Seliteet. Liite 3. Kaunisvaaran alueen selvitysalueet ja havainnointipisteet

Transkriptio

1 Liite 1. Äkäsjokisuun selvitysalue ja laskentapisteet Selitteet Muuttolintuselvitysalueen rajaus Laskentapiste Pääasiallinen havainnointisuunta LAPIN VESITUTKIMUS OY Työn nimi Kolari-Pajala muuttolintuselvitys Piirustuksen sisältö Alueen rajaus Havainnointipisteet Piirtäjä T. Väyrynen Mittakaavat 1:

2

3 Liite 3. Kaunisvaaran alueen selvitysalueet ja havainnointipisteet Seliteet Laskentapiste Kohdealueiden rajaus Pääasiallinen havainnointisuunta Laskentareitti LAPIN VESITUTKIMUS OY Työn nimi Kolari-Pajala muuttolintuselvitys Piirustuksen sisältö Alueen rajaus Havainnointipisteet Piirtäjä T. Väyrynen Mittaka

4 Liite 4. Muonionjoen lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011 Muonionjoki Kevät Syksy Laji Laulujoutsen Merihanhi 2 Haapana Tavi Sinisorsa 2 2 Telkkä Tukkakoskelo Isokoskelo Kaakkuri 1 Mehiläishaukka 1 Merikotka 1 Varpushaukka 1 1 Piekana 1 1 Sääksi 1 Tuulihaukka 1 2 Kurki 11 3 Lehtokurppa 1 Valkoviklo Liro 1 1 Rantasipi Harmaalokki 1 Tiiralaji 2 Törmäpääsky 5 10 Haarapääsky 10 Räystäspääsky 15 Niittykirvinen 2 43 Keltavästäräkki Västäräkki Sinirinta 2 1 Pajusirkku

5 Liite 5. Mannajärven lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011 Mannajärvi Kevät Syksy Laji Laulujoutsen 1 4 Haapana 2 5 Tavi Sinisorsa Tukkasotka 1 Mustalintu Telkkä Uivelo 1 2 Isokoskelo 1 5 Kuikka Tuulihaukka 1 1 Valkoviklo 2 1 Metsäviklo 1 Liro 2 Rantasipi 1 1 Naurulokki 2 Kalalokki 1 Lapintiira 1 Suopöllö 1 Törmäpääsky 10 Haarapääsky 20 Niittykirvinen 2 6 Keltavästäräkki 2 Västäräkki Pajusirkku

6 Liite 6. Rautuvaaran altaiden lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011 Rautuvaaran altaat: 1/2 Selityksiä: Eri päivinä havaitut: * * 2 ja * 3 Kevät Syksy Laji Laulujoutsen Metsähanhi Haapana Tavi Sinisorsa Jouhisorsa 4 1 Heinätavi 1 Lapasorsa 2 Tukkasotka 90* Alli 1 Mustalintu 3 1 Pilkkasiipi 1 Telkkä 11 80* Uivelo 3 Isokoskelo 2* Kuikka 2 1 5* Mustakurkku-uikku 1 Mehiläishaukka 1 Sinisuohaukka 1 1 Niittysuohaukka 1 Varpushaukka 1 1 Tuulihaukka Kurki Pikkutylli 1 Tylli Kapustarinta 3 Lapinsirri 10 3 Suosirri 10* 3 Suokukko Taivaanvuohi Pikkukuovi 5 1 Mustaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi 19 8* 2 1 Pikkulokki 1* 1 95 Naurulokki 35* 1 25 Kalalokki 4* 1 Harmaalokki 1

7 Rautuvaaran altaat 2/2 Kevät Syksy Laji Lapintiira 3 Tiiralaji 1 Törmäpääsky 120 Haarapääsky 100 Räystäspääsky 90 Niittykirvinen Keltavästäräkki Västäräkki Pensastasku 1 Kivitasku 1 1 Ruokokerttunen 1 Isolepinkäinen 1 1 Lapinsirkku 3 Pohjansirkku 1 2 Pajusirkku

