Uhanalaiset ja harvalukuiset lintulajit

Transkriptio

1 Uhanalaisten lajien seuranta Maakotka Aquila chrysaetos, uhanalainen. Kuva: JUKKA HAAPALA Suomessa Teemu Lehtiniemi & Pertti Koskimies Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havaintoyhteenvetoja on kerätty ja julkaistu niin sanottuina faunistisina raportteina vuodesta 1976 lähtien. Raporttien päätavoitteena on tarkastella levinneisyyden ja runsauden muutoksia sellaisilla lajeilla, joista kertyy liian vähän ja epäluotettavaa aineistoa linnustomme seurantalaskennoissa. Lajit eivät ole varsinaisia harvinaisuuksia, vaan nimenomaan harvalukuisia lajeja, joista vuositasolla kertyy varsin mittava harrastajien havaintoaineisto. Uhanalaisten ja harvalukuisten pesimälajien ja läpimuuttajien esiintyminen ilmentää luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia sekä erilaisten elinympäristöjen ja lintualueiden suojeluarvoa. Pääosalla uhanalaisia lajeja ei ole käynnissä valtakunnallisia erikoistutkimuksia, joten faunistisen raportin aineisto on useilla lajeilla parasta saatavilla olevaa aineistoa lajin esiintymisestä. Faunistisen ra- 26 portin kokoaminen on tärkeä osa BirdLife Suomen suojelu- ja seurantatyötä. Faunistinen raportin lajiluettelo on kolmen vuosikymmenen kuluessa muuttunut esimerkiksi joidenkin lajien runsastumisen myötä. Runsastumisen vuoksi joidenkin lajien kaik- Mustakurkku-uikku Podiceps auritus uiskentelee pienissä vesissä. Kuva: K ARLIS MILLERS (

2 Uhanalaisten lajien seuranta kien havaintojen kerääminen ei enää onnistu eikä ole mielekästäkään. Vielä enemmän muutoksia on aiheuttanut raportointikäytäntöjen muuttuminen ja etenkin niin sanottujen pikkuharvinaisuuksien siirtäminen omaan katsaukseensa. Yhdessä rariteettikomitean raportin kanssa pikkuharvinaisuus- ja faunistinen raportti kuvaavat linnustomme harvalukuisimpien lajien esiintymistä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Havaintoaineiston käyttökelpoisuus Koska harvinaisuuksien ja harvalukuisten lajien havaintoaineisto ei perustu menetelmiltään vakioituun havainnointiin, sattuma vaikuttaa aineistoon huomattavasti enemmän kuin yleisten ja runsaiden lajien vakioituihin laskentoihin. Toisaalta koko maan kattavana yhden tai kahden yhdistyksen alueella eri syistä tapahtuva havaintoaineiston kertymään vaikuttava muutos voidaan aineiston käsittelyssä poistaa. Havainnoijien määrä ja havainnoinnin ajallinen, alueellinen ja ympäristökohtainen jakaantuminen sekä tehokkuus ja näiden vuosittaiset vaihtelut ovat aineiston merkittäviä virhelähteitä (Lehtiniemi & Koskimies 2005, Koskimies & Lehtiniemi 2006, Lehtiniemi & Koskimies 2007). Aineistosta paljastuvat kuitenkin huomattavat ja pitkäaikaiset muutokset eri lajien esiintymisessä, mikä on raportoinnin tarkoituskin. Lintujen yksilömäärät vaihtelevat vuodesta toiseen monista syistä, ja juuri siksi pitkäaikaiset muutokset eli trendit ilmentävät varmimmin lajien elinoloissa tapahtuneita todellisia muutoksia. Erityisen kiinnostavia suojelun kannalta ovat taantuvat lajit. Koska havainnointiteho on 1970-luvun puolivälistä kasvanut, merkitsee jonkun lajin väheneminen tällä jaksolla sitä, että taantuma on todennäköisesti ollut huomattavasti suurempi kuin yksilömääristä voi päätellä. Toisaalta yksittäisenkin vuoden havaintomäärät ovat lintuharrastajia kiinnostavaa tietoa. Se, minä vuonna Suomessa on havaittu eniten esimerkiksi haarahaukkoja, kiinnostaa Taulukko 1. Paikallisyhdistysten toimialueet ja havaintoaineiston kerääjät. Karttakuvassa numerot viittaavat taulukossa käytettyyn yhdistyksen numeroon. Table 1. Regions of local ornithological societies, and the persons who collected the respective