Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

Transkriptio

1 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

2

3 16WWE0466 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO LASKENTAMENETELMÄT Kevätmuuttoselvitys Pesimälinnustoselvitys TULOKSET Kevätmuutonaikainen linnusto Linnuston yleiskuvaus Suojelullisesti huomattavat lintulajit EU:n lintudirektiivin lajit, EVA-lajit sekä UHEX-lajit Luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n lintulajit sekä uhanalaiset päiväpetolinnut Linnuston muutonaikainen suojelupistearvo Pesimälinnusto Linnuston yleiskuvaus Suojelullisesti huomattavat lintulajit EU:n lintudirektiivin lajit, EVA-lajit sekä UHEX-lajit Luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n lintulajit sekä uhanalaiset päiväpetolinnut Pesimälinnuston suojelupistearvo Linnustollisesti arvokkaimmat alueet Linnuston kannalta huomioitavat suojelualueet ja aluerajaukset Pesimälinnuston muutokset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 9 Liitteet Liite 1 Inventointialueen sijainti Liite 2 Laskentapisteiden ja laskentalinjan sijainti Liite 3 Linnustollisesti keskeisimpien alueiden sijoittuminen inventointialueella Liite 4 Pistelaskennan perustulokset Liite 5 Linjalaskennan perustulokset Liite 6 Pesimälaskentojen vertailutaulukko 2009 ja 2010 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 48/MML/10

4 16WWE Pöyry Finland Oy Juha Kiiski, fil. yo Juha Parviainen, FM Mika Welling, FM Maastotyöt ja raportointi Raportointi Raportointi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 16WWE JOHDANTO Leväsuo sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa, Pyhäjärven keskuksesta n. 18 km koilliseen, Lahnasen kylän länsipuolella. Alueelle suunnitellaan turvetuotantoaluetta ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyen alueella tehtiin linnustoselvitys keväällä ja kesällä Selvitys on tehty Vapo Oy:n toimeksiannosta. Linnustoselvityksessä inventoitiin Leväsuon alueen kevätmuutonaikaista linnustoa ja pesimälinnustoa. Leväsuon hankealueen pinta-ala on 307 ha. Hankealueen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja alueen tarkempi rajaus liitteessä 2. Leväsuon alue koostuu luonnontilaisesta Leväsuon pääaltaasta ja pääaltaan reunojen ojitetuista rämeistä. Ojittamattoman suoalan osuus koko hankealueesta on 45 %. Leväsuon ojitetut reunusrämeet ovat luonteeltaan rämemuuttumia ja osin turvekankaita. Ojitusalueilla puuston kasvu on ojitusten seurauksena kiihtynyt ja puusto tihentynyt. Pääallas on pysynyt pitkälti luonnontilaisena/ luonnontilaisen kaltaisena. Ojitukset ovat muuttaneet selvimmin ainoastaan ojikkoalueiden reunoja. Leväsuon pääallas on valtaosin lyhytkortista nevaa ja rahkoittunutta nevaa. Alueen etelä- ja keskiosissa esiintyy rimpisempiä alueita. Lisäksi pääaltaalla sijaitsee kaksi erillistä metsäsaareketta. Tässä raportissa esitetään selvityksessä käytetty laskentamenetelmä, havaittu lajisto parimäärineen sekä alueen linnustollinen suojelupistearvo. Lisäksi verrataan laskennan tuloksia hankealueella vuonna 2009 tehdyn linnustoselvityksen tuloksiin (Pöyry Environment Oy 2009). Linnustollisesti merkittävimpien alueiden rajaus on esitetty liitteessä 3 ja laskentojen perustulokset liitteissä 4 ja 5. 2 LASKENTAMENETELMÄT 2.1 Kevätmuuttoselvitys Leväsuon kevätmuutonaikaista linnustoa selvitettiin sovelletulla pistelaskennalla. Kevätmuutonaikaiset laskennat suoritettiin 6.5. ja , klo välisenä aikana. Laskentojen aikaiset sääolosuhteet olivat laskentaan erinomaisesti soveltuvat. Sää oli pilvipoutainen tuulen ollessa heikkoa 0 3 m/s ja lämpötilan vaihdellessa C. Molempina laskenta-aamuina näkyvyys oli koko laskennan ajan hyvä. Laskentapisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Pistelaskenta on menetelmänä kehitetty ensisijaisesti pesimälinnuston seurantaan. Se soveltuu kuitenkin hyvin myös muutonaikaisen linnuston seurantaan (Turveteollisuusliitto ry 2002). Pistelaskennan pääperiaatteena on havainnoida lintuja vakioiduilla pisteillä vakioidun ajan. Leväsuon muutonaikaisessa laskennassa kullakin havainnointipisteellä havainnointiaika oli 10 minuuttia. Havainnoinnissa merkittiin ylös kaikki hankealueella havaitut linnut ja käytettynä havainnointiyksikkönä oli lintuyksilö. Havainnoinnissa pyrittiin välttämään saman lintuyksilön laskemista kahteen kertaan. Koska kaikkien alueen lintuyksilöiden samanaikainen seuraaminen on käytännössä mahdotonta, aiheuttaa lintujen liikkuvuus aineistossa virhettä. Vaikka pistelaskennoissa on kirjattu kaikki havaitut linnut ylös, tuloksissa on esitetty ainoastaan sellaiset havainnot, joissa havaitut linnut ovat selvästi olleet ainakin hetken paikallisina Leväsuon pääaltaalla. Ylilentäviä ja pääaltaan reunusmetsistä kuuluneita varpuslintuja ei ole sisällytetty pistelaskentojen tuloksiin (liite 4). Kaikki tuloksien ulkopuolelle jääneet havainnot on esitetty kuitenkin lajilistana tuloksissa (taulukko 1).