8 Liite 7. Ahvenvuoman lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011 Ahvenvuoma Kevät Syksy Laji Laulujoutsen Metsähanhi Tavi Sinisorsa Jouhisorsa 3 Tukkasotka Telkkä Uivelo Sinisuohaukka Piekana 2 7 Tuulihaukka 1 Ampuhaukka 1 1 Pieni jalohaukka 1 Kurki Tylli 1 Kapustarinta Lapinsirri 3 Suokukko 75 5 Jänkäkurppa 3 1 Taivaanvuohi Pikkukuovi 1 1 Valkoviklo 1 1 Metsäviklo 1 1 Liro Niittykirvinen Keltavästäräkki Västäräkki 2 1 Pensastasku 1 1 Isolepinkäinen 1 5 Lapinsirkku 70 2 Pulmunen 3 Pohjansirkku 1 1 Pajusirkku

9 Liite 8. Kaunisjärven lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011 Kaunisjärvi Kevät Syksy Laji Laulujoutsen Metsähanhi 4 Lyhytnokkahanhi 1 Haapana Tavi Sinisorsa Jouhisorsa 1 1 Lapasorsa 4 Tukkasotka Mustalintu 4 4 Telkkä Uivelo Tukkakoskelo 2 Isokoskelo Kuikka 4 3 Varpushaukka 1 Ampuhaukka 1 Liejukana 1 Kapustarinta 1 Suokukko 12 Jänkäkurppa 1 Taivaanvuohi 2 Valkoviklo 4 1 Liro 15 5 Rantasipi 4 1 Kalalokki 3 Lapintiira 5 Tervapääsky 1 Törmäpääsky 1 14 Haarapääsky 21 Räystäspääsky 35 Niittykirvinen Keltavästäräkki Ruokokerttunen 1 Isolepinkäinen 1 Pohjansirkku 1 Pajusirkku

10 Liite 9. Vähäjärven lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011 Vähäjärvi Kevät Syksy Laji Laulujoutsen Haapana 1 Tavi Sinisorsa Jouhisorsa 2 Lapasorsa Puolisukeltajasorsa 1 Tukkasotka Telkkä Uivelo Isokoskelo 1 Kanahaukka 1 Taivaanvuohi Valkoviklo 2 Liro 13 6 Hiiripöllö 1 Pikkutikka 1 Törmäpääsky 1 Haarapääsky 15 Niittykirvinen 5 15 Keltavästäräkki Västäräkki 1 Sinirinta 1 Lapinsirkku 5 Pohjansirkku 1 Pajusirkku

11 Liite 10. Ylimuuton tarkkailun tulokset keväällä 2011 Ylimuutto, kevät 2011 Pvm: Paikka: Hannukainen Sahavaara Muu alue Hannukainen Muu alue Muu alue Laji: klo: 11:45-12:45 10:30-11:30 8:00-9:30 Laulujoutsen 2 Metsähanhi 7 4 Lyhytnokkahanhi 1 Isokoskelo 1 Merikotka 1 Kanahaukka 1 Varpushaukka 1 1 Iso petolintulaji 1 Iso jalohaukkalaji 1 Kurki Tylli 1 Kapustarinta 22 Suokukko 14 Kuovi 1 Mustaviklo 10 9 Valkoviklo 7 3 Liro Keskikokoinen kahl. 5 Sepelkyyhky 2 Metsäkirvinen 1 Niittykirvinen 4 2 Keltavästäräkki 4 5 Västäräkki 1 Tilhi 3 4 Varis 11 Peippo 1 Järripeippo 7 Vihervarpunen 10 Lapinsirkku 2 6 Pikkulintulaji 50

12 Liite 11. Ylimuuton tarkkailun tulokset syksyllä Ylimuutto, syksy 2011 Pvm: Paikka: Hannukainen Muu alue Hannukainen Muu alue Muu alue Sahavaara Muu alue Laji: klo: 15:20-15:50 9:15-10:15 11:30-15:30 Harmaahanhilaji 4 Isokoskelo 27 Merikotka 1 Varpushaukka 1 Piekana Tuulihaukka 2 2 Isopetolintulaji 1 Kurki 25 Liro 1 Metsäkirvinen 1 Niittykirvinen Keltavästäräkki 1 2 Rautiainen 1 Räkättirastas 7 Kulorastas 10 Peippo 1 Järripeippo 5 Urpiainen 4 Käpylintulaji 1 Pikkulintulaji 3 2

