Toijalan satama-alueen lintuhabitaattiselvitys Paavo Hellstedt & Kalle Huttunen

Transkriptio

1 Toijalan satama-alueen lintuhabitaattiselvitys 2007 Paavo Hellstedt & Kalle Huttunen

2 Sisällys: Lintuhabitaattien merkityksestä linnuille 3 Tarkastettavat kohteet ja menetelmät 3 Tulokset ja johtopäätelmät satama-alueen eri osissa 4 Alueen pohjoisosa 4 Alueen länsiosa 5 Alueen kaakkoisosa 6 Alueen koillisosa 7 Yhteenveto 7 Kirjallisuus 8 Liite 9 Kartoituksen ja raportin tekijät: Paavo Hellstedt, FT ja Kalle Huttunen Bio- ja ympäristötieteen laitos, PL Helsingin yliopisto Paavo.hellstedt@helsinki.fi, kalle.huttunen@helsinki.fi Kannen kuva: Sinitiainen, P. Hellstedt 2

3 Lintujen habitaattikartoitus Toijalan sataman alueella Lintuhabitaattien merkityksestä linnuille Lintujen ympäristövaatimukset poikkeavat lajikohtaisesti hyvin paljon. Kuitenkin pesimäympäristöstä tulee löytyä ne perusedellytykset mitä kukin laji vaatii. Jotkin lajit ovat hyvin pesäpaikkaspesifejä kun toiset tyytyvät monenlaisiin ympäristöihin. Eräs pesimäympäristön keskeisistä vaatimuksista on pesänsijaintipakka, mutta myös ravinnon saatavuus ja hyvän laulupaikan löytyminen voivat olla tärkeitä. Erityisesti kolopesijöillä ja tukevia oksia tai puunrunkoja tarvitsevilla pesijöillä saattaa helposti tulla pula hyvistä pesäpaikoista. Kilpailussa vahvemmat yksilöt varaavat parhaat pesäpaikat, mutta yllätykselliset muutokset ympäristössä saattavat aiheuttaa sen että ns. sivussa oleva pesäpaikka tuottaa enemmän jälkeläisiä. Pesi ja ruokailupaikkojen lisäksi muuttoaikaiset levähdyspaikat voivat olla ratkaiseva tekijä muuttomatkan onnistumisen kannalta. Muuttoaikainen habitaatti saattaa lajikohtaisesti erota hyvinkin paljon pesimähabitaatista. Tarkastettavat kohteet ja menetelmät Lintuhabitaatit ja arvioit niistä tehtiin kulkemalla Toijalan sataman osayleiskaava-alue (pinta-ala 105 ha) tarkasti läpi ja arvioimalla eri habitaattien vaikutusta lintufaunaan, sekä mahdollisten muutosten ja kaavaalueen ulkopuolisten alueiden kelpoisuuteen ylläpitää lintulajisto alueella ennallaan. Erityisesti tarkastelussa oli ne lajit, jotka kuuluvat joko luonnonsuojelulain 3

4 tai Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen lajeihin (ks. liite). Alue jaettiin karkeasti neljään osaan joiden habitaatteja tarkastellaan erikseen. Tulokset ja johtopäätelmät satama-alueen eri osissa Alueella on suhteellisen vähän asutusta, mutta historiallisia jäänteitä ihmistoiminnasta on vieläkin paljon havaittavissa. Alueelta ei löytynyt paikkoja, jotka olisivat olleet pidempään ihmistoiminnan ulkopuolella. Luokittelimme alueen osat erityyppisillä habitaattimääreillä (kartta 1) ja käsittelemme ne ja niissä mahdolliset viihtyvät lintulajit eri alueen osissa. Alueen pohjoisosa Pitkälle Makkaraselälle työntyvä Kangassaari on harjumuodostelman jatkoa. Alue on osittain korkeammalla järven pinnasta kuin esimerkiksi alue Kangassaaren ja moottoritien välinen, vedestä noussut maa-alue. Käytännössä koko niemi on kaavasuunnitelmassa tarkoitus jättää nykyisenlaiseksi. Kuitenkin Enonlahdelle on suunnitelmissa varattu satamakäyttöön tarkoitettu alue. Tämä tuonee hieman häiriötä Enonlahden pohjukan ja pohjoisrannan avoluhtiin (ruovikoihin). maankäyttöluonnoksessa ruovikon paikalla on soutuvenesatama, joten jos suunnitelma menee sen mukaan, niin vaikutus on varmastikin suuri Enonlahdessa on talviaikaan jään päälle rakennettu jäärata. Olisi erityisen tärkeää ettei sitä käytettäisi helmikuun lopun jälkeen, koska maaliskuussa saattavat jo ensimmäiset pesimälinnut saapua valmistautumaan pesintään. Oheiseen karttaan merkitty kuivahko sekametsä on virheellinen sekametsä oli kostea. Alueen tyyppilajeja: Sekametsät: tiaisparvet. Haavat ja rannan kolopuut: tikat + kolopesijät: tiaiset, kirjosieppo 4