6 2.2 Pesimälinnustoselvitys 16WWE Leväsuon pesivää maalinnustoa selvitettiin yhden kerran linjalaskennalla. Laskennassa noudatettiin maalinnuston linjalaskennan ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Linjalaskenta suoritettiin , klo välisenä aikana. Laskennan aikainen sää oli laskentaan hyvin soveltuva eli pilvipoutainen - aurinkoinen ja tyyni lämpötilan ollessa C. Näkyvyys laskennan aikana oli hyvä. Laskennan alussa lämpötila maanpinnassa oli noin 0 C. Tämä on saattanut vaikuttaa laskennan alkuosuuden tuloksiin, mikäli lintujen aktiivisuus on ollut tavallista alhaisempi. Huomautettakoon, että alkuosuuden rämeojikolla lintujen lauluaktiivisuudessa ei kuitenkaan huomattu tavanomaisesta poikkeavia piirteitä. Linjalaskennan laskentalinjan pituus oli 5,8 km. Laskentalinjan sijainti on esitetty liitteessä 3. Linjalaskenta antaa edustavan yleiskuvan alueen linnustosta ja lajien runsaussuhteista. Menetelmän tuloksena eivät ole absoluuttiset vaan suhteelliset parimäärät. Menetelmän etuna on sen tehokkuus: linjalaskennalla voidaan samassa ajassa selvittää laajempia alueita kuin esim. kartoituslaskennalla. Yhden käyntikerran menetelmänä linjalaskennan keskimääräiseksi tehokkuudeksi on esitetty n % (Rajasärkkä & Virolainen 1994, Väisänen ym. 1998). Linjalaskennan avulla voidaan saada luotettavia arvioita soiden runsaista varpuslinnuista (esim. niittykirvinen ja keltavästäräkki), mutta sen avulla tavoitetaan huonosti harvinaisia ja harvalukuisia lajeja. Linjalaskennassa selvitysalueella kuljetaan ennalta määriteltyä laskentareittiä ja samalla maastolomakkeelle kirjataan ylös kaikki pesiviksi tulkittavat havaitut linnut sekä havainnon laatu. Havaintojen laadun perusteella tehdään tulkinta lajikohtaisista parimääristä, josta edelleen voidaan laskea mm. lajikohtaiset tiheydet (menetelmästä tarkemmin Koskimies & Väisänen 1988). Linjalaskennan parimäärien perusteella laskettiin inventointialueen linnuston lajikohtaiset minimi- ja maksimiparimääräarviot, tiheydet sekä suojelupisteet. Minimi- ja maksimiparimäärät sekä tiheydet on laskettu Rytkösen ym. (2003) mukaan, lukuun ottamatta lajikohtaisia kuuluvuuskertoimia. Kuuluvuuskertoimina on käytetty Väisäsen ym. (1998) esittämiä arvoja. Lajikohtaiset suojelupisteet on laskettu Asanti ym. (2003) mukaan. Lajin suojelupistearvoon vaikuttavat lajin uusiutumiskyvyttömyys, lajin uhanalaisuus Suomessa, Euroopassa ja maailmassa sekä lajin lisääntyvän kannan koko Suomessa. Sorsalinnuille ja käpylintulajille käytettiin kuuluvuuskerrointa 1,0, lajikohtaisten suojelupistearvojen laskemiseksi. Leväsuon pesimälinnuston selvittämisessä käytettiin linjalaskentaa alueen laajuuden vuoksi. 3 TULOKSET 3.1 Kevätmuutonaikainen linnusto Linnuston yleiskuvaus Leväsuon kevätmuuttolaskennoissa havaittiin yhteensä 55 lintulajia, joista 37 lajin tulkittiin käyttävän Leväsuota ja sen välitöntä lähiympäristöä levähdys- tai ruokailualueenaan (liite 4 ja taulukko 1). Kahden laskentapäivän aikana Leväsuon pääaltaalla havaittiin yhteensä 264 lintuyksilöä. On kuitenkin huomattava, että alueella oleskelleita lintuyksilöitä on havaittu kumpanakin laskentapäivänä. Laskennoissa havaittiin kolme vesilintulajia, 10 kahlaajalajia, neljä lokkilajia ja kymmenen suolajia (luokittelu Väisäsen ym mukaan). Laskentapäivien havaintomäärillä oli selvä ero. 6.5 havaittiin 97 lintuyksilöä ja 22 lajia, kun taas 12.5 peräti 167 lintuyksilöä ja 32 lajia. Selvin ero laskentapäivien välillä oli havaituissa