regional data. harrastajia sinänsä, vaikka se ei itse seurannan kannalta olekaan erityisen käyttökelpoista ja kiinnostavaa. Tällä vuosikymmenellä julkaistujen 2-vuotiskatsausten avulla on kiritty kiinni faunististen raporttien 1990-luvun jäljessä laahannutta ilmestymisaikataulua. Tämä vuosien raportti kuroo entisestään viivettä kiinni ja parantaa yhteenvedon ajankohtaisuutta. Paikallisyhdistysten merkittävän panoksen ansiosta olemme nyt saavuttaneet tavoiteaikataulumme ja tulemme vastedes julkaisemaan vuosikohtaisen raportin kahden vuoden viipeellä. Vuonna 2009 julkaistaan siis vuoden 2007 raportti. Tätä tiukempaa aikataulua useat paikallisyhdistykset pitävät ainakin toistaiseksi liian tiukkana. Täten emme ainakaan toistaiseksi edes pyri vastaavaan ainro Yhdistys Ålands Fågelskyddsförening rf Teemu Lehtiniemi Teemu Lehtiniemi 2 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry Kalle Rainio - 3 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Jaakko Aarniala, Aleksi ja Petteri Lehikoinen Aleksi ja Petteri Lehikoinen 4 Lohjan Lintutieteellinen Yhdistys Hakki ry Jan Södersved Jan Södersved 5 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry Mika Asikainen Mika Asikainen 6 Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry Joni Sundström Joni Sundström 7 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry Petri Metsälä Petri Metsälä 8 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Janne Aalto, Jari Kontiokorpi Janne Aalto, Jari Kontiokorpi 9 Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry Ohto Oksanen Ohto Oksanen 10 Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry Ilkka Hakala Ilkka Hakala 11 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry Oskari Härmä Oskari Härmä 12 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Petri Seppälä Petri Seppälä 13 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Kalle Haapala Kalle Haapala 14 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Esa Partanen Esa Partanen 15 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Ilkka Iivonen Ilkka Iivonen 16 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry Aarne Lahti Aarne Lahti 17 Ostrobothnia Australis rf Jan Hägg Jan Hägg 18 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Esko Rajala Esko Rajala 19 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry Tero Toivanen Tero Toivanen 20 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry Harri Okkonen Harri Okkonen 21 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Janne Leppänen Janne Leppänen 22 Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys - Kuikka Jyrki Uotila Jyrki Uotila 23 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Sami Salonkoski Sami Salonkoski 24 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Teppo Helo Teppo Helo 26 Kemin Lintuharrastajat Xenus ry Pentti Rauhala Pentti Rauhala 27 Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry Pirkka Aalto Pirkka Aalto 28 Kuusamon Lintukerho ry Antti Peuna Antti Peuna Liejukana Gallinula chloropus on harvalukuinen. Kuva: KARLIS MILLERS ( 27

3 Uhanalaisten lajien seuranta Aineisto Vuosien 2005 ja 2006 aineisto koottiin entiseen tapaan BirdLife Suomen alueellisten jäsenyhdistysten merkittävällä panostuksella (taulukko 1) ja vuonna 2004 laaditun valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Kaikissa paikallisyhdistyksissä ei ole vieläkään omassa tiedotuksessa korostettu jäsenistölle lajeja, joista havaintoja kaivataan havaintoja valtakunnalliseen yhteenvetoon (kerättävät havainnot: Lehtiniemi & Koskimies 2007 s. 29). Pääosin lajisto on kuitenkin sellaista, joista Uuttukyyhkyn Columba