13 Liite 12. Lintukartoituksissa hankealueella havaitut lajit vuonna 2011 EU:n lintudirektiivi Alueellisesti uhanalaiset, Suomi* Norrbottenin läänin vastuulajit Laji IUCN Suomi IUCN Ruotsi EVA Laulujoutsen Cygnus cygnus x I Metsähanhi Anser fabalis NT NT I x Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Merihanhi Anser anser Haapana Anas penelope I Tavi Anas crecca I Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta VU NT Heinätavi Anas querquedula VU VU Lapasorsa Anas clypeata Tukkasotka Aythya fuligula VU I Alli Clangula hyemalis EN Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca NT NT I Telkkä Bucephala clangula III Uivelo Mergellus albellus NT I x Tukkakoskelo Mergus serrator NT II Isokoskelo Mergus merganser NT II Pyy Bonasa bonasia x Riekko Lagopus lagopus NT Teeri Tetrao tetrix NT x I Metso Tetrao urogallus NT x I Kaakkuri Gavia stellata NT NT x Kuikka Gavia arctica x Mustakurkku-uikku Podiceps auritus VU NT x Mehiläishaukka Pernis apivorus VU VU x Merikotka Haliaeetus albicilla VU NT x Sinisuohaukka Circus cyaneus VU NT x x Niittysuohaukka Circus pygargus EN EN x Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo VU Piekana Buteo lagopus NT Sääksi Pandion haliaetus NT x Tuulihaukka Falco tinnunculus Ampuhaukka Falco columbarius x Liejukana Gallinula chloropus VU Kurki Grus grus x Pikkutylli Charadrius dubius RT Tylli Charadrius hiaticula NT RT Kapustarinta Pluvialis apricaria x Lapinsirri Calidris temminckii VU x Suosirri Calidris alpina Suokukko Philomachus pugnax EN VU x Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus I Taivaanvuohi Gallinago gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola Pikkukuovi Numenius phaeopus I Kuovi Numenius arquata VU II Mustaviklo Tringa erythropus III Valkoviklo Tringa nebularia II Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola x II Rantasipi Actitis hypoleucos NT NT II Pikkulokki Hydrocoloeus minutus x II Naurulokki Larus ridibundus NT RT Kalalokki Larus canus Harmaalokki Larus argentatus NT

14 Laji IUCN Suomi IUCN Ruotsi EU:n lintudirektiivi Lapintiira Sterna paradisaea x Sepelkyyhky Columba palumbus Alueellisesti uhanalaiset, Suomi* Hiiripöllö Surnia ulula x Suopöllö Asio flammeus NT x Helmipöllö Aegolius funereus NT x I Tervapääsky Apus apus NT Käenpiika Jynx torquilla NT NT Palokärki Dryocopus martius x Käpytikka Dendrocopos major Pikkutikka Dendrocopos minor NT Pohjantikka Picoides tridactylus NT x I Törmäpääsky Riparia riparia VU NT Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbicum Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis NT Keltavästäräkki Motacilla flava VU VU Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Sinirinta Luscinia svecica NT x RT Leppälintu Phoenicurus phoenicurus I Pensastasku Saxicola rubetra Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Pajulintu Phylloscopus trochilus Harmaasieppo Muscicapa striata Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus NT Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Puukiipijä Certhia familiaris Isolepinkäinen Lanius excubitor Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus NT NT I Harakka Pica pica Varis Corvus corone cornix Korppi Corvus corax Varpunen Passer domesticus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Viherpeippo Carduelis chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiainen Carduelis flammea Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus I Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Lapinsirkku Calcarius lapponicus RT Pulmunen Plectrophenax nivalis NT RT Keltasirkku Emberiza citrinella Pohjansirkku Emberiza rustica VU NT Pajusirkku Emberiza schoeniclus Yhteensä 117 lajia. EVA Norrbottenin läänin vastuulajit