7 16WWE kahlaajamäärissä. Kun havaittiin yhteensä 23 kahlaajaa, havaittiin 66 kahlaajaa. Jälkimmäisenä päivänä myös kahlaajalajien määrä alueella oli selvästi suurempi. Vastaavasti myös lokkilintujen laji- ja yksilömäärissä oli päivien välillä selvä ero; havaittiin vain 1 laji ja 6 yksilöä kun taas havaintoja tehtiin 4 lajista ja 28 yksilöstä. Vesilintujen kohdalla tilanne oli päinvastainen. Kun alueella havaittiin kolme lajia, alueella havaittiin vain yksi laji. Varpuslintujen kohdalla laskentapäivien väliset erot ilmenivät selvemmin lajimäärässä kuin yksilömäärissä, kun kevään lajimäärät edetessä kasvoivat. Kevätmuuttolaskennassa pyrittiin kirjaamaan ylös myös kaikki alueen ylilentävät linnut sekä hankealueen metsien ja lähialueiden linnut (taulukko 1). Nämä havainnot koskevat pääasiassa metsien varpuslintuja. Näitä havaintoja ei kirjattu kevätmuuttolaskennan havaintoihin, koska niitä ei ole havaittu varsinaiselta suolta tai suonreunalta vaan metsittyneiltä ojikoilta tai reunametsistä. Taulukko 1. Leväsuon muuttolaskennoissa havaitut alueen yli lentäneet ja reunusmetsistä havaitut lajit. Laji Tieteellinen nimi Kalasääski Pandion haliaetus Tilhi Bombycilla garrulus Rautiainen Prinella modularis Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Mustarastas Turdus merula Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Pajulintu Phylloscopus trochilus Kirjosieppo Fidecula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus Töyhtötiainen Parus cristatus Talitiainen Parus major Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiainen Carduelis flammea Leväsuon muuttolaskennoissa pääaltaan rimpisemmät keski- ja eteläosa olivat selvästi linturikkaampia kuin alueen rahkaisempi pohjoisosa. Valtaosa kahlaajista, kaikki vesilinnut ja kaikki lokkilinnut (pääosa alueella pesiviä) tavattiin keski- ja eteläosien rimmillä tai niiden tuntumassa. Pikkukuoveista ja kapustarinnoista tehdyt havainnot jakautuivat muita lajeja tasaisemmin koko Leväsuon alueelle Suojelullisesti huomattavat lintulajit Leväsuon muuttolintulaskennoissa havaittiin 16 suojelullisen aseman omaavaa lajia (taulukko 2). Seitsemän lajeista on EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ja neljä kansallisen uhanalaisluokituksen mukaisia lajeja (Rassi ym. 2010). Ainoastaan silmälläpidettäviksi lajeiksi luokiteltuja lajeja oli kaksi. Lisäksi yhdeksän havaittua lajia lukeutuu Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin ja viisi alueellisesti uhanalaisiin lajeihin.

8 16WWE Taulukko 2. Leväsuon muuttolintulaskennoissa havaitut suojelullisen aseman omaavat lajit ja havaitut yksilömäärät. EU viittaa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitukseen (Rassi ym. 2010), EVA kansainvälisiin erityisvastuulajeihin, LsL luonnonsuojelulain lajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Alleviivatut lajit ovat suolajeja (Väisänen ym mukaan). LC = elinvoimainen, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen. Suojelullinen asema Havaittu Havaittu Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL Al.Uh yksilömäärä yksilömäärä Yhteensä Laulujoutsen Cygnus cygnus x x Jouhisorsa Anas acuta VU 1 1 Tavi Anas crecca x 3 3 Teeri Tetrao tetrix x NT x Riekko Lagopus lagopus NT 4 4 Kurki Grus grus x 2 2 Kapustarinta Pluvialis apricaria x Suokukko Philomachus pugnax x EN 4 4 Pikkukuovi Numenius phaeopus x x Kuovi Numenius arquata x 1 1 Mustaviklo Tringa erythropus x 2 2 Valkoviklo Tringa nebularia x Liro Tringa glareola x x x Pikkulokki Larus minutus x x 8 8 Naurulokki Larus ridibindus NT x 2 2 Keltavästäräkki Motacilla flava VU x Isolepinkäinen Lanius excubitor LC x 1 1 Pohjansirkku Emberiza rustica VU Niittykirvinen Anthus pratensis NT Suojelullisesti merkittävät lajit Kaikki lajit EU:n lintudirektiivin lajit, EVA-lajit sekä UHEX-lajit EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista muuttolaskennoissa havaittiin laulujoutsen (Cygnus cygnus), teeri (Tetrao tetrix), kurki (Grus grus), kapustarinta, suokukko (Philomachus pugnax), liro (Tringa glareola) ja pikkulokki (Larus minutus). Kumpanakin laskentapäivänä Leväsuolla oli kolme laulujoutsenta suon keskiosan rimmillä. Kaksi näistä saattoi olla kesäkuussa pesimälaskennan yhteydessä samalla paikalla havaittu pari. Laskennan aikaan teerillä oli soidinaika vielä käynnissä. Suurin osa teerihavainnoista koskee Leväsuon eteläosan ja pohjoisosan soidinpaikoilta havaittuja lintuja suolla havaittiin kaksi kurkea. Toinen havainnoista koskee selkeästi muuttavaa yksilöä ja toinen alueella mahdollisesti pesivää lintua. Leväsuolla havaitut suokukot olivat muuttavia suolla hetken levähtäneitä lintuja. Lirojen ja valkoviklojen (Tringa nebularia) kohdalla havaintolukuihin sisältyvät alueella pesivät lintuyksilöt Leväsuon rimpisimmillä osilla havaittiin kuitenkin myös useita pieniä liroparvia. Leväsuolla nähdyt pikku- ja naurulokit (Larus ridibundus) olivat alueella hetken paikallisina viipyneitä tai alueella ruokailevia lintuja.