oenas pesässä on tiivis tunnelma. Kuva: TAPIO SOLONEN katauluun harvinaisuus- ja pikkuharvinaisuuskatsausten kanssa. Viime vuosien kirimisprosessi ei ole juuri sallinut tilankaan puolesta katsauksissa juuri muuta kuin perusaineiston eli yksilö- ja reviirimäärien taulukoinnin. Jatkossa vuosittaisten raporttien myötä tilaa jää enemmän laji- ja ryhmä- tai elinympäristökohtaisiin tarkasteluihin. Kuva 1. Heinäkurpan yksilömäärät 25 paikallisen lintuyhdistyksen alueella Fig. 1. The regional number of observed Great Snipes (Gallinago media), representing 25 local ornithological societies in Tieteellinen nimi Lajinimi (uhanalaisuus) Kanadanhanhi Branta canadensis Ristisorsa Tadorna tadorna NT Harmaasorsa Anas strepera Viiriäinen Coturnix coturnix Kaakkuri Gavia stellata NT Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Kaulushaikara Botaurus stellaris NT Harmaahaikara Ardea cinerea Ruskosuohaukka Circus aeruginosus NT Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Ruisrääkkä Crex crex Lapinsirri Calidris temminckii VU Punajalkaviklo Tringa totanus Selkälokki Larus fuscus VU Pikkutiira Sterna albifrons EN Mustatiira Chlidonias niger VU Uuttukyyhky Columba oenas Turkinkyyhky Streptopelia decaocto VU Lapinpöllö Strix nebulosa Kehrääjä Caprimulgus europaeus NT Käenpiika Jynx torquilla VU Harmaapäätikka Picus canus NT Pikkutikka Dendrocopos minor VU Pohjantikka Picoides tridactylus NT Kangaskiuru Lullula arborea NT Satakieli Luscinia luscinia Sinipyrstö Tarsiger cyanurus VU Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Pensassirkkalintu Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus VU Kultarinta Hippolais icterina Kirjokerttu Sylvia nisoria Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Pikkusieppo Ficedula parva NT Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Kuukkeli Perisoreus infaustus NT Peltosirkku Emberiza hortulana VU 28

4 Uhanalaisten lajien seuranta Taulukko 2. Merkittävimmät aineistossa olevat puutteet Mustiksi merkityiltä vuosilta ei ole toimitettu lainkaan yhteenvetotietoja, poikkiraidoitetuilta vuosilta on, mutta vain alle puolesta kerättävistä lajeista. Table 2. The most significant data gaps in Black = no data, dashed = data available on less than half of the species. vuosi yhdistys PPLY ok ok ok SpLY ok ok ok ok TLY ok ok ok jäsenyhdistykset ovat keränneet havainnot kattavasti jo vuosikymmeniä. Muutamien taantuneiden lajien osalta harrastajien ilmoitusaktiiviteetissa on kylläkin puutteita. Pääosassa paikallisyhdistyksiä tiedot saatiin varsin hyvin kokoon, mutta joillakin alueilla pula yhdistysaktiiveista ja vaillinaiset havaintojenkeruujärjestelmät johtivat aineistojen osittaiseen tai täydelliseen puuttumiseen Taulukko 3. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien reviirit Suomessa paikallisyhdistyksittäin (taulukko 1) vuonna CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä. Tässä ja muissa taulukoissa oleva yhteensä-sarake näyttää kunkin lajin reviiri- ja yksilömäärien aritmeettisen summan ottamatta huomioon mahdollisia puuttuvia tietoja. Table 3. Regional numbers of territories of threatened and scarce bird species in The regions refer to the local ornithological societies (see Table 1). CR = critically endangered, EN = endangered, VU = vulnerable, NT = near threatened. Yht/ tot ?? ? 23 12? 20?? 0 0? ? ? ? 2 6? 31 0? ? 35 20? ? 10?? ? 12?? ? ? ? 3?? ? 59 65? 34 1? ? ??? 72? ? 1 0? 3 1? ? 15?? 0 551??? 12 2???? 160? 50????? ? 14?? 30?? ???? 13? ? 10?? ? ? ? ? ? ? ? ? 70 16? 13 42? ? 10??? ? ? ? ? ? 10 2?? ? ? 5?? 1?? 232? ? ? 250?? 73?? ? 313?? ? ? ? ? ? ? ? ???? 11 5? ? 26?? 18 18? ? ? 6 9??? 2?? 409 0? ? ? 41?? ?

5 Uhanalaisten lajien seuranta Tunturikiuru Eremophila alpestris tarvitsee rauhallisia talvehtimisalueita. Kuva: TAPIO SOLONEN tästä katsauksesta (taulukko 2). Havaintoja näiltä ja aikaisemmilta vuosilta täydennetään jatkuvasti, jotta lajikohtaisista analyyseistä saataisiin jatkossa mahdollisimman luotettavia ja kaikkien yhdistysten aineisto saadaan mukaan lajikohtaisiin aikasarjoihin. Viime vuosien raporteissa lajien kannanmuutostarkasteluissa on mukaan otettu vain ne alueet, joilta aineisto on saatu kaikilta vuosilta. Vuosi 2006 on ensimmäinen, jolloin Tiiralintutietopalvelu on ollut yhdistysten apuna havaintojen arkistoinnissa ja keruussa. Ensivaikutelman mukaan järjestelmä ei ole lisännyt huomattavasti yhdistyksen tietoon tulevia havaintoja uhanalaisista ja harvalukuisista lajeista, kuten aiemminkin olemme arvelleet (Lehtiniemi & Koskimies 2007). Näiden lajien havainnot ovat jo aiemminkin tulleet yhdistyksen tietoon varsin kattavasti. Pitäviä johtopäätöksiä eri lajien kannanmuutoksista pystymme esittämään vasta aineistojen tarkemman analyysin myötä tulevissa raporteissa. Tämänkin katsauksen taulukot kuitenkin osoittavat, miten valtavan havaintoaineiston lintuharrastajat ovat tuottaneet ja koonneet. Ilman näitä alueellisia ja valtakunnallisia havaintoarkistoja tietäisimme hyvin vähän näiden luonnonsuojelullisesti tärkeiden lajien levinneisyydestä, runsaudesta ja kannanvaihteluista. Uhanalaiset lajit Taulukoissa 3 ja 5 ovat uhanalaiset ja silmälläpidettäviä lajeja, joista kootaan tiedot reviireistä (ilmentävät pesivien parien määrää). Kuva 2. Tunturikiurun yksilömäärät 23 paikallisen lintuyhdistyksen alueella Fig. 2. The regional number of observed Shore Larks (Eremophila alpestris), representing 23 local ornithological societies in (white = winter, grey = autumn, black = spring). Taulukoista 4 ja 6 löytyy lajeja, joista kerätään yksilömäärät (pääosa havainnoista pesimäajan ulkopuolelta, mukana vaihtelevasti myös läpimuuttavia ja talvehtivia yksilöitä). Taulukoiden luvut kuvaavat parhaiten kaulushaikaran, haarahaukan, ruskosuohaukan, ruisrääkän, mustapyrstökuirin, selkälokin, pikkutiiran, mustatiiran, turkinkyyhkyn, turturikyyhkyn, tunturipöllön, harmaapäätikan, tunturikiurun, rastaskerttusen, pikkusiepon, viiksitimalin ja nokkavarpusen runsautta eri osissa Suomea. Tilastoitujen reviirien tai yksilöiden osuus maamme kokonaiskannasta vaihtelee kuitenkin useista syistä. Näitä ja muita havainnointitehoon vaikuttavia seikkoja tuntien on kuitenkin mahdollista arvioida tästä aineistosta lajien kokonaiskantoja yhdessä mm. vakiolinjaseurantojen ja atlaskartoi- Tieteellinen nimi Lajinimi (uhanalaisuus) Pikkujoutsen Cygnus columbianus Merihanhi Anser anser Ristisorsa Tadorna tadorna NT Harmaasorsa Anas strepera Allihaahka Polysticta stelleri Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Haarahaukka Milvus migrans EN Merikotka Haliaeetus albicilla VU Maakotka Aquila chrysaetos VU Muuttohaukka Falco peregrinus EN Liejukana Gallinula chloropus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Merisirri Calidris maritima VU Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Heinäkurppa