Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008"

Lauri Niemi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Seinäjoki

Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä

2 Johdanto Tämä linnustoselvitys liittyy Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry:n vesioikeudelliseen lupahakemukseen Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevan Juupajärven kunnostamiseksi (Liite 1, kartta). Hankkeessa on tarkoitus ruopata järveä alueen virkistyskäytön ja linnuston elinolosuhteiden parantamiseksi. Koska hankkeeseen sisältyy järven ruoppausta ja väliaikainen vedenpinnan laskeminen, Juupajärven nykyhetken lintulajiston selvittäminen oli tarpeellista. Tämän selvityksen laatimiseen osallistuivat Mika Yli-Petäys (FM, ymp. biol, selvityksen vastuuhenkilö), Jarmo Kujala (ins. amk) ja Mikko Alhainen (MMyo, riistanhoitotiede). Juupajärven ja sen lähialueen pesimäaikaista linnustoa selvitettiin maastokäynneillä 23.5., ja Menetelmät Juupajärven linnustoselvitykset aloitettiin Selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen linnustoa järven lisäksi järveä ympäröivillä suo- ja metsäalueilla. Kartoittajina toimivat Mika Yli- Petäys ja Jarmo Kujala. Kartoitus aloitettiin auringon nousun jälkeen noin klo 3:30 ja sitä jatkettiin noin kello 8:30 asti. Kartoitus tehtiin kiertämällä järveä vastapäivään sen rantojen mukaisesti. Havaintovälineinä käytettiin kiikareita. Kaikki lintujen kuulo- ja näköhavainnot merkittiin muistiin, siten, että havaintojen painopiste oli järvialueella. Merkittävien havaintojen koordinaatit merkittiin tämän lisäksi karttaan GPS-paikantimen avulla (Liite 1, kartta 1). Saman päivän illalla Jarmo Kujala havainnoi järvialueen sorsalintuja vielä iltalennon aikana järvialueen linnustoa selvitettiin kaukoputken avulla Juupajärven avovesialueella olevalta Savusensaarelta. Kaikki havaitut lajit ja niiden parimäärät merkittiin muistiin. Selvittäjänä toimi Mika Yli-Petäys Mikko Alhainen ja Jarmo Kujala selvittivät Juupajärvellä pesivien lintujen määriä kulkemalla suksien avulla järven umpeenkasvaneen alueen poikki. Tämän lisäksi havainnoitiin järven ympäristön peltoaukeiden lajistoa. Selvityksessä käytetyistä menetelmistä johtuen varsinaisen järven pesimälinnuston todettuja pari- ja yksilömääriä voidaan pitää suhteellisen luotettavina, mutta järven ympäristön lintuhavaintoja voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Vuoden 2008 aluksi kolea ja kuiva kevät ja myöhemmin viileä ja märkä alkukesä saattoivat näkyä vähäisinä havaittuina laji- ja yksilömäärinä. Tulokset antavat kuitenkin suhteellisen hyvän kokonaiskuvan Juupajärven linnuston nykytilasta. Tulokset Tehtyjen selvitysten perusteella Juupajärvellä ja sen ympäristössä pesii melko monipuolista linnustoa (Liite 2, lajilistat). Juupajärven ympäristön lintulajit ovat pääosin tyypillistä metsälajistoa. Järveä ympäröivissä suometsissä pesii useita pareja metsäkirvisiä, rastaita, tiaisia ja pajulintuja. Myös käki kuuluu alueen pesimälinnustoon. Merkittävin havainto alueella oli järven eteläosan metsäalueella pesinyt metsähanhi (Anser fabalis), joka on Juupajärvellä aivan levinneisyysalueensa etelärajoilla. Lisäksi Juupakylän pelloilla nähtiin ruokailemassa yhteensä 17 hanhen tokka. Havaintojen ajankohdan ja paikallisten ihmisten haastatteluiden perusteella kyse on alueella pesivistä linnuista. Metson pesinnästä saatiin lisäksi kaksi havaintoa, ja teeriä alueella on paljon.

