SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN"

Transkriptio

1 SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Linnustoselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Sovellettu kartoituslaskenta... 4 Linjalaskenta... 4 Yölaulajalaskenta... 5 Epävarmuustekijät... 5 Tulokset... 7 Päätelmät... 8 Lajikohtaista tarkastelua Liito-oravaselvitys Tutkimusmenetelmät Liito-oravan elinpiiristä Liito-orava lainsäädännössä Epävarmuustekijät Tulokset Muuta lajistoa Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Linjalaskentojen linjakohtaiset tulokset Liite 2. Liito-oravahavaintojen GPS-pisteet lisätietoineen... 27

3 Saba Wind Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Poriin Jakkuvärkin alueelle (kuva 1). Alueella aloitettiin luontoselvityksen laatiminen toukokuun alussa 2012, mutta tuolloin ei vielä tiedetty sovelletaanko hankkeeseen YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2 3 MW ja korkeudeltaan korkeintaan 185 metriä merenpinnasta. Tuulivoimaloiden lukumäärä on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin 8 10 yksikköä. Osana tuulivoimalahanketta laadittiin selvitys, jonka tavoitteena oli selvittää tuulivoimapuiston alueen pesimälinnusto yleispiirteisesti ja liito-oravien mahdollinen esiintyminen alueella. Aineiston avulla voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Tämä raportti esittelee Saba Wind Oy:n Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon ja liito-oravien elinpiireihin. Kuva 1. Jakkuvärkin tuulivoimapuiston selvitysalue (punainen rajaus). 3

4 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin 9,5 kilometrin päässä Porin keskustasta länsi lounaaseen. Alue on noin 430 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka on Viasveden ja Makholman välissä. Aluetta halkoo näitä kahta taajamaa yhdistävä metsätie. Jakkuvärkki on varsin lähellä merta, ja linnustollisesti merkittävän Viasvedenlahden pohjukka sijaitsee lähimmillään vain reilun kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaisreunaan nähden. Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on pääosin mäntyvaltaista metsää, joka on monin paikoin valoisaa harjumännikköä. Elinympäristöt ovat varsin pirstoutuneita hakkuiden ja muutamien maa-aineksenottoalueiden vuoksi. Alueella on myös hieman rehevämpiä metsäosuuksia ja ojitettuja soistumia. Jakkuvärkin alueelle on suunniteltu 8 10 voimalayksikköä, mutta niiden sijainnista ei ole vielä laadittu esiselvityssuunnitelmaa. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvityksestä vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Sami Luoma ja Santtu Ahlman. Liito-oravaselvityksestä vastasi Luoma. Raportin laativat sekä Ahlman että Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). LINNUSTOSELVITYS TUTKIMUSMENETELMÄT Sovellettu kartoituslaskenta Hankealueella tehtiin kuusi kartoituslaskentaa. Laskentapäivät olivat 8.5., 12.5., 14.5., 18.5., ja 2.6. (taulukko 1). Huomionarvoisista lajeista kerättiin lisäksi aineistoa myös linjalaskentojen aikana 29.5., 3.6. ja 4.6. sekä liito-oravainventointien aikana 4.5., 6.5. ja 7.5. Kartoituslaskennat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisilta kohteilta ja laskennan painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslaskennassa merkittävien lajien reviirit merkittiin kartalle paikan päällä maastossa ja sijainti varmistettiin GPS-vastaanottimen avulla. Maastotyöt tehtiin aamuisin klo 4 11 välisenä aikana. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Hankealueesta suuri osa oli kartoituslaskennan osalta varsin haasteetonta, sillä erityisen hyviä biotooppeja (esimerkiksi vanha kuusikko, lehto tai vesistö) ei hankealueella juuri ole. Potentiaalisilta paikoilta löytyi jonkin verran harvalukuista tai uhanalaista lajistoa, mutta kokonaisuutena hankealue on suurelta osin melko yksipuolista hakkuiden pirstomaa talousmetsää. Linjalaskenta Hankealueella tehtiin kolme linjalaskentaa, jotka olivat 5,2 5,4 kilometrin suorakaiteita (kuva 2). Laskennat suoritettiin aikaisin aamulla klo 4 10 välisenä aikana 29.5., 3.6. ja 4.6. Linjalaskennalla pystytään laskemaan suuntaa antavasti alueen lintutiheys ja siinä merkitään ylös pääsar- 4

