MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

Transkriptio

1 Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL Oulu Päiväys Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS 1 JOHDANTO CPC Finland Oy suunnittelee Merikarvian alueelle tuulivoimapuistoa. Luontoselvitysten ja kaavoitussuunnitelmien osana alueella toteutettiin keväällä 2012 lintujen kevätmuutonseuranta (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Tässä raportissa arvioidaan kevätmuutonseurannasta saadun aineiston avulla tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen törmäysriskiä. Törmäysriskiarvioinnin laati Pöyry Finland Oy:n ympäristöasiantuntija, FM Aappo Luukkonen. 2 MENETELMÄT Lähtöpopulaatiot, joilla törmäysmallinnukset on laadittu, on tehty asiantuntija-arviona vuoden 2012 aikana suoritetun maastohavainnoinnin aineistoa apuna käyttäen. Lähtöpopulaatiot on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hankealueen kautta läpimuuttavien lintulajien yksilömäärät laskettiin maastohavainnoinnin otosten perusteella (taulukko 1). Otokset edustivat monipuolisesti parhaan muuttoajan eri säätiloja. Otoksista laskettiin tuntikohtainen yksilömäärä kullekin lajille, ja tunnissa havaittujen yksilöiden määrä kerrottiin lajikohtaisella muuttoaika-arviolla. Kunkin lajin muuton huipun kesto tunteina arvioitiin asiantuntija-arviona. Otoksista laskettu yksilömäärä on teoreettinen maksimi ja siksi realistisen yksilömääräarvion ylärajoilla. Lentävän linnun törmäyksen todennäköisyyksiä eri tilanteissa laskettiin Band et. al (2007) metodien avulla. Todennäköisyys koostuu kahdesta todennäköisyydestä: 1) todennäköisyys, jolla lintu lentää roottorin läpi, 2) todennäköisyys, jolla lintu osuu roottoriin. Ensimmäinen todennäköisyys muodostuu ns. törmäysikkunan ja havaintoikkunan suhteesta. Törmäysikkuna on kohtisuoraan lentosuuntaan oleva ilmatila, jonka tuulivoimaloiden yhteenlaskettu roottoripinta-ala peittää. Havaintoikkuna on lentosuuntaan kohtisuorassa oleva ilmatila, jonka läpi linnut ylipäätään voisivat lentää (eli tutkittava alue). Tässä tutkimuksessa havaintoikkunan rajat määritettiin tuulivoimalan rajojen ja lintujen lentokorkeuksien perusteella empiiristä aineistoa hyväksi käyttäen. Lisäksi toisessa mallissa lentokorkeudet arvioitiin satunnaisiksi välille 25 m (puiden latvusto) 400 m. Todennäköisyys joutua törmäysikkunaan sattumalta on sitä suurempi mitä samankokoisempi havaintoikkuna on törmäysikkunaan verrattuna. Toinen todennäköisyys laskettiin Excel -pohjaisen laskurin avulla ( Törmäystodennäköisyydet laskettiin sekä väistöliike huomioon ottaen että ilman väistöliikettä. Väistöliikkeen todennäköisyydeksi asetettiin 90 % eli yksi kymmenestä linnusta ei väistäisi.

2 2 Törmäysmalliin liittyvät epävarmuustekijät johtuvat laskennassa käytetyistä havaintoikkunoista ja yksilömääristä. Tässä mallissa epävarmuudet on pyritty minimoimaan käyttämällä mahdollisimman realistisia lentokorkeuksia ja yksilömääriä. Taulukko 1 Hankealueen kautta muuttavat lajit, havaitut ja arvioidut yksilömäärät. laji havaittu muuttoaika määrä ampuhaukka harmaahanhilaji hiirihaukka isokoskelo joutsen kaakkuri kanadanhanhi kanahaukka kuikka kuikkalaji kuovi kurki lyhytnokkahanhi merihanhi merikotka merilokki merimetso metsähanhi metsäviklo muuttohaukka naurulokki piekana ruskosuohaukka räyskä selkälokki sepelkyyhky sinisorsa sinisuohaukka suokukko sääksi taivaanvuohi tuulihaukka töyhtöhyyppä uuttukyyhky varpushaukka TULOKSET Törmäysmallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat merikotka, piekana, merihanhi, naurulokki, isokoskelo, kuovi ja töyhtöhyyppä (taulukko 2). Lisäksi laulujoutsen ja metsähanhi saattavat joinakin vuosina läpimuuttajamäärien ollessa runsaita, kärsiä törmäyksistä. Naurulokki ja töyhtöhyyppä taitavina lentäjinä kykenevät mahdollisesti väistämään yli 90 % todennäköisyydellä, joten luvut ovat siltäkin osain arviohaarukan yläpäässä. Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta.

