Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Transkriptio

1 Linnut vuosikirja L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

2 Rengastusvuosi Rengastusvuosi Jari Valkama & Markus Piha Vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun lintujen rengastus aloitettiin Suomessa. Menneen vuosisadan aikana lintuja on rengastettu yli 10,8 miljoonaa, ja löytöilmoituksia niistä on kertynyt jo noin 1,2 miljoonaa. Rengastusvuotta voisi luonnehtia keskitasoa paremmaksi. Kenties vuodesta olisi tullut jopa yksi parhaista, elleivät myyrät ja niitä syöneet petolinnut olisi loistaneet poissaolollaan suuressa osassa valtakuntaa. Rengastajat ja rengastusluvat Rengastuslupakäytäntö on pysynyt ennallaan eli luonnonsuojelulailla rauhoitetuille lajeille luvat myöntävät Rengastustoimiston hakemuksesta alueelliset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) sekä metsästyslain piiriin kuuluville lajeille Suomen Riistakeskus. Vuoden lopussa Suomessa oli 645 henkilöä, joilla oli voimassa oleva rengastuslupa. Eri syistä kaikki luvanhaltijat eivät kuitenkaan käytä lupaansa. Aktiivirengastajia, eli niitä, jotka rengastivat vähintään yhden linnun, oli 520. Vuonna uusia rengastuslupia myönnettiin 23. Vaikka määrä kuulostaa melko suurelta, se ei kuitenkaan tekemiemme arvioiden mukaan riitä korvaamaan lähivuosina vahvuudesta poistuvien rengastajien aiheuttamaa vajetta, vaan uusia rengastajia pitäisi saada joka vuosi pitkälti yli 40. Tulevaisuudessa odottava vaje johtuu ennen kaikkea rengastajien ikääntymisestä. Kun rengastajien keski-ikä 10 vuotta sitten oli noin 48 vuotta, on se tällä hetkellä jo 51 vuotta. Yhteydenpito rengastajiin Rengastajat voivat keskustella erilaisista rengastukseen liittyvistä asioista oman sähköpostilistansa, Rengastajaverkon, välityksellä. Rengastajaverkossa on kuitenkin mukana vain noin puolet rengastajista. Ennen muinoin Rengastustoimisto tiedotti rengastajille muutaman kerran vuodessa postitetuilla kiertokirjeillä, mutta nykyään tiedottaminen hoituu kätevästi sähköpostina lähetettävällä massapostituksella eli posti lähtee kaikille niille rengastajille, joiden sähköpostiosoite on toimiston tietokannassa. Tällä hetkellä jo 95 % rengastajista pystytään tavoittamaan tätä kautta. Massapostituksen hyödyt ovat olleet kiistattomat: materiaali- ja postituskuluissa on tullut huomattavia säästöjä ja lisäksi pienistäkin asioista voidaan tiedottaa reaaliajassa fl pull Rengastukset Vuonna renkaan sai koipeensa lintua, mikä on yhdeksänneksi korkein luku viimeisen 46 vuoden aikana (ks. myös kuva 1 ja liite 1). rengastettiin (tilaston 10. sija) ja täysikasvuisia (tilaston yhdeksäs). Suomessa on vuoden loppuun mennessä rengastettu jo lintua. Oletettavaa on, että joskus syksyllä 2014 rengastetaan 11. miljoonas lintu! Poikasena rengastettiin eniten sinitiaisia (12 312), tuulihaukkoja (11 453) ja talitiaisia (10 727). Tuskinpa kovin moni olisi esimerkiksi 1970-luvulla uskonut, että muutaman vuosikymmenen kuluttua tuulihaukka (ja miksei myös sinitiainen) keikkuisi jatkuvasti rengastustilaston kärkipaikoilla! Täysikasvuisena rengastettiin eniten talitiaisia (17 241), sinitiaisia (17 047) ja pajulintuja (9 041). Kokonaismäärällä mitattuna sinitiainen, talitiainen, tuulihaukka ja kirjosieppo olivat vuoden neljä eniten rengastettua lintulajia (liite 1). Monia lajeja rengastettiin ennätysmäärä. Tämä voi kertoa joko lajin runsastumisesta tai rengastajien lisääntyneestä kiinnostuksesta kyseistä lajia kohtaan tai molemmista. Uiveloita rengastettiin 591. Tämä muutaman vuoden jatkunut tehoprojekti on jo tuottanut lukuisia mielenkiintoisia emokontrolleja pesimäalueilta, mutta myös muutaman ulkomaisen löydön, esimerkiksi kaksi löytöä Pohjois-Venäjältä (näkyvät kuvassa 2). Merikotkan poikasia rengastettiin 313, mikä on oivallinen osoitus siitä, että uhanalaisen lajin suojelun eteen tehty työ kannattaa ja lopulta myös Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated (see legend). 144 LINNUT-VUOSIKIRJA