Koska hankkeeseen sisältyy järven ruoppausta ja väliaikainen vedenpinnan laskeminen, Juupajärven nykyhetken lintulajiston selvittäminen oli tarpeellista.

3 Juupajärvellä on takavuosina ollut suurta merkitystä sorsien metsästysalueena. Tämän kartoituksen yhteydessä järvellä havaittiin kolme paria telkkiä (Bucephala clangula), kolme paria sinisorsia (Anas platyrhynchos), neljä tai viisi paria taveja (Anas crecca) ja yksi haapanapari (Anas penelope). Myös joutsen (Gygnus gygnus) pesii järvellä. Kahlaajalintujen määrät Juupajärvellä ovat ilmeisesti lisääntyneet umpeenkasvun edetessä. Kartoituksessa järvellä havaittiin kaksi paria isokuoveja (Numenius arquata), taivaanvuohi (Callinago callinago), kaksi paria töyhtöhyyppiä (Vanellus vanellus) ja liro (Tringa glareola). Valkoviklo (Tringa nebularia) vieraili alueella, mutta laji pesii todennäköisesti hieman kauempana lähialueella. Kurkia (Grus grus) järvellä pesi jopa kolme paria, joiden lisäksi järvellä havaittiin kaksi nuorta yksilöä. Edellä mainittujen lisäksi järvellä tavattiin saalistamassa kalalokkeja (Larus canus), tiira, joka oli todennäköisesti kalatiira, (Sterna sp.) ja hiirihaukka (Buteo buteo). Järven pajuttuneessa kaakkoisosassa pesii kymmenien yksilöiden ruokokerttusyhdyskunta (Acrocephalus schoenebaenus). Taulukko 1. Eri uhanalaisluokituksissa nimetyt Juupajärvellä havaitut lajit, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen. Kansainvälisen vastuulajin osuus koko maailman kannasta on vähintään 15 %. Suomen Alueellinen Lintudirektiivin Kansainväl. laji tieteellinen nimi uhanal. luokka uhanalaisuus I-liitteen laji vastuulaji laulujoutsen Gygnus gygnus * I metsähanhi Anser fabalis NT RT I haapana Anas penelope I tavi Anas crecca I telkkä Bucephala clangula III teeri Tetrao tetrix NT * I metso Tetrao urogallus NT * I kurki Grus grus * isokuovi Numenius arquata II liro Tringa glareola RT * valkoviklo Tringa nebularia I tiira Sterna sp. * (I) kalatiira käki Cuculus canorus NT Tulosten tarkastelu Verrattaessa Juupajärvellä kevätkesällä 2008 saatuja tuloksia järveltä aikaisempina vuosina saatuihin havaintoihin voidaan järven linnustossa todeta tapahtuneen muutoksia. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen mukaan (SsLY 1998) järvellä on useina aikaisempina vuosina pesinyt mm. reheviä vesiä suosiva mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), jota ei tässä selvityksessä havaittu. Pikku- ja naurulokit (Larus ridibundus ja L. minutus) ovat niin ikään useina vuosina muodostaneet kymmenien yksilöiden kolonioita, mutta ovat sittemmin hävinneet. Edellä mainittujen lajien häviämisen syystä ei ole täyttä varmuutta, mutta järven umpeenkasvun eteneminen on voinut helpottaa lintujen poikasia saalistavien pienpetojen, kuten minkin, pääsyä alueelle samalla kun avovesialue on pienentynyt. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan myös sorsalintukanta on vähentynyt voimakkaasti parhaimmista vuosista.

(Anas penelope). Myös joutsen (Gygnus gygnus) pesii järvellä. Kahlaajalintujen määrät Juupajärvellä ovat ilmeisesti lisääntyneet umpeenkasvun edetessä.