9 16WWE Erityisvastuulajeista Leväsuolla nähtiin em. laulujoutsen, teeri, liro ja pikkulokki sekä tavi (Anas crecca), pikkukuovi (Numenius phaeopus), kuovi (Numenius arquata), mustaviklo (Tringa erythropus) ja valkoviklo. Tavit havaittiin suon keskiosan rimmissä (2 + 1 ). Pikkukuoveja ja kuovia koskevat havainnot koskenevat alueella pesiviä lintuja. Keskiosan rimmillä hetken paikallisina olleet mustaviklot olivat sen sijaan selkeästi muuttavia Luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n lintulajit sekä uhanalaiset päiväpetolinnut Kevätmuuttolaskennoissa ei havaittu luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n lintulajeja. Laskennoissa havaittiin päiväpetolinnuista ainoastaan alueen yli muuttanut kalasääski (Pandion haliaeetus) Linnuston muutonaikainen suojelupistearvo Leväsuon muutonaikaista merkitystä arvioitiin Kosteikkojen linnuston suojeluarvo -teoksessa (Asanti, ym. 2003) esitetyn luokituksen mukaisesti. Tämän mukaan Leväsuo on tulkittavissa laskentojen tulosten perusteella maakunnallisesti arvokkaaksi muuttolintujen levähdysalueeksi. Määritelmän mukaan maakunnallisesti arvokkaalla levähdysalueella tavataan alueellisesti uhanalaisia muuttolintulajeja (lista C) tai tavataan säännöllisesti isoja arkoja lajeja (lista D), parhaimmillaan kymmeniä yksilöitä kerrallaan, haikaroita useita kerrallaan tai ainakin jossakin vaiheessa muuttokautta kerrallaan vähintään 500 vesilintua tai 250 kahlaajaa. Leväsuon muuttolintulaskennoissa tavattiin listan C lajeista jouhisorsa, mustaviklo ja pikkulokki. 3.2 Pesimälinnusto Linnuston yleiskuvaus Leväsuon pesimälinnustolaskennoissa havaittiin yhteensä 37 lajia ja 179 lintuparia (liite 5). Linjalaskennan runsaimmat lajiryhmät olivat havaituilla parimäärillä mitattuna metsän yleislinnut (50 % kaikista pareista), havumetsälinnut (19 %) ja suolinnut (15 %). Linnuston kokonaistiheyttä tarkasteltaessa runsaimmiksi lajiryhmäksi nousivat suolinnut (37 % kokonaistiheydestä), metsän yleislinnut (25 %), havumetsälinnut (14 %) ja pellon ja rakennetun maan linnut (14 %). Laskentojen tuloksissa merkittävä osuus havainnoista koskee suon reunojen ojitetuilta aloilta ja reunusmetsistä havaittuja metsien varpuslintuja. Laskennan runsaimmat lajit olivatkin pajulintu (Phylloscopus trochilus, 37 paria), peippo (Fringilla coelebs, 31 paria) ja punarinta (Erithacus rubecula, 10 paria). Laskennassa tavattiin viisi varsinaista suolajia; pikkukuovi, valkoviklo, liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Suolajien yhteisparimäärä oli 26 paria ja yhteistiheys 19,7 paria/km 2, josta niittykirvisen ja keltavästäräkin osuus oli 14,6 paria/km 2 eli 74 %. Muista soille tyypillisistä ja soita elinympäristönään käyttävistä lajeista laskennassa havaittiin laulujoutsen, teeri, taivaanvuohi, töyhtöhyyppä, kuovi, harmaalokki (Larus argentatus), kalalokki (Larus canus) ja pensastasku (Saxicola rubetra). Leväsuon keskiosien rimmikoilla ja niiden tuntumassa pesii minimissään kuusi paria kalalokkeja ja yksi harmaalokkipari. Lisäksi Leväsuon ojikkoalueilla havaittiin puustoisten suonreunusten ja korpien tyyppilajia pohjansirkkua (Emberiza rustica). Pohjansirkku on laji, jonka kanta on vähentynyt huomattavasti viime aikoina ja joka on arvioitu vaarantuneeksi (VU) uuden uhanalaisuusluokituksen perusteella..

