Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys

Transkriptio

1 Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Yleiskaava-alueen linnustoselvityksen on laatinut Raimo Laurila Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta vuosina 0 ja 0. Alueen laajuudesta, noin 700 ha, johtuen suuremmille metsäalueille tehtiin kartoituslaskennat ja peltoalueet laskettiin pistelaskentana. Laskentatietoja on täydennetty Tiira-havaintojärjestelmän sekä alueella asuvien ja retkeilevien lintuharrastajien havainnoilla. Keskustan yleiskaava-alueen rajaus on jonkin verran muuttunut verrattuna linnustoselvitysalueeseen, muutokset eivät kuitenkaan ole merkittäviä eivätkä anna aihetta lisäselvityksiin. Suunnittelualueeseen kuuluu 7 km pensastoista ja puustoista Kyrönjokivartta, joka on linnustollisesti arvokasta aluetta. Kuva Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. 8

2 Kartoituslaskennoissa metsäalueet jaettiin viiteen osa-alueeseen:. Oksimäki - Tuohistonmäki - Etelä-Pohjanmaan opisto. Kyrönjoki. Kuullaanmäki - Kalliosalo - Uitonkylä - Napustanmäki. Välimäki. Laskunmäki Osa-alue. Oksimäki-Tuohistonmäki-Etelä-Pohjanmaan opisto 8

3 Oksimäen ja Karrapörrinmäen kuusikkoiset korpimetsät ovat linnustollisesti arvokkaita alueita. Pesimälajeja tavattiin 0. Suojelullisesti huomionarvoiset lintulajit on korostettu keltaisella taustalla. lintulaji parimäärä lintulaji parimäärä. pajulintu. peippo. räkättirastas. keltasirkku. metsäkirvinen. punakylkirastas 7. kirjosieppo 8. talitiainen 9. punarinta 0. sepelkyyhky. harmaasieppo. lehtokerttu. mustarastas. pikkuvarpunen. viherpeippo. haarapääsky 7. hernekerttu 8. fasaani 9. harakka 0. käki sinitiainen. tiltaltti. varis. varpunen. viherpeippo. leppälintu 7. mustapääkerttu 8. naakka 9. rautiainen 0. räystäspääsky. västäräkki. hömötiainen. kottarainen. käpytikka. laulurastas. lehtokurppa 7. metsäviklo 8. punatulkku 9. ruokokerttunen 0. satakieli Osa-alue. Kyrönjoki ranta-alueineen 8

4 Kyrönjoen alue on linnustollisesti arvokas alue. Erityisen merkittäviä alueita ovat Yli-Kokon ja Hannukselan paisuntaniittyjen ja luhtien rehevät rantapensaikot. Pesimälajeja tavattiin. Suojelullisesti huomionarvoiset lintulajit on korostettu keltaisella taustalla. lintulaji parimäärä lintulaji parimäärä. ruokokerttunen. pajulintu. lehtokerttu. peippo. räkättirastas. naakka 7. punavarpunen 8. fasaani 9. talitiainen 0. haarapääsky. viherpeippo. keltasirkku. kirjosieppo. sepelkyyhky. harakka. leppälintu 7. pensaskerttu 8. punakylkirastas 9. harmaasieppo 0. sinitiainen. viitakerttunen. västäräkki hernekerttu. kiuru. satakieli. sinisorsa 7. telkkä 8. varpunen 9. pajusirkku 0. kottarainen. pikkuvarpunen. punarinta. rantasipi. räystäspääsky. tervapääsky. vihervarpunen 7. kalatiira 8. kuovi 9. mustapääkerttu 0. mustarastas. tavi. tiltaltti. varis Osa-alue. Kullaanmäki-Kalliosalo-Uitonkylä-Napustanmäki 8