Gallinago media Mustapyrstökuiri Limosa limosa EN Rantakurvi Xenus cinereus CR Isolokki Larus hyperboreus Pikkutiira Sterna albifrons EN Mustatiira Chlidonias niger VU Etelänkiisla Uria aalge VU Turturikyyhky Streptopelia turtur VU Tunturipöllö Nyctea scandiaca EN Hiiripöllö Surnia ulula Harmaapäätikka Picus canus NT Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos CR Kangaskiuru Lullula arborea NT Tunturikiuru Eremophila alpestris CR Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Sepelrastas Turdus torquatus NT Viiksitimali Panurus biarmicus NT Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Lapintiainen Parus cinctus NT Pähkinänakkeli Sitta europaea Isolepinkäinen Lanius excubitor NT Vuorihemppo Carduelis flavirostris Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes NT 30

6 Uhanalaisten lajien seuranta tuksissa kertyvän levinneisyystiedon kanssa. Esimerkeiksi uhanalaisten lajien aineistoista otimme tällä kertaa heinäkurpan (luokiteltu hävinneeksi, kuva 1), tunturikiurun (äärimmäisen uhanalainen, kuva 2) ja rastaskerttusen (vaarantunut, kuva 3). Melkein kaikki heinäkurpat havaitaan syysmuuttoaikaan. Heinäkurpan yksilömäärät ovat vaihdelleet huomattavasti syksystä toiseen, mutta selvää suuntausta ei ole havaittavissa. Harrastajien määrän kasvu ei sinänsä välttämättä heijastu havaittujen heinäkurppien määrään, koska lajin etsiminen on varsin työlästä. Tarkastelujakson viimeisinä vuosina trendi on ollut laskeva. Vuonna 2006 Suomesta ilmoitettiin (pois lukien PPLY ja TLY) havaitun vain 44 heinäkurppaa. Näistä peräti kolmannes (15 yksilöä) havaittiin PLYn alueella. Varsin monella yhdistyksellä oli huonoin tai yksi huonoimmista heinäkurppavuosista jopa 20 vuoteen. Heinäkurppa on todistettavasti pesinyt Suomessa viimeksi vuonna Tunturikiurun yksilömäärät pysyivät 2000-luvun alkuvuodet vähäisinä (kuva 2). Yllättäen keväällä 2004 tunturikiuruja nähtiin noin seitsenkertainen määrä aiempien 2000-luvun vuosien keskiarvoon nähden. Syksyllä 2004 nähtiin myös noin kaksinkertainen määrä tunturikiuruja keskivertovuoteen verrattuna. Edelleen vuosina 2005 ja 2006 tunturikiuruja havaittiin 2000-luvun alkuvuosia enemmän, mutta kokonaismäärä laski. On ilmeistä, että Suomen kautta vähälukuisena muuttava tunturikiurupopulaatio sai syystä tai toisesta täydennystä vuonna 2004 ja tämän täydennyksen heijastusvaikutukset näkyvät lukumäärissä edelleen seuraavina vuosina. Tulevat vuodet näyttävät päädytäänkö takaisin alle sadan yksilön kokonaismääriin. Lajin kuuluminen edelleen Suomen pesimälajistoon on ilmeistä, sillä Lapista on 2000-luvulta lähes vuosittain ke- Taulukko 4. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien havaittujen yksilöiden kokonaismääriä paikallisyhdistyksittäin (taulukko 1) vuonna Table 4. Regional total numbers of individuals of threatened and scarce bird species in The regions refer to the local ornithological societies (see Table 1). CR = critically endangered, EN = endangered, VU = vulnerable, NT = near threatened. Yht/ tot ? ? ? ? ? ? ? ? ??? 24 25? ? ? 22 18? ? ? ?? ? ? 5 2?? ?? ? ? ? ? ? ? ?? ? 2385?? 1182? ? ?? ? ? ??