10 3.2.2 Suojelullisesti huomattavat lintulajit 16WWE Leväsuolla tavattiin kaikkiaan 11 suojelullisen aseman omaavaa lintulajia (yhteensä 37 paria). Näistä kuusi on EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja, yksi kansallisen uhanalaisluokituksen (UHEX, Rassi ym. 2010) mukainen laji ja 10 Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) sekä kolme alueellisesti uhanalaista lajia (taulukko 3). Taulukko 3. Leväsuon linjalaskennassa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit, havaitut parimäärät, suojelupistearvo (Asanti ym. 2003), muunnettu parimäärä, tiheys ja lajikohtaiset suojelupisteet Leväsuolla. EU viittaa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitukseen (Rassi ym. 2010), EVA erityisvastuulajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Alleviivatut lajit ovat suolajeja (Väisänen ym mukaan). NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut. * = laji ei pesi Leväsuolla. Havaittu parimäärä, yhteensä Suojelupiste arvo Muunnettu parimäärä Tiheys (paria/ km2) Suojelu pisteet Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA Al.Uh Laulujoutsen Cygnus cygnus x x 1 5,00 0,6 0,3 3,22 Metso Tetrao urogallus x NT x 1 1,75 4,8 3,1 8,48 Teeri Tetrao tetrix x NT x 5 0,90 5,3 3,5 4,80 Pikkukuovi Numenius phaeopus x x 5 1,04 3,0 1,6 3,16 Kuovi Numenius arquata x 2 1,74 1,2 0,4 2,17 Valkoviklo Tringa nebularia x 3 1,38 1,7 0,7 2,34 Liro Tringa glareola x x x 5 0,54 4,5 2,8 2,42 Pikkulokki Larus minutus x x 1 1,58 * * * Kalatiira Sterna hirundo x x 1 0,42 * * * Leppälintu Phoenicurus phoenicurus x 4 0,12 2,0 0,8 0,24 Keltavästäräkki Motacilla flava VU x 7 0,13 10,0 8,6 1,30 Pohjansirkku Emberiza rustica VU 2 0,13 1,62 1,0 0,28 Suojelullisesti merkittävät lajit Kaikki lajit Suojelullinen asema ,8 28, ,4 53,4 42, EU:n lintudirektiivin lajit, EVA-lajit sekä UHEX-lajit Laulujoutsenpari havaittiin Leväsuon rimmillä. Rimmikolta löytyi myös parin pesäkumpu, mutta pesintää ei varmistettu. Pari saattoi olla pesimätön kihlapari. Teeriä havaittiin koko hankealueella. Laji pesii Leväsuon ympärysmetsissä ja lajilla on soidinpaikkoja Leväsuolla. Metso (Tetrao urogallus) havaittiin suon itäreunan ojikoilla. Alueen ojikoilta löytyi myös runsaasti metson jätöksiä. Pikkukuoveja pesii alueella minimissään viisi paria. Todellisuudessa pikkukuoveja pesinee Leväsuolla 1-2 paria enemmän. Herkästi varoittelevan ja liikkuvan lajin tarkkaa todellista parimäärää on linjalaskennassa usein vaikeaa määrittää. Leväsuon ainoat kuoviparit pesivät suon keskiosissa. Valkovikloja ja liroja havaittiin etelä- ja keskiosien rimmikoiden tuntumasta. Valkovikloja pesii alueella minimissään kaksi paria. Pikkulokki ja kalatiira (Sterna hirundo) havaittiin alueella ruokailevina, eivätkä lajit kuulu Leväsuon pesimälajistoon. Keltavästäräkkien reviirit sijaitsivat suon reunamilla ja keskiosan rimmikoiden tuntumassa.

11 3.2.4 Luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n lintulajit sekä uhanalaiset päiväpetolinnut 16WWE Pesimäajan linjalaskennassa ei havaittu luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n lintulajeja, eikä uhanalaisia päiväpetolintuja. Hankealueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten päiväpetolintujen pesäreviirejä (Metsähallitus, Tuomo Ollila ) Pesimälinnuston suojelupistearvo Leväsuon linnuston suojelupistearvo oli 42,2 eli 13,7 / km 2. Suojelullisen aseman omaavien lajien osuus suojelupisteistä oli 67 % (28,4 pistettä). Eniten alueen suojelupistearvoa nostaa metson (20 %), teeren (11 %) ja laulujoutsenen (8 %) esiintyminen alueella. Suojelupistearvon tulkintaan ei ole olemassa valmista mittaria. Tulkinnassa tulisi verrata arvoa muihin samankaltaisiin ja samankokoisiin alueisiin (Asanti ym. 2003). Saatavilla ei ollut vertailuaineistoa suojelupistearvon osalta. Leväsuon suojelupistearvo on kuitenkin selvästi keskimääräistä suota korkeampi. Myös alueen kokoon suhteutettuna suojelupistearvo vaikuttaa hieman keskimääräistä korkeammalta. Suoalueiden linnustollista arvoa voidaan suuntaa antavasti mitata myös soidensuojeluohjelman luokituksen mukaisesti. Soidensuojelun perusohjelman (Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma 1977) luokituksen mukaisia suolajeja hankealueella havaittiin 16 ja tämän mukaan Leväsuo on linnustoltaan maakunnallisesti arvokas suoalue (15-21 suolajia). Suolajien lukumäärään sisältyy ainoastaan linjalaskennoissa havaitut lajit. Leväsuon suolajien lukumäärään ei siten sisälly esimerkiksi alueella elävä riekko. On huomattava, että riekon esiintymistä Leväsuolla ei ole huomioitu myöskään alueen suojelupistearvossa. Riekon huomioiminen tuloksissa nostaisi alueen suojelupistearvoa. Leväsuolla on potentiaalisia pesimäympäristöjä mm. kapustarinnalle, jänkäkurpalle ja jopa suokukolle. 3.3 Linnustollisesti arvokkaimmat alueet Leväsuolla kahlaajien ja lokkilintujen reviirit keskittyvät valtaosin suon keski- ja eteläosien rimmikoille ja niiden läheisyyteen. Etenkin lirot ja valkoviklot tavoitettiin suon märemmistä osista. Pikkukuovien reviirit jakautuvat selkeämmin suon välipintaisille osille. Leväsuon pohjoisimmassa osassa ei kahlaajia tavattu. Suon varpuslintujen reviirit painottuivat jonkin verran suon eteläosiin. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet on esitetty liitteessä Linnuston kannalta huomioitavat suojelualueet ja aluerajaukset Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2010) mukaan Leväsuon selvitysalueella ei sijaitse Natura alueverkostoon kuuluvia kohteita, suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lähin suojelualue on suon koillispuolella noin 3,6 km päässä sijaitseva Sammakkolammen metsä Natura alue (FI ). Kyseisellä Natura alueella sijaitsee myös Sammakkolehdon yksityinen suojelualue (YSA117833) ja Sammakkolammen metsän vanhojen metsien suojeluohjelma-alue (AMO110540). Noin 4,5 km selvitysalueesta koilliseen sijaitsee Kärsämäenjärvien Natura-alue (FI ), jolla sijaitsee myös Kärsämäenjärvien luonnonhoitometsä (SSO110359) ja Kärsämäenjärvien soidensuojelualue (SSA110093). Leväsuon länsipuolella noin 4,5 km etäisyydellä sijaitsee Haudannevan Natura-alue (FI ). Suojelualueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010) Leväsuo on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan

12 16WWE suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet. Leväsuo ei kuulu kansallisesti (FINIBA) tai kansainvälisesti (IBA) arvokkaisiin lintualueisiin (BirdLife Suomi ry 2010). 3.5 Pesimälinnuston muutokset Leväsuon pesimälinnustoa on selvitetty vuonna 2009 (Pöyry Environment Oy). Vuoden 2009 selvityksessä käytettiin niin ikään linjalaskentaa. Laskentalinjan pituudeksi on ilmoitettu n. 4 km. Vuosien välillä alueen lajisto on pysynyt hyvin pitkälle samana, mutta alueen parimäärät ovat nousseet jonkin verran. Vuoden 2009 laskennassa havaittiin 32 lajia ja 49 lintuparia (liite 6). Suurin ero vuoden 2010 laskentatuloksiin verrattuna aiemmissa tuloksissa on metsälajien vähäisyys. Vuoden 2009 laskennassa päähuomio kiinnitettiin Leväsuon pääaltaan linnustoon ja vähemmässä määrin ympäröivillä alueilla havaittuun lajistoon. Vuoden 2009 selvityksen yhteydessä suolajeja havaittiin alueella kuutta eri lajia ja yhteensä 11 paria, kun vuonna 2010 vastaavat havaintomäärät olivat viisi lajia ja 26 paria. Lisäksi heinäkuussa 2009 alueella todettiin suopöllön (Asio flammeus) pesintä ja mm. kapustarintapari. Jos jätetään huomioimatta alueen metsälinnusto, ovat merkittävimmät muutokset Leväsuon linnustossa tapahtuneet kahlaajien ja suolajien kohdalla. Kun vuonna 2009 kahlaajalajien yhteisparimäärä alueella oli 8 paria, oli se vuonna 2010 peräti 22 paria. Selvimmin alueella olivat runsastuneet liro, pikkukuovi ja töyhtöhyyppä. Valkoviklon todellinen runsastuminen alueella lienee kuitenkin vain yksi uusi pesivä pari. Alueen lokkimäärissä ei sen sijaan ole tapahtunut juurikaan muutosta. Suolajeista niittykirvisen ja keltavästäräkin runsastuminen on todellista, parimäärien kasvettua noin kolmikertaisiksi edellisvuodesta. Vuoden 2009 selvityksen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia suojelupistearvon osalta tämän selvityksen tulosten kanssa, johtuen selvitysaluerajauksen erilaisuudesta. Vuoden 2009 selvitysalueen pinta-ala oli 166 ha. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Leväsuon kevätmuutonaikainen ja pesimäaikainen lajisto ja parimäärät selvitettiin keväällä ja kesällä 2010 suoritetuissa piste- ja linjalaskennoissa. Kevätmuutonaikaista tarkkailua Leväsuolla tehtiin kahtena päivänä toukokuussa. Havaintopäivien välillä todettiin tuloksissa selvä ero niin lintujen laji- kuin yksilömäärissäkin. Leväsuolla tavattiin pääasiassa alueella pesivän linnuston lisäksi vähäisiä määriä muuttavia vesilintuja sekä pieniä kahlaajaparvia. Leväsuolla tavattiin kolme alueellisesti uhanalaista, listan C lajia (Asanti ym. 2003). Leväsuo on luokiteltavissa muutonaikaiselta merkitykseltään maakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Leväsuon pesimälinnustolaskennassa havaittiin 37 lajia, joista suolajeja oli 5. Inventointialueen linnusto koostuu pääasiassa metsien varpuslinnuista, havumetsälajeista ja suolajeista. Alueella pesii mm. 7 kahlaajalajia, pieni lokkikolonia, teeri, riekko, ja metso. Lisäksi Leväsuon linnustoon kuuluu mm. laulujoutsen. Linnuston jakautuminen alueella on kuitenkin epätasaista, painottuen Leväsuon pääaltaan etelä- ja keskiosiin. Suojelullisesti huomattavista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja alueella pesii 6 lajia ja Suomen erityisvastuulajeja 10 lajia. Selvitysalueen linnuston suojelupistearvo on 42,2 eli 13,7 / km 2. Linnustollisesti arvokkaimmat osat hankealueella sijaitsevat Leväsuon pääaltaan keski- ja eteläosissa. Leväsuon pesimäaikaisen linnuston suojelupistearvo on noussut vuodesta Alueella ovat selvimmin runsastuneet kahlaajat ja soiden varpuslinnut.

