas was published in the end of, and now the massive work has finally been completed. The atlas provides a comprehensive upto-date information on migration, site fidelity and longevity of bird species ringed in Finland. 64 LINNUT-VUOSIKIRJA

9 Linnustonseuranta Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina A = Rengastettu poikasena, B = rengastettu täysikasvuisena, C = rengastusten yhteismäärä, D = tapaamisilmoituksia, E = rengastuksia 1913, F = tapaamisilmoituksia Appendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries in Finland A = number of nestlings ringed in, B = number of full-grown birds ringed in, C = total ringing number for, D = number of birds recovered during, E = total number of birds ringed in 1913, F = total number of recoveries in Rengastettuja v Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica Amerikanjääkuikka Gavia immer Jääkuikka Gavia adamsii Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Suula Morus bassanus Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara Botaurus stellaris Harmaahaikara Ardea cinerea Kyhmyjoutsen Cygnus olor Pikkujoutsen Cygnus columbianus Laulujoutsen Cygnus cygnus Metsähanhi Anser fabalis Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Tundrahanhi Anser albifrons Kiljuhanhi Anser erythropus Merihanhi Anser anser Tiibetinhanhi Anser indicus Kanadanhanhi Branta canadensis Valkoposkihanhi Branta leucopsis Sepelhanhi Branta bernicla Punakaulahanhi Branta ruficollis Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinisorsa Aix galericulata Haapana Anas penelope Harmaasorsa Anas strepera Tavi Anas crecca Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta Heinätavi Anas querquedula Lapasorsa Anas clypeata Punasotka Aythya ferina Tukkasotka Aythya fuligula Lapasotka Aythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Allihaahka Polysticta stelleri Alli Clangula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä Bucephala clangula Uivelo Mergellus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Mehiläishaukka Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Sinisuohaukka Circus cyaneus Arosuohaukka Circus macrourus Niittysuohaukka Circus pygargus Rengastettuja v Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo Piekana Buteo lagopus Pikkukiljukotka Aquila pomarina Kiljukotka Aquila clanga Maakotka Aquila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Pyy Tetrastes bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus muta Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen Coturnix coturnix Fasaani Phasianus colchicus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva Kääpiöhuitti Porzana pusilla Ruisrääkkä Crex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni Pikkutylli Charadrius dubius Tylli Charadrius hiaticula Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri Calidris canutus Pulmussirri Calidris alba Pikkusirri Calidris minuta Lapinsirri Calidris temminckii Palsasirri Calidris melanotos Kuovisirri Calidris ferruginea Merisirri Calidris maritima Suosirri Calidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites subruficollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Heinäkurppa Gallinago media Lehtokurppa Scolopax rusticola LINNUT-VUOSIKIRJA 65

10 Rengastusvuosi Rengastettuja v Mustapyrstökuiri Limosa limosa Punakuiri Limosa lapponica Pikkukuovi Numenius phaeopus Isokuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi Actitis hypoleucos Karikukko Arenaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus Merikihu Stercorarius parasiticus Tunturikihu Stercorarius longicaudus Pikkulokki Hydrocoloeus minutus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Aroharmaalokki Larus cachinnans Isolokki Larus hyperboreus Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla Räyskä Hydroprogne caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sternula albifrons Mustatiira Chlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki Alca torda Riskilä Cepphus grylle Pikkuruokki Alle alle Lunni Fratercula arctica Kalliokyyhky Columba livia Uuttukyyhky Columba oenas Sepelkyyhky Columba palumbus Turkinkyyhky Streptopelia decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur Isoturturikyyhky Streptopelia orientalis Käki Cuculus canorus Tornipöllö Tyto alba Huuhkaja Bubo bubo Tunturipöllö Bubo scandiacus Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Minervanpöllö Athene noctua Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio flammeus Helmipöllö Aegolius funereus Kehrääjä Caprimulgus europaeus Tervapääsky Apus apus Kuningaskalastaja Alcedo atthis Harjalintu Upupa epops Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäätikka Picus canus Palokärki Dryocopus martius Käpytikka Dendrocopos major Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Pikkutikka Dendrocopos minor Rengastettuja v Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru Alauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbicum Isokirvinen Anthus richardi Mongoliankirvinen Anthus godlewskii Nummikirvinen Anthus campestris Taigakirvinen Anthus hodgsoni Metsäkirvinen Anthus trivialis Tundrakirvinen Anthus gustavi Niittykirvinen Anthus pratensis Lapinkirvinen Anthus cervinus Luotokirvinen Anthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla flava Sitruunavästäräkki Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Koskikara Cinclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella Mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis Alppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vuorileppälintu Phoenicurus erythrogaster Pensastasku Saxicola rubetra Mustapäätasku Saxicola rubicola Sepeltasku Saxicola maurus Arotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku Oenanthe pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica Aavikkotasku Oenanthe deserti Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula Harmaakurkkurastas Turdus obscurus Mustakaularastas Turdus atrogularis Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Sarasirkkalintu Locustella certhiola Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkalintu Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides Sarakerttunen Acrocephalus paludicola Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kenttäkerttunen Acrocephalus agricola LINNUT-VUOSIKIRJA

11 Linnustonseuranta Rengastettuja v Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus Vaaleakultarinta Iduna pallida Pikkukultarinta Iduna caligata Aavikkokultarinta Iduna rama Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia cantillans Samettipääkerttu Sylvia melanocephala Kääpiökerttu Sylvia nana Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Burjatianuunilintu Phylloscopus plumbeitarsus Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Hippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus Taigauunilintu Phylloscopus inornatus Taigauunilintu Phylloscopus inornatus Kashmirinuunilintu Phylloscopus humei Siperianuunilintu Phylloscopus schwarzi Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipäähippiäinen Regulus ignicapillus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä Certhia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Punapyrstölepinkäinen Lanius isabellinus Pikkulepinkäinen Lanius collurio Mustaotsalepinkäinen Lanius minor Isolepinkäinen Lanius excubitor Etelänisolepinkäinen Lanius meridionalis Punapäälepinkäinen Lanius senator Valko-otsalepinkäinen Lanius nubicus Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Naakka Corvus monedula Mustavaris Corvus frugilegus Varis Corvus corone Korppi Corvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Ruusukottarainen Sturnus roseus Varpunen Passer domesticus Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Keltahemppo Serinus serinus Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo Carduelis chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Hemppo Carduelis cannabina Vuorihemppo Carduelis flavirostris Urpiainen Carduelis flammea Tundraurpiainen Carduelis hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen Carpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen Rengastettuja v Coccothraustes coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku Calcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Mäntysirkku Emberiza leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtösirkku Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku Emberiza schoeniclus Harmaasirkku Emberiza calandra Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät Hybrids Branta canadensis x B. leucopsis Tetrao tetrix x T. urogallus Circus cyaneus x C. macrouros C. macrouros x C. pygargus Gallinago media x G. gallinago Dendrocopos major x D. leucotos Riparia riparia x Delichon urbicum Hirundo rustica x D. urbicum H. rustica x R. riparia Motacilla flava x M. citreola Luscinia luscinia x L. megarhynchos Phoenicurus phoenicurus x P. ochruros Saxicola maurus x S. rubetra Acrocephalus palustris x A. dumetorum Sylvia atricapilla x S. borin Ficedula albicollis x F. hypoleuca Parus montanus x P. cinctus P. montanus x P. cristatus P. montanus x P. ater P. caeruleus x P. cyaneus Passer domesticus x P. montanus Carduelis chloris x C. spinus C. hornemanni x C. flammea Total LINNUT-VUOSIKIRJA 67