4 Kuva 1. Kurjet viihtyvät umpeenkasvaneella järvellä Useat lajit ovat myös hyötyneet järven umpeenkasvusta. Juupajärven kaakkoisosan ruokokerttusyhdyskunta on kehittynyt alueelle kasvaneeseen pajukkoon suhteellisen nopeasti. Sama ilmiö on havaittu monella muullakin rehevöityneellä lintujärvellä. Kurkia järvellä oleili yhteensä 8 yksilöä. Soistuva järvi tarjoaa lajille runsaasti sopivia pesimäpaikkoja ja ehtymättömän ravinnon lähteen; kaukoputkella kurjen havaittiin käyttävän ravinnokseen mm. töyhtöhyypän poikasia. Yhteenveto Juupajärven umpeenkasvu on muuttanut, ja osittain myös köyhdyttänyt hyvänä lintujärvenä tunnetun järvialueen pesimälinnustoa. Järvi ympäristöineen on yhä alueellisesti tärkeä ja monipuolinen vesilintujen muutto- ja pesimäalue. Mm. Suomessa silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen metsähanhi pesii järven ympäristössä. Pesivä kanta on yksi koko Suomen eteläisimmistä. Juupajärven kunnostushankkeessa toteutettavat ruoppaukset häiritsevät lintujen pesintää yhden kevätkauden aikana, mutta sen jälkeen linnuston elinolosuhteet paranevat; alueelle myöhemmin levinnyt lajisto ei tule kärsimään ruoppausten aiheuttamasta mosaiikkimaisuuden lisääntymisestä, mutta osa alueelta nyt hävinneiksi todetuista lajeista saattaa palata takaisin. Ruoppausten avulla järven merkitystä virkistyskäytölle, metsästykselle ja luonnonsuojelulle voidaankin kasvattaa huomattavasti. Mikäli nyt suunniteltu järven kunnostaminen jätetään toteuttamatta, tulee järven arvo lintuvetenä hiljalleen heikkenemään. Lähteet: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys, Linnustoselvitys Juupajärvestä. Liite 4. Peräseinäjoen kunnan hakemukseen Länsi-Suomen vesioikeudelle Juupajärven kunnostussuunnitelman toteuttamiseksi.

Kurkia järvellä oleili yhteensä 8 yksilöä. Soistuva järvi tarjoaa lajille runsaasti sopivia pesimäpaikkoja ja ehtymättömän ravinnon lähteen; kaukoputkella kurjen havaittiin käyttävän ravinnokseen mm.

5 Liitteet: Liite 1. Kartta Juupajärvestä ja tärkeimpien lajien havaintopisteet

6 Liite 2. Lajilistat Lajit koontilista Juupajärvi laji tieteellinen nimi pari/yksilömäärä laulujoutsen Gygnus gygnus 1 pari metsähanhi Anser fabalis 4 (17) haapana Anas penelope 1 n tavi Anas crecca 4-5 paria sinisorsa Anas platyrhynchos 3 paria telkkä Bucephala clangula 3 paria teeri Tetrao tetrix ääniä metso Tetrao urogallus 2 hautovaa naarasta hiirihaukka Buteo buteo 1 kurki Grus grus kolme paria pariutumatonta töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 2 paria taivaanvuohi Callinago callinago 1 pari isokuovi Numenius arquata 2 paria valkoviklo Tringa nebularia ääni liro Tringa glareola 1 pari kalalokki Larus canus 4 yksilöä kala- tai lapintiira Sterna sp. 1 yksilö sepelkyyhky Columba palumbus ääniä käki Cuculus canorus ä 5 metsäkirvinen Anthus trivialis 5 k punarinta Erithracus rubecula 1 k. punakylkirastas Turdus iliacus 3 k. ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus kymmeniä pajulintu Phylloscopus trochilus 7 k. kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 k. hömötiainen Parus montanus 1 yksilö talitiainen Parus major 2 yksilöä varis Corvus corone 1 peippo Fringilla coelebs 1 k.

paria telkkä Bucephala clangula 3 paria teeri Tetrao tetrix ääniä metso Tetrao urogallus 2 hautovaa naarasta hiirihaukka Buteo buteo 1 kurki Grus grus kolme paria + 2 8 pariutumatonta töyhtöhyyppä

Samankaltaiset tiedostot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla