Havaintoarkistokatsaus ja analyysi itäisen Lahden (entisen Nastolan) alueen linnustoarvoista yleiskaavatyötä varten

Transkriptio

1 Havaintoarkistokatsaus ja analyysi itäisen Lahden (entisen Nastolan) alueen linnustoarvoista yleiskaavatyötä varten koonnut Timo Metsänen Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry

2 Johdanto Lahden kaupungilla on meneillään itäisen Lahden yleiskaavatyö, johon pyydettiin Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (jatkossa PHLY:n) Tiira -lintutietopalvelun aineistojen avulla tehtyä tarkastelua maankäytönsuunnittelussa huomioitavien lintulajien esiintymäpaikoista sekä tunnetuista tärkeistä lintualueista. Työssä on lisäksi hyödynnetty olemassa olevia aineistoja, joihin kuuluvat FINIBA-alueet ja MAALIhankkeen luonnosaineistot sekä alueella retkeilevien lintuharrastajien haastattelutiedot. Tiira-lintutietopalvelun havainnot koostuvat ns. hajahavainnoista jotka eivät voi korvata varsinaisia linnustoselvityksiä, mutta useamman vuoden aineistoilla voidaan kuitenkin tunnistaa osa alueella sijaitsevista tärkeistä lintualueista. Tarkastelualue käsittää itäisen Lahden eli entisen Nastolan kunnan alueen. Tiira-aineiston tulkinnasta ja paikkatietojen tuottamisesta sekä kyselyistä harrastajille on PHLY:n puolesta vastannut Timo Metsänen. Aineisto, menetelmät ja epävarmuustekijät Työssä hyödynnettiin Tiira-lintutietopalveluun alkaen päivättyjä havaintoja. Niitä oli eri uhanalaisuusluokkiin luokitelluista lajeista yhteensä koko Lahden alueelta tehty havaintoa yksilöstä (tilanne ). Valtaosa havainnoista koskee muuttomatkallaan levähtäviä tai muuttolennossa havaittuja lintuja. Pesimälinnustohavaintoja, joissa on tarkka paikka ja havainnoijan tekemä reviiritulkinta on ilmoitettu loppujen lopuksi hyvin niukalti (muutamia satoja havaintoja). Aineistoa tarkasteltiin sekä Tiiran karttojen, että paikkatieto-ohjelman avulla, lajeittain ja kokonaisuutena. Karttatarkasteluin pyrittiin hahmottamaan mahdolliset uhanalaisten lajien keskittymät ja siten tunnistamaan tärkeimmät esiintymisalueet. Tiiran havainnot koostuvat pistemäisistä tiedoista. Havaintopiste on pakollinen tieto, mutta linnun paikka ei. Lisäksi järjestelmässä on mahdollisuus ilmoittaa havaintopaikan ja linnun paikan tarkkuus, mutta nämäkään tiedot eivät ole pakollisia. Yksittäisiin havaintoihin liittyy siis usein paikannuksen ilmoittamisesta johtuvaa epätarkkuutta. Aineiston laatua pesimäreviirien tulkinnassa heikentää myös se, että havainnot ovat tyypillisesti tehty kertaalleen (yhtenä päivänä) tietyssä paikassa. Muuttoaikoina tietyt lajit voivat soidintaa soveliaassa elinympäristössä, mutta myöhemmin jatkaa muuttoaan. Tietyn reviirin todentaminen vaatisi usein vähintään kaksi käyntiä paikalla, jolloin lintu havaitaan, muuten reviirin tulkinta on epävarmaa. Näistä seikoista johtuen päädyttiin tarkastelussa rajaamaan alueita helpoimmin tulkittavilla uhanalaisille tai muuten maankäytössä huomionarvoisille lajeille, kuten kaakkurille ja törmäpääskylle. Pistemäistä aineistoa on oikeastaan käytettävissä vain petolintujen pesimäpaikoilta, jotka ovat usein pysyvämpi kuin muiden (pikku)lintujen reviirit. Alla avataan toimitettua paikkatietoainestoa lajeittain ja esitetään karttamuodossa tunnistetut tärkeät lintualueet sekä potentiaalisesti tärkeät lintualueet, joilta ei kuitenkaan ollut niin paljon (jos yhtään) havaintoaineistoa alueen tärkeyden tai tarkan rajaamisen tekemiseksi. Pesimälintulajisto Äärimmäisen uhanalaiset (CR) Äärimmäisen uhanalaiset lintulajit luotellaan alla. Mistään niistä ei ole pesintään viittaavia havaintoja Nastolan alueelta tarkasteluajanjaksolta. Potentiaalisin pesimälaji listalta on heinäkurppa, jonka voisi tavata esimerkiksi Sammalsillansuon kaltaisilta laidun- ja (kesanto)peltoalueilta. Kuningaskalastajasta on vanhoja havaintoja muun muassa Härhön- ja Immilänjoilta, allihaahkasta yksi talvihavainto Kukkasjoelta. Kiljuhanhi Anser erythropus Allihaahka (talvehtijat) Polysticta stelleri Haarahaukka Milvus migrans Kiljukotka Aquila clanga