5 Tuoresluoman varsi on linnustollisesti arvokasta aluetta ja Napustanmäen pururatojen kalliomänniköissä esiintyy erityyppistä metsälajistoa. Pesimälajeja tavattiin. Suojelullisesti huomionarvoiset lintulajit on korostettu keltaisella. lintulaji parimäärä lintulaji parimäärä. peippo. pajulintu. keltasirkku. räkättirastas. talitiainen. metsäkirvinen 7. sepelkyyhky 8. viherpeippo 9. vihervarpunen 0. kirjosieppo. naakka. pikkuvarpunen. punarinta. harakka. harmaasieppo. punakylkirastas 7. varpunen 8. leppälintu 9. sinitiainen 0. fasaani. haarapääsky. hernekerttu. hippiäinen. töyhtötiainen. varis. laulurastas lehtokerttu 8. pensaskerttu 9. käki 0. mustarastas. ruokokerttunen. tiltaltti. västäräkki. hömötiainen. käpytikka. räystäspääsky 7. kottarainen 8. käpylintulaji 9. närhi 0. punatulkku. pyy. rautiainen. sirittäjä. lehtokurppa. luhtakerttunen. metso 7. metsäviklo 8. pajusirkku 9. palokärki 0. rantasipi. teeri Osa-alue. Välimäen alue 8

6 Välimäen louhoksen länsipuolinen puronvarsikorpi ja Luhtalanmäen pellonreunahaavikko ovat linnustollisesti arvokkaita alueita. Pesimälajeja tavattiin 8. Suojelullisesti huomionarvoiset lintulajit on korostettu keltaisella. lintulaji parimäärä lintulaji parimäärä. pajulintu. peippo. metsäkirvinen. keltasirkku. harmaasieppo. räkättirastas 7. punarinta 8. talitiainen 9. käki 0. laulurastas. punakylkirastas. sepelkyyhky. törmäpääsky. haarapääsky. kirjosieppo. lehtokerttu 7. leppälintu 8. mustarastas 9. viherpeippo 0. hernekerttu. hömötiainen. käpytikka. lehtokurppa. teeri tiltaltti. varis 7. harakka 8. hippiäinen 9. käpylintulaji 0. punavarpunen. sinitiainen. töyhtötiainen. vihervarpunen. hemppo. kivitasku. korppi 7. kottarainen 8. metso 9. mustapääkerttu 0. närhi. palokärki. pensaskerttu. pensastasku. pikkutylli. rautiainen. ruisrääkkä 7. sirittäjä 8. västäräkki Osa-alue. Laskunmäen ympäristö 87

7 Laskunmäen ympäristö, Haavistonneva ja Hautapakan kuusikko ovat linnustollisesti arvokkaita alueita. Pesimälajeja tavattiin 0. Suojelullisesti huomionarvoiset lintulajit on korostettu keltaisella. lintulaji parimäärä lintulaji parimäärä. peippo. pajulintu. metsäkirvinen. keltasirkku. talitiainen. laulurastas 7. leppälintu 8. punarinta 9. hernekerttu 0. käki. tiltaltti. käpytikka. lehtokurppa. sepelkyyhky. sinitiainen. harmaasieppo 7. punakylkirastas 8. kulorastas 9. kurki 0. metso metsäviklo. mustarastas. hippiäinen. kirjosieppo. närhi. punatulkku 7. taivaanvuohi 8. teeri 9. töyhtötiainen 0. varis. vihervarpunen. kivitasku. korppi. palokärki. peltosirkku. pensastasku 7. rautiainen 8. sirittäjä 9. tilhi 0. urpiainen Suunnittelualueen suojelullisesti huomionarvoisten lintulajien luokitus: DIR EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit EU:n lintudirektiivin 79/09/ETY mukaan jäsenvaltioiden on turvattava liitteen I lintulajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Mainittujen lintulajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. Pesivänä havaitut lintulajit Bonasia bonasia Lyrurus tetrix Tetrao urogallus Crex crex Grus grus Sterna hirundo Bubo bubo Asio flammeus Dryocopus martius Emberiza hortulana pyy teeri metso ruisrääkkä kurki kalatiira huuhkaja suopöllö palokärki peltosirkku Muut alueella havaitut lintulajit Cygnus Cygnus Branta leucopsis Podiceps auritus Haliaeetus albicilla Circus aeruginosus Circus cyaneus Falco columbarius Pluvialis apricaria Philomachus pugnax Phalaropus lobatus Tringa clareola Larus minutus Surnia ulula Picus canus Picoides tridactylus Luscinia svecica laulujoutsen valkoposkihanhi mustakurkku-uikku merikotka ruskosuohaukka sinisuohaukka ampuhaukka kapustarinta suokukko vesipääsky liro pikkulokki hiiripöllö harmaapäätikka pohjantikka sinirinta 88