7 Uhanalaisten lajien seuranta Muut harvalukuiset lajit Muut lajit löytyvät samoista taulukoista kuin uhanalaisetkin sen mukaan, onko niistä koottu reviiritiedot (taulukko 3 ja 5) vai yksilömäärät (taulukko 4 ja 6). Esimerkiksi harmaasorsan, viiriäisen, luhtakanan, luhtahuitin, satakielen, pensas- ja viitasirkkalinnun, viita- ja luhtakerttusen, idänuunilinnun ja kuhankeittäjän pesimäaikaisesta esiintymisestä taulukot antavat varsin luotettavan kuvan. Läpimuuttavista ja talvehtivista lajeista allihaahkan, pikku-uikun, harmaahaikaran, keräkurmitsan, merisirrin, heinäkurpan, mustaleppälinnun, pähkinänak- Kehrääjän Caprimulgus europaeus poikaset ovat huomaamattomia. Kuva: TAPIO SOLONEN sähavaintoja, vaikka edellinen varmistettu pesintä onkin vuodelta Käsittelimme rastaskerttusta viimeksi muutama vuosi sitten (Lehtiniemi & Koskimies 2005). Tällöin laji näytti elävän uutta kukoistustaan ja määrät olivat kasvussa luvulla kanta näyttäisi kuitenkin vakiintuneen (kuva 3.). Vaikka lajia on tavattu maassamme 1930-luvulta asti, se levittäytyi ja runsastui ensimmäiset vuosikymmenet hitaasti (Koskimies 1981) luvun loppupuolella laji runsastui nopeasti, mutta taantui 1990-luvun alussa, mikä näkyy mm. Parikkalan Siikalahdenkin aineistossa (Koskimies 1999) luvun jälkipuoliskon kasvupyrähdyksessä kanta saavutti nykyisen suuruutensa. Kuva 3. Rastaskerttusen reviirimäärät 24 paikallisen lintuyhdistyksen alueella Fig. 3. The regional number of territories of the Great Reed Warbler (Acrocephalus arundinaceus), representing 24 local ornithological societies in Lajinimi Kanadanhanhi Ristisorsa Harmaasorsa Viiriäinen Kaakkuri Mustakurkku-uikku Kaulushaikara Harmaahaikara Ruskosuohaukka Luhtakana Luhtahuitti Ruisrääkkä Lapinsirri Punajalkaviklo Selkälokki Pikkutiira Mustatiira Uuttukyyhky Turkinkyyhky Lapinpöllö Kehrääjä Käenpiika Harmaapäätikka Pikkutikka Pohjantikka Kangaskiuru Satakieli Sinipyrstö Mustaleppälintu Pensassirkkalintu Viitasirkkalintu Viitakerttunen Luhtakerttunen Rastaskerttunen Kultarinta Kirjokerttu Idänuunilintu Lapinuunilintu Pikkusieppo Kuhankeittäjä Kuukkeli Peltosirkku Tieteellinen nimi (uhanalaisuus) Branta canadensis Tadorna tadorna NT Anas strepera Coturnix coturnix Gavia stellata NT Podiceps auritus Botaurus stellaris NT Ardea cinerea Circus aeruginosus NT Rallus aquaticus Porzana porzana Crex crex Calidris temminckii VU Tringa totanus Larus fuscus VU Sterna albifrons EN Chlidonias niger VU Columba oenas Streptopelia decaocto VU Strix nebulosa Caprimulgus europaeus NT Jynx torquilla VU Picus canus NT Dendrocopos minor VU Picoides tridactylus NT Lullula arborea NT Luscinia luscinia Tarsiger cyanurus VU Phoenicurus ochruros Locustella naevia Locustella fluviatilis Acrocephalus dumetorum Acrocephalus palustris Acrocephalus arundinaceus VU Hippolais icterna Sylvia nisoria Phylloscopus trochiloides Phylloscopus borealis Ficedula parva NT Oriolus oriolus Perisoreus infaustus NT Emberiza hortulana VU 32