5 Ruovikon + reunapusikoiden tyyppilajeja: varpuslinnut: yölaulajat: kerttuset (ja sirkkalinnut ehkä), muut: pajusirkku, punavarpunen, pensaskerttu Vesilinnut: silkkiuikku, sorsat, puna- ja tukkasotka, rantakanat: ainakin nokikana, luhtakana ja luhtahuitti. Alueen länsiosa Satamatien länsipuolella on Mustasaarentien asuinrakennuksen lisäksi kolme Satamatien mökkiä ja teollisuusalue. Suuri osa alueen maastosta on taloussekametsää tai rämemäistä sekametsää. Satamatien rakennusten eteläpuolella on kuivempi talousmännikkö. Teollisuusalueen länsipuolella on suurehko tervaleppäluhta ja sen vieressä avoluhta, joka koostuu ruovikosta ja rantaniitystä. Linnuston kannalta avoluhta ja etenkin tervaleppäluhta ovat tärkeitä elinympäristöjä linnuille. Rantaluhdat ovat mainittu metsälaissa mainiten ne arvokkaiksi alueiksi. Avoluhdan ja metsän väliin jää kapea pensaikkoluhtavyöhyke. Mustasaarentien ympärillä oleva ketomainen niitty ja hylätty pelto ovat suhteellisen pieniä, eikä niillä liene kovin suurta merkitystä linnuille tällä alueella. Alueen tyyppilajeja: Sekametsät: Tiaisparvet Kuvassa paljon lahopuuta sisältävä tervaleppäluhta Talousmännikkö: Tiasparvet, teeri, Pyy ei niinkään männiköstä tykkää. Siinä missä 5

6 on kuusi ja leppä vierekkäin, on pyy (H. Linden henkilökohtainen tiedonanto). Alueella ei siis ole varsinaista pyyn ihannehabitaattia, mutta lepikon liepeillä ilmeisesti jotenkin pärjäilee kuitenkin. ei oikein mitään omaa kivaa lajistoa tämäntyyppisessä pienessä laikussa. Tervaleppäluhta: Hyönteissyöjät, erilaiset tikkalajit (esim pikkutikka) ja yölaulajat. Yleisesti rantojen kosteahkojen seka- ja lehtimetsien tyyppilajeja Etelä-Suomessa: tiaiset, lehtokurppa, sirittäjä, kertut (lehto- ja mustapää-), kultarinta, pyrstötiainen, kuhankeittäjä, satakieli, pikkutikka (+harmaapää- ja valkoselkä?). Avoluhta: Paikka tarjonnee hyvän levähdyspaikan kahlaajille, erityisesti kurpille (taivaanvuohi, jänkäkurppa + mahd. heinäkurppa joskus tuurilla (lehtokurppa ei niinkään, pysyy metsissä) ja veden mahdollisesti kohotessa suojapaikan vesilintupoikueille. Taivaanvuohi voisi ehkä pesiäkin siinä, mutta ei kovin todennäköistä. (Alueella saattaa pesiä myös kaulushaikara. Ei kuitenkaan länsiosan pienessä avoluhdassa - luultavasti vain suojellun lahden ruovikot riittävän suuria) Pellot ja kedot: alueen pellot ja sellaiset niin pienialaisia, että varsinaisia peltolintuja tuskin juurikaan on. Alueen kaakkoisosa Alue on suurelta osin suojelualuetta ja suunnitelmien mukaan se jääkin sellaiseksi. Alueen lounais-/eteläosassa olevalle pellolle ja siitä Satamatien suuntaan ojitetulle rämeelle on suunniteltu teollisuusalue. Pellot ovat melko pieniä eikä niiden merkitys lintulajistolle tällä alueella on pieni. Samoin ojitetun rämeen merkitys ei ole merkittävä. Teollisuusalue ei haitanne kovin paljon suojelualueella eläviä lintuja, vaikka teollisuusaluerajauksessa (varsinkin suunnitelmassa B) rakennuksia tulee melko lähelle Terisjärven moottoritien puoleista avoluhtaa. Kaavasuunnitelma B:n toteutumisen tuoma lisäaktiviteetti voisi häiritä suojelualueen lajistoa. Alueen tyyppilajeja: Sekametsä, jossa koivu ylispuuna: Tiaisparvet Vanhempaa männikköä: Tiasparvet, teeri. Tämä on niin pienialainen metsikkö, ettei varmaankaan varttuneemman metsikön lajeja. 6