5 kaan (alle 25 metrin päässä havaitut linnut) ja apusarkaan (yli 25 metrin päässä havaitut linnut). Lintutiheys laskettiin myös lajikohtaisesti, mutta siihen on syytä suhtautua varauksella, koska aineisto on pieni ja monet lajit (esimerkiksi käki ja korppi) havaitaan lähes aina apusaralla. Tiheydet ovat siten esimerkinomaiset, eivätkä esitä lajien todellisia parimääriä. Linjalaskennoilla pyrittiin myös inventoimaan tuulivoimapuistoaluetta sattumanvaraisesti, sillä reitit suunnitelmiin ennakkoon ilman maasto- tai ilmakuvatarkastelua. Yölaulajalaskenta Yöaktiivisia lajeja inventoitiin niin kävellen kuin pyöräillen. Tutkimusalue kierrettiin yölliseen aikaan kahdesti siten, että kaikki alueet tutkittiin riittävällä tarkkuudella. Yölaulajalaskennat keskittyivät pimeimpään aikaan noin klo väliselle ajanjaksolle ja Lajistoa havainnoitiin myös lepakkoselvityksen aikana ja Yöinventoinnit tehtiin käytännössä katsoen yksinomaan kehrääjien vuoksi, sillä niiden esiintyminen kyseisellä alueella oli hyvin todennäköistä. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Pesimäaikaan linnustoa inventoitiin yhteensä yhdeksän päivän ja kahden yön aikana. Lisäksi linnustoa havainnoitiin liito-oravaselvityksen aikana kolmena päivänä ja lepakkoselvityksen aikana kahtena yönä. Alueen pinta-alaan (430 ha) ja yksipuolisiin elinympäristöihin nähden linnustoselvitystä voidaan pitää hyvin kattavana. Osoituksena siitä on, että kahden viimeisimmän inventointipäivän aikana uusia reviirejä ei löydetty enää lainkaan lainkaan huomionarvoisten lajien osalta. Siitä huolimatta joitakin yksittäisiä reviirejä on saattanut jäädä löytymättä. Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja tarkoitukset. Päivämäärä Sovellettu kartoituslaskenta Linjalaskenta Yölaulajainventointi Lepakkoinventointi Liito-oravaselvitys 4.5. (x) x 6.5. (x) x 7.5. (x) x 8.5. x x x x x x x x x x x (x) x (x) x - 5

6 TULOKSET Jakkuvärkin tuulivoimapuiston alueelta laskettiin lintuja kolmelta linjalta (liite 1), jotka olivat pituudeltaan 5,2 5,4 kilometriä (kuva 2). Reviirihavaintoja kirjattiin linjoilta yhteensä 812, jotka jaettiin pää- ja apusarkahavaintoihin havaintoetäisyyden mukaan (katso tutkimusmenetelmät > linjalaskenta). Havaintoaineiston avulla laskettiin kullekin alueella havaitulle lajille keskitiheys neliökilometriä kohden. Tutkimussarkatiheys (pääsarka + apusarka) laskettiin seuraavalla kaavalla: lajikohtainen kuuluvuuskerroin x turkimussarkahavainnot / laskentakilometrit (Rajasärkkä 2005). Kuuluvuuskertoimia käytettiin Muuttuva pesimälinnusto teoksessa esitettyjä peruskertoimia (Väisänen ym. 1998). Lopullinen lajikohtainen tiheys korjattiin y-kertoimella (0,845), joka puolestaan laskettiin seuraavalla kaavalla: 0,0302 x 5,343 (maalinnuston pääsarkahavainnot / laskentakilometreillä) + 0,684 (Järvinen & Väisänen 1983). Linjalaskenat antavat vertailukelpoista ja helposti toistettavaa aineistoa, jonka avulla voidaan seurata lintukantojen vaihteluja. Laskennoissa havaitaan keskimäärin noin 60 prosenttia todellisesta yksilömäärästä, joten ne eivät anna absoluuttista kuvaa alueen linnustosta. Tiheyslaskentakaavojen avulla voidaan kuitenkin arvioida alueen lajiston rakennetta melko hyvin. Tulosten valossa hankealueella pesii 117,62 paria (taulukko 3) neliökilometriä kohden. Se Kuva 2. Laskentalinjojen sijainnit tuulivoimapuistoalueella. A2 A3 C3 C4 A1 B3 B2 C2 B4 B1 C1 6 A4

7 on alhainen lukema, mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden. Kasvatusmänniköt, maa-aineksenottoalat, taimikot, hakkuuaukot ja mäntykankaat ovat yleensä varsin harvaan asuttuja biotooppeja, joten nämä elinympäristöt, joita hankealueella on hyvin runsaasti, tiputtavat lintutiheyttä roimasti verrattuna esimerkiksi yhtenäisempiin ja varttuneisiin metsäalueisiin. Metsämaiden perustiheys on yleensä paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa pariin per neliökilometri. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat pajulintu (21,9 paria / km 2 ), peippo (20,2) ja keltasirkku (7,3). Nämä kolme lajia muodostavat 42 % kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös metsäkirvinen, mustarastas ja punakylkirastas. Vallitsevat lajit kuvastavat hyvin hankealueen elinympäristöjä. Ilman hakkuita ja taimikoita esimerkiksi keltasirkku ei olisi kolmanneksi runsain laji. Lisäksi pajulinnun korkea tiheys johtuu koivutaimikoista ja hakkuista, joilla peippo ei pääsääntöisesti esiinny. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 37 lajista. PÄÄTELMÄT Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti kartoitus- ja linjalaskennoin (taulukko 4). Lisäksi havaintoaineistoa kertyi liito-orava- ja lepakkoinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu hankealueen biotoopeista. Vaikka alueella on pienialaisia vanhemman seka- ja havumetsän alueita, ovat ne kuitenkin varsin pirstoutuneita lukuisten hakkuualueiden vuoksi. Lisäksi alueella on sangen paljon taimikoita ja mäntykankaita, joissa normaalisti on alhainen lintutiheys. Aluerajauksen sisällä on yksi käytössä oleva ja pari vanhaa hiekkakuoppaa, joissa pesivät muun muassa pikkutyllit, rantasipi, kangaskiurut ja kivitasku. Näitä erikoisempaan biotooppiin sopeutuneita lajeja lukuun ottamatta kyseisissä elinympäristöissä ei muita lajeja juuri pesi. Alueen kokonaislajimäärä on 51 lajia. Hankealueen kokoon suhteutettuna lajikirjo on melko monipuolinen. Havaintojen perusteella ei voida osoittaa selvästi linnustollisesti tärkeitä alueita, sillä merkittävien lajien reviirit sijaitsevat hajallaan. Maa-aineksenottoalueiden muuta aluetta erikoisempi lajisto erottuu aineistossa, mutta niillä ei pesi erityisen merkittävää Reittipiste Yhtenäiskoordinaatit lajia tai parimäärää. Kehrääjien runsaus on esiin nostettava A seikka, sillä alueella oli neljä reviiriä. A Kokonaisuudessaan vain kehrääjien esiintymistä lajia A halkovan tien varrella voidaan pitää merkittävänä havaintona tuulivoimapuistoa ajatellen. Voimalayksiköt suositetaan A sijoitettavan mahdollisimman etäälle reviireihin nähden. B B Taulukko 2. Linjalaskentojen kulmapisteiden yhtenäiskoordinaatit. B B C C C C