8 Uhanalaisten lajien seuranta kelin ja vuorihempon osalta aineisto on niin ikään korvaamaton. Havainnot Tiiraan Havaintoaineiston laadun kehittäminen on luontevaa perustyötä kaikissa paikallisyhdistyksissä, koska lintuhavaintojen kokoaminen ja raportointi sekä käyttö linnuston suojelussa ovat alueellisten lintuyhdistysten toiminnan päätavoitteita. Vaikka suurta osaa lajeista havaitaan koko Suomessa, monen lajin esiintyminen painottuu tiettyyn osaan maata. Havaintoaineiston luotettavuus varsinkin tietyistä lajeista kasvaisi merkittävästi, mikäli paikallisyhdistykset käynnistäisivät tiettyjen, omalle havaintojenkeruualueelleen keskittyvien lajien tehostettuja seurantoja. Monet lajit ovat hyvin vaateliaita elinympäristönvalinnassaan. Tarkastamalla sopivat paikat siten, että lajin havaittavuus on mahdollisimman hyvä, pienennetään sattumasta johtuvia virhelähteitä ja parannetaan aineiston luotettavuutta. Tuolloin havaittujen reviiri- ja yksilömäärien vaihtelut vuosittain ja paikoittain ilmentävät varmuudella esiintymisen todellisia lyhytaikaisiakin vaihteluja. Aineistojen arvo paikka- ja lajisuojelussa kasvaa tiedon tarkentumisen mukana. Faunistisen aineiston tärkein tietolähde on Tiira-lintutietopalvelu ( Toki havaintoja voi ilmoittaa retkeilyalueensa yhdistykselle myös muilla tavoilla, mutta Tiiran Taulukko 5. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien reviirit Suomessa paikallisyhdistyksittäin (taulukko 1) vuonna Table 5. Regional numbers of territories of threatened and scarce bird species in The regions refer to the local ornithological societies (see Table 1). CR = critically endangered, EN = endangered, VU = vulnerable, NT = near threatened. Yht/ tot ? ? 26 1? 0 0? ? ? ? ? ? 57 0? ? 40 19? ? ? 16 3? ? 12 9? ? 1 0? ? 1 13? ? ? 33 3? ? ???? 82? ? ? ?? ?? 14 0??? ???? ? 29 3? 15?? ??? 11? ? 9?? ? ?? ? ? ? 26? ? ? ?? ? 15???? ? ? 31? ?? ? 12 5? 4? ? 44? ?? 1??? ? ? ??? 114?? ?? ? ??? 24?? ? 41?? ? ? ? ? 0?? 0??? ? ?? ?

9 Uhanalaisten lajien seuranta Summary: The occurrence of threatened and rare bird species in Finland in The total number of territories/individuals of threatened bird species, some scarce breeding birds, rare transient migrants and wintering species have been summarised regionally by the local ornithological societies in 2005 and 2006 (Tables 1 6). Figures 1 3 show recent trends of three threatened species (the Great Snipe classified as disappeared from the Finnish breeding fauna). Kirjokerttu Sylvia nisoria on taantunut. Kuva: KARLIS MILLERS ( kautta yhdistykset saavat tarkempaa paikkatietoa. Jotta takavuosien aineisto saadaan mahdollisimman täydelliseksi, myös vanhemmat, aiemmin ilmoittamattomat tiedot on syytä toimittaa paikallisyhdistyksille tai kirjata Tiiraan. Kiitokset Kiitokset kaikille, jotka ilmoittivat havaintonsa yhdistyksille tai kirjasivat havaintonsa Tiiraan. Kiitos myös kaikille teille, jotka osallistuitte yhdistyksissä havaintojen käsittelyyn. Aluevastaavien ja muiden paikallisia aineistoja koostaneiden (ks. taulukko 1) panos on korvaamaton esimerkiksi päällekkäisyyksien karsimisessa, muussa havaintojen tulkinnassa ja yhteissummien laskemisessa. Ilman teidän merkittävää panostanne emme voisi laatia raporttia ja tietämyksemme monen lajin kannanmuutosten osalta olisi selvästi vaatimattomampi. Suuri kiitos teille kaikille. Erityiskiitoksen ansaitsevat Teppo Helo, joka keräsi edellisestä katsauksesta puuttuneen Kainuun vuoden 2004 yhteenvedon sekä Joni Sundström, Petteri Lehikoinen, Aleksi Lehikoinen ja Janne Leppänen, jotka ovat toimittaneet merkittäviä