7 Kuusikko: Tiaiset. Nämäkin niin pienialaisia, ettei oikein kuusikkolajeja. Ojitettu räme: Tiaisparvet, teeri. Ruovikko: Kahlaajat, vesilinnut Pellot ja kedot: alueen pellot ja sellaiset niin pienialaisia, että varsinaisia peltolintuja tuskin juurikaan on. Kivitasku saattaisi pesiä siinä kivikasassa peltojen keskellä. Alueen koillisosa Alueen tyyppilajeja: Koivikko: edellämainitut rantametsälajit Ruovikko: erilaisia edellämainittuja vesilintuja, rantakanoja, ruovikko- ja pusikkopikkulintuja ja kaulushaikara. Yleisesti voisi alueesta mainita, että pöllöistä sarvi- ja lehtopöllölle alue on soveliasta. Päiväpedoista varpushaukalle alueella voisi olla sopivaa sekametsäryteikköä pesäpaikaksi ojitetuilla alueilla. Nuolihaukka saattaisi pesiä rannalla olevissa vanhempien havupuiden laikuissa. Yhteenveto Pääosa sisävesistämme on karuja ja linnustoltaan köyhiä; runsaslintuisten rehevien vesien osuus merenlahdet mukaan lukien on vesistöjemme pinta-alasta vähäinen. Rantaniityt ovat joillekin lintulajeille tärkeä pienialainen ympäristötyyppi. Arviomme mukaan Toijalan sataman kaava-alueella on lintujen kannalta alueellisesti merkittäviä avoluhtia erityisesti suunnitellun sataman eteläpuolinen ruovikko ja Terisjärveltä avautua salmi ovat tärkeitä pesimähabitaatteja vesilinnuille ja ruovikkolinnuille. Suurimmaksi osaksi nämä kuuluvat nykyiseen ja tulevaan luonnonsuojelualueeseen. Alueen länsiosassa sijaitseva tervaleppäluhta ja sen läheisyydessä oleva avoluhta ovat lintujen kannalta erityispisteitä alueella. Tervaleppäluhta on lukuisine kolopuineen ja erivaiheisten lahopuiden vuoksi kolopesivien lintujen ja hyönteissyöjien kannalta alueellisesti merkittävä. Kosteiden lahopuisten rantametsien kokonaisuuden säilymisen on tärkeää 7

8 tikoille ja muille lahopuusta riippuville lajeille. Suojellun alueen ja ei-suojellun ruovikkoisen lahden yhteyden soisi säilyvän. Käytetty oheiskirjallisuus Suomen linnusto, Solonen 1985 Suomen lintuatlas, Hyytiä ym Muuttuva pesimälinnusto, Väisänen ym