8 Taulukko 3. Linjalaskentatulosten yhteenveto (15,87 km). Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Pääsarkatiheys Tutkimussarkatiheys Parimäärä y-korjauskertoimella Pyy ,74 0,74 Teeri ,16 0,16 Metsäviklo ,12 0,12 Sepelkyyhky ,26 1,02 1,02 Käki ,13 0,13 Palokärki ,07 0,07 Käpytikka ,01 1,01 Kangaskiuru ,35 0,22 Metsäkirvinen ,04 11,35 7,22 Rautiainen ,22 2,05 Punarinta ,78 7,45 4,74 Leppälintu ,16 0,10 Mustarastas ,04 10,55 6,72 Räkättirastas ,26 1,31 0,83 Laulurastas ,26 5,22 3,32 Punakylkirastas ,56 9,14 5,82 Kulorastas ,83 0,53 Lehtokerttu ,00 0,63 Hernekerttu ,77 2,40 Sirittäjä ,28 0,18 Tiltaltti ,26 2,44 1,55 Pajulintu ,60 34,41 21,91 Hippiäinen ,30 9,81 6,25 Harmaasieppo ,26 5,67 3,61 Kirjosieppo ,48 0,94 Hömötiainen ,26 2,11 1,34 Töyhtötiainen ,52 4,49 2,86 Sinitiainen ,09 0,69 Talitiainen ,78 6,17 3,93 Närhi ,26 2,03 1,30 Korppi ,13 0,13 Peippo ,60 31,69 20,17 Vihervarpunen ,56 8,65 5,50 Urpiainen 1-1 1,26 0,18 0,11 Pikkukäpylintu ,95 1,24 Punatulkku ,26 1,20 0,76 Keltasirkku ,56 7,29 7,29 Yhteensä ,68 178,67 117,62 8

9 Taulukko 4. Hankealueella havaitut lajit maastotöiden aikana. Uhanalaisuusluokat ovat: NT = Silmälläpidettävä, VU = Vaarantunut. Runsausluokat ovat: 1 = harvalukuinen, 2 = tavallinen ja 3 = runsas. Laji Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Pyy (Bonasa bonasia) - x Teeri (Tetrao tetrix) NT x x 3 - Pikkutylli (Charadrius dubius) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Metsäviklo (Tringa ochropus) Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT - x 1 - Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) - x Palokärki (Dryocopus martius) - x Käpytikka (Dendrocopos major) Kangaskiuru (Lullula arborea) - x Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) - - x 1 - Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Hernekerttu (Sylvia curruca) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Närhi (Garrulus glandarius)

10 Laji Uhanalaisuusluokitus Direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Harakka (Pica pica) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Varis (Corvus cornix) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Hemppo (Carduelis cannabina) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) lajia LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA Tässä osiossa käsitellään Jakkuvärkin tuulivoimapuiston alueella maastotöiden aikana havaittuja lajeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Lajiluettelon lopussa on lueteltu ne havaitut lajit alueelta, jotka eivät havaintojen valossa pesi hankealueella, mutta havaittiin maastotöiden aikana. Merkittävien lajien reviirit esitetään reviirikartoissa 1 2. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Naaras hätäili toukokuussa erään suuren metsäojan varrella Kupparlaaksossa. Käytös viittaa vahvasti pesintään. Sinisorsa pesii kaikenlaisissa vesistöissä ja kelpuuttaa jopa isommat metsäja pelto-ojatkin pesimiseen. Se on yleisimpiä vesilintujamme. Pyy (Bonasa bonasia) Hankealueella oli yhteensä viisi reviiriä (reviirikartta 1). Määrä on hankealueen pinta-alaan suhteutettuna suuri. Pyy viihtyy kuusivaltaisissa havu- ja sekametsissä, joissa esiintyy leppää ruokailua varten. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji Teeri (Tetrao tetrix) Ensimmäisinä maastotyöpäivinä alueella havaittiin viisi soidintavaa teerikukkoa hiekkakuoppien tuntumassa. Kolme pesivää paria on tulkittu naaraista (reviirikartta 1). Jokainen naaras havaittiin eri paikoissa ja yksinään. Teeri on Porissa harvalukuinen pesimälaji, mutta vuosi 2012 on ollu erittäin hyvä teerivuosi. Kannanvaihtelun nousujohteisuus tarkoittaa usein sitä, että teeriä esiintyy silloin sellaisissa paikoissa, joissa niitä esiinny ei kannan ollessa alhaalla. Jakkuvärkki on kuitenkin varsin perinteinen teeripaikka. Laji on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. 10