lisäyksiä ja korjauksia jo aiemmin julkaistuihin aineistoihin. Kiitos. Korjaus Edellisessä raportissa (Lehtiniemi & Koskimies 2007) taulukoissa 3 ja 4 on yhdistyksen numero 3 (Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry) yhteenvedossa koko yhdistyksen toimialueen summat. Yhdistyksen toimialue on päällekkäinen yhdistysten 4 (Lohjan Lintutieteellinen Yhdistys Hakki ry) ja 5 (Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry) kanssa. Yhteenvedoissa käytetään BirdLifen havaintojenkeruualuejakoa, jossa päällekkäisyyksiä ei ole. Aiemmin ja myös tässä katsauksessa summat koskevat BirdLife havaintojenkeruualueita eli päällekkäisyyksiä ei summissa ole. Tieteellinen nimi Lajinimi (uhanalaisuus) Pikkujoutsen Cygnus columbianus Merihanhi Anser anser Ristisorsa Tadorna tadorna NT Harmaasorsa Anas strepera Allihaahka Polysticta stelleri Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Haarahaukka Milvus migrans EN Merikotka Haliaeetus albicilla VU Maakotka Aquila chrysaetos VU Muuttohaukka Falco peregrinus EN Liejukana Gallinula chloropus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Merisirri Calidris maritima VU Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Heinäkurppa Gallinago media Mustapyrstökuiri Limosa limosa EN Rantakurvi Xenus cinereus CR Isolokki Larus hyperboreus Pikkutiira Sterna albifrons EN Mustatiira Chlidonias niger VU Etelänkiisla Uria aalge VU Turturikyyhky Streptopelia turtur VU Tunturipöllö Nyctea scandiaca EN Hiiripöllö Surnia ulula Harmaapäätikka Picus canus NT Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos CR Kangaskiuru Lullula arborea NT Tunturikiuru Eremophila alpestris CR Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Sepelrastas Turdus torquatus NT Viiksitimali Panurus biarmicus NT Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Lapintiainen Parus cinctus NT Pähkinänakkeli Sitta europaea Isolepinkäinen Lanius excubitor NT Vuorihemppo Carduelis flavirostris Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes NT 34

10 Uhanalaisten lajien seuranta Kirjallisuus Koskimies, P. 1981: The expansion of the Great Reed Warbler Acrocephalus arundinaceus into Finland. Ornis Fennica 58: Koskimies, P. 1999: Siikalahden linnusto. Metsähallituksen luonnonsuojelujukaisuja A 98: Koskimies, P. & Lehtiniemi, T. 2006: Uhanalaiset ja harvalukuiset lintulajit Suomessa Linnut-vuosikirja 2005: Lehtiniemi, T. & Koskimies, P. 2005: Uhanalaiset ja harvalukuiset lintulajit Suomessa Linnut-vuosikirja 2004: Lehtiniemi, T. & Koskimies, P. 2007: Uhanalaiset ja harvalukuiset lintulajit Suomessa Linnut-vuosikirja 2006: Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kirjoittajien osoitteet TL: Ruiskuvajantie 16, Kulloonkylä PK: Vanha Myllylammentie 88, Kirkkonummi Taulukko 6. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien havaittujen yksilöiden kokonaismääriä paikallisyhdistyksittäin (taulukko 1) vuonna Table 6. Regional total numbers of individuals of threatened and scarce bird species in 2006.The regions refer to the local ornithological societies (see Table 1). CR = critically endangered, EN = endangered, VU = vulnerable, NT = near threatened. Yht/ tot ?? 71 42? ? ? ? ? ?? ? 38 27? ??? ? ? 0? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ??? ? ?