9 Liite UCN 2000 = uhanalaisuusluokitus, luon.suoj.laki = luonnonsuojelulailla rauhoitetut, erit suoj. =, Eu direktiivin -liite = Euroopan unionin lintudirektiivin -liitteessä mainitut lajit, erityisvastuu = Suomen erityisvastuulajit ja al. uh. 1b 2a = alueellisesti uhanalaiset lajit pikkujoutsen, Cygnus columbianus bewickii UCN 2000 luon.suoj.laki erit. suoj. EU direktiivin -liite erityisvastuu laulujoutsen, Cygnus cygnus metsähanhi, Anser fabalis (3) kiljuhanhi, Anser erythropus CR x valkoposkihanhi, Branta leucopsis NE ristisorsa, Tadorna tadorna haapana, Anas penelope tavi, Anas crecca tukkasotka, Aythya fuligula lapasotka, Aythya marila haahka, Somateria mollissima allihaahka, Polysticta stelleri - mustalintu, Melanitta nigra pilkkasiipi, Melanitta fusca telkkä, Bucephala clangula uivelo, Mergus albellus tukkakoskelo, Mergus serrator isokoskelo, Mergus merganser pyy, Bonasa bonasia teeri, Tetrao tetrix tetrix metso, Tetrao urogallus riekko, Lagopus lagopus peltopyy, Perdix perdix viiriäinen, Coturnix coturnix H kaakkuri, Gavia stellata kuikka, Gavia arctica mustakurkku-uikku, Podiceps auritus kaulushaikara, Botaurus stellaris mehiläishaukka, Pernis apivorus haarahaukka, Milvus migrans EN merikotka, Haliaeetus albicilla x ruskosuohaukka, Circus aeroginosus sinisuohaukka, Circus cyaneus niittysuohaukka, Circus pygargus NE kiljukotka, Aquila clanga E maakotka, Aquila chrysaetos x kalasääski, Pandeon halietus tuulihaukka, Falco tinnunculus ampuhaukka, Falco columbarius x tunturihaukka, Falco rusticolus EN x muuttohaukka, Falco peregrinus EN x luhtahuitti, Porzana porzana al. uh. 1b 2a 9

10 ruisrääkkä, Crex crex x liejukana, Gallinula Chloropus kurki, Grus grus tylli, charadrius hiaticula keräkurmitsa, Charadrius morinellus kapustarinta, Pluvialis apricaria lapinsirri, Calidris temminckii x merisirri, Calidris maritima etelänsuosirri, Calidris alpina schinzii CR x jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus suokukko, Philomachus pugnax jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus heinäkurppa, Gallinago media E x taivaanvuohi, Gallinago gallinago mustapyrstökuiri, Limosa limosa EN x punakuiri, Limosa lapponica pikkukuovi, Numenius phaeopus kuovi, Numenius arquata mustaviklo, Tringa erythropus valkoviklo, Trinca nebularia liro, Tringa glareola rantakurvi, enus cinereus CR x rantasipi, Actitis hypoleucos karikukko, Arenaria interpres vesipääsky, Phalaropus lobatus pikkulokki, Larus minutus naurulokki, Larus ridibundus selkälokki, Larus fuscus fuscus (3) räyskä, Sterna caspia kalatiira, Sterna hirundo lapintiira, Sterna paradisaea pikkutiira, Sterna albifrons EN x mustatiira, Chlidonias niger etelänkiisla, Uria aalge ruokki, Alca torda (2) riskilä, Cepphus grylle (2) uuttukyyhky, Columba oenas 2a joo turkinkyyhky, Streptopelia decaocto turturikyyhky, Streptopelia turtur käki, Cuculus canorus 2a joo huuhkaja, Bubo bubo tunturipöllö, Bubo scandiacus EN x hiiripölllö, Surnia ulula varpuspöllö, Glaucidium passerinum viirupöllö, Strix uralensis lapinpöllö, Strix nebulosa suopöllö, Asio flammeus helmipöllö, Aegolius funereus kehrääjä, Caprimulgus europaeus kuningaskalastaja, Alcedo atthis 10

11 käenpiika, Jynx torquilla harmaapäätikka, Picus canus 2a joo palokärki, Dryocopus martius valkoselkätikka, Dendrocopos leucotos CR x pikkutikka, Dendrocopos minor pohjantikka, Picoides tridactylus kangaskiuru, Lullula arborea 2a joo tunturikiuru, Eremophila alpestris CR x keltavästäräkki, Motacilla flava koskikara, Cinclus cinclus sinirinta, Luscinia svecica svecica sinipyrstö,tarsiger cyanurus leppälintu, Phoenicurus phoenicurus pensastasku, Saxicola rubetra kivitasku, Oenanthe oenanthe sepelrastas, Turdus torquatus rastaskerttunen, Acrocephalus arundinaceus kirjokerttu, Sylvia nisoria 2a joo tiltaltti, Phylloscopus collybita pikkusieppo, Ficedula parva 1b joo viiksitimali, Panurus biarmicus lapintiainen, Parus cinctus pikkulepinkäinen, Lanius collurio isolepinkäinen, Lanius excubitor kuukkeli, Perisoreus infaustus kottarainen, Sturnus vulgaris varpunen, Passer domesticus isokäpylintu, Loxia pytyopsittacus taviokuurna, Pinicola enucleator nokkavarpunen, Coccothraustes coccothrausets peltosirkku, Emberiza hortulana kultasirkku, Emberiza aureola CR joo x 11