15 Selitteet: IUCN kansallinen uhanalaisuusluokitus LC elinvoimainen EN erittäin uhanalainen EVA Suomen erityisvastuulajit I-III VU vaarantanut RT alueellisesti uhanalainen NT silmälläpidettävä *4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola

16 Liite 34 Kolarin Pajalan hankealueiden pöllöselvitys 2011

17

18 20288 NORTHLAND MINES OY KOLARIN-PAJALAN PAJALAN HANKEALUEIDEN PÖLLÖSELVITYS 2011 LAPIN VESITUTKIMUS OY

19

20 i Northland Mines Oy Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011 PL ROVANIEMI FINLAND NORTHLAND MINES OY KOLARIN-PAJALAN HANKEALUEIDEN PÖLLÖSELVITYS Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT) Heikki Tuohimaa, linnustoasiantuntija fil. yo Lapin Vesitutkimus Oy SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO YLEISTÄ PÖLLÖISTÄ PÖLLÖJEN ESIINTYMINEN SUOMESSA JA RUOTSISSA LAJIEN YLEISESIINTYMINEN KOLARIN PAJALAN SEUDULLA LAJIEN SUOJELUARVOT PÖLLÖJEN EKOLOGIAA VUODEN 2011 PÖLLÖSELVITYS MENETELMÄT VUODEN 2011 MYYRÄTILANNE JA PÖLLÖJEN ESIINTYMINEN MUUALLA LAPISSA TULOKSET KOLARI PAJALA VUOSIEN PÖLLÖHAVAINNOT SUOJELUARVOT SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT SUOMESSA Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Alueellisesti uhanalaiset lajit EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit Kansainvälisen suojelun Suomen vastuulajit, linnut SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT RUOTSISSA Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit YHTEENVETO LÄHTEET LIITELUETTELO Liite 1. Hannukaisen alueen selvitysalueen rajaus ja havaitut pöllöreviirit Liite 2. Sahavaara-Kaunisvaara-Tapuli selvitysalueen rajaus ja havaitut pöllöreviirit Kansikuva: yömaisemaa selvitysalueelta (kuva Tuomas Väyrynen). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/11 LAPIN VESITUTKIMUS OY Kairatie 56 Sammonkatu 8 Valtakatu 26 Kaupintie 5 Y-tunnus/Business ID: ROVANIEMI OULU KEMI HELSINKI tel +358 (0) tel tel tel Kotipaikka:Rovaniemi fax +358 (0)

21 1 Northland Mines Oy Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011 PL ROVANIEMI FINLAND 1 JOHDANTO Northland Resources SA. valmistelee rautamalmikaivosten avaamista Sahavaarassa ja Tapulissa Ruotsin Pajalassa sekä Kolarin Hannukaisessa Suomen puolella. Kaivosten lisäksi suunnitteilla ovat rikastamot Sahavaaraan ja Hannukaiseen. Kaivostoimintaa varten tarvitaan alueet infrastruktuurille sekä rikastushiekan ja sivukivien sijoittamiseen. Lapin Vesitutkimus Oy toteutti suunnitelluille kaivostoimintaan liittyville alueille luontoarvojen perustilaselvitykset vuosien 2007 ja 2008 aikana. Näitä selvityksiä täydennettiin kevään 2011 aikana alueella esiintyvien pöllölajien reviirien kartoituksella. Tässä raportissa esitetään vuoden 2011 kartoituksen tulokset ja tarkastellaan pöllöjen esiintymistä alueella laajemminkin. Pöllöselvityksen alueena Suomen puolella olivat Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivostoimintojen suunnittelualueet. Ruotsissa vastaavasti selvitysalue oli Kaunisvaarassa sijaitseva Sahavaaran-Tapulin suunnittelualue. Vuoden 2011 selvitysalueiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 ja tarkemmat rajaukset löytyvät liitteistä 1 j 2. Kuva 1. Selvitysalueiden sijainnit.