3 Tunturihaukka Falco rusticolus Suokukko Calidris pugnax Rantakurvi Xenus cinereus Heinäkurppa Gallinago media Mustatiira Chlidonias niger Turturikyyhky Streptopelia turtur Tunturipöllö Bubo scandiacus Kuningaskalastaja Alcedo atthis Tunturikiuru Eremophila alpestris Kultasirkku Emberiza aureola Erittäin uhanalaiset (EN) Erittäin uhanalaisista lajeista tarkastelualueen pesimälajistoon kuuluvat tai todennäköisesti kuuluvista lajeista on alla esitetty lajikohtaiset huomiot. Jouhisorsa Anas acuta Heinätavi Anas querquedula Reviiriin viittaavia havaintoja Sammalsillansuolta ja Immilänjoelta. Punasotka Aythya ferina Pesimäaikaisia havaintoja Kymijärveltä ja Sylvöjärveltä. Tukkasotka Aythya fuligula Pesimäaikaisia havaintoja Sylvöjärveltä, ei varmistettuja pesintöjä. Lapasotka Aythya marila Pilkkasiipi Melanitta fusca Tukkakoskelo Mergus serrator Pesii ainakin seuraavilla järvillä: Arrajärvi, Oksjärvi, Salajärvi, Pikku-Kukkanen ja todennäköisesti myös Ruuhijärvellä, Iso-Kukkasella, Sylvöjärvellä, Kymijärvellä. Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Pesintään viittaavia havaintoja Pikku-Kukkaselta useana vuonna. Mehiläishaukka Pernis apivorus Ei tunnettuja pesäpaikkoja. Useampi reviirialue. Arosuohaukka Circus macrourus Niittysuohaukka Circus pygargus Piekana Buteo lagopus Pikkuhuitti Porzana parva

4 Nokikana Fulica atra Pesinyt Sylvöjärven eteläpäässä ja Arrajärvellä (Soilahti, Arrastienlahti, Karjusaari). Reviiriin viittaavia havaintoja myös Kymijärveltä. Mustapyrstökuiri Limosa limosa Karikukko Arenaria interpres Lapinsirri Calidris temminckii Etelänsuosirri Calidris alpina schinzii Merisirri Calidris maritima Pikkusirri Calidris minuta Riskilä Cepphus grylle Etelänkiisla Uria aalge Pikkutiira Sternula albifrons Selkälokki Larus fuscus Pesii Oksjärvellä ja esiintyy myös Salajärvellä, Ruuhijärvellä, Arrajärvellä, Sylvöjärvellä, Kymijärvellä joilla voi myös pesiä. Turkinkyyhky Streptopelia decaocto Ei säännöllisiä reviirejä. Havaintoja Villähde-Orrilanmäki-Haravakylä alueella. Huuhkaja Bubo bubo Ei tunnettuja tarkkoja pesäpaikkoja. Useampi huutelupaikka ja reviirialue kuitenkin tiedossa. Räystäspääsky Delichon urbicum Kulttuurisidonnainen laji. Vuoden 2015 valtakunnallisena projektilajina, jolloin Nastolasta ei löytynyt maakunnallisesti merkittäviä kolonioita. Niitä voi kuitenkin olla, esim. maatilojen yhteydessä tai teollisuusalueilla. Näitä on kuitenkin hankala suojella kaavoituksella. Suurimmat tunnetut koloniat Pajulahden urheiluopistolla ja Mannakodilla, joissa useita pareja. Sitruunavästäräkki Motacilla citreola Sepelrastas Turdus torquatus Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus

5 Nykyään ei säännöllisiä reviirejä tunneta. Sammalsillansuon ja Sylvöjärven eteläosasta on kuitenkin muutama reviiriin viittaava havainto. Vuorihemppo Carduelis flavirostris Pulmunen Plectrophenax nivalis Peltosirkku Emberiza hortulana Katoamassa. Ainoa vielä säännöllinen esiintymisalue on Arola-Kottero seudulla. Sisältyy MAALI-rajaukseen. Yksittäisiä havaintoja muualtakin. Vaarantuneet (VU) Metsähanhi Anser fabalis. Ristisorsa Tadorna tadorna Haapana Anas penelope Esiintyy vielä usealla paikalla (tärkeimmät alleviivattu): Kymijärvi, Sylvöjärvi, Pikku-Kukkanen, Hessu, Kärkjärvi, Hirvilammi, Vähä-Kalaton, Siestajainen, Kivijärvi, Salajärvi, Ruuhijärvi Haahka Somateria mollissima Isokoskelo Mergus merganser Esiintyy vielä usealla paikalla: Luhtaanjoki, Salajärvi, Kymijärvi, Ruuhijärvi, Oksjärvi, Sylvöjärvi, Iso-Kukkanen, Salajoki, Pikku-Kukkanen, Immilänjoki. Viiriäinen Coturnix coturnix Epäsäännöllinen vierailija. Havaittu Pensuolla, Savisteessa, Hokkarassa, Kotterossa ja Toivonojalla. Riekko Lagopus lagopus Merikotka Haliaeetus albicilla Sinisuohaukka Circus cyaneus Saattaa pesiä hyvinä myyrävuosina. Kesäaikaisia havaintoja mm. Pensuo, Hokkara ja Kottero. Hiirihaukka Buteo buteo Kaksi tunnettua pesäpaikkaa (Notko). Muut havainnot pesintään viittaavia, niitä useita eri puolilta. Maakotka Aquila chrysaetos Muuttohaukka Falco peregrinus Liejukana Gallinula chloropus Keräkurmitsa Charadrius morinellus

6 Vesipääsky Phalaropus lobatus Lampiviklo Tringa stagnatilis Punajalkaviklo Tringa totanus Taivaanvuohi Gallinago gallinago Yksittäisiä reviirejä vielä monin paikoin. Säännöllinen reviirikeskittymä ainakin Sammalsillansuolla. Naurulokki Larus ridibundus Ainoa yhdyskunta Kymijärvellä (Lammassaari) nykytilanne epäselvä? Tervapääsky Apus apus Pesii pääasiassa rakennuksissa. Pajulahden urheiluopistolla yhdyskunta. Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Tunnettuja reviirialueita: Villähde-Kymijärvi-Haikkarinniemi (FINIBA), Pikku-Kukkanen- Karhusilta seutu (rajausta voisi tiedustella Metsähallitukselta), Sammalsillansuo (?). Kangaskiuru Lullula arborea Tärkein ja säännöllisin alue Arolan hiekkakuopilla (eteläinen kuoppa rajattu törmäpääskyalueena, pohjoinen toiminnassa oleva alue). Törmäpääsky Riparia riparia Kolme esiintymää, kaikki rajattu paikkatiedoksi. Lapinkirvinen Anthus cervinus Virtavästäräkki Motacilla cinerea Yksi pesintäaikainen havainto Immilänjoelta. Koskikara Cinclus cinclus Pesinyt varmistetusti kaksi kertaa Immilänjoella. Pikkukultarinta Iduna caligata Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus Yhtenä vuonna reviiri Arrajärven Karjusaaressa (sisältyy FINIBA-rajaukseen). Kirjokerttu Sylvia nisoria Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Viiksitimali Panurus biarmicus Töyhtötiainen Lophophanes cristatus Liian yleinen ja tasaisesti esiintyvä laji huomioitavaksi yleiskaavatasolla. Hömötiainen Poecile montanus Liian yleinen ja tasaisesti esiintyvä laji huomioitavaksi yleiskaavatasolla.