3 3 Merikotka, piekana ja merihanhi, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin näiden lajien todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia. Taulukko 2 Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen yksilömäärät/kevät. Ikkuna 1 = lentokorkeudet satunnaisia välillä 25m 500 m. Ikkuna 2 = lentokorkeudet havaitun mukaan. Merikarvia. laji ei väistöä 90% väistää ikkuna1 ikkuna2 ikkuna1 ikkuna2 ampuhaukka 0,04 0,02 0,00 0,00 harmaahanhilaji 0,12 0,03 0,01 0,00 hiirihaukka 0,00 0,09 0,00 0,01 isokoskelo 4,77 2,73 0,48 0,27 joutsen 1,27 2,79 0,13 0,28 kaakkuri 0,07 0,02 0,01 0,00 kanadanhanhi 0,00 0,06 0,00 0,01 kanahaukka 0,00 0,05 0,00 0,01 kuikka 0,11 0,04 0,01 0,00 kuikkalaji 0,07 0,02 0,01 0,00 kuovi 2,98 1,29 0,30 0,13 kurki 0,43 0,51 0,04 0,05 lyhytnokkahanhi 0,92 0,24 0,09 0,02 merihanhi 5,93 3,54 0,59 0,35 merikotka 1,51 0,95 0,15 0,09 merilokki 0,00 0,13 0,00 0,01 merimetso 0,00 1,47 0,00 0,15 metsähanhi 1,13 1,98 0,11 0,20 metsäviklo 0,11 0,36 0,01 0,04 muuttohaukka 0,06 0,02 0,01 0,00 naurulokki 14,97 6,46 1,50 0,65 piekana 3,16 1,24 0,32 0,12 ruskosuohaukka 0,08 0,13 0,01 0,01 räyskä 0,00 0,01 0,00 0,00 selkälokki 0,00 0,03 0,00 0,00 sepelkyyhky 18,76 13,71 1,88 1,37 sinisorsa 0,10 0,43 0,01 0,04 sinisuohaukka 0,07 0,06 0,01 0,01 suokukko 0,08 0,02 0,01 0,00 sääksi 0,16 0,11 0,02 0,01 taivaanvuohi 0,12 0,09 0,01 0,01 tuulihaukka 0,00 0,13 0,00 0,01 töyhtöhyyppä 2,16 2,84 0,22 0,28 uuttukyyhky 0,04 0,03 0,00 0,00 varpushaukka 1,03 0,61 0,10 0,06 YHTEENSÄ 60,26 42,23 6,03 4,22 LÄHTEET: Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi s.