22 2 Northland Mines Oy Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011 PL ROVANIEMI FINLAND 2 YLEISTÄ PÖLLÖISTÄ 2.1 Pöllöjen esiintyminen Suomessa ja Ruotsissa Suomessa on tavattu yhteensä 13 pöllölajia (taulukko 1.). Näistä yhdeksän lajia pesii Suomessa vuosittain ja lajit ovat melko laajalla levinneitä. Satunnainen pesimälaji on tunturipöllö, joka pesii vain erityisen runsaina myyrä-/tunturisopulivuosina Ylä-Lapin tuntureilla, mutta tavataan muutoin Suomessa vuosittain. Muut lajit ovat satunnaisvieraita: tornipöllö (7 havaintoa), minervanpöllö (2 havaintoa) ja kyläpöllönen (1 havainto) (Birdlife Suomi ry 2011). Myös Ruotsissa on tavattu samat 13 pöllölajia kuin Suomessa (taulukko 1.). Pesiviä lajeja on yksi enemmän kuin Suomessa. Tornipöllö pesii hyvin harvinaisena Gotlannissa ja mahdollisesti myös Skånessa (Sveriges lantbruksuniversitet, Artdatabanken 2011). Harvinaisuuksista maassa on tavattu minervanpöllö 8 kertaa ja kyläpöllönen 10 kertaa (Corell 2011). Tunturipöllö on maassa yhtä harvinainen pesijä kuin Suomessakin. Muut lajit ovat melko laajalle levinneitä. (taulukko 2.). Taulukko 1. Pöllölajien esiintyminen Suomessa, Ruotsissa ja Kolarin-Pajalan alueella (p = tavanomainen pesimälaji, sp = satunnainen pesimälaji, s = satunnaislaji, h = harvinaisuus). Laji Suomi Ruotsi K-P -alue Huuhkaja Bubo bubo Berguv p p sp Tunturipöllö Bubo scandiacus Fjälluggla sp sp s Hiiripöllö Surnia ulula Hökuggla p p p Varpuspöllö Glaucidium passerinum Sparvuggla p p p Minervanpöllö Athene noctua Minervauggla h h Kyläpöllönen Otus scops Dvärguv h h Lehtopöllö Strix aluco Kattuggla p p Viirupöllö Strix uralensis Slaguggla p p s Lapinpöllö Strix nebulosa Lappuggla p p p Tornipöllö Tyto alba Tornuggla h sp Sarvipöllö Asio otus Hornuggla p p sp Suopöllö Asio flammea Jorduggla p p p Helmipöllö Aegolius funereus Pärluggla p p p Taulukko 2. Pöllölajien pesimäkannat (lähde: Valkama ym ja Väisänen ym. 1998). Laji Suomi Ruotsi Huuhkaja Bubo bubo Tunturipöllö Bubo scandiacus Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Tornipöllö Tyto alba 1 8 Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio flammea Helmipöllö Aegolius funereus