11 Pikkutylli (Charadrius dubius) Kaksi paria pesi käytössä olevalla maa-aineksenottoalueella kaakkoisosassa. Hankealueen pikkutyllien reviiritulkinta oli haasteellista, mutta selvisi varsin erikoisella tavalla. Aluksi alueella hautoi naaras, joka rengastettiin Naaras hautoi yhä muniaan tarkastuskäynnillä Seuraavaksi paikalla käytiin 4.6., jolloin ilmatilassa oli meneillään ilmataistelu, jossa kaksi pikkutylliparia mahtailivat toisilleen soidinlennoin. Lopuksi maa-aineksenottoalueelle laskeutui pikkutyllipari, jonka naaras oli renkaaton yksilö. Ilmeisesti toinen pikkutyllipari valtasi reviirin toiselta parilta. Parimääräksi on tulkittava siten kaksi. Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Tämä vaikeasti havaittava laji pesi hankealueella harvalukuisena. Lehtokurpan havaitsee parhaiten illalla, jolloin se on soidinlennollaan näkyvä ja kuuluva laji. Se on harvoja metsiä asuttavia kahlaajalajejamme. Metsäviklo (Tringa ochropus) Alueella pesi kaksi paria, joista molemmat olivat lähellä pieniä kaivettuja lampia Klouvin tienhaarassa ja alueen itäosassa. Vaikka metsäviklo on kahlaaja, se pesii vanhoissa rastaanpesissä. Metsäviklo johdattaa poikasensa usein metsäojien tai pienten lampien äärelle. Rantasipi (Actitis hypoleucos) Yksi pari oli hankealueen rajan tuntumassa (reviirikartta 1). Laji pesii toisinaan hyvin vähävetisissä paikoissa, vaikka pääsääntöisesti se asuttaa jokivarsia ja karuja järvenrantoja. Pesä on aina ulompana rantaviivasta. Sipi pesii koko Suomessa ja on Suomen erityisvastuulaji sekä uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä (NT). Sepelkyyhky (Columba palumbus) Laji oli yllättävän runsas pesijä hankealueella. Maastotöiden aikana pesälöytöjä tuli seitsemän. Sepelkyyhky pesii kaikenlaisissa metsissä ja on maassamme hyvin yleinen pesimälaji. Käki (Cuculus canorus) Alueella oli kolme kukkuvaa koirasta. Käki on loispesijä, joka munii toisten lintujen pesiin. Hankealueen lajeista isäntälajeja voivat olla esimerkiksi metsäkirvinen, leppälintu tai harmaasieppo. Käki on runsain soisilla alueilla, mutta perusmetsissäkin niitä on harvakseltaan. Se on alueellisesti uhanalainen Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) Tutkimusalueella oli vähintään neljä reviiriä (reviirikartta 1). Kaikki reviirit sijaitsivat lähellä Viasveden ja Makholman välistä metsätietä. Kehrääjä tunnetaan valoisien mäntykankaiden ja -harjujen lajina, mutta se viihtyy selvästi myös hyvin vaatimattomissa paikoissa, kuten hakkuuaukkojen laiteilla. Viasveden ja Makholman seutu tunnetaan hyvänä kehrääjäseutuna. Kehrääjä on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Palokärki (Dryocopus martius) Yksi reviiri oli hankelaueen eteläosassa (reviirikartta 1). Laji on hyvin kuuluva reviirillään, joka on kooltaan yleensä melko laaja. Palokärki on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. 11