4 Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL Oulu Puh GSM Päivä Vastaanottaja Sivu 1 (5) Kopio/Jakelu Merikarvian tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus CPC Finland Oy suunnittelee Merikarvian alueelle tuulivoimapuistoa. Luontoselvitysten ja kaavoitussuunnitelmien osana alueella toteutettiin syksyllä 2012 lintujen syysmuutonseuranta. Syysmuutonseurannan suoritti Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Tässä raportissa arvioidaan syysmuutonseurannasta saadun aineiston avulla tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen törmäysriskiä. Törmäysriskiarvioinnin laati Pöyry Finland Oy:n ympäristöasiantuntija, FM Aappo Luukkonen. Lähtöpopulaatiot, joilla törmäysmallinnukset on laadittu, on tehty asiantuntija-arviona vuoden 2012 aikana suoritetun maastohavainnoinnin aineistoa apuna käyttäen. Lähtöpopulaatiot on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hankealueen kautta läpimuuttavien lintulajien yksilömäärät laskettiin maastohavainnoinnin otosten perusteella (taulukko 1). Otokset edustivat monipuolisesti parhaan muuttoajan eri säätiloja. Otoksista laskettiin tuntikohtainen yksilömäärä kullekin lajille, ja tunnissa havaittujen yksilöiden määrä kerrottiin lajikohtaisella muuttoaika-arviolla. Kunkin lajin muuton huipun kesto tunteina arvioitiin asiantuntija-arviona. Otoksista laskettu yksilömäärä on teoreettinen maksimi ja siksi realistisen yksilömääräarvion ylärajoilla. Laulujoutsenen, merihanhen, mehiläishaukan, sinisuohaukan, tuulihaukan ja naurulokin osalta läpimuuttajamääränä käytettiin asiantuntijan arviota koska muutonseuranta ei kattanut em. lajien päämuuttoaikaa. Lentävän linnun törmäyksen todennäköisyyksiä eri tilanteissa laskettiin Band et. al (2007) metodien avulla. Todennäköisyys koostuu kahdesta todennäköisyydestä: 1) todennäköisyys, jolla lintu lentää roottorin läpi, 2) todennäköisyys, jolla lintu osuu roottoriin. Ensimmäinen todennäköisyys muodostuu ns. törmäysikkunan ja havaintoikkunan suhteesta. Törmäysikkuna on kohtisuoraan lentosuuntaan oleva ilmatila, jonka tuulivoimaloiden yhteenlaskettu roottoripinta-ala peittää. Havaintoikkuna on lentosuuntaan kohtisuorassa oleva ilmatila, jonka läpi linnut ylipäätään voisivat lentää (eli tutkittava alue). Tässä tutkimuksessa havaintoikkunan rajat määritettiin tuulivoimalan rajojen ja lintujen lentokorkeuksien perusteella empiiristä aineistoa hyväksi käyttäen. Lisäksi toisessa mallissa lentokorkeudet arvioitiin satunnaisiksi välille 25 m (puiden latvusto) 400 m. Todennäköisyys joutua törmäysikkunaan sattumalta on sitä suurempi mitä samankokoisempi havaintoikkuna on törmäysikkunaan verrattuna. Toinen todennäköisyys laskettiin Excel -pohjaisen laskurin avulla ( Törmäystodennäköisyydet laskettiin sekä väistöliike huomioon ottaen että ilman väistöliikettä. Väistöliikkeen todennäköisyydeksi asetettiin 90 % eli yksi kymmenestä linnusta ei väistäisi.

5 2 Törmäysmalliin liittyvät epävarmuustekijät johtuvat laskennassa käytetyistä havaintoikkunoista ja yksilömääristä. Tässä mallissa epävarmuudet on pyritty minimoimaan käyttämällä mahdollisimman realistisia lentokorkeuksia ja yksilömääriä sekä käyttämään väistön todennäköisyytenä varovaista arviota (katso esim. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield 2009, Scottish Natural Heritage 2010). Törmäysmallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä mahdollisesti kärsivät lajit ovat kurki ja metsähanhi (taulukko 2). Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta. Kurki on kuitenkin isokokoisena ja kömpelöhkönä lentäjänä sekä runsaasti kaartelevana lajina altis törmäyksille. Tulosten perusteella ainakin näiden lajien todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Kurjen osalta pahimman skenaarion mukaiset törmäysmäärät (ei väistöä) aiheuttanevat toistuessaan populaatiotason vaikutuksia, mutta toisaalta kurkimuutto tapahtuu aurinkoisella säällä ja hyvä näkyvyys vähentää törmäysriskiä (katso esim. Eskelin ym. 2009). Metsähanhen populaatiotason negatiiviset vaikutukset vaatisivat niin ikään toistuvasti pahimman skenaarion mukaisia törmäysmääriä, joten vaikutukset jäänevät vähäisiksi.