23 3 Northland Mines Oy Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011 PL ROVANIEMI FINLAND 2.2 Lajien yleisesiintyminen Kolarin Pajalan seudulla Kolarin-Pajalan alueella pöllölajien esiintyminen on pohjoisesta sijainnista johtuen vähäisempää. Säännölliseen ja yleiseen pesimälajistoon kuuluvat useimpina vuosina hiiripöllö, helmipöllö ja suopöllö. Hyvinä myyrävuosina ne ovat aina seudun runsaslukuisimmat pöllölajit, mutta toisaalta myyräkatovuosina muiden pöllölajien tapaan voivat puuttua kokonaan. Muiden kuin edellä mainittujen pöllölajien levinneisyyden painopiste Suomessa on selvästi seutua eteläisempi. Poikkeuksena on tunturipöllö, joka taas voi pesiä vain aivan pohjoisimmassa Suomessa. Tuoreen vuosina Suomessa suoritetun lintuatlaksen mukaan (Valkama ym. 2011) seudulla näyttäisi esiintyvän ainakin ajoittain lapinpöllö ja sarvipöllö. Niitä huomattavasti harvinaisempia, mutta mahdollisia lajeja voisivat olla huuhkaja ja viirupöllö. Sen sijaan varpuspöllö on todennäköisesti säännöllinen, joskin sekin selvästi harvalukuisempi etelämpänä Suomessa. Lajia tavataan selvitysalueen läheisyydessä mm. Ylläksen alueen kuusikoissa (kirjoittajien omat havainnot). Kaikkien pöllölajien pesintä alueella on todennäköisintä runsaan myyräkannan aikaan. Kokonaisuutena seudulla esiintyvä pöllölajisto on yksipuolisempi kuin pääosassa Suomea. 2.3 Lajien suojeluarvot Taulukossa 3 on tarkasteltu Suomessa ja Ruotsissa pesivien pöllöjen suojelullista asemaa. Monet pöllölajit ovat pohjoisen taigametsävyöhykkeen alkuperäislajeja, jotka puuttuvat tai ovat selvästi harvalukuisempia valtaosassa Eurooppaa. Niiden suojelu on EU:n mittakaavassa tarkasteluna erityisesti Suomen ja Ruotsin vastuulla. EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 on mainittu peräti kahdeksan täällä esiintyvää pöllölajia, jotka ovat juuri eurooppalaisittain tarkasteltuna pohjoisia ja itäisiä lajeja. Näiden taigametsän pöllölajien kannat ovat kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa sinänsä melko vahvoja eikä niiden ole havaittu merkittävästi vähentyneen. Uhanalaisimmat pöllölajit pesivätkin muissa ympäristöissä. Tunturipöllö on vähälukuisuutensa vuoksi luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) molemmissa maissa, samoin tornipöllö Ruotsissa (taulukko 3). Silmälläpidettäviksi (NT) lajeiksi on Suomessa luokiteltu kaksi pöllölajia (huuhkaja ja helmipöllö) ja Ruotsissa kolme (huuhkaja, lapinpöllö ja helmipöllö). Taulukko 3. Pesivien lajien suojeluarvot (UHEX = kansallinen uhanalaisuusluokitus, D = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit, EVA = kansainvälinen erityisvastuulaji) Laji UHEX, Suomi UHEX, Ruotsi D EVA, Suomi Huuhkaja Bubo bubo NT NT X X Tunturipöllö Bubo scandiacus CR CR X Hiiripöllö Surnia ulula X Varpuspöllö Glaucidium passerinum X X Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis X Lapinpöllö Strix nebulosa NT X Tornipöllö Tyto alba CR Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio flammea X Helmipöllö Aegolius funereus NT NT X X