3 Linnustonseuranta Markus Piha on hakenut kallionkielekkeeltä huuhkajan poikasen rengastettavaksi. Huuhkajakanta on jo pitkään ollut alamäessä, ja vuonna rengastettiin vain 116 yksilöä. Aleksi Lehikoinen LINNUT-VUOSIKIRJA 145

4 Rengastusvuosi Kuva 2. Suomessa rengastetuista linnuista vuoden aikana saadut ulkomaiset löydöt. Fig. 2. Recovery sites of birds ringed in Finland and found abroad in. Vuonna rengastettiin 591 uiveloa. Rengastaja Pekka Poutun johdolla muutama vuosi sitten käynnistetty pöntötysprojekti on kantanut hedelmää rengastusten, kontrollien ja löytöjen muodossa. Jukka Haapala palkitsee pesien löytymisinä, rengastuksina ja ainutlaatuisina elämyksinä. Merisirrien parissa on viime vuosina ahkeroitu Jurmon lintuasemalla loppusyksyn haastavissa olosuhteissa. Aina ei onni ole suosinut, mutta viime vuonna rengastettiin kuitenkin 59 sirriä, joille laitetuista lukurenkaista tulee varmuudella mielenkiintoisia kontrolleja lähivuosina. Viime vuonna rengastettiin peräti 79 sinipyrstöä, joista 20 poikasena. On erittäin mielenkiintoista nähdä, palaavatko linnut takaisin synnyin- tai pesimäpaikoilleen tulevina kesinä. Uusina lajeina rengastustilastoihin tulivat sarasirkkalintu ja samettipääkerttu. Nuoren sarasirkkalinnun rengasti Matti Tynjälä Tauvon lintuasemalla 6.9. ja niin ikään nuoren samettipääkertun pyydysti toinen Matti, sukunimeltään Sillanpää, Porissa Samettipääkerttu oli koiras. Vuonna lintujen poikasia rengastivat eniten Tatu Hokkanen (7 312), Jukka Tanner (6 546) ja Henri Selin (2 455). Täysikasvuisia lintuja pyydystivät ahkerimmin Matti Tynjälä (8 883), Juhani Lokki (8 205) ja Heikki Kolunen (8 009). Yli tuhat lintua rengastaneita rengastajia oli 59, ja heidän osuutensa koko vuoden rengastusmäärästä oli noin kaksi kolmasosaa. Tasapuolisuuden nimissä on syytä mainita jotakin myös niistä lajeista, joita rengastettiin kovin vähän tai joita ei rengastettu lainkaan. Nollakerhosta löytyy lähes pelkästään vesilintuja, joiden rengastaminen ei ole kovin helppoa: punasotka, lapasotka, mustalintu, alli ja nokikana. Yhden rengastuksen lajeja olivat mm. lapasorsa, tukkakoskelo, piekana ja isokäpylintu. Kahden rengastetun linnun joukkueesta löytyivät puolestaan silkkiuikku, härkälintu, sinisuohaukka ja tunturihaukka. Etenkin vesilintujen muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista tietomme ovat edelleen kovin puutteellisia ja / tai ne perustuvat hyvin vanhaan rengastus- ja löytöaineistoon. Piekanojen, sinisuohaukkojen ja tunturihaukkojen pesimättömyys oli suureksi osaksi seurausta huonosta ravintotilanteesta (ks. myös Honkala ym. 2014). Lintuasemat Lintuasemilla vuosi oli pitkästä aikaa kohtuullisen hyvä, sillä rengastuksia kertyi (vuonna 2012: ja 2011: ). Eniten lintuja merkittiin Hangon lintuasemalla (13 789), Tauvossa (9 240), Lågskärillä (4 185), Jurmossa (3 997) ja Höytiäisen lintuasemalla (3 271). Asemarengastuksista koski täysikasvuisia lintuja. Niistä vuoden ensimmäisellä puoliskolla rengastettiin ja toisella Kevätkaudella lintuja rengastettiin 146 LINNUT-VUOSIKIRJA

5 Linnustonseuranta Talitiainen on vuodesta toiseen rengastetuimpia lintujamme. Ensimmäinen Suomessa rengastettu lintukin oli talitiainen, ja helmikuussa tapahtumasta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Vuonna talitiaisesta tuli myös ensimmäinen lintulaji, jota on rengastettu meillä yli miljoona yksilöä. Jukka Haapala eniten Tauvon, Lågskärin ja Jurmon lintuasemilla. Pajulintu, punarinta ja peippo olivat kevään runsaimmat rengastuslajit. Yli puolet kevätkauden linnuista rengastettiin toukokuussa. Syyskauden asemarengastuksista noin kaksi kolmasosaa tapahtui Hangon, Tauvon ja Höytiäisen lintuasemilla. Eniten rengastettiin sinitiaisia (6 272), pyrstötiaisia (5 171) ja talitiaisia (3 215). Syksyn saaliista 90,5 % oli vuonna syntyneitä nuoria lintuja. Pöllöjä oli jonkin verran liikkeellä: helmipöllöjä rengastettiin 508, sarvipöllöjä 30 ja