12 Käpytikka (Dendrocopos major) Laji oli yllättävän harvalukuinen hankealueella. Se johtuu osaksi siitä, että vanhaa metsää on alueella vähän. Käpytikka on yleisin tikkalajimme. Kangaskiuru (Lullula arborea) Kaksi paria pesi maa-aineksenottoalueella (reviirikartta 2). Toinen reviiri oli käytössä olevalla maa-aineksenottoalueella ja toinen vanhalla. Kangaskiuru on harvalukuinen pesimälaji Satakunnassa, jossa se pesii puoliavoimilla kuivilla mäntykankailla ja hiekkakuopilla. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Laji oli hyvin runsas pesijä hankealueella. Hakkuualat ja taimikot lisäävät lajin parimääriä. Metsäkirvinen on yksi Suomen runsaimmista pesimälinnuista. Västäräkki (Motacilla alba) Yksi reviiri oli Klouvin tienhaaran lammella. Västäräkki pesii koko maassamme ja kaikenlaisissa biotoopeissa, joissa on vähänkin avoimuutta. Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Yksi laulava koiras oli Kupparlaaksossa sirittäjän naapurina. Laji asuttaa vanhempia metsiä, reheviä lehtoja ja hakkuualueita. Metsässä pesiessään se on tietynlainen vaatelias indikaattorilaji. Satakunnassa laji on melko harvalukuinen. Yhdellä koiraalla saattaa olla useampikin naaras. Rautiainen (Prunella modularis) Laji oli yllättävän runsaslukuinen pesijä hankealueella. Se johtuu taimikoista, joita laji asuttaa hyvin mielellään. Rautiainen on runsastunut Suomessa hieman viime vuosikymmeninä taimikoiden lisääntyessä. Punarinta (Erithacus rubecula) Hankealueella oli runsaasti reviirejä. Rautiaisen tapaan punarintakin suosii nuorempaa metsää, jossa on runsaasti esimerkiksi pieniä kuusia. Se on hyvin yleinen pesimälaji Suomessa. Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Yksi reviiri oli käytössä olevan maa-aineksenottoalueen laitamilla (reviirikartta 2). Laji pesii vanhemmissa metsissä, asutuksen piirissä ja runsaimmin mäntykankailla. Leppälintutiheys Satakunnassa on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Kainuun tai Itä-Lapin iäkkäillä mäntykankailla. Leppälintu on Suomen erityisvastuulaji. Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Yksi reviiri oli käytössä olevalla maa-aineksenottoalueella (reviirikartta 2). Laji asuttaa hyvin monenlaisia elinympäristöjä, kuten ulkosaaristoa, tuntureita, viljelysmaita ja maa-aineksenottoalueita. Kivitasku on taantunut Suomessa ja nykyään uhanalaisluokituksessa vaarantunut (VU). 12

13 Mustarastas (Turdus merula) Laji oli runsas pesijä alueella. Mustarastas esiintyy runsaimpana etenkin tiheissä kuusikoissa. Hankealueella laji asutti juuri näitä nuoria tiheiköitä, mutta puuttui mäntykankailta kokonaan. Mustarastas on eteläinen laji ja pesii Satakunnassa hyvin yleisenä. Räkättirastas (Turdus pilaris) Alueelta löytyi vain jokunen reviiri, mikä ei ollut yllätys, sillä asutusta ja viljelysmaita ei Jakkuvärkissä ole. Räkättirastas on koko Suomessa yleinen pesimälaji. Laulurastas (Turdus philomelos) Alueelta kirjattiin sangen runsaasti reviirejä. Laji pesii nuorissa kuusissa ja niitä esiintyi paikoin hyvin runsaasti hankealueella. Laulurastas on yleinen pesimälaji maassamme. Punakylkirastas (Turdus iliacus) Laji oli yleinen hankealueella, sillä se kykenee asuttamaan monenlaisten metsätyyppien lisäksi jopa taimikot. Punakylkirastas on Suomen runsaimpia pesimälintuja. Lehtokerttu (Sylvia borin) Laji pesii harvalukuisena hankealueen rehevissä osissa, joita on seudulla vain vähän. Lehtokerttu saapuu Satakuntaan viimeisten muuttolintujen joukossa. Se on hyvin runsas pesimälaji eteläisessä Suomessa. Hernekerttu (Sylvia curruca) Hankealueen melko runsas hernekerttukanta selittyy hakkuualojen ja taimikoiden kautta. Laji pesii katajissa ja pienissä kuusissa. Esimerkiksi alueen itäosan hakkuulla hernekerttukoiraita lauloi useita. Normaalisti hernekerttu ei ole missään erityisen runsas, mutta hankealueella voi sanoa kannan olevan normaalia tiheämpi. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Yksi reviiri oli puoliavoimessa koivikossa Klouvissa (reviirikartta 2). Omalaatuisesti laulavan sirittäjän laulu ja varoitus kuuluvat kauas, joten se on helposti havaittava laji. Sirittäjä suosii ensisijaisesti reheviä lehtoja ja pohjoisempana, esimerkiksi Kainuussa, reheviä kuusikoita. Lajin levinneisyys painottuu eteläiseen Suomeen ja kanta on viime vuosina hieman taantunut. Siksi se on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Lajin runsaus hankealueella yllätti positiivisesti. Mäntykankailla laji ei esiinny, mutta mustarastaan tavoin se suosii hyvin mielellään metsiä, joissa esiintyy paljon metrin parin kuusentaimia. Alueen tiltalteista valtaosa oli kutsuääniltään nk. hily-äänisiä. Se saattaa viitata idästä (Venäjältä) kotoisin olevaan kantaan, mutta asiasta tiedetään Suomessa vielä vähän. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Suomen yleisin lintu oli selvästi runsain pesimälaji alueella. Laji asuttaa kaikenlaisia metsiä ja koivutaimikot sekä hakkuut ovat sellaisia biotooppeja, joita pajulintu suosii. 13