24 4 Northland Mines Oy Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011 PL ROVANIEMI FINLAND 2.4 Pöllöjen ekologiaa Pöllöjen esiintymisen runsaus seuraa voimakkaasti myyräkantojen vaihtelua, sillä useimmat pöllölajit käyttävät ravintonaan lähes yksinomaan myyriä ja muita pikkunisäkkäitä (Saurola ym. 1995). Fennoskandian pohjoisosissa myyräkannat vaihtelevat usein syklissä, jossa heikkoa vuotta seuraa kaksi neljä kannan kasvun vuotta kunnes myyrien tiheys saavuttaa huippupisteensä ja romahtaa sen jälkeen nopeasti. Saaliseläinten kantojen ollessa alhaisia pöllöjä ei juuri esiinny ja pääsääntöisesti ne vähätkin jättävät silloin pesimättä. Vastaavasti myyriä ollessa paljon, pöllöt esiintyvät runsaslukuisina ja tuottavat suuria pesyeitä. Tiukimmin myyräkantojen mukaan esiintyvät pöllöt ovat lapinpöllö, hiiripöllö, helmipöllö sekä sarvi- ja suopöllö. Tunturipöllölle ratkaisevaa on tunturisopulien esiintyminen. Osa pöllölajeista vaeltaa vaihtaen pesimäpaikkaa kulloistenkin myyräesiintymien perässä. Vaeltavia pöllöjä ovat tunturi-, lapin-, helmi-, hiiri-, suo- ja sarvipöllö. Sen sijaan huuhkaja, lehto-, viiru- ja varpuspöllö sekä helmipöllöistä vanhat koiraat pysyttelevät useimmiten valtaamillaan reviireillä vuodesta toiseen, mutta jättävät heikomman ravintotilanteen vallitessa yleensä pesimättä. Vaelluspöllöjenkin on havaittu usein palaavan samoille paikoille uudestaan välivuosien jälkeen (Saurola ym. 1995). Suo- ja sarvipöllö ovat lisäksi muuttolintuja, jotka muuttavat talveksi pois Suomesta. Pöllöjen pesimäpaikkavaatimukset vaihtelevat sekä pesäpaikan että elinympäristön suhteen. Yhteistä lajeille kuitenkin on, että ne eivät itse rakenna pesää. Lajeista huuhkaja, tunturipöllö ja suopöllö pesivät lähes aina maassa. Muut lajit pesivät lähinnä puissa. Luonnostaan niille tyypillisiä pesimäpaikkoja ovat haukkojen ja varislintujen rakentamat risupesät ja tikkojen kolot sekä kookkaat puolittainen lahonneet ja katkenneet savupiippumaiset pökkelöt. Nykyään suuri osa pöllöistä pesii ihmisen rakentamissa pöntöissä ja tekopesissä ja rakennuksissa. Elinympäristövaatimuksiltaan yleisimmistä lajeista suopöllö on erilaisten avomaiden laji. Lapissa suot, hakkuut, tunturiylängöt ja niittyalueet ovat sen suosimia. Hiiripöllö suosii myös avoimia maastoja, mutta viihtyy paremmin hakkuuaukoilla ja soiden reunamilla. Muut pöllöt ovat enimmäkseen metsien lajeja, mutta usein nekin saalistelevat myös avoimessa maastossa. Tiukimmin vanhoja metsiä suosivat helmipöllö, varpuspöllö, viirupöllö ja lapinpöllö. Huuhkaja pesii yleensä louhikkoisilla mäenrinteillä ja sarvipöllö viljelysmaiden reunamilla. Sopivan rikkonaisessa, vanhojen metsien, peltoaukeiden ja soiden kirjomassa ympäristössä pöllötiheydet ovat yleensä suurimmillaan. 3 VUODEN 2011 PÖLLÖSELVITYS 3.1 Menetelmät Erilaisista linnustonlaskentamenetelmistä pöllöjen kartoittamiseen soveltuva menetelmä on ns. kartoituslaskenta, jossa yöaikaan tapahtuvalla soidinäänien kuuntelulla pyritään havaitsemaan kaikki selvitettävällä alueella sijaitsevat reviirit. Menetelmä on työläs, mutta hyvin tehtynä luotettava. Kevään 2011 kartoituksissa kuuntelemaan pysähdyttiin noin kilometrin välein. Yksi kuuntelu kesti noin 3-10 minuuttia. Kartoitukset pyrittiin suorittamaan siten, että mikään kohta selvitysalueesta ei jäisi kilometriä kauemmas kuuntelijasta. Maastotöissä liikuttiin sekä autolla, jalkaisin, suksilla että polkupyörällä. Toteutetut kaksi kartoituskertaa ajoittuivat ja Molemmilla kerroilla alueet kartoitettiin kattavasti läpi. Ensimmäisellä käyntikerralla sää oli sumuinen ja lämmin. Lämmöstä johtuen keliolosuhteet olivat vaikeita ja liikkuminen alueilla oli hankalaa. Myös pöllöjen soidinaktiivisuus oli yllättävän vähäistä. Toisella laskentakerralla vallitsi aurinkoiset päivät ja tähtikirkkaat pakkasyöt. Tällä kertaa liikkuminen oli vaivatonta. Ilmeisesti lumien sulaminen maastosta sai myös pöllöjen soidinaktiivisuuden nousemaan huippuunsa juuri noihin aikoihin.