voimakkaalla vaelluksella olleita hiiripöllöjäkin eksyi asemille asti 47. Käpytikkoja oli paljon liikkeellä loppukesällä, ja valtaosa syksyn 545 rengastetusta käpytikasta poimittiinkin verkoista jo elokuussa. Talitiaisen vuosi Talitiainen ja vuosi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ensimmäinen Suomessa rengastettu lintu oli talitiainen, ja helmikuussa tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun kyseinen lintu rengastettiin. Vuonna talitiaisesta tuli myös ensimmäinen lintulaji, jota on maassamme rengastettu yli miljoona yksilöä. Tuo miljoonas talitiainen rengastettiin Kyseisenä päivänä 17 rengastajaa rengasti yhteensä 238 talitiaista. Rengastustoimisto halusi muistaa miljoonannen talitintin rengastajaa pienellä palkinnolla (etäisesti talitiaista muistuttava pehmolelu ), jonka saajaksi Rengastajakokouksessa Seinäjoella arvottiin läsnä olleiden, tuona lokakuisena päivänä talitiaisia rengastaneiden rengastajien keskuudesta Heikki Helle. Onnittelut hänelle vielä kerran, samoin kuin kaikille muillekin talitiaisia rengastaneille! Miljoonakin on koostunut pienistä puroista < Kuva 3. Talitiaisen rengastusmäärät Suomessa Musta = kokonaismäärä , violetti = poikaset ja täysikasvuiset , punainen = poikaset 1968, sininen = täysikasvuiset Fig. 3. Annual ringing totals of the Great Tits Parus major in Finland in Black = grand total in , violet = nestlings and full-grown individuals in , red = nestlings in , blue = full-grown individuals in Talitiaisten rengastusmäärät vuosina 1913 on esitetty kuvassa 3. Viime vuosina talitiaisia on rengastettu vuosittain , mutta parhaana vuonna 1973 rengastuksia tuli peräti Myös vuonna 1980 rengastettiin hieman yli talitiaista. Yhdessä vaiheessa talitiaisen poikasten rengastusta jopa rajoitettiin, koska noina aikoina talous oli tiukoilla ja huoli renkaiden riittävyydestä ja kustannuksista kasvoi. Talitiaisista on saatu lähes tapaamisilmoitusta. Löydettyjen eri yksilöiden määrä oli vuoden 2012 lopussa lähes Tämä tarkoittaa sitä, että 7,4 % rengastetuista talitiaisista on tavattu myöhemmin uudelleen vähintään kerran. Talitiaisen rengastus- ja löytöaineistosta on luvassa kattava analyysi syksyllä 2014 ilmestyvässä Suomen Rengastusatlaksen toisessa osassa. Löydöt Vuoden loppuun mennessä Suomessa rengastetuista linnuista on saatu yhteensä tapaamisilmoitusta. Kun näistä karsitaan pian rengastuksen jälkeen tai lähellä rengastuspaikkaa löydetyt linnut pois, jää jäljelle mielenkiintoista löytöä (määritelty tarkemmin liitteessä 1). Eniten näitä mielenkiintoisia löytöjä on harmaalokista, talitiaisesta, haahkasta, naurulokista ja sinitiaisesta (liite 1). Näiden viiden lajin osuus koko mielenkiintoisten löytöjen määrästä on 40,6 % Vuoden osalta tarkastelemme kuitenkin tapaamisten kokonaismäärää, koska se kertoo paremmin kuinka monta tapaamisilmoitusta Rengastustoimisto on käsitellyt. Vuodelle löytöilmoituksia kirjattiin , jotka koskivat eri yksilöä. Löytöilmoitusten Top 10 -lajilistalla on kaksi selvästi erottuvaa ryhmää. Ensimmäiseen kuuluvat ne, jotka on pyydystetty pesältä tai saatu lintuverkosta. Tähän lajiryhmään kuuluvat sinitiainen (4 533 löytöilmoitusta), talitiainen (4 528), hömötiainen (679), viirupöllö (523) ja tilhi (497). Toiseen ryhmään kuuluu lajeja, jotka on tunnistettu värirenkaista lintua pyydystämättä, kuten harmaalokki (2 272 lukuhavaintoa), selkälokki (1 442), merikotka (782), kuukkeli (717) ja kurki (639). Näiden kymmenen edellä luetellun lajin löytöjen osuus koko vuoden löytömäärästä on 62 %. Suurin osa vuoden rengaslöydöistä tuli Suomesta, sillä ulkomailta tapaamisilmoituksia saatiin (12 % löytöjen kokonaismäärästä). Eniten ulkomaisia löytöjä ilmoitettiin Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Alankomaista ja Israelista. Kuvasta 2 nähdään, että valtaosa löydöistä on Keskija Länsi-Euroopasta. Yhtä helposti kuvasta voi nähdä, että Afrikasta löytöjä on kovin vähän. Jo vuosia jatkunut Afrikan-löytöjen väheneminen näyttää yhä vain kiihtyvän (ks. Valkama & Piha ). Kuvasta 2 löytyy muutama maininnan ansaitseva löytö. Harri Koskisen ja Anu Tillasen Inarissa vuosina 2009 ja 2011 ren LINNUT-VUOSIKIRJA 147