14 Hippiäinen (Regulus regulus) Laji asutti tasaisesti kaikkia alueen iäkkäämpiä kuusikoita. Hippiäinen on varsin yleinen maassamme ja suosii kuusimetsiä. Harmaasieppo (Muscicapa striata) Laji esiintyi hankealueella lähinnä mäntykankailla. Harmaasieppo saapuu lehtokertun tavoin myöhään muuttomatkaltaan. Se asuttaa koko maatamme ja on pesivänä runsas. Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Laji yllätti vähälukuisuudellaan. Se kielii luonnonkolojen puutteesta, sillä kirjosieppo pesii vanhoissa tikankoloissa tai muissa luonnonkoloissa, jos ei linnunpönttöjä ole saatavilla. Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Yksi reviiri löytyi aivan pesivän närhen naapurina. Pyrstötiainen on ilmeisesti hieman runsastunut laji Satakunnassa ja asuttaa mieluiten reheviä lehtoja ja leppäyhdyskuntia rannikon läheisyydessä. Pesiviä pareja löytyy nykyään kuitenkin monenlaisista metsistä, mutta se on silti selvästi harvalukuisempi talousmetsissä. Hömötiainen (Parus montanus) Laji esiintyi harvalukuisena pesijänä. Hömötiainen ei ole missään erityisen runsas pesimälaji. Se kovertaa itse pesäkolonsa lahoon pökkelöön tai käyttää luonnonkoloja hyväkseen. Töyhtötiainen (Parus cristatus) Laji oli yllättäen toiseksi runsain tiainen alueella talitiaisen jälkeen. Se johtuu suuresta mäntykankaiden pinta-alasta. Töyhtötiainen on paikkauskollinen ja elää pienellä alueella koko ikänsä. Laji on aikainen pesijä, sillä se käyttää ravinnokseen paljon männynsiemeniä, joita on tarjolla auenneista kävyistä loppukeväällä. Se kovertaa itse pesäkolonsa lahopökkelöön. Sinitiainen (Parus caeruleus) Alueella oli hyvin vähän reviirejä, sillä sinitiainen suosii rehevämpiä metsiä, joita alueella ei juuri ole. Laji on levinnyt Suomessa yhä pohjoisemmaksi ja kanta voi hyvin. Talitiainen (Parus major) Hankealueella oli normaalin oloinen esiintyminen, vaikka luonnonkolojen määrä ei varmasti ole suuri. Talitiainen ei kykene itse kovertamaan pesäkoloaan, mutta on voimakas laji ja pystyy valtaamaan luonnonkolot muilta tiaisilta. Se on hyvin yleinen pesimälaji Suomessa. Puukiipijä (Certhia familiaris) Laji oli erittäin vähälukuinen hankealueella. Puukiipijällä vuosi 2012 on ollut Satakunnassa hyvin heikko ja jostain syystä kanta on tällä hetkellä erittäin alhainen. Tästä syystä reviirien vähäisyys on ymmärrettävää. Normaalisti se suosii vanhoja metsiä, joista löytyy enemmän pesäpaikkoja; repsottavia kaarnalaattoja sekä puiden halkeamia. 14

15 Närhi (Garrulus glandarius) Alueella oli normaali esiintyminen. Närhi pesii monenlaisissa metsissä, eikä ole erityisen vaativa elinympäristönsä suhteen. Hankealueen keskiosista tehtiin pesälöytö, josta rengastettiin viisi isoa poikasta Harakka (Pica pica) Laji oli hyvin harvalukuinen alueella, jossa ei asutusta ole. Harakka on sidoksissa asutukseen ja viljelysmaihin. Asutuksen äärellä se on yleinen. Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Hankealueelta tehtiin pesälöytö Kupparlaaksosta (reviirikartta 2) 14.5., jolloin pesässä näkyi isot poikaset seitsemän metrin korkeudessa. Laji pesii Suomessa varsin harvalukuisena ja on lounainen esiintymiseltään. Pähkinähakki suosii pähkinälehtoja, joita on enemmän juuri Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Ravinnokseen se käyttää erilaisia pähkinöitä sekä sembra- ja makedonianmännyn siemeniä. Satakunnassa laji asuttaa nuoria kuusikoita, mutta hyvin harvalukuisena ja piilottelevana. Vain ani harva on onnistunut Satakunnassa löytämään lajin pesää. Varis (Corvus cornix) Laji oli vähälukuinen alueella. Varis suosii asutusalueita ja maaseutua elinpiireinään. Se on hyvin yleinen laji Suomessa. Korppi (Corvus corax) Yksi reviiri oli alueen länsiosissa. Korppi on Satakunnassa nykyään huomattavasti runsaampi laji kuin vuosikymmeniä sitten. Aiemmin arka erämaan lintu pesii nykyään asutusten tuntumassa ja hyötyy voimakkaasti kaatopaikkojen antimista. Peippo (Fringilla coelebs) Laji oli toiseksi runsain pesimälintu hankealueella. Peippo pesii kaikenlaisissa metsissä, taimikoita ja hakkuita lukuun ottamatta. Se on maamme runsaimpia pesimälintuja. Viherpeippo (Carduelis chloris) Alueella oli hyvin vähän reviirejä. Viherpeippo esiintyy pääasiassa asutuksen tuntumassa ja hyvin harvalukuisena peitteisemmissä elinympäristöissä. Se on etenkin Etelä-Suomessa hyvin yleinen. Vihervarpunen (Carduelis spinus) Reviirejä löytyi runsaasti, joskin laji on hankalasti tulkittava liikkuvuutensa vuoksi. Laulavia lintuja kuultiin kuitenkin kaikissa kuusta kasvavista ja vanhemmista metsäkuvioista. Vihervarpunen on runsas pesimälaji koko Suomessa. Hemppo (Carduelis cannabina) Yksi reviiri oli eteläosan mäntytaimikolla, vanhan maa-aineksenottoalueen liepeillä. Hemppo on eteläinen ja esiintyy muun muassa maaseudulla ja kaikenlaisilla joutomailla vaikkapa keskellä kaupunkia. Satakunnassa hemppo asuttaa hyvin usein juuri maa-aineksenottoalueita. 15