25 5 Northland Mines Oy Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011 PL ROVANIEMI FINLAND Eri pöllölajien soidinääntelyn kuuluvuusmatkat vaihtelevat hyvinkin paljon. Äänen kantavuuteen vaikuttavat lajin lisäksi sääolosuhteet ja kuuntelijan ja pöllön välisen maaston peitteisyys. Kantavin ääni on huuhkajalla, jonka soidinhuudon voi kuulla ihanteellisissa olosuhteissa jopa 10 kilometrin päähän. Hyvissä olosuhteissa helmipöllön soidinäänen kuuluvuus on yleensä noin 3 kilometriä. Pöllöistä heikoimmin kantanevat varpuspöllön ja lapinpöllön soidinäänet. Kirjallisuudessa on esitetty lapinpöllön soidinhuutelun kuuluvan vain satoja metrejä (Saurola ym. 1995). Toisaalta kirjoittajat ovat omakohtaisesti varmistaneet myös lapinpöllön soidinäänen kantaneen yli kahden kilometrin etäisyydelle. Kuuluvuusmatkojen perusteella suurin osa selvitysalueesta saatiin kartoitettua kattavasti. 3.2 Vuoden 2011 myyrätilanne ja pöllöjen esiintyminen muualla Lapissa Muutamana selvitystä edeltävänä vuotena pohjoisen myyrätilanne oli erittäin heikko. Keväällä 2009 Suomen Lapin myyräkanta oli laajalla alueella erittäin heikko. Jo vuonna 2008 myyräkannat olivat varsin heikkoja ja pöllökannat olivatkin pienentyneet. Vuosi 2009 oli lähes täydellinen nollavuosi pöllöjen esiintymisen suhteen, huonon ravintotilanteen jatkuessa jo toista vuotta. Tultaessa keväälle 2010 oli myyrien esiintymisessä Lapin alueella tapahtunut selvä muutos. Tämä paransi selvästi myös pöllöjen esiintymistä alueella. Syksyllä 2010 myyräkannat olivat edelleen kasvussa jo lähes ennätyksellisiin runsauksiin. (kts. Metlan tiedotteet). Keväällä 2011 myyrien esiintyminen jatkui suosiollisen talven jälkeen voimakkaana (kts. Metlan tiedotteet). Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vastaava huippu on Pohjois-Suomessa viimeksi ollut vuonna Merkittävää oli myös se, että Tunturi-Lapin alueella tunturisopulien esiintyminen oli myös vahvempaa kuin vuosikymmeniin. Merkittävää oli myös se, että petolintujen kannalta tärkeiden myyrälajien, peltomyyrän (Microtus agrestis) ja lapinmyyrän (Microtus oeconomus), esiintymishuiput ajoittuivat samaan aikaan. Juuri Microtus-suvun myyrät ovat petolinnuille erityisen haluttua saalista ja näiden myyrien tiheys voi nousta erittäin suureksi (Saurola ym. 1995) ja vaikuttaa siten suuresti petolintujen esiintymiseen. Viimeksi vastaava tilanne on ollut vuonna Erittäin runsas myyräkanta kattoi myös selvitysalueet. Tämän saattoi helposti todeta maastossa liikkuessaan, sillä myyriä näkyi ja kuului kaikkialla ja päivän aikana saattoi havaita kymmeniä myyriä. Pöllöjen esiintyminen Lapissa oli koko kevään ja kesän ajan hyvin vahvaa. Pöllöjä tavattiin soidinaikana runsaasti eri puolilla Lappia (mm. tekijöiden omat havainnot, Birdlife Suomi ry 2011). Pesinnät myös onnistuivat erittäin hyvin. Tuottoisan pesimävuoden jäljiltä pöllöjen syysesiintyminen oli myös runsasta. 4 TULOKSET Kolari Kolarin alueen kartoituksissa löydettiin vuonna 2011 yhteensä 17 pöllöreviiriä selvitysalueelta tai sen tuntumasta (taulukko 4. ja liite 1.). Näistä 15 oli helmipöllöreviirejä ja 2 suopöllöreviirejä. Reviiritiheyttä voi pitää korkeana. Helmipöllöjen esiintyminen oli painottunut lähinnä Äkäsjoen ja Valkeajoen varsille. Tämä johtuu todennäköisesti sopivien pesäpaikkojen, lähinnä pönttöjen, sijainnista. Suopöllöt löytyivät odotetuilta paikoilta soiden laitamilta. Suopöllön osalta on mahdollista, että kartoitusten jälkeen kevään edetessä alueelle saapui vielä lisää yksilöitä pesimään. Kuitenkaan uusia reviireitä muiden alueelle tehtyjen luontokartoitusten yhteydessä ei todettu ja suopöllö on reviirillään näkyvä lintu.