6 Rengastusvuosi gastamat uivelot löydettiin kuolleina Pohjois-Venäjältä, ja Olli-Pekka Karlinin Rovaniemellä heinäkuussa poikasena rengastama sääksi löytyi syyskuussa kuolleena yllättävästä suunnasta Färsaarilta. Jukka Materon Outokummussa kesäkuun lopussa rengastama suopöllön poikanen löytyi joulukuun puolivälissä kuolleena Kanariansaarilta yli km päässä rengastuspaikalta. Hans Hästbackan Korsnäsissä vuonna 2012 rengastama merikihun poikanen löytyi maaliskuussa kuolleena Brasiliasta, yli km päästä. Ikäennätyksiä Rengastuksen yhtenä tavoitteena on saada tietoa lintujen elossa säilyvyydestä ja eliniästä. Tutkimuksen sivutuotteena tulee vuosittain muutamia uusia ikäennätyksiä, ja tällä kertaa myös Suomen vanhimman rengaslinnun titteli vaihtoi omistajaa. Tämä kultarinta saatiin kiinni Haliaksella keväällä. Linnulla oli italialainen rengas jalassa. Rengastus tuottaa ulkomaalaisia löytöjä suuntaan ja toiseen. Aleksi Lehikoinen Kuva 4. Vuonna tavattujen selkälokkien löytöpaikat. Fig. 4. Recovery sites of Baltic Lesser Black-backed Gulls ringed in Finland and found in. Merimetso (MM-0.744). Timo Tallgrenin Tammisaaressa poikasena rengastama merimetso ammuttiin Ranskassa Aikaa rengastuksesta löytöön kului 14 vuotta 4 kuukautta ja 11 päivää. Lapinsirri (X ). Kari Koivulan Tauvon lintuasemalla rengastama lapinsirrin poikanen paransi nimissään ollutta lajin ikäennätystä jälleen kerran, kun Koivula sai 4.6. luettua linnun jalassa olleet värirenkaat. Aikaa rengastuksesta tapaamiseen kului 15 vuotta 11 kuukautta ja 4 päivää. Pikkukuovi (ST ). Esa Huhta onnistui 9.5. lukemaan pikkukuovin jalassa olleen metallirenkaan Rovaniemellä. Antti Aholainen oli rengastanut tämän linnun pesivänä emona lähistöllä Lajin uusi Suomen ikäennätys on siis 8 vuotta 11 kuukautta ja 14 päivää. Mustatiira (PT ). Harri Hongell kontrolloi Evijärvellä mustatiiran, jonka hän oli rengastanut pesäpoikasena 11 km päässä Aikaa rengastuksesta kului 16 vuotta 11 kuukautta ja 2 päivää. Etelänkiisla (HT , alun perin HT ). Suomen vanhimman rengastetun linnun tittelin haltija vaihtuu melko harvoin, mutta nyt niin kävi. Tästedes, kenties melko pitkään, tämä kunnia kuuluu etelänkiislalle, jonka Heikki Pakkala rengasti Aspskärin lintuasemalla ja jonka Martti Hario kontrolloi Ikää tällä kiislalla oli rengastuspäivästä kontrollipäivään laskettuna huikeat 34 vuotta 11 kuukautta ja 12 päivää. Linnun todellinen ikä voi olla huomattavasti tätä korkeampi, sillä rengastushetkellä sen todettiin syntyneen vuonna 1976 tai sitä ennen. Linnus 148 LINNUT-VUOSIKIRJA

7 Linnustonseuranta ta on Rengastustoimiston tietokannassa 14 tapaamista, ja tällä hetkellä sillä on jo kolmas rengas jalassaan, koska aiemmat on kulumisen takia pitänyt vaihtaa uusiin. Pensaskerttu (VL ). Ari Rantamäki koki jälleennäkemisen riemua Porissa tavatessaan SSP:ssä pensaskertun, jonka hän oli rengastanut samalla paikalla Aikaa rengastuksesta löytöön kului 6 vuotta ja 12 päivää. Vuoden projektilaji oli selkälokki BirdLife Suomi oli valinnut vuoden lajiksi maailman suomalaisimpana lintuna pidetyn selkälokin. Selkälokkeja on Suomessa rengastettu vuoden loppuun mennessä Vuonna niitä rengastettiin 1 342, joista poikasia oli ja täysikasvuisia 31. Tähän mennessä rengastajien kannalta paras selkälokkivuosi on ollut 1969, jolloin rengastettiin yksilöä. Selkälokeista on saatu tapaamisilmoitusta, joista vuonna. Projektivuoden löydöistä suurin osa oli tietenkin Suomesta, mutta suomalaisia selkälokkeja tavattiin ulkomailla 20 eri maassa (kuva 4). Eniten ulkomaisia löytöjä ilmoitettiin Israelista (232) ja Puolasta (48). Vuonna Suomessa rengastettiin 31 pikkukuovia. Rengastajia on viime vuosina kannustettu rengastamaan kahlaajien poikasia, pesiviä emoja ja muutolla olevia lintuja. Tulosta alkaa