13 16WWE VIITTEET Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos., Osara, M., Ylimaunu, J. ja Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristö 596. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. BirdLife Suomi ry. 2010: Suomen kansallisesti arvokkaat lintualueet (FINIBA). wwwdokumentti. Selauspäivämäärä Koskimies, P. & Väisänen, R. A Linnustoseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Helsinki. Pöyry Environment Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi. Rajasärkkä, A. & Virolainen, E Satatuhatta maalintuparia Pohjois-Pohjanmaan suojelusoilla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys r.y. Aureola, No Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. - Otavan kirjapaino, Keuruu.

14

15 Kartta-aineiston lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta

16 Tilaaja Työn nimi Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys Sisältö Laskentapisteet ja laskentalinja Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 2

17 Linnustollisesti keskeinen alue Tilaaja Työn nimi Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys Sisältö Linnustollisesti keskeiset alueet Pöyry Finland Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Pvm Mittakaava 1: N:o Liite 3

18 Liite 4 Leväsuon muutontarkkailuissa 6.5. ja havaitut lajit ja yksilömäärät. EU viittaa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitukseen (Rassi, ym. 2010), EVA erityisvastuulajeihin, LsL luonnonsuojelulain lajeihin ja Al. uh. Alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Alleviivatut lajit ovat suolajeja (Väisänen ym mukaan). LC = elinvoimainen, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen. Suojelullinen asema Havaittu yksilömäärä Havaittu yksilömäärä Yhteensä Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA LsL Al.Uh Laulujoutsen Cygnus cygnus x x Tavi Anas crecca x 3 3 Teeri Tetrao tetrix x NT x Kurki Grus grus x 2 2 Kapustarinta Pluvialis apricaria x Suokukko Philomachus pugnax x EN 4 4 Pikkukuovi Numenius phaeopus x x Kuovi Numenius arquata x 1 1 Mustaviklo Tringa erythropus x 2 2 Valkoviklo Tringa nebularia x Liro Tringa glareola x x x Pikkulokki Larus minutus x x 8 8 Naurulokki Larus ridibindus NT x 2 2 Keltavästäräkki Motacilla flava VU x Isolepinkäinen Lanius excubitor LC x 1 1 Jouhisorsa Anas acuta VU 1 1 Riekko Lagopus lagopus NT 4 4 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Taivaanvuohi Gallinago gallinago 3 3 Metsäviklo Tringa ochropus 3 3 Kalalokki Larus canus Harmaalokki Larus argentatus 1 1 Sepelkyyhky Columba palumbus 2 2 Käki Cuculus canorus LC 2 2 Kiuru Alauda arvensis 2 2 Haarapääsky Hirundo rustica 3 3 Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis Västäräkki Motacilla alba Pensastasku Saxicola rubetra LC 1 1 Räkättirastas Turdus pilaris Kulorastas Turdus viscivorus 1 1 Närhi Garrulus glandarius 1 1 Varis Corvus corone Korppi Corvus corax Pohjansirkku Emberiza rustica VU Pajusirkku Emberiza schoeniclus Suojelullisesti merkittävät lajit Kaikki lajit