8 UHEX Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Suomen eliölajiston uhanalaisuus arvioidaan kymmenen vuoden välein, viimeisin arviointi on vuodelta 0. Arvioinnin tuloksena julkaistaan Suomen lajien punainen lista, jossa luetellaan kaikki hävinneet, uhanalaiset, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit. CR ÄÄRIMMÄISEN UHANALAINEN Lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. Pesivänä havaitut lintulajit Muut alueella havaitut lintulajit Philomachus pugnax suokukko EN ERITTÄIN UHANALAINEN Lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa. Pesivänä havaitut lintulajit Bubo bubo Delichon urbica Emberiza hortulana huuhkaja räystäspääsky peltosirkku Muut alueella havaitut lintulajit Aythya fuligula tukkasotka Podiceps auritus mustakurkku-uikku Calidris temminckii lapinsirri Larus fuscus selkälokki VU VAARANTUNUT Lajiin kohdistuu suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä. Pesivänä havaitut lintulajit Mergus merganser Buteo buteo Gallinago gallinago Apus apus Riparia riparia Parus cristatus Parus montanus Passer domesticus Carduelis chloris Pyrrhula pyrrhula Emberiza schoeniclus isokoskelo hiirihaukka taivaanvuohi tervapääsky törmäpääsky töyhtötiainen hömötiainen varpunen viherpeippo punatulkku pajusirkku Muut alueella havaitut lintulajit Anser fabalis metsähanhi Haliaeetus albicilla merikotka Circus cyaneus sinisuohaukka Lagopus lagopus riekko Phalaropus lobatus vesipääsky Larus ridibundus naurulokki NT SILMÄLLÄPIDETTÄVÄ Lajit eivät ole vielä uhanalaisia, mutta lajien pesimäkantojen vähenemisen vuoksi lajien esiintymistä tarkkaillaan. Pesivänä havaitut lintulajit Muut alueella havaitut lintulajit Charadrius dubius Numenius arquata Hirundo rustica Oenanthe oenanthe Carbodacus erytrinus pikkutylli kuovi haarapääsky kivitasku punavarpunen Charadrius hiaticula Tringa erythropus Tinga clareola Arthus pratensis Motacilla lava tylli mustaviklo liro niittykirvinen keltavästäräkki 89

9 AU AU Lajien alueellinen uhanalaisuus Suomen ympäristöhallinto on määritellyt alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Ilmajoki kuuluu alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa vyöhykkeeseen a keskiboreaalinen Pohjanmaa. RT UHANALAINEN ALUEELLISESTI Pesivänä havaitut lintulajit Tetrao urogallus Oenanthe oenanthe metso kivitasku Muut alueella havaitut lintulajit Charadrius hiaticula tylli Tringa erythropus mustaviklo Tringa clareola liro Motacilla flava keltavästäräkki EVA Suomen kansainväliset erityisvastuulajit Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja ovat ne lintulajit, joiden populaatiosta merkittävä osa elää tai lisääntyy Suomessa ja joiden seurannasta, tutkimuksesta ja suojelusta Suomella on kansainvälisellä tasolla erityinen vastuu. Suomen erityisvastuulajeja ovat erityisesti boreaalisten havumetsien, soiden, vähäravinteisten järvien sekä Itämeren ja suurten jokien rantojen lintulajit. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Erityisvastuulajeja on 8 lintulajia. Pesivänä havaitut lintulajit Anas crecca tavi Bucephala clangula telkkä Mercus merganser isokoskelo Lyrurus tetrix teeri Tetrao urogallus metso Crex crex ruisrääkkä Numenius arquata kuovi Actitis hypoleucos rantasipi Sterna hirundo kalatiira Bubo bubo huuhkaja Phoenicurus phoenicurus leppälintu Muut alueella havaitut lintulajit Cygnus cygnus laulujoutsen Anser fabalis metsähanhi Aythya fuligula tukkasotka Numenius phaeopus pikkukuovi Tringa erythropus mustaviklo Tringa nebularia valkoviklo Tringa glareola liro Larus miniatus pikkulokki Larus fuscus selkälokki Pinicola enucleator taviokuurna LSA Luonnonsuojelulain nojalla uhanalaiset lintulajit ja erityisesti suojeltavat lintulajit Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu 7 lintulajia. joista 8 lajia on määritelty erityisesti suojeltaviksi. Pesivänä havaitut lintulajit Buteo buteo Riparia riparia Oenanthe oenanthe Emberiza hortulana hiirihaukka törmäpääsky kivitasku peltosirkku Muut alueella havaitut lintulajit Podiceps auritus mustakurkku-uikku Circus cyaneus sinisuohaukka Calidris ferruginea lapinsirri Phalaropus lobatus vesipääsky Larus fuscus selkälokki Motacilla flava keltavästäräkki LSA 7 Luonnonsuojelulain 7 nojalla erityisesti suojeltavat lintulajit Luonnonsuojelulain 7 mukaan laji voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi, jos sen häviäminen on ilmeinen. Luonnonsuojeluasetuksessa luetelluista 7 lintulajista 8 lajia on määritelty erityisesti suojeltaviksi. Pesivänä havaitut lintulajit Muut alueella havaitut lintulajit Haliaeetus albicilla merikotka 90