syntyä, ja pieniä rengastusryhmiä on lähtenyt kiertämään mm. Lapin tuntureita ja Etelä- ja Keski- Suomen peltoja. Muutamia syysmuuton seurantaan keskittyviä pyyntipaikkojakin on jo perustettu tai perusteilla. Jari Kostet Juhlavuoden tapahtumia Rengastuksen 100-vuotistaivalta juhlittiin rengastajien kesken Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä helmikuun alussa. Kokoukseen toivat tervehdyksensä mm. Helsingin yliopiston silloinen kansleri Ilkka Niiniluoto ja ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen. Kokouksen vierailevana tähtenä oli Ruotsin rengastustoimiston johtaja Thord Fransson. Samoihin aikoihin julkistettiin vihdoin myös todella pitkään ja hartaasti odotettu Suomen Rengastusatlaksen ensimmäinen osa (Saurola ym. ). Toinen ja viimeinen osa on tätä kirjoitettaessa työn alla, ja tavoitteena on saada se painoon alkusyksyllä Toisen osan valmistumista vauhditti erityisesti Maj ja Tor Nesslingin Säätiön myöntämä apuraha, jonka turvin rengastaja Petri Sola voitiin palkata piirtämään kirjan karttoja ja muita kuvia. Syyskuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa EURINGin eli Euroopan rengastuskeskusten liiton yleiskokous. Kokouksessa juhlittiin sekä Suomen rengastuksen 100-vuotisjuhlaa että EURIN Gin 50 vuoden taivalta. Hyvin sujuneen kokouksen päätteeksi järjestettiin erinomaisessa säässä retki Hangon lintuasemalle. EURINGin yleiskokous pidettiin syyskuussa ensi kertaa Suomessa. EURING General Meeting was held for the first time in Finland in September. Laura Hiisivuori LINNUT-VUOSIKIRJA 149

8 Rengastusvuosi Pulmusen lentopoikasten rengastusta Enontekiössä heinäkuussa.vasemmalla Jarkko Santaharju ja oikealla Petteri Lehikoinen. Aleksi Lehikoinen Kiitokset Haluamme kiittää satoja vapaaehtoisia rengastajia ja heidän tukijoukkojaan, jotka ovat olleet mukana keräämässä tätä arvokasta aineistoa. Kiitos myös rengastajatoimikunnalle! Rengastustoimiston toiminnan kannalta kunnolliset tietojärjestelmät ovat elinehto. Olisimme todella syvällä suossa ilman seuraavia henkilöitä: Mikko Heikkinen, Lassi Kortela, Jarno Lehtimäki, Jan Lindström, Heikki Lokki, Mikko Pelkonen, Esko Piirainen, Visa Rauste ja Lauri Savolainen. Kiitos teille! Vilpitön kiitoksemme myös seurantatiimin ja Rengastustoimiston henkilökunnalle hienosta yhteistyöstä ja venymisestä vaikeina hetkinä. Erityiskiitokset suuntaamme Jarmo Ruoholle, joka siirtyi pitkän työuran jälkeen eläkkeelle syksyllä. Kiitos esimiehillemme Aino Juslénille ja Leif Schulmanille hienosta työilmapiiristä ja kaikesta saamastamme tuesta. Kirjoittajien osoite / Authors address Luonnontieteellinen keskusmuseo Rengastustoimisto PL 17, Helsingin yliopisto jari.valkama@helsinki.fi, markus.piha@helsinki.fi Kirjallisuus Honkala, J., Saurola, P. & Valkama, J. 2014: Petolintuvuosi enimmäkseen valju ja tasapaksu. Linnut-vuosikirja : Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. : Suomen Rengastusatlas. Osa I. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Valkama, J. & Piha, M. : Rengastusvuosi Linnut-vuosikirja 2012: Summary: Bird ringing in Finland in Bird ringing was initiated in Finland in 1913 and since then altogether 10,806,239 birds have been ringed. In, 239,307 birds were ringed of which 94,036 were nestlings and 145,271 full-grown individuals. The number was much higher than during the two previous years in fact, it was in the ninth position in the ringing statistics during 1968 (Fig. 1). New species-specific ringing records were made for the Smew, White-tailed Eagle, Purple Sandpiper and Red-flanked Bluetail (for numbers, see Appendix 1). In general, the four most numerous species in the ringing statistics for were the Blue Tit, Great Tit, Kestrel and Pied Flycatcher (see Appendix 1). The year was reasonable also at the Finnish bird observatories, where altogether 41,544 birds were ringed. As usual, the number of birds ringed was higher in autumn (31,701) than in spring (8,843). In spring, the