16 Urpiainen (Carduelis flammea) Yksi reviiri oli samassa mäntytaimikossa kuin hempollakin. Urpiainen on Suomessa pohjoinen laji, mutta pesii harvalukuisena Satakunnassakin. Viime vuosina kanta tuntuu vain kasvaneen. Etelässä urpiainen asuttaa reheviä lehtoja tai kuivia nuoria mäntymetsiä ja -kankaita. Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Laji pesii ilmeisesti harvalukuisena hankealueella. Se on vaikea tulkittava, koska laji pesii jo lopputalvella männynsiemenravinnon vuoksi. Pikkukäpylintu pystyy ristinokallaan avaamaan aukeamattoman kävyn ja poimii kielellään siemenen suuhunsa. Hankealue on potentiaalinen pesimäalue runsaan mäntymäärän vuoksi. Pikkukäpylintu on Suomessa yleinen pesijä. Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Alueella oli melko paljon reviirejä, mikä johtuu nuorten kuusikoiden runsaasta määrästä. Punatulkku pesii kuusivaltaisissa metsissä, eikä ole missään erityisen runsas. Kaiken kaikkiaan se on yleinen pesimälaji maassamme. Keltasirkku (Emberiza citrinella) Laji oli poikkeuksellisen runsas pesijä hankealueella, mikä selittyy hakkuiden ja taimikoiden runsaudella. Näiden elinympäristöjen lisäksi se pesii metsäteiden varsilla, vaikka tietä isompaa avointa aluetta ei lähellä oliskiaan. Keltasirkku on eteläiseen Suomeen painottuva laji ja erittäin yleinen. 16

17 Reviirikartta 1. Pyyn (5 paria), teeren (3 pr), rantasipin (1 pr), kehrääjän (4 pr) ja palokärjen (1 pr) reviirit. Pyy Kehrääjä Teeri Palokärki Rantasipi 17

18 Reviirikartta 2. Kangaskiurun (2 paria), leppälinnun (1 pr), kivitaskun (1 pr), sirittäjän (1 pr) ja pähkinähakin (1 pr) reviirit. Kangaskiuru Sirittäjä Leppälintu Pähkinähakki Kivitasku 18

19 LIITO-ORAVASELVITYS Tutkimusmenetelmät Jakkuvärkin selvitysalue kierrettiin huolella läpi 4.5., 6.5. ja 7.5., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat jo sulaneet. Näin ollen mahdollisten jätösten jotka ovat ikään kuin keltaisia riisinjyviä löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen lehtipuiden ja kuusten tyvet. Myös useiden mäntyjen tyvet tutkittiin, vaikka liito-orava ei tyypillisesti suosi mäntyjä. Maastossa havaittujen papanapaikkojen sijainnit talletettiin GPS-vastaanottimeen ja kustakin esiintymästä kirjattiin sekä puulaji että papanoiden määrä (liite 2). Myös lähekkäiset puut merkittiin GPS-laitteeseen. Liito-oravan elinpiiristä Liito-orava asettuu mieluiten kuusivaltaiseen metsään, jossa on riittävästi lehtipuita seassa. Kesällä se syö pääosin lehtipuiden lehtiä, suosituimpia ovat koivut, lepät ja haapa. Syksyllä ravinto koostuu lähinnä havupuiden silmuista sekä koivun ja lepän norkoista. Vastaavaan ravintoon se turvautuu myös talvella. Monipuoliset ravintovaatimukset määräävät lajin elinympäristön sijoittumista. Lisäksi sopivia pesäpaikkoja kuten vanhoja tikankoloja tai risupesiä täytyy olla riittävästi tarjolla. Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin keskimääräinen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Naarailla on huomattavasti pienempi reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Molemmat sukupuolet käyttävät useita eri koloja, ja niiden reviireillä on tärkeitä ydinalueita. Aikuiset yksilöt ovat varsin paikkauskollisia ja liikkuvat vain pakon edessä uusille alueille. Nuoret yksilöt sen sijaan levittäytyvät uusille alueille säännöllisesti (dispersaali). Levittäytymisen vuoksi elinvoimaisen reviirin on oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin niinsanottujen ekologisten käytävien kautta. Mikäli metsät ovat eristäytyneitä saarekkeita, ei liito-oravilla ole edellytyksiä elinvoimaisiin pesimäkantoihin. Lisääntymismetsien välillä tulisi olla vähintään kymmenen metriä korkeaa puustoa, mieluummin vielä korkeampaa. Hakkuuaukot ja taimikot eivät ole liito-oravalle kelvollisia liikkumisreittejä. Liito-orava lainsäädännössä Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Liito-orava on tuoreessa uhanalaisuusluokituksessa merkitty vaarantuneeksi (VU). 19