10 Yleiskaava-alueen pesivien lintulajien suojeluluokitus Lintulaji DIR UHEX 0 AU EVA LSA uhanalainen. Tavi EVA. Telkkä EVA. Isokoskelo VU EVA. Pyy DIR. Teeri DIR EVA. Metso DIR RT EVA 7. Hiirihaukka VU uhanalainen 8. Ruisrääkkä DIR EVA 9. Kurki DIR 0. Pikkutylli NT. Kuovi NT EVA. Rantasipi EVA. Taivaanvuohi VU. Kalatiira DIR EVA. Huuhkaja DIR EN EVA. Suopöllö DIR 7. Tervapääsky VU 8. Palokärki DIR 9. Törmäpääsky VU uhanalainen 0. Haarapääsky NT. Räystäspääsky EN. Leppälintu EVA. Kivitasku NT RT uhanalainen. Töyhtötiainen VU. Hömötiainen VU. Varpunen VU 7. Viherpeippo VU 8. Punavarpunen NT 9. Punatulkku VU 0. Peltosirkku DIR EN uhanalainen. Pajusirkku VU 9

11 Yleiskaava-alueen muiden kuin pesivien lintulajien suojeluluokitus Lintulaji DIR UHE X 0 AU EVA LSA JA 7 Esiintyminen kaava-alueella. Laulujoutsen DIR EVA muutto, ravinnon hankinta. Metsähanhi VU EVA muutto. Valkoposkihanhi DIR muutto. Tukkasotka EN EVA havaittu, harvinainen. Riekko VU talvihavaintoja. Mustakurkku-uikku DIR EN uhanalainen havaittu, harvinainen 7. Merikotka DIR VU erittäin uhanalainen saalistaa 8. Ruskosuohaukka DIR muutto, saalistaa 9. Sinisuohaukka DIR VU uhanalainen saalistaa 0. Ampuhaukka DIR muutto, talvehtii. Kapustarinta DIR muutto. Tylli NT RT muutto. Pikkukuovi EVA muutto. Suokukko DIR CR uhanalainen muutto. Lapinsirri EN uhanalainen muutto. Vesipääsky DIR VU uhanalainen muutto 7. Mustaviklo NT RT EVA muutto 8. Valkoviklo EVA satunnaishavaintoja 9. Liro DIR NT RT EVA muutto 0. Pikkulokki DIR EVA ravinnon hankinta. Naurulokki VU ravinnon hankinta. Selkälokki EN EVA uhanalainen ravinnon hankinta. Hiiripöllö DIR talvihavaintoja. Käenpiika satunnaishavaintoja. Harmaapäätikka DIR havaittu, harvinainen. Pohjantikka DIR ravinnon hankinta 7. Niittykirvinen NT muutto 8. Keltavästäräkki NT RT uhanalainen muutto 9. Sinirinta DIR muutto 0. Taviokuurna EVA talvihavaintoja 9