19 Liite 5 Leväsuon pesimälinnustolaskennassa (linjalaskennassa) havaitut lajit, lajien suojelullinen asema, havaittu parimäärä, lajin suojelupistearvo (Asanti ym. 2003), muunnettu parimäärä, minimi- ja maksimiparimäärät, tiheys ja suojelupisteet. EU viittaa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, UH kansalliseen uhanalaisluokitukseen (Rassi, ym. 2010), EVA erityisvastuulajeihin ja Al. uh. alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Alleviivatut lajit ovat suolajeja (Väisänen ym mukaan). LC = elinvoimainen, NT = silmälläpidettävä, VU = vaaranunut. * = laji ei pesi hankealueella, ** = lajiryhmälle ei ole määrätty suojelupistearvoa. Havaittu parimäärä, yhteensä Suojelupistearvo Muunnettu parimäärä min max Tiheys (paria/k m2) Suojelupisteet Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA Al.Uh Laulujoutsen Cygnus cygnus x x 1 5,00 0, ,3 3,22 Teeri Tetrao tetrix x NT x 5 0,90 5, ,5 4,80 Metso Tetrao urogallus x NT x 1 1,75 4, ,1 8,48 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 4 0,92 3, ,8 3,02 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 0,40 1, ,3 0,41 Pikkukuovi Numenius phaeopus x x 5 1,04 3, ,6 3,16 Kuovi Numenius arquata x 2 1,74 1, ,4 2,17 Valkoviklo Tringa nebularia x 3 1,38 1, ,7 2,34 Metsäviklo Tringa ochropus 2 0,38 2, ,9 0,77 Liro Tringa glareola x x x 5 0,54 4, ,8 2,42 Pikkulokki Larus minutus x x 1 1,58 * 0 0 * * Kalalokki Larus canus 6 0,52 2, ,0 1,18 Harmaalokki Larus argentatus 1 0,60 0, ,2 0,39 Kalatiira Sterna hirundo x x 1 0,42 * 0 0 * * Sepelkyyhky Columba palumbus 2 0,27 1, ,5 0,38 Käki Cuculus canorus LC 2 2,00 0, ,2 1,48 Metsäkirvinen Anthus trivialis 9 0,07 2, ,1 0,17 Niittykirvinen Anthus pratensis 6 0,13 7, ,0 1,00 Keltavästäräkki Motacilla flava VU x 7 0,13 10, ,6 1,30 Punarinta Erithacus rubecula 10 0,12 2, ,5 0,35 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus x 4 0,12 2, ,8 0,24 Pensastasku Saxicola rubetra LC 3 0,36 5, ,3 1,83 Mustarastas Turdus merula 1 0,20 1, ,7 0,36 Räkättirastas Turdus pilaris 4 0,10 2, ,0 0,22 Laulurastas Turdus philomelos 4 0,18 2, ,9 0,36 Pajulintu Phylloscopus trochilus 37 0,05 4, ,5 0,21 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 0,06 1, ,8 0,12 Kirjosieppo Fidecula hypoleuca 2 0,11 1, ,8 0,21 Hömötiainen Parus montanus 1 0,10 1, ,8 0,19 Töyhtötiainen Parus cristatus 1 0,11 1, ,8 0,21 Talitiainen Parus major 1 0,13 1, ,8 0,24 Naakka Corvus monedula 1 0,48 * 2 2 * * Varis Corvus corone 1 0,27 0, ,3 0,23 Peippo Fringilla coelebs 31 0,07 4, ,6 0,30 Vihervarpunen Carduelis spinus 8 0,06 2, ,1 0,14 Käpylintulaji Loxia sp. 3 ** 1, ,7 ** Pohjansirkku Emberiza rustica VU 2 0,13 1, ,28 Suojelullisesti merkittävät lajit Kaikki lajit Suojelullinen asema , ,3 28, , ,4 42,16

20 Liite 6 Leväsuon vuosien 2009 ja 2010 pesimäaikaisten linjalaskentojen vertailutaulukko. Leväsuon vuoden 2009 laskennassa linjan pituudeksi on ilmoitettu n. 4 km (Pöyry Environment Oy 2009). Vuoden 2010 laskennassa laskentalinjan pituus oli 5,8 km Havaittu parimäärä, yhteensä Havaittu parimäärä, yhteensä Laji Tieteellinen nimi EU UH EVA Al.Uh Laulujoutsen Cygnus cygnus x x 1 Riekko Lagopus lagopus NT 2 Teeri Tetrao tetrix x NT x 2 5 Metso Tetrao urogallus x NT x 1 1 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 2 4 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 1 Pikkukuovi Numenius phaeopus x x 2 5 Kuovi Numenius arquata x 1 2 Valkoviklo Tringa nebularia x 1 3 Metsäviklo Tringa ochropus 2 Liro Tringa glareola x x x 1 5 Pikkulokki Larus minutus x x 1 Naurulokki Larus ridibindus NT x 1 Kalalokki Larus canus 7 6 Harmaalokki Larus argentatus 1 1 Kalatiira Sterna hirundo x x 1 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 2 Käki Cuculus canorus LC 1 2 Palokärki Dryocopus martius x 1 Käpytikka Dendrocopos major 1 Haarapääsky Hirundo rustica 1 Metsäkirvinen Anthus trivialis 2 9 Niittykirvinen Anthus pratensis 2 6 Keltavästäräkki Motacilla flava VU x 3 7 Västäräkki Motacilla alba 1 Punarinta Erithacus rubecula 10 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus x 1 4 Pensastasku Saxicola rubetra LC 1 3 Mustarastas Turdus merula 1 Räkättirastas Turdus pilaris 2 4 Laulurastas Turdus philomelos 1 4 Kulorastas Turdus viscivorus 1 Pajulintu Phylloscopus trochilus 1 37 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 1 Kirjosieppo Fidecula hypoleuca 2 Hömötiainen Parus montanus 1 Töyhtötiainen Parus cristatus 1 Talitiainen Parus major 1 Naakka Corvus monedula 1 Varis Corvus corone 1 Peippo Fringilla coelebs 2 31 Vihervarpunen Carduelis spinus 2 8 Käpylintulaji Loxia sp. 1 3 Pohjansirkku Emberiza rustica VU 1 2 Suojelullisesti merkittävät lajit Suojelullinen asema Kaikki lajit Lajeja yht Suojelullisen aseman lajeja 11 12