most frequent species found in the mist-nets were the Willow Warbler, Robin and Chaffinch while in the autumn the Blue Tit, Long-tailed Tit and Great Tit dominated in the catch. Some 90 % of birds ringed in autumn were first-year individuals. In the end of there were 645 valid ringing licenses in Finland. The number of active ringers (i.e., those who ringed at last one bird) was 520. Twenty-three new ringing licenses were issued in. A slight source of worry is the fact the ringers are getting older. Ten years ago the mean age was 48, but now it is already 51 years. By the end of, a total of 1,213,846 encounters have been recorded of birds ringed in Finland. Altogether 26,729 new encounter reports of 15,342 individuals were stored in the database in. A majority of them, 90 %, came from Finland. More than 1,000 encounters were obtained from the Blue Tit (4,533), Great Tit (4,528), European Herring Gull (2,272) and Lesser Black-backed Gull (1,442). In total, 3,152 encounters were received from abroad, most frequently from Western and Central Europe (Fig. 2). Some interesting foreign recoveries can be listed here: two Smews from the northwestern parts of Russia, an Osprey from the Faroe Islands, a Short-eared Owl from the Canary Islands and an Arctic Skua from Brazil. Unfortunately, the number of recoveries from Africa is still decreasing. New longevity records were obtained e.g. from the Great Cormorant (14 years 4 months and 11 days), Temminck s Stint (15 years 11 months and 4 days), Black Tern (16 years 11 months and 2 days), and Common Murre (34 years 11 months and 12 days). At the moment, this Murre has the first position in the longevity list of Finnish birds. The Great Tit, year 1913 and year are interestingly linked together. This is because the first ringed bird individual in Finland was the Great Tit, and this event took place in Oulu in February One hundred years later the Great Tit was the first species to exceed the milestone of one million ringed individuals. The annual ringing totals for the Great Tit are shown in Fig. 3. So far, the number of recovery reports of this species is nearly 130,000 and the number of recovered individuals is almost 73,000. The Baltic Lesser Black-backed Gull was chosen as a project species by BirdLife Finland for. Since 1913, a total of 74,001 Lesser Black-backed Gulls have been ringed. In, 1,342 individuals were ringed of which 1,311 were chicks and 31 full-grown birds. Partly due to intense colour-ringing during the last 20 years, as many as 95,926 encounters have been stored in our database. In, 1,442 reports were received, mainly from Finland but also from abroad, particularly from Israel and Poland (Fig. 4). 150 LINNUT-VUOSIKIRJA

9 Linnustonseuranta Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä. Löytö on kelpuutettu mukaan, mikäli lintu löydetty kuolleena tai rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta kulunut vähintään 3 kk tai matkaa rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta kertynyt yli 10 km. Appendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries (only those in which (i) the bird was found dead or (ii) the bird was found alive but time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at least 10 km) in Finland A = number of nestlings ringed in, B = number of full-grown birds ringed in, C = total ringing number for, D = number of birds recovered during, E = total number of birds ringed in 1913, F = total number of interesting recoveries in Rengastettuja v Kyhmyjoutsen Cygnus olor Pikkujoutsen Cygnus columbianus Laulujoutsen Cygnus cygnus Metsähanhi Anser fabalis Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Tundrahanhi Anser albifrons Kiljuhanhi Anser erythropus Merihanhi Anser anser Tiibetinhanhi Anser indicus Kanadanhanhi Branta canadensis Valkoposkihanhi Branta leucopsis Sepelhanhi Branta bernicla Punakaulahanhi Branta ruficollis Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinisorsa Aix galericulata Haapana Anas penelope Harmaasorsa Anas strepera Tavi Anas crecca Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta Heinätavi Anas querquedula Lapasorsa Anas clypeata Punasotka Aythya ferina Tukkasotka Aythya fuligula Lapasotka Aythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Allihaahka Polysticta stelleri Alli Clangula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä Bucephala clangula Uivelo Mergellus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Pyy Tetrastes bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus muta Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen Coturnix coturnix Fasaani Phasianus colchicus Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica Amerikanjääkuikka Gavia immer Jääkuikka Gavia adamsii Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Suula Morus bassanus Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara Botaurus stellaris Rengastettuja v Harmaahaikara Ardea cinerea Mehiläishaukka Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Sinisuohaukka Circus cyaneus Arosuohaukka Circus macrourus Niittysuohaukka Circus pygargus Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo Piekana Buteo lagopus Pikkukiljukotka Aquila pomarina Kiljukotka Aquila clanga Maakotka Aquila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva Kääpiöhuitti Porzana pusilla Ruisrääkkä Crex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni Pikkutylli Charadrius dubius Tylli Charadrius hiaticula Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri Calidris canutus Pulmussirri Calidris alba Pikkusirri Calidris minuta Lapinsirri Calidris temminckii Palsasirri Calidris melanotos Kuovisirri Calidris ferruginea Merisirri Calidris maritima Suosirri Calidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites subruficollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Heinäkurppa Gallinago media Lehtokurppa Scolopax rusticola LINNUT-VUOSIKIRJA 151

10 Rengastusvuosi Rengastettuja v Mustapyrstökuiri Limosa limosa Punakuiri Limosa lapponica Pikkukuovi Numenius phaeopus Kuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi Actitis hypoleucos Karikukko Arenaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus Merikihu Stercorarius parasiticus Tunturikihu Stercorarius longicaudus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Aroharmaalokki Larus cachinnans Isolokki Larus hyperboreus Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla Pikkulokki Hydrocoloeus minutus Räyskä Hydroprogne caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sternula albifrons Mustatiira Chlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki Alca torda Riskilä Cepphus grylle Pikkuruokki Alle alle Lunni Fratercula arctica Kalliokyyhky Columba livia Uuttukyyhky Columba oenas Sepelkyyhky Columba palumbus Turkinkyyhky Streptopelia decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis Käki Cuculus canorus Tornipöllö Tyto alba Huuhkaja Bubo bubo Tunturipöllö Bubo scandiacus Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Minervanpöllö Athene noctua Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio flammeus Helmipöllö Aegolius funereus Kehrääjä Caprimulgus europaeus Tervapääsky Apus apus Kuningaskalastaja Alcedo atthis Harjalintu Upupa epops Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäätikka Picus canus Palokärki Dryocopus martius Käpytikka Dendrocopos major Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Pikkutikka Dendrocopos minor Rengastettuja v Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru Alauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbicum Isokirvinen Anthus richardi Mongoliankirvinen Anthus godlewskii Nummikirvinen Anthus campestris Taigakirvinen Anthus hodgsoni Metsäkirvinen Anthus trivialis Tundrakirvinen Anthus gustavi Niittykirvinen Anthus pratensis Lapinkirvinen Anthus cervinus Luotokirvinen Anthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla flava Sitruunavästäräkki Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Koskikara Cinclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella Mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis Alppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vuorileppälintu Phoenicurus erythrogastrus Pensastasku Saxicola rubetra Sepeltasku Saxicola maurus Mustapäätasku Saxicola rubicola Arotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku Oenanthe pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica Aavikkotasku Oenanthe deserti Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula Harmaakurkkurastas Turdus obscurus Mustakaularastas Turdus atrogularis Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Sarasirkkalintu Locustella certhiola Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkalintu Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides Pikkukultarinta Iduna caligata Aavikkokultarinta Iduna rama Vaaleakultarinta Iduna pallida LINNUT-VUOSIKIRJA

11 Linnustonseuranta Rengastettuja v Sarakerttunen Acrocephalus paludicola Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kenttäkerttunen Acrocephalus agricola Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia cantillans Samettipääkerttu Sylvia melanocephala Kääpiökerttu Sylvia nana Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Burjatianuunilintu Phylloscopus plumbeitarsus Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Hippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus Taigauunilintu Phylloscopus inornatus Kashmirinuunilintu Phylloscopus humei Siperianuunilintu Phylloscopus schwarzi Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli Balkaninuunilintu Phylloscopus orientalis Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipäähippiäinen Regulus ignicapilla Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä Certhia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Punapyrstölepinkäinen Lanius isabellinus Pikkulepinkäinen Lanius collurio Mustaotsalepinkäinen Lanius minor Isolepinkäinen Lanius excubitor Punapäälepinkäinen Lanius senator Valko-otsalepink. Lanius nubicus Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Naakka Corvus monedula Mustavaris Corvus frugilegus Varis Corvus corone cornix Korppi Corvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Punakottarainen Pastor roseus Varpunen Passer domesticus Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Keltahemppo Serinus serinus Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo Carduelis chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Hemppo Carduelis cannabina Vuorihemppo Carduelis flavirostris Urpiainen Carduelis flammea Tundraurpiainen Carduelis hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen Carpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen Rengastettuja v Coccothraustes coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku Calcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Mäntysirkku Emberiza leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtösirkku Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku Emberiza schoeniclus Harmaasirkku Emberiza calandra Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät Hybrids Branta canadensis x B. leucopsis Tetrao tetrix x T. urogallus Circus cyaneus x C. macrourus C. macrourus x C. pygargus Gallinago gallinago x G. media Dendrocopos major x D. leucotos Riparia riparia x Hirundo rustica R. riparia x Delichon urbicum H. rustica x D. urbicum Motacilla flava x M. citreola Luscinia luscinia x L. megarhynchos Phoenicurus ochruros x P. phoenicurus Saxicola rubetra x S. maurus Acrocephalus dumetorum x A. palustris Sylvia borin x S. atricapilla Ficedula albicollis x F. hypoleuca Parus montanus x P. cinctus P. montanus x P. cristatus P. montanus x P. ater P. caeruleus x P. cyanus Passer domesticus x P. montanus Carduelis chloris x C. spinus C. flammea x C. hornemanni Total LINNUT-VUOSIKIRJA 153