12 Liito-orava Liito-orava, Pteromys volans, on euraasialainen pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja lauhkean vyöhykkeen pohjoisosien laji, jota Euroopan yhteisön alueella tavataan Suomessa ja jonkin verran myös Virossa. Suomen liitooravakanta on ollut vähenevä 90-luvulta lähtien ja viimeisen kymmenen vuoden aikana kannan on arvioitu vähentyneen noin %. Liito-oravan uhkana on kannan kova laskuvauhti sekä pirstaloitunut esiintyminen. Männylle istutetuista tehometsätalouden alueista ei näytä tulevan liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä eivätkä 90-luvulta lähtien aukoiksi hakatut metsät sovellu liito-oravan elinpiiriksi vielä vuosikymmeniin. Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Liito-orava on sekä luontodirektiivin (9//ETY) liitteen II että liitteen IV(a) laji. Ensin mainitun liitteen tavoitteet liittyvät aluesuojelujärjestelmään, jolla pyritään säilyttämään kyseisten lajien elinympäristöjä. Jälkimmäinen liite kuuluu lajisuojelujärjestelmään, jolla suojataan lajien yksilöitä tai niiden elinkierron kannalta keskeisiä, elinympäristökäsitettä suppeampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitteen IV(a) toinen artikla kieltää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen ja hävittämisen. Tämä kielto on toimeenpantu LSL 9 :ssä ja se on voimassa kaikkialla ilman erikseen tehtäviä viranomaispäätöksiä lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnista. Luontodirektiivissä ei mainita lieventäviä tai kompensoivia toimia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskien. Viimeisimmässä nisäkkäiden uhanalaisuudenarvioinnissa 0 liito-orava arvioitiin silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Liito-oravalla on kuitenkin edelleenkin tiukan suojelun status. Liito-orava on myös Suomen kansainvälinen vastuulaji. Liito-orava on tyypillisesti kuusivaltaisten metsien laji, mutta elää myös lehtipuuvaltaisilla alueilla. Sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi liito-oravan elinpiirillä on oltava riittävästi ravintopuita. Liito-oravat elävät koko elämänsä samalla elinpiirillä, jolla ne käyttävät useita vaihtoehtoisia, elinpiirin ydinalueilla sijaitsevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravat liikkuvat laajalla alueella. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja koiraiden 0 ha. Elinpiirillä sijaitsevat liito-oravan ydinalueet, jotka useimmiten ovat kuusivaltaisia ja niillä on kolohaapoja tai ne ovat lehtipuuvaltaisia ruokailualueita. Ydinalueen pinta-alue vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta useimmiten se on luonnonsuojelulain tarkoittamaa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa laajempi. Luonnonsuojelulain tarkoittama lisääntymis- ja levähdyspaikka sijaitsee ydinalueella ja käsittää pesäpuun tai muun pesäpaikan ja sen välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Liito-oravan ekologian perusolemuksen mukaisesti lisääntymis- ja levähdyspaikan asutus vaihtelee metapopulaatiomallin mukaisesti siten, että kullakin hetkellä noin 80 % lisääntymis- ja levähdyspaikoista on asuttuja ja 0 % tyhjinä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei poisteta rekisteristä sillä perusteella, että se on jollakin satunnaisella hetkellä asumaton. Yksikin naaras tarvitsee samaan aikaan useampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, sillä naaras siirtää usein kesken pesinnän poikaset pesästä toiseen. Lisääntymis- ja levähdyspaikalla ei voi toteuttaa metsänhoitotoimia heikentämättä tai jopa hävittämättä liitooravan lisääntymis- ja levähdysaluetta. Tavoitetila on, että liito-oravan elinpiirillä sijaitsevat kaikki, sekä asutut että hetkellisesti asumattomat lisääntymis- ja levähdyspaikat säilytetään kokonaisuudessaan luonnontilassa ja paikkaa ympäröivän noin 0 metrin säteisen ympyrän sisällä sallitaan vain erirakenteistavat hakkuut säästäen aina haavat, raidat, kolopuut sekä osa kaikkien puulajien isoista yksilöistä, erityisesti kuusista, jolloin täyttyy lain vaatimus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan toimivuuden säilyttämisestä. Yleiskaavatasolla oleellista on toimiva viherverkosto, joka turvaa liito-oravalle keskeiset alueet, niihin sisältyvät lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkuyhteydet. Liito-oravan elinmahdollisuuksille on välttämätöntä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja ravintopuiden säilymisen lisäksi se, että yksilöt pystyvät suojautumaan ja liikkumaan alueelta toiselle ravinnonhaussaan ja lisääntymisaikana. Siksi liito-oravan elinpiireillä tulee olla liikkumiseen ja suojautumiseen soveltuvaa puustoa sekä ravintoa tarjoavia lehtipuita. 9