6 3 Taulukko 1. Hankealueen kautta muuttavat lajit, havaitut ja arvioidut yksilömäärät. Jos muuttoaikaa ei ole mainittu, kokonaismäärässä on käytetty arviota. laji havaittu muuttoaika määrä Laulujoutsen (C. cygnus) Metsähanhi (Anser fabalis) Merihanhi (A. anser) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) Haapana (Anas penelope) 7-70 Sinisorsa (A. platyrhynchos) Jouhisorsa (A. acuta) Mustalintu (Melanitta nigra) Isokoskelo (M. merganser) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 3-20 Merikotka (Haliaeetus albicilla) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 1-10 Sinisuohaukka (C. cyaneus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Piekana (B. lagopus) Maakotka (Aquila chrysaetos) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 7-50 Ampuhaukka (F. columbarius) Muuttohaukka (F. peregrinus) Kurki (Grus grus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) Naurulokki (Larus ridibundus) Harmaalokki (L. argentatus) Merilokki (L. marinus) Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (C. palumbus)

7 4 Taulukko 2. Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen yksilömäärät/syksy. Ikkuna 1 = lentokorkeudet satunnaisia välillä 25m 500 m. Ikkuna 2 = lentokorkeudet havaitun mukaan. Merikarvia. laji ei väistöä 90% väistää ikkuna1 ikkuna2 ikkuna1 ikkuna2 Laulujoutsen (C. cygnus) 0,1 3,3 0,0 0,3 Metsähanhi (Anser fabalis) 15,6 4,8 1,6 0,5 Merihanhi (A. anser) 3,3 0,9 0,3 0,1 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 2,2 0,6 0,2 0,1 Haapana (Anas penelope) 0,0 0,2 0,0 0,0 Sinisorsa (A. platyrhynchos) 0,1 0,4 0,0 0,0 Jouhisorsa (A. acuta) 0,0 0,1 0,0 0,0 Mustalintu (Melanitta nigra) 0,5 0,1 0,0 0,0 Isokoskelo (Mergus merganser) 1,9 0,7 0,2 0,1 Harmaahaikara (Ardea cinerea) 0,0 0,0 0,0 0,0 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 0,3 0,1 0,0 0,0 Merikotka (Haliaeetus albicilla) 0,8 0,4 0,1 0,0 Ruskosuohaukka (C. aeruginosus) 0,0 0,0 0,0 0,0 Sinisuohaukka (C. cyaneus) 0,3 0,2 0,0 0,0 Kanahaukka (Accipiter gentilis) 0,3 0,2 0,0 0,0 Varpushaukka (A. nisus) 2,0 1,2 0,2 0,1 Hiirihaukka (Buteo buteo) 0,7 0,3 0,1 0,0 Piekana (B. lagopus) 1,0 0,6 0,1 0,1 Maakotka (Aquila chrysaetos) 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0,2 0,2 0,0 0,0 Ampuhaukka (F. columbarius) 0,2 0,1 0,0 0,0 Muuttohaukka (F. peregrinus) 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurki (Grus grus) 70,2 21,0 7,0 2,1 Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 0,0 0,1 0,0 0,0 Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) 0,0 0,0 0,0 0,0 Naurulokki (L. ridibundus) 0,0 1,8 0,0 0,2 Harmaalokki (L. argentatus) 0,9 0,5 0,1 0,0 Merilokki (L. marinus) 0,1 0,0 0,0 0,0 Uuttukyyhky (C. oenas) 0,1 0,0 0,0 0,0 Sepelkyyhky (C. palumbus) 32,9 54,1 3,3 5,4 YHTEENSÄ 133,5 91,7 13,4 9,2

8 5 Viitteet: Band, W., Madders, M. & Whitfield, P.D. 2007: Developing field and analythical methods to assess avian collision risk at wind farms. Teoksessa: Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M. (toim.) 2007: Birds and wind farms. Risk assessment and mitigation. s Desholm M. & Kahlert J. 2005: Avian collision risk at an offshore wind farm. Biology Letters 1(3): Eskelin, T., Markkola, J., Tuohimaa, H., Suorsa, V., Luukkonen, A., Ruhanen, H.- R., Tapio, T. & Väyrynen, T. 2009: Suurhiekan merituulipuisto - Suurhiekan linnusto ja arvio suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti Suurhiekan YVA-selostusta varten. Wpd Finland Oy, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 176 s. Scottish Natural Heritage 2010b: Use of Avoidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. 10 s.) Whitfield, D.P. 2009: Collision Avoidance of Golden Eagles at Wind Farms under the Band Collision Risk Model. WWW-dokumentti: com/pdfs/strategy/renewables/b pdf