7 Pähkinänakkeli Sitta europaea Varpunen Passer domesticus Kulttuurisidonnainen laji, joka vaikea huomioida yleiskaavatasolla. Viherpeippo Carduelis chloris Liian yleinen ja tasaisesti esiintyvä laji huomioitavaksi yleiskaavatasolla. Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Liian yleinen ja tasaisesti esiintyvä laji huomioitavaksi yleiskaavatasolla. Pajusirkku Emberiza schoeniclus Liian yleinen ja tasaisesti esiintyvä laji huomioitavaksi yleiskaavatasolla koska keskittymistä ei riittävästi tietoa. Johtopäätökset ja suositukset Aineiston perusteella saatiin kohtalaisen hyvin selville muutamien uhanalaisten lajien esiintymispaikat. Näitä lajeja ovat ainakin kaakkuri, törmäpääsky ja valkoselkätikka sekä naurulokki. Hajanaisempia tietoja on isoista päiväpetolinnuista ja pöllöistä sekä vesilinnuista. Eniten pesimälinnustotietoa tarvittaisiin järvien lajistosta, joista on kyllä hajahavaintoja, mutta yleensä tarkat pesimäpaikat ja parimäärätiedot ovat puutteellisia alueiden arvottamiseksi ja rajaamiseksi. Samoin petolintujen esiintymisestä on vahvoja viitteitä muun muassa soidintavien lintujen muodossa, mutta tarkat pesäpaikat eivät ole tiedossa. Myös metsojen soidinpaikat ovat pitkälti tuntemattomia. Haastattelutietojen ja ilmakuvatulkintojen perusteella rajattiin myös muutama potentiaalinen lintualue, joiden pesimälinnustoarvoa ei tunneta. Mikäli yleiskaavalla (tai myöhemmin asemakaavoituksella) osoitetaan muuttuvaa maankäyttöä järvien rannoille tai petolintujen reviireille, on näillä alueilla suositeltavaa teettää pesimälinnustoselvitykset. Metsien uhanalaisen lajiston taantumista voidaan hidastaa siirtymällä FSC-sertifiointiin kaupungin metsissä ja säilyttää yhtenäiset metsäalueet yhtenäisinä. Myös vanhojen metsien suojelu auttaisi uhanalaistuvia metsälajeja. Tarkastelun sivutuotteena havaittiin, että joillain alueilla saattaa olla merkitystä myös muutonaikaisina kerääntymisalueina ja talvehtimisalueina (erityisesti koskikara). Kerääntymisalueiden osalta toistettu analyysi levähtävillä linnuilla voisi nostaa joitain alueita tietoon. Tunnetut tärkeät lintualueet on suositeltavaa huomioida maankäytönsuunnittelussa asianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Potentiaalisilta alueilta tarvittaisiin lisätietoja, niiden arvottamiseksi ja rajaamiseksi. Nyt tuotettua paikkatietoa voidaan käyttää suunnittelutyössä, mutta tarkkojen pesäpaikkojen ja pienialaisten kohteiden suojeluperustelajien julkaisemisessa on syytä olla erittäin varovainen ja jopa pidättyä niistä (erityisesti petolinnut ja kaakkuri). Liitteet: Sähköinen paikkatietoaineisto ja kartta lintualueista.

8