13 Liito-oravan elinpiirit suunnittelualueella:. Navettamäen liito-oravareviiri. Luhtalanmäen liito-oravareviiri II. Luhtalanmäen liito-oravareviirit. Lemmikeen liito-oravareviiri. Perkiönojan liito-oravareviiri. Navettamäen liito-oravareviiri Navettamäen varastoalueella on liito-oravan elinpiiri, joka ulottunee varastoalueen aidan molemmille puolille. Kuva Hannu Tuomisto

14 . Luhtalanmäen liito-oravareviiri II Liito-oravan elinpiiri on puustoltaan vuotta vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää ja pellonreunushaavikkoa. Liito-oravan elinpiiriä Luhtalanmäen liito-oravareviiri II:ssa. Kuva Hannu Tuomisto Luhtalanmäen liito-oravareviirit A ja B Luhtalanmäessä on lehtipuuvaltaisia, osin lehtomaisia pellonreunusmetsiä, jotka ovat liitooravan elinpiiriä. Paikkaa luonnehtivat isot haavat ja koivut, mutta sekapuuna on myös kuusta. Kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa iso- ja pikkutalvikki, mesimarja ja metsäalvejuuri. Lehtomaisissa osissa esiintyy Etelä-Pohjanmaalla harvinaista poimukellomörskysientä. 9

15 Luhtalanmäen liito-oravareviiri B:n ruokailuhaapoja ja A:n pellonreunusmetsää sekä liito-oravan papanoita. Kuvat Hannu Tuomisto Lemmikee Lemmikeen pellonreunushaavikossa on liito-oravan elinpiiri. Lemmikeen liito-oravan elinpiirin haapoja. Kuva Hannu Tuomisto

16 . Perkiönojan liito-oravareviiri Perkiönojan kupeessa on puustoltaan noin 80 vuotta vanhaa tuoretta kangasmetsää ja korpea, mikä on liito-oravan elinpiiriä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat muun muassa metsäalvejuuri, käenkaali, oravanmarja ja puolukka. Liito-oravan elinpiiriä Perkiönojan kupeessa. Kuva Hannu Tuomisto

17 Koko kunnan alueella tunnetut liito-oravakohteet: Keskustan yleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Tuohistonmäen ja Heikinkallion liito-oravan elinpiirit. Kunnan alueella tunnetut liito-oravakohteet Lopenniemenmäki Könni Vähäjärvi 0 8 Jäppi Ketelä 009 Kuffeenkylä 0 9 Jäppi Ketelä W 009 Kuffeenkylä 0 0 Jäppi Huhtalaakso 009 Kuffeenkylä 0 Kutsolankorpi ja 008 Kivistönmäki 009 Ilmajoki 7 Munakka Juomukkaneva 8 Nummela C 0 Ooperi Perähaudanneva B Nummela A 009 Ooperi Perähaudanneva Nummela B 009 Tervahamina Luukkookorpi 0 Vittinki 00 7 Niinimaankalliot Kilsukylä Pässilänvuori Krappi ja Krappi 0 9 Tuurtiinkivi 00 Krappi 0 Ahonkylä Kilsukylä 00 Navettamäki S Miilumäki 00 Navettamäki S 98

18 Navettamäki S Rengonkylä P 009 Palonmäki Ruissaari A 009 Kattilaneva Ruissaari B 009 Riihikorvenmäki 7 Ruissaari C Kyrkösjärven itäranta 8 Ruissaari D Seinäjoen raja 9 Sahantie 9 Rengonkylä X Harjanneva A Rengonkylä R Harjanneva B 009 Ala-Renko 7 Harjanneva C 009 Rengonkylä S Harjanneva D 009 Rengonkylä T Rintamäki kuntorata A Rengonkylä U Rintamäki kuntorata B Rengonkylä V Pojanluoma Rengonkylä Q Anttilan Hautamaa Mahlaneva 7 Rengonkylä C Anttilan Hautamaa 8 Rengonkylä B Anttilan Hautamaa 0 9 Rengonkylä A Kuuppelo Rintasaari 0 0 Rengon silta N Salvianneva / Kortesneva 0 Rengon silta S Leppioja Rengonkylä H Kaupunkorpi Rengonkylä I Kaupinkorpi Rengonkylä J Santavuori Rengonkylä K Huhdanmäki 0 Rengonkylä L Heikinkallio 0 7 Rengonkylä M Rengonkylä D Rengonkylä N Rengonkylä E 009 Rengonkylä F 009 Rengonkylä G 009 Rengonkylä O