20 Epävarmuustekijät Selvitys saatiin tehtyä hyvin kattavasti mäntyvaltaisten metsien, hakkuualojen ja taimikoiden vuoksi, joten selvitykseen ei sinällään sisälly erityisiä epävarmuustekijöitä. Tulokset Tutkimusalueelta löydettiin yksi liito-oravareviiri aivan alueen länsireunalta. Reviiri ulottuu rajauksen ulkopuolelle, eikä lähistöllä ole selviä ekologia käytäviä, joten hankealueen sisällä ei esitetä suositeltavia kulkureittejä. Kysyiselle alueelle (kuva 3) ei tule suunnitella tuulivoimapuistoon liittyviä rakenteita tai infraa luonnonsuojelulain nojalla. Kuva 3. Liito-oravareviirin sijainti Jakkuvärkin alueella. 20

21 MUUTA LAJISTOA Lakkakääpä (Ganoderma lucidum) on melko harvinainen kääpälaji, joka indikoi vanhempaa metsää. Hankealueen ainoa lakkakääpä löytyi pienehköalaisesta iäkkäämmästä kuusikosta (kuva 4). Maastotöiden aikana havaittiin useita lintulajeja, jotka eivät havaintojen perusteella kuitenkaan pesi hankealueella. Nämä lajit olivat tavi (Anas crecca), telkkä (Bucephala clangula), tukkakoskelo (Mergus serrator), isokoskelo (Mergus merganser), kanahaukka (Accipiter gentilis), kurki (Grus grus) ja tervapääsky (Apus apus). Em. lajeista tavi, tukkakoskelo ja isokoskelo ovat Suomen erityisvastuulajeja ja lisäksi tukka- ja isokoskelo ovat uhanalaisuusluokituksessa tulkittu silmälläpidettäviksi (NT). Kurki on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Aivan hankealueen kupeessa (kaakkoispuolella) olevalla lammella pesi muun muassa seuraavat lajit: tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä ja mustakurkku-uikku. Näistä lajeista tukkasotka ja mustakurkku-uikku ovat uhanalaisuusluokituksessa tulkittu vaarantuneiksi (VU). Lisäksi lammelle oli jokapäiväistä merihanhiliikennettä Viasvedenlahden suunnasta ja sinne takaisin. Kuva 4. Lakkakäävän sijainti (musta pallo) Jakkuvärkin alueella. 21

22 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007. Pirkanmaan ympäristökeskus. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Pöntinen, B. 2001: Liito-orava, Flygekorren. Omakustanne. Kirjapaino Stencca. Vaasa. Rajasärkkä, A. 2005: Linjalaskenta. Eripainos monisteesta: Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J., Várkonyi, G. & Välimäki, P. 2005: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 1/2005. Oulun yliopisto. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 22

23 Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Oy Edita Ab. Helsinki. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Moniste 16 s. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit Ympäristöministeriö b) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit Ympäristöministeriö c) alueellisesti uhanalaiset lintulajit 23

24 Liite 1. Linjalaskentojen linjakohtaiset tulokset. Linja A ,2 km Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Pyy Teeri Sepelkyyhky Käki Käpytikka Kangaskiuru Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas Räkättirastas 1-1 Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Lehtokerttu Hernekerttu Sirittäjä Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Hömötiainen 1-1 Töyhtötiainen Sinitiainen Talitiainen Närhi Korppi Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punatulkku Keltasirkku Yhteensä

25 Linja B ,4 km Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Metsäviklo Sepelkyyhky Käki Käpytikka Kangaskiuru Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Lehtokerttu Hernekerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Hömötiainen Töyhtötiainen Talitiainen Närhi Korppi Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punatulkku Keltasirkku Yhteensä

26 Linja A ,2 km Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Sepelkyyhky Käki Palokärki Käpytikka Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Lehtokerttu Hernekerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Hömötiainen Töyhtötiainen Sinitiainen Talitiainen Närhi Korppi Peippo Vihervarpunen Urpiainen 1-1 Pikkukäpylintu Punatulkku Keltasirkku Yhteensä

27 Liite 2. Liito-oravahavaintojen GPS-pisteet lisätietoineen. GRID N / lat E / lon N / E Paikka Havainto Papanoita Puulaji Lisätiedot Pvm Havainnoitsija Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 210 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 10 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 50 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 40 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 20 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 10 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 10 Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava Haapa Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 10 Haapa Pesäkolo Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 10 Kuusi Sami Luoma Jakkuvärkki, Klouvi Liito-orava 50 Haapa Sami Luoma 27

28

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Saunamaa Wind Farm Oy. Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saunamaa Wind Farm Oy. Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saunamaa Wind Farm Oy Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 59/2013 sisällysluettelo Johdanto... 4 Raportista...

Lisätiedot

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnustoja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 17/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista...

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 18.8.2010 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden

Lisätiedot

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 23/2014 sisällysluettelo Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 18.8.2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1

Lisätiedot

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot