Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Transkriptio

1 Linnut vuosikirja LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

2 64 LINNUT-VUOSIKIRJA Rengastajien keski-ikä oli vuoden 2011 alussa 51 vuotta. Uusia ja nuoria rengastajia on viime vuosina tullut mukavasti, mutta näyttää siltä, että moni tuore rengastaja jättää leikin kesken melko pian luvan saatuaan. Kuusitiainen Parus ater vastaanottaa renkaansa kokeneelta konkarilta Tatu Hokkaselta Hangon lintuasemalla. JARI KOSTET

3 LINNUSTONSEURANTA Rengastusvuosi myyrälama nakersi rengastusmääriä Jari Valkama Vuonna lintujen rengastus jatkui yli 500 vapaaehtoisen rengastajan voimin. Huonosta myyrävuodesta huolimatta lintuja rengastettiin yli Rengastusvuosi oli historiallinen, sillä toukokuussa puhkaistiin 10 miljoonan rengastuksen raja! Rengastajat ja rengastusluvat Rengastajien määrä on viime vuodet pysynyt suunnilleen ennallaan. Vuoden 2011 alussa voimassa olevien lupien määrä oli 694. Kaikki rengastajat eivät kuitenkaan jostakin syystä käytä lupaansa joka vuosi. Aktiivirengastajia, jotka rengastivat vähintään yhden linnun, oli vuoden 2011 alussa 509 eli jonkin verran vähemmän kuin vuotta aiemmin jolloin määrä oli 544. Rengastajakunta on edelleen varsin miesvoittoista, sillä naisten osuus on vain 9 %. Lintuja rengastavien naisten määrä on kuitenkin vakaalla kasvu-uralla. Pientä huolta herättää rengastajien ikääntyminen. Vuonna 2007 rengastajien keski-ikä oli 47 vuotta, mutta vuoden 2011 alussa se oli jo lähes 51 vuotta. Lisää uusia ja nuoria rengastajia siis kaivataan mukaan. Niitä on viime vuosina mukavasti tullutkin, mutta näyttää harmillisesti siltä, että moni tuore rengastaja jättää leikin kesken melko pian luvan saatuaan. Syitä voi olla useita: opiskelu ja sen myötä muutto toiselle paikkakunnalle, perheen perustaminen tai se, että lupa oli alun perinkin myönnetty vain tietynkestoiseen tutkimusprojektiin. Samaan hengenvetoon on korostettava, että nuorten tai ainakin uusien rengasta jien joukossa on paljon myös todella tuotteliaita lintujen pyydystäjiä. Esimerkiksi Ohto Oksanen rengasti vuonna yhteensä lintua ja Lauri Lindberg ß pull Rengastukset Vuonna rengastettiin yhteensä lintua liite 1. Näistä pesä- tai maastopoikasia oli ja täysikasvuisia Rengastusmäärä jäi melko vaatimattomaksi, sillä vuodesta 1968 alkavalla 43 vuoden jaksolla parempia rengastusvuosia on ollut 27 kuva 1. Poikasrengastusten määrä oli poikkeuksellisen pieni, sillä heikompia vuosia on ollut vain seitsemän. Pääsyyllinen tähän oli kevään ja kesän huono myyrätilanne, minkä vuoksi pöllöjen poikasia rengastettiin vähemmän kuin esimerkiksi vuonna Huippuvuoteen 2009 verrattuna pudotus oli peräti yli yksilöä. Täysikasvuisten lintujen osalta tilanne ei ollut juuri parempi, sillä parempia vuosia tällä 43 vuoden tarkastelujaksolla on ollut 25. Täysikasvuisten lintujen rengastuslama selittyy pitkälti lintuasemien pienentyneellä rengastusmäärällä ks. alla. Yleissurkeudesta huolimatta vuonna tehtiin ennätyksiäkin. Esimerkiksi uiveloita rengastettiin 192, joista poikasina 157. Noiden lukujen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ennen vuotta maassamme oli rengastettu yhteensä vain 195 uiveloa. Kymmenkunta vuotta jatkunut syksyinen muuttavien rautiaisten pyyntiprojekti sai rengastajien keskuudessa paljon kiinnostusta osakseen ja niinpä rautiaisia rengastettiin vuonna peräti Tällä tuloksella rautiainen pääsi vuoden tilastokolmoseksi taulukko 1. Harmillista on, että rautiaisen pesiä etsitään tai löydetään kovin vähän, mistä osoituksena on se, että poikasia rengastettiin vain 10! Myös kaksi tiaislajia ansaitsee kunnian tulla mainituksi. Näistä ensimmäinen on tietenkin viitatiainen, joita vaelsi Suomeen syksyn aikana. Näistä 12 onnistuttiin rengastamaan. On mielenkiintoista nähdä, joko kesällä 2011 maassamme rengastetaan myös viitatiaisen poikasia. Sinitiaisia rengastettiin , joista poikasena ennätykselliset Pikkuvarpusen voittokulku jatkuu edelleen, nyt rengastuksia kertyi jo 904. Sen sijaan varpusia rengastettiin vain neljännes tästä määrästä. Vuonna tehtiin todellista rengastushistoriaa, sillä 10 miljoonan rengastuksen raja ylittyi. Tuo virstanpylväs saavutettiin toukokuun 26. päivänä. Silloin rengastettiin yhteensä 653 lintua 59 eri rengastajan toimesta. Rengastajakokousten perinteeksi on muodostunut, että tasamiljoo Kuva 1. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 1. Annual ringing totals in Finland in Numbers of nestlings and full-grown individuals are separated see legend. LINNUT-VUOSIKIRJA 65

4 RENGASTUSVUOSI Taulukko 1. Eniten rengastetut lintulajit Suomessa vuonna ja vuosina Table 1. Species with the highest ringing totals during and Laji Species Ringed Talitiainen Parus major Sinitiainen Parus caeruleus Rautiainen Prunella modularis Tuulihaukka Falco tinnunculus Haarapääsky Hirundo rustica Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Pajulintu Phylloscopus trochilus Urpiainen Carduelis ßammea Punarinta Erithacus rubecula Tilhi Bombycilla garrulus narengastaja palkitaan eloksoidusta kotkarenkaasta tehdyllä kaulakorulla, johon on kaiverrettu saavutettu luku, tällä kertaa siis Koska juuri kyseisen linnun rengastajaa ei ollut mahdollista jäljittää tarkasti, arvottiin palkinnon saaja kyseisenä päivänä rengastaneiden ja Forssan rengastajakokouksessa paikalla olleiden rengastajien keskuudesta. Tällä kertaa palkinnon sai Matti Suopajärvi, joka muuten vuosi sitten valittiin myös vuoden rengastajaksi Laji Species Vuonna lintuasemillamme kontrolloitiin Suomessa aiemmin rengastettua lintua. Näistä valtaosa oli asemilla rengastettuja, sillä vieraita eli muualla rengastettuja oli vain 38! Näistä mainittakoon Virolahdella syksyllä 2009 rengastettu nuori pajulintu, joka tavattiin toukokuussa Säpissä, ja Viljakkalassa kesällä poikasena rengastettu tuulihaukka, joka kontrolloitiin lokakuun alussa Lågskärillä. Syksyllä lintuasemilla rengastetuista linnuista on jo ehditty saada 29 löytöä, joista 16 ulkomailta kuva 2. Näistä kannattaa mainita Säpissä lokakuun 9. päivä rengastettu sepelrastas, joka tavattiin 650 km päässä Ruotsissa vain 8 päivää myöhemmin. Siellä kyseinen rastas kuvattiin ja renkaan numero pystyttiin lukemaan kuvasta. Hangon lintuasemalla rengastettiin 13. syyskuuta nuori koirasvarpushaukka, joka löydettiin pari kuukautta myöhemmin Etelä-Espanjasta. Ringed Talitiainen Parus major Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Pajulintu Phylloscopus trochilus Sinitiainen Parus caeruleus Hippiäinen Regulus regulus Punarinta Erithacus rubecula Naurulokki Larus ridibundus Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Haarapääsky Hirundo rustica Urpiainen Carduelis ßammea Löydöt Vuoden loppuun mennessä Suomessa rengastetuista linnuista on saatu yli 1,1 miljoonaa tapaamisilmoitusta. Tarkasteluvuonna tapaamisilmoituksia kertyi Suurin osa vuoden aikana löydetyistä rengaslinnuista tavattiin elossa. Rengastajien tekemiä kontrolleja kertyi eniten sarvipöllöjäkin merkittiin ainoastaan seitsemän. Asemittain syyskauden rengastusmäärien tilastokärki oli seuraava: Hanko 7 669, Höytiäinen ja Tauvo Syksyn aikana rengastetuista ja iälleen määritetyistä linnuista 89,9 % oli nuoria eli kesällä syntyneitä. ' ' Rengastustoiminta lintuasemilla Viime vuosina Suomen lintuasemilla on rengastettu vuosittain lintua taulukko 2. Vuosi ei ollut lintuasemarengastajien kannalta paras mahdollinen, sillä rengastuksia kertyi vain Edellisestä vuodesta pudotusta tuli yli yksilöä ja vuodesta 2008 peräti yli yksilöä. Keväällä huhti toukokuussa rengastettiin lintua, joista reilusti yli puolet sai renkaan koipeensa joko Lågskärin tai Tauvon lintuasemalla. Kevätkaudella rengastettiin mm punarintaa, 945 pajulintua, 492 urpiaista ja 409 vihervarpusta. Elo marraskuussa rengastuksia kertyi Talitiaisia asemien verkoista irrotettiin ja sinitiaisia Hippiäisiä rengastettiin ja urpiaisia Myös hömötiaisia oli runsaasti liikkeellä, sillä niitä merkittiin peräti Pöllöjen liikehdintä oli vaisua, sillä niitä rengastettiin vain 125. Näistä 113 oli helmipöllöjä. Varpuspöllörengastuksia kertyi vain yksi ja 66 LINNUT-VUOSIKIRJA ' '!! % % " " + + Laji / Species ' ' + + % % " "!! ACCNIS CARMEA EMBSCH ERIRUB PARCAE PARMAJ REGREG SYLBOR TROTRO TURPIL TURTOR Kuva 2. Suomen lintuasemilla syksyllä rengastetuista linnuista saadut ulkomaiset löydöt. Fig. 2. Foreign recoveries of birds ringed at Finnish bird observatories during autumn.

5 LINNUSTONSEURANTA Kuva 3. Nälkiintyneinä löydettyjen rengastettujen lehtopöllöjen lukumäärät Fig. 3. Numbers of ringed Tawny Owls Strix aluco found dead due to starvation in Kuva 5. Nälkiintyneinä löydettyjen rengastettujen huuhkajien lukumäärät Fig. 5. Numbers of ringed Eagle Owls Bubo bubo found dead due to starvation in Kuva 4. Nälkiintyneinä löydettyjen rengastettujen viirupöllöjen lukumäärät Fig. 4. Numbers of ringed Ural Owls Strix uralensis found dead due to starvation in Kuva 6. Nälkiintyneinä löydettyjen rengastettujen kanahaukkojen lukumäärät Fig. 6. Numbers of ringed Northern Goshawks Accipiter gentilis found dead due to starvation in tali- ja sinitiaisista, lähes Paitsi rengastajien kontrolloimina, lintuja tavattiin elossa myös niitä pyydystämättä. Tällaisia tapaamisilmoituksia tulee melko runsaasti etenkin lukurenkailla merkityistä lokeista ja kotkista sekä kaularenkailla merkityistä joutsenista ja hanhista. Esimerkiksi harmaaja selkälokeista lukurengashavaintoja kertyi noin Noin rengastettua lintua löydettiin kuolleena. Näistä 123 oli tapettu. Tappolistan kärjessä olivat merimetso 55 tapausta ja harmaalokki 11. Valitettavasti myös tänä vuonna tapettujen joukosta löytyi sellaisia lajeja, joiden siellä ei lainkaan pitäisi olla: kanahaukka, kotka ja viirupöllö. Petolinnuille, etenkin pöllöille ja kanahaukoille, talvi 2009 oli erittäin vaikea, sillä samaan saumaan osui sekä myyräkantojen syvä pohjavaihe että runsasluminen ja kylmä talvi. Ankeus näkyi ennen kokemattomana pöllöjen kuolontalvena. Talven aikana löydettiin nälkiintyneenä 76 renkaallista lehto- ja 67 viirupöllöä kuvat 3 ja 4. Kummankin lajin osalta mää- rät ovat korkeimmat milloinkaan havaitut. Lisäksi kannattaa huomata, että nämä luvut kertovat vain sen, että kuinka moni rengastettu lintu on varmuudella kuollut nälkään. Moni nälkään kuollut pöllö ei ollut rengastettu ja toisaalta moni todellisuudessa nälkään kuollut pöllö ilmoitettiin vain kuolleena ilman tarkempaa tietoa kuolinsyystä. Suuri kuolleiden pöllöjen määrä selittyy osaltaan vuoden 2009 ennätyk- Taulukko 2. Lintuasemarengastukset Suomessa v Table 2. Numbers of birds ringed at Finnish bird observatories Lintuasema Bird observatory Ringed in 2007 Ringed in 2008 Ringed in 2009 Ringed in Aspskär Hanko Höytiäinen Jurmo Kangasala Lågskär Rönnskär Signilskär Säppi Tankar Tauvo Valassaaret Total LINNUT-VUOSIKIRJA 67

6 RENGASTUSVUOSI sellisellä poikastuotolla: maastossa oli sen jäljiltä paljon nuoria ja kokemattomia pöllöjä. Kuitenkin nälkään kuolleista lehto- ja viirupöllöistä reilusti yli puolet oli syntynyt jo vuonna 2008 tai aiemmin. Näin ollen nälkäkuolema koski myös jo pesimäikäistä populaation osaa. Mielenkiintoista on, että huuhkajien nälkiintymisiä tuli tietoon melko vähän kuva 5 ehkä isot pöllöt löysivät kateissa olevien myyrien tilalle muuta apetta. Ankara talvi kohteli kaltoin myös kanahaukkoja, joiden kuolintilastossa kyseinen talvi paljastui toiseksi pahimmaksi kuva 6. Kuolleista kanahaukoista lähes 60 % oli 2008 tai sitä ennen syntyneitä lintuja. Nälkä- ja kuolintalvi näkyikin kanahaukkareviireillä totaalisena asumattomuutena tai haukkojen pesimättömyytenä pesimäkaudella ks. Honkala ym Syksyinen rautiaisten Prunella modularis pyynti herätti innostusta. Niinpä vuonna rengastettiin peräti rautiaista. JORMA TENOVUO Ikäennätykset Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätystilasto muuttui jälleen useiden lajien osalta. Ilahduttavaa on, että suurin osa näistä ikäennätyslinnuista tavattiin elossa. Tässä on lueteltu uusimmat ikäennätykset rengastus- ja löytötietoineen: Merimetso renkaan tunnus MM Jarmo Ruohon Pernajan Aspkärillä rengastama merimetso ammuttiin Puolassa Aikaa rengastuksesta löytöön kului 11v 9kk. Merikotka E Ruotsissa Uumajan lähellä olleella haaskalla onnistuttiin lukemaan erään merikotkan renkaasta tunnus E Tuo kotka osoittautui samaksi, jonka Seppo Saari rengastanut poikasena Sodankylässä Löytöhetkellä linnulla oli ikää huimat 30v 7kk. Se on Suomen ja ilmeisesti koko maailman vanhin merikotka! Tai oikeammin oli, sillä vain pari viikkoa myöhemmin tuli tietoon, että Ahvenanmaalta oli löytynyt kuolleena ruotsalainen! merikotka, joka oli kuollessaan vieläkin vanhempi kuin Uumajan lähellä tavattu suomalainen lintu. Tiettävästi tämä ruotsalainen merikotka oli rengastettu poikasena jo vuonna Maakotka E Veli-Matti Korpimäen Tervolassa poikasena rengastama kotka löytyi metsästä kuolleena Ruotsin Norrbottenista Aikaa rengastuksesta löytöön kului 27v 11kk. Lapinsirri X Antti Rönkä rengasti tämän lapinsirrin poikasen Siikajoen Tauvossa Veli-Matti Pakanen onnistui tunnistamaan linnun sen värirenkaista miltei samalla paikalla 15 vuotta myöhemmin, Tämä oli jo 14. kontrolli tästä yksilöstä! Lapintiira AT Timo Toivosen Inkoossa poikasena rengastama lapintiira löytyi kuolleena Sipoosta Rengastuksesta löytöön kului 27v 11kk. Etelänkiisla HT , nykyään HT Markku Hyvärinen kontrolloi Aspskärillä pesivän etelänkiislan, jonka Heikki Pakkala oli rengastanut samalla paikalla pesivänä Aikaa rengastuksesta kului 31v 11kk. Euroopan vanhin, ruotsalainen etelänkiisla on vielä tätäkin 11 vuotta vanhempi. Kehrääjä A Sami Koskinen kontrolloi Ulvilassa kehrääjän, jonka oli rengastanut samalla paikalla Rengastuksesta vierähti aikaa 10v 1kk. Pyrstötiainen TL Yksi Pekka Puhjon Espoossa rengastamista pyrstötiaisista eksyi lähes samalla paikalla Hannu Ekblomin verkkoon Näin syntyi uusi ikäennätys, 5v 1kk. Pähkinähakki S , nykyään BT Esa Aaltonen kontrolloi Karjalohjalla pähkinähakin, jonka Veikko Tarsa oli rengastanut samalla seudulla Rengastuksesta löytöön kului peräti 19v 11kk. Vilkaisu EURINGin ylläpitämään ikäennätystilastoon paljasti, että tämä yksilö on myös Euroopan vanhin. Muita mielenkiintoisia löytöjä Uivelo CT Pekka Poutun ym. uiveloprojekti alkaa kantaa hedelmää myös löytöjen muodossa. Pekan Sodankylässä rengastama uivelonaaras löydettiin kuolleena Ranskasta 5.12., km päässä rengastuspaikalta. Kaulushaikara DT Englannin Glamorganista löydettiin kuolleena kaulushaikara, jonka Mikko Honkiniemi oli rengastanut Nokialla. Tämä oli ensimmäinen kaulushaikaralöytömme Brittein saarilta. Tiibetinhanhi ML Pirkka Aallon Kemijärvellä rengastama vanha lintu tunnistettiin lukurenkaastaan Hollannin Utrechtissa , 9.3. ja Viimeisin tapaaminen on erityisen mielenkiintoinen, sillä tuolloin linnulla oli mukanaan puoliso ja jälkikasvua se oli siis pesinyt Hollannissa! Kurki M Etiopian Debre Zeyit ssä kuvattiin suomalainen kurki, joka osoittautui Pekka Mustakallion rengastamaksi. Pekka rengasti kurjenpojan Kiikassa Matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle kertyi km. Merikihu ST Brasiliasta löydettiin nälkiintyneenä merikihu, jonka Matti Maskulin oli rengastanut poikasena Maalahdessa Matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle kertyi huikeat kilometriä. Tämä oli kolmas suomalaista lintua koskeva löytö Brasiliasta. Myös aiemmat ovat olleet merikihuja. Selkälokki HT Ralf Wistbackan Pietarsaaressa vuonna 2002 rengastama selkälokki tunnistettiin lukurenkaasta Gambiassa Länsi-Afrikasta selkälokkilöytöjä tulee harvoin. 68 LINNUT-VUOSIKIRJA

7 LINNUSTONSEURANTA Haarapääsky HL Etelä-Afrikan Natalin maakunnassa kontrolloitiin pääsky, jonka Lauri Lindberg oli rengastanut Hattulassa Matkaa rengastuspaikalta löytöpaikalle tuli km. Pyrstötiainen UL ja UL Ari Latja rengasti nämä kaksi pyrstötiaista Höytiäisen lintuasemalla Joensuussa Vain 11 päivää myöhemmin ne kontrolloitiin 652 km päässä Tukholmassa. poikasesta ei ole saatu löytöjä ulkomailta. Kaakkureista ulkomaisia löytöjä on saatu hieman enemmän kuin kuikista eli 34 kuva 8. Suuri osa kaakkureista on löydetty talvehtimisalueilta Pohjanmeren rannikolta. Öljy näyttää koituneen kovin monen kaakkurin kohtaloksi. Myös kalanpyydyksiin on hukkunut kaakkureita. Sisämaan seurantapyynti Sisämaan seurantapyynti SSP jatkui tuttuun tapaan. Sää sekä suosi että ei suosinut pyyntejä: alkukesä oli kovin tuulinen eikä sopivia pyyntiaamuja ollut sen vuoksi helppo löytää. Elokuu oli aurinkoinen ja lämmin, minkä vuoksi pyyntiolot olivat ihanteelliset, mutta helteinen keli tuntui hyydyttävän lintujen liikkumista. Pyyntipaikkoja oli 28, joista kolme kokonaan uusia. Pyynteihin osallistui 48 rengastajaa. Verkkometrejä pyyntipaikoilla oli käytössä keskimäärin 122. SSP:ssä rengastettiin lintua. Eniten verkoista löytyi pajulintuja 1 029, ruokokerttusia 921, punarintoja 790 ja talitiaisia 442. Kontrolleja kertyi yhteensä 1 352, joista eri yksilöitä Noin 70 % kontrolleista koski pyyntipaikoilla vuonna rengastettuja lintuja. Kontrolliaineistossa yli 10 km siirtymiä oli vain 10 kappaletta kuusi eri yksilöä. Pisin havaittu siirtymä koski Punkaharjulla kesällä 2008 poikasena rengastettua sinitiaista, joka kontrolloitiin 25 kilometrin päässä Kerimäellä. Vanhin SSP: ssä vuonna tavattu lintu oli satakieli, jonka Matti Sillanpää rengasti Porissa kesällä kv koiraana ja jonka hän nyt tapasi uudelleen samalla paikalla. Projektilajit kuikka ja kaakkuri BirdLife Suomen vuoden lajit olivat kuikka ja kaakkuri. Kuikkia on rengastettu vuosina 1913 vain 417 yksilöä, joista 101 vuoden 1973 jälkeen. Näistä puolestaan vain 19 on rengastettu poikasena. Projektivuonna maassamme rengastettiin ainoastaan 4 neljä kuikkaa! Rengastusmäärillä mitattuna kaakkurin tilanne on selvästi erilainen. Niitä on rengastettu 1 175, joista vuoden 1973 jälkeen Näistä peräti 94 % on rengastettu poikasena. Eniten kaakkureita on rengastanut Kalevi Eklöf 498 rengastusta. Toisena listalla on Jani Suua 293 ja kolmantena Jari Salonen 258. Kuikista on saatu 28 ulkomaista löytöä kuva 7. Näistä suurin osa on jo vuoden takaa. Tuorein ulkomainen kuikkalöytö on vuodelta Suomessa rengastettuja kuikkia on löytynyt keväällä ja kesällä Pohjois-Venäjältä ja toisaalta talvella Mustanmeren ympäristöstä. Melkein kaikki ulkomailta löydetyt kuikat ovat tulleet ammutuiksi. Varmuudella Suomessa syntyneiden kuikkien liikkeistä tiedetään edelleen kovin vähän, sillä edellä mainituista 19 Kaakkureista Gavia stellata on saatu ulkomaisia löytöjä hieman enemmän kuin kuikista. Öljy ja kalanpyydykset näyttävät koituneen monen kaakkurin kohtaloksi. JORMA TENOVUO Satelliitit lintuja valvomassa Lintujen liikkeiden seuranta satelliittilähettimien avulla on tulossa yhä yleisemmäksi. Ainut tekijä, joka tällä hetkellä rajoittaa tämän menetelmän laaja-alaisempaa käyttöä, on lähettimien ja paikannuskulujen korkea hinta: yksi lähetin ja sen tuottaman aineiston hankkiminen maksaa useita tuhansia euroja. Toivottavaa ja luultavaa on, että kilpailu tälläkin alalla kiristyy ja aikaa myöten laskee hintoja. Tällä hetkellä ainakin seuraavia suomalaisia lintuja seurataan satelliittilähettimillä: merikotka kalasääski kurki mehiläishaukka Þ/elaintiede/mehilaishaukka/ Lisäksi tulevana vuonna aloitetaan kaksi isoa satelliittilähetinprojektia, jotka molem- Löytöaika / Time of encounter III-V VI-VIII IX-X XI-II? Linnun tila / Status of the bird Tapettu / Killed 20 Kalanpyydyksessä / In fishing net 5 Muu kuolinsyy / Other cause of death 3 Kuva 7. Ulkomaiset kuikkalöydöt. Fig. 7. Foreign recoveries of Black-throated Divers Gavia arctica. Löytöaika / Time of encounter III-V 10 VI-VIII 3 IX-X 1 XI-II 17? 3 Linnun tila / Status of the bird Tapettu / Killed 2 Kuollut öljyyn / Died in oil spill 11 Kalanpyydyksessä / In fishing net 5 Tavattu elossa / Encountered alive 2 Muu kuolinsyy / Other cause of death 14 Kuva 8. Ulkomaiset kaakkurilöydöt. Fig. 8. Foreign recoveries of Red-throated Divers Gavia stellata. LINNUT-VUOSIKIRJA 69

8 RENGASTUSVUOSI Pikkuvarpusia Passer montanus rengastettiin vuonna neljä kertaa enemmän kuin varpusia. Kautta aikojen tilastossa voimasuhteet ovat täsmälleen päinvastoin. JORMA TENOVUO mat toteutetaan Länsi-Suomessa. Nuorten huuhkajien levittäytymistä seurataan 25 satelliittilinnun voimin projektissa, jota vetävät kenties maailman nimekkäimmät huuhkajatutkijat Vincenzo Penteriani ja Maria Delgado. Toinen, Patrik Byholmin vetämä projekti kohdistuu mehiläishaukkaan. Projektin tarkoituksena on selvittää aikuisten mehiläishaukkojen liikkeitä Suomessa pesimäaikaan, saada tietoa nuorten ja vanhojen mehiläishaukkojen muutosta sekä tutkia niiden liikkeitä talvehtimisalueilla. Tätä projektia rahoittaa Koneen Säätiö. Lintuatlas valmistui Suomen kolmas lintuatlaskartoitus alkoi vuonna 2006 ja päättyi vuonna. Rengastajilla oli merkittävä rooli lintuatlaksessa paitsi atlashavaintojen tekijöinä myös epäsuoraan, sillä kaikki pesinnästä kertovat rengastustiedot poikaset ja pesivät emot siirrettiin myös atlasjärjestelmään. Niinpä vuosittain järjestelmään kertyi havaintoriviä rengastustiedoista noin ruudusta. Lisäksi atlakseen otettiin mukaan myös petoruutuseurannan, sääksiseurannan ja merikotkaseurannan tiedot. Lintuatlas julkaistiin verkkoversiona Valkama ym Toinen suuri atlasprojekti, Suomen Rengastusatlas, etenee hitaasti mutta varmasti. Kaksiosaisen kirjan ensimmäinen osa valmistuu vuoden 2011 alkupuoliskolla ja toinen osa talvella Tietojärjestelmien kehittyminen tuonut helpotusta rengastajien ja Rengastustoimiston arkeen Rengastajien keskinäiseen yhteydenpitoon tarkoitettu sähköpostilista, rengastajaverkko, on ollut käytössä jo useita vuosia. Välillä verkossa käydään aktiivista keskustelua ajankohtaisista asioista, mutta välillä on myös melko pitkiä hiljaisia kausia. Tällä hetkellä noin 330 rengastajaa on mukana rengastajaverkossa, eli se kattaa lähes puolet rengastajakunnasta. Tietotekniikka on tullut mukaan myös rengastustoimiston ja rengastajien väliseen yhteydenpitoon. Aiemmin toimisto lähetti tiedotteet kiertokirjeet postitse, mistä tietenkin aiheutui museolle suhteellisen paljon tulostus- ja postituskuluja. Runsas vuosi sitten otettiin käyttöön ns. massapostitus, mikä tarkoittaa sitä, että toimisto lähettää tiedotteet sähköpostitse kaikille niille rengastajille, joiden sähköpostiosoite löytyy toimiston tietokannasta. Massaposteihin ei ainakaan toistaiseksi voi lisätä liitetiedostoja, mutta tämä ongelma on ratkaistu niin, että liitteet voi noutaa erikseen ilmoitetulta verkkosivulta. Massapostitus tavoittaa tällä hetkellä noin 640 rengastajaa. Ne rengastajat, jotka eivät tätä mahdollisuutta voi käyttää, saavat tiedotteensa edelleen perinteiseen tapaan postitse. Vuoden 2009 lopulla käyttöönotettu Lintuvaara-palvelu on osoittautunut erittäin toimivaksi. Lintuvaara on rengastajia ja lähitulevaisuudessa kaikkien linnustonseurantaan osallistuvien lintuharrastajia varten rakennettu verkkopalvelu, jonka kautta rengastaja tai lintuharrastaja voi sekä lähettää että vastaanottaa tietoa. Palvelu on oleellisesti helpottanut rengastajien ja etenkin Rengastustoimiston työtaakkaa. Osana Lintuvaaraa olevan Kihla-järjestelmän kautta rengastajat voivat lähettää rengastus- ja kontrollitiedostoja Rengastustoimistoon ja sen kautta he voivat myös hakea heille tulleet löytö- ja kontrollikirjeet pdf-tiedostoi- 70 LINNUT-VUOSIKIRJA

9 LINNUSTONSEURANTA na. Lintuvaaran ja Kihlan käyttöönotto on huikeasti vähentänyt museon tulostus- ja postituskuluja. Tietojärjestelmien kehittely jatkuu edelleen. Iso harppaus eteenpäin varmistui aivan äskettäin kun museolle palkattiin pitkään kaivattu tietotekniikka-asiantuntija Esko Piirainen kehittämään linnustonseurannan tietojärjestelmiä. Merikotka- ja sääksijärjestelmät ovat jo olleet tuotantokäytössä, ja petolintuseurannan järjestelmä on jo pitkällä. Todennäköisesti jo tänä vuonna ainakin osa petolinturengastajista pääsee tallentamaan pesäilmoituslomakkeensa suoraan verkossa. Merikotka- ja sääksijärjestelmästä tutut esipainetut lomakkeet tulevat myös uuden petojärjestelmän osaksi. Hyvin pitkälle on kehitetty myös elektronisia pesäkortteja, jotka lähitulevaisuudessa tulevat korvaamaan perinteiset vihreät pahvikortit. Kiitokset Haluan kiittää työtovereitani Rengastustoimistossa ja seurantatiimissä: Heidi Björklund, Jukka Haapala, Juha Honkala, Pirjo Hätönen, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Seppo Niiranen, Markus Piha, Pekka Puhjo, Kalle Rainio, Jarmo Ruoho, Pertti Saurola, Petri Sola, William Velmala ja Risto A. Väisänen. Olof Biström, Aino Juslén, Juhani Lokki ja Leif Schulman eläintieteen yksikön ja keskusmuseon johtajina ovat pitäneet hyvää huolta myös Rengastustoimistosta, mistä heille lämmin kiitos. Heidi Kinnunen ja Tiina Puolakoski ovat auttaneet talous- ja hallintoasioissa kiitos myös heille! Rengastustoimisto on suuressa kiitollisuudenvelassa seuraaville henkilöille, jotka ovat rakentaneet, kehittäneet, ylläpitäneet ja muuten paimentaneet eri tietojärjestelmiämme: Jan Lindström, Heikki Lokki, Visa Rauste, Petrus Repo, Esko Piirainen ja HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmistotuotantoryhmät. Lisäksi Jarno Lehtimäki on kehittänyt Rengas99:ä käyttäjien toiveiden suuntaan. Jörgen Palmgren, Viljami Rahikainen, Toni Malin ja Dare Talvitie ovat huolehtineet työasemien ja yhteyksien toimivuudesta. Suurin kiitos kuuluu rengastajille ja heidän lukuisille avustajilleen. Ilman heidän uurastustaan tämän raportin anti olisi jäänyt kovin ohueksi. Kirjoittajien osoitteet / Authors addresses Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto PL Helsingin yliopisto Kirjallisuus Honkala, J., Saurola, P. Valkama, J Petolintuvuosi niukasti pesintöjä. Linnutvuosikirja : xx xx. Valkama, J., Vepsäläinen, V. Lehikoinen, A Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Summary: Bird ringing in Finland A historic moment was experienced on 26 May, when the 10th millionth bird was ringed in Finland. Each year the Finnish ringers put rings on more than 200,000 birds, so the next milestone, 11,000,000 ringed birds, will probably be reached in In, a total of 204,162 birds were ringed of which 81,512 were nestlings and 122,650 full-grown individuals Appendix 1. Both these Þgures were clearly below the long-term average see Fig. 1. The low number of nestlings ringed was most likely due to the low phase of the cyclic vole populations: many owls skipped breeding because of food scarcity. The low number of fullgrown birds, on the other hand, can be explained at least partly by a poor season at bird observatories. Nevertheless, some species were ringed with higher numbers than ever before. For example, 192 Smew Mergus albellus were ringed as part of a nest-box project initiated two years ago. This Þgure is outstanding as only 195 Smew were ringed in Finland during A second species to be mentioned in this context is the Dunnock Prunella modularis. Altogether 9,542 Dunnocks were ringed in, mainly by mist-nets during the autumn migration. In fact, the Dunnock reached the third position in the ringing statistics Table 1. Each year some 35,000 to 60,000 are ringed at the Finnish bird observatories. was among the poorest years, as only 35,790 birds were ringed Table 2. This, however, was not only due to the lack of birds but also lack of ringers. Some observatories suffered from periods when there were no ringers at all. In spring April and May, 5,345 birds were ringed, most of them at the Lågskär observatory in Åland or at Tauvo on the west coast. In autumn from August to November, 28,318 birds were ringed. The most frequent species were the Great Tit Parus major 4,231 individuals, the Blue Tit P. caeruleus 3,722 and the Goldcrest Regulus regulus 3,421. The majority of birds were ringed at Hanko bird observatory in the southwest 7,669, at Höytiäinen in eastern Finland 4,547 and at Tauvo 3,804. The total number of recaptures at the Finnish bird observatories was 1,571, but the vast majority of these were controls of birds ringed at the observatories just some days earlier. Data from bird observatories can, among other things, be used to examine timing and routes of migration for different species. As an example, Þgure 2 shows all foreign recoveries of birds ringed at Finnish bird observatories during the autumn. At the moment, there are more than 1,1 million encounters of birds ringed in Finland. In, a total of 25,222 new encounter reports were stored in the database. The majority of birds were encountered alive, either as controls made by the ringers or as observations of colour- and neck-ringed birds, such as gulls, eagles, swans and cranes. Approximately 2,000 birds were found dead. The severe winter 2009 was particularly tough for some owls and for the Northern Goshawk Accipiter gentilis. Mortality of Tawny Owls Strix aluco, Ural Owls S. uralensis and Northern Goshawks appeared to be extremely high during the winter, but the larger Eagle Owls Bubo bubo seemed to survive better Figs New longevity records were again obtained from several species in. These included Great Cormorant Phalacrocorax carbo 11 years 9 months, White-tailed Eagle Haliaeetus albicilla 30 years 7 months, Golden Eagle Aquila chrysaetos 27 years 11 months, Temminck s Stint Calidris temminckii 15 years, Arctic Tern Sterna paradisaea 27 years 11 months, Common Guillemot Uria aalge 31 years 11 months, Nightjar Caprimulgus europaeus 10 years 1 month, Long-tailed Tit Aegithalos caudatus 5 years 1 month, Nutcracker Nucifraga caryocatactes 19 years 11 months. This particular Nutcracker is now also the oldest Nutcracker in Europe. Also some other interesting recoveries were obtained during. For the Þrst time a Finnish Bittern Botaurus stellaris was found in the UK. A Bar-headed Goose Anser indicus ringed in Kemijärvi, Northern Finland in August, 2007 was identiþed from its colour-ring in the Netherlands in June, with a mate and offspring! A Finnish Common Crane Grus grus was identiþed from colour-rings in Ethiopia in January,. An Arctic Skua Stercorarius parasiticus was found starved in Brazil in October. The bird had traveled more than 12,000 kilometres from the ringing site. This was the third recovery of a Finnish bird from Brazil. The previous two examples have been Arctic Skuas, too. BirdLife Finland had chosen Black-throated Diver Gavia arctica and Red-throated Diver G. stellata as project species for. Only 417 Black-throated Divers have been ringed in Finland, most of them in the 1960s and 1970s. There are 28 foreign recoveries of this species see Fig. 7. The recoveries are mainly from the breeding areas in northern Russia and in the wintering region in the Black Sea. Most of them have been shot. Unfortunately, only 19 Blackthroated Divers have been ringed as chicks and there are no recoveries of them. Strictly speaking, we know nothing of the wintering areas and migration routes of real Finnish Blackthroated Divers. With the Red-throated Diver our knowledge is better because the total number of birds ringed is 1,175 and more than 90 % of them have been ringed as chicks. Altogether 34 foreign recoveries have been obtained of this species Fig. 8. The majority of the recoveries are from the North Sea area where the Finnish Red-throated Divers stay during the winter. Oil spills and Þshing equipment appear to be a real threat for these birds. Constant Effort Sites CES project continued at 28 locations and was carried out with 48 ringers. In the beginning of the summer the weather was very windy and therefore it was difþcult to Þnd enough ringing days. In the end of the summer it was sunny and very hot. Altogether 7,831 birds were ringed at CES sites, most numerous species being the Willow Warbler Phylloscopus trochilus 1,029 individuals and Sedge Warbler Acrocephalus schoenobaenus 921. In the beginning of 2011, there were 694 licenced ringers 9 % women. The number of active ringers, who ringed at least one bird in, was 509. A total of 16 new ringers started their ringing careers during the year. Ageing of ringers is a slight source of concern. In 2011, the average age of ringers is 51 years while four years earlier it was 47 years. LINNUT-VUOSIKIRJA 71

10 RENGASTUSVUOSI Liite 1. Suomessa rengastetut linnut ja niistä saadut löydöt vuonna ja vuosina Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä. Löytö on kelpuutettu mukaan, mikäli lintu löydetty kuolleena tai rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta kulunut vähintään 3 kk tai matkaa rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta kertynyt yli 10 km. Huom! Lajien ja alalajien osalta on noudatettu EURINGin käyttämää lajiluetteloa ks. Appendix 1. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in, and total numbers of ringed birds and recoveries only those in which i the bird was found dead or ii the bird was found alive but time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at least 10 km in Finland Please note that species and subspecies list follows that of EURING see A = number of nestlings ringed in, B = number of full-grown birds ringed in, C = total ringing number for, D = number of birds recovered during, E = number of ringings in 1913, F = number of recoveries in Rengastettuja v Laji Species A B C D E F Kaakkuri Gavia stellata Kuikka Gavia arctica Amerikanjääkuikka Gavia immer Jääkuikka Gavia adamsii Pikku-uikku Tachybaptus ruþcollis Silkkiuikku Podiceps cristatus Härkälintu Podiceps grisegena Mustakurkku-uikku Podiceps auritus Suula Sula bassana Merimetso Phalacrocorax carbo Kaulushaikara Botaurus stellaris Harmaahaikara Ardea cinerea Kymyjoutsen Cygnus olor Pikkujoutsen Cygnus columbianus Laulujoutsen Cygnus cygnus Metsähanhi Anser fabalis Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Tundrahanhi Anser albifrons Kiljuhanhi Anser erythropus Merihanhi Anser anser Tiibetinhanhi Anser indicus Kanadanhanhi Branta canadensis Valkoposkihanhi Branta leucopsis Sepelhanhi Branta bernicla Punakaulahanhi Branta ruþcollis Ristisorsa Tadorna tadorna Mandariinisorsa Aix galericulata Haapana Anas penelope Harmaasorsa Anas strepera Tavi Anas crecca Sinisorsa Anas platyrhynchos Jouhisorsa Anas acuta Heinätavi Anas querquedula Lapasorsa Anas clypeata Punasotka Aythya ferina Tukkasotka Aythya fuligula Lapasotka Aythya marila Haahka Somateria mollissima Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Allihaahka Polysticta stelleri Alli Clangula hyemalis Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Telkkä Bucephala clangula Uivelo Mergus albellus Tukkakoskelo Mergus serrator Isokoskelo Mergus merganser Mehiläishaukka Pernis apivorus Haarahaukka Milvus migrans Merikotka Haliaeetus albicilla Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Sinisuohaukka Circus cyaneus Arosuohaukka Circus macrourus Rengastettuja Poikasia Täysikasv. v Poikasia Täysikasv. Laji Species A B C D E F Niittysuohaukka Circus pygargus Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo Piekana Buteo lagopus Pikkukiljukotka Aquila pomarina Kiljukotka Aquila clanga Maakotka Aquila chrysaetos Kalasääski Pandion haliaetus Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus Muuttohaukka Falco peregrinus Pyy Bonasa bonasia Riekko Lagopus lagopus Kiiruna Lagopus mutus Teeri Tetrao tetrix Metso Tetrao urogallus Peltopyy Perdix perdix Viiriäinen Coturnix coturnix Fasaani Phasianus colchicus Luhtakana Rallus aquaticus Luhtahuitti Porzana porzana Pikkuhuitti Porzana parva Kääpiöhuitti Porzana pusilla Ruisrääkkä Crex crex Liejukana Gallinula chloropus Nokikana Fulica atra Kurki Grus grus Meriharakka Haematopus ostralegus Aropääskykahlaaja Glareola nordmanni Pikkutylli Charadrius dubius Tylli Charadrius hiaticula Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus Keräkurmitsa Charadrius morinellus Kapustarinta Pluvialis apricaria Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Isosirri Calidris canutus Pulmussirri Calidris alba Pikkusirri Calidris minuta Lapinsirri Calidris temminckii Palsasirri Calidris melanotos Kuovisirri Calidris ferruginea Merisirri Calidris maritima Suosirri Calidris alpina Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Tundravikla Tryngites subruþcollis Suokukko Philomachus pugnax Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Taivaanvuohi Gallinago gallinago LINNUT-VUOSIKIRJA

11 LINNUSTONSEURANTA Rengastettuja v Laji Species A B C D E F Heinäkurppa Gallinago media Lehtokurppa Scolopax rusticola Mustapyrstökuiri Limosa limosa Punakuiri Limosa lapponica Pikkukuovi Numenius phaeopus Isokuovi Numenius arquata Mustaviklo Tringa erythropus Punajalkaviklo Tringa totanus Lampiviklo Tringa stagnatilis Valkoviklo Tringa nebularia Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola Rantakurvi Xenus cinereus Rantasipi Actitis hypoleucos Karikukko Arenaria interpres Vesipääsky Phalaropus lobatus Isovesipääsky Phalaropus fulicarius Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus Merikihu Stercorarius parasiticus Tunturikihu Stercorarius longicaudus Pikkulokki Larus minutus Naurulokki Larus ridibundus Kalalokki Larus canus Selkälokki Larus fuscus Harmaalokki Larus argentatus Isolokki Larus hyperboreus Merilokki Larus marinus Pikkukajava Rissa tridactyla Räyskä Sterna caspia Kalatiira Sterna hirundo Lapintiira Sterna paradisaea Pikkutiira Sterna albifrons Mustatiira Chlidonias niger Etelänkiisla Uria aalge Ruokki Alca torda Riskilä Cepphus grylle Pikkuruokki Alle alle Lunni Fratercula arctica Kesykyyhky Columba livia Uuttukyyhky Columba oenas Sepelkyyhky Columba palumbus Turkinkyyhky Streptopelia decaocto Turturikyyhky Streptopelia turtur Idänturturikyyhky Streptopelia orientalis Käki Cuculus canorus Tornipöllö Tyto alba Huuhkaja Bubo bubo Tunturipöllö Nyctea scandiaca Hiiripöllö Surnia ulula Varpuspöllö Glaucidium passerinum Minervanpöllö Athene noctua Lehtopöllö Strix aluco Viirupöllö Strix uralensis Lapinpöllö Strix nebulosa Sarvipöllö Asio otus Suopöllö Asio ßammeus Helmipöllö Aegolius funereus Kehrääjä Caprimulgus europaeus Tervapääsky Apus apus Kuningaskalastaja Alcedo atthis Harjalintu Upupa epops Käenpiika Jynx torquilla Harmaapäätikka Picus canus Palokärki Dryocopus martius Käpytikka Dendrocopos major Rengastettuja Poikasia Täysikasv. v Laji Species A B C D E F Poikasia Täysikasv. Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Pikkutikka Dendrocopos minor Pohjantikka Picoides tridactylus Ylänkökiuru Melanocorypha bimaculata Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla Töyhtökiuru Galerida cristata Kangaskiuru Lullula arborea Kiuru Alauda arvensis Tunturikiuru Eremophila alpestris Törmäpääsky Riparia riparia Kalliopääsky Ptyonoprogne rupestris Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbica Isokirvinen Anthus richardi Mongoliankirvinen Anthus godlewskii Nummikirvinen Anthus campestris Taigakirvinen Anthus hodgsoni Metsäkirvinen Anthus trivialis Tundrakirvinen Anthus gustavi Niittykirvinen Anthus pratensis Lapinkirvinen Anthus cervinus Luotokirvinen Anthus petrosus Keltavästäräkki Motacilla ßava Sitruunavästäräkki Motacilla citreola Virtavästäräkki Motacilla cinerea Västäräkki Motacilla alba Tilhi Bombycilla garrulus Koskikara Cinclus cinclus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Rautiainen Prunella modularis Taigarautiainen Prunella montanella Mustakurkkuraut. Prunella atrogularis Alppirautiainen Prunella collaris Punarinta Erithacus rubecula Satakieli Luscinia luscinia Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos Sinirinta Luscinia svecica Sinipyrstö Tarsiger cyanurus Mustaleppälintu Phoenicurus ochruros Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vuorileppälintu Phoenicurus erythrogaster Pensastasku Saxicola rubetra Mustapäätasku Saxicola torquata Arotasku Oenanthe isabellina Kivitasku Oenanthe oenanthe Nunnatasku Oenanthe pleschanka Rusotasku Oenanthe hispanica Aavikkotasku Oenanthe deserti Kivikkorastas Monticola saxatilis Kirjorastas Zoothera dauma Sepelrastas Turdus torquatus Mustarastas Turdus merula Taigarastas Turdus obscurus Mustakaularastas Turdus ruþcollis Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Viirusirkkalintu Locustella lanceolata Pensassirkkalintu Locustella naevia Viitasirkkalintu Locustella ßuviatilis Ruokosirkkalintu Locustella luscinioides Sarakerttunen Acrocephalus paludicola Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus LINNUT-VUOSIKIRJA 73

12 RENGASTUSVUOSI Rengastettuja v Laji Species A B C D E F Kenttäkerttunen Acrocephalus agricola Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus Rastaskerttunen Acrocephalus arundinaceus Vaaleakultarinta Hippolais pallida Pikkukultarinta Hippolais caligata Kultarinta Hippolais icterina Ruskokerttu Sylvia undata Rusorintakerttu Sylvia cantillans Kääpiökerttu Sylvia nana Kirjokerttu Sylvia nisoria Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Lapinuunilintu Phylloscopus borealis Hiippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus Taigauunilintu Phylloscopus inornatus Siperianuunilintu Phylloscopus schwarzi Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus Vuoriuunilintu Phylloscopus bonelli Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Tulipäähippiäinen Regulus ignicapillus Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Sepelsieppo Ficedula albicollis Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Viiksitimali Panurus biarmicus Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Viitatiainen Parus palustris Hömötiainen Parus montanus Lapintiainen Parus cinctus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Valkopäätiainen Parus cyanus Talitiainen Parus major Pähkinänakkeli Sitta europaea Puukiipijä Certhia familiaris Pussitiainen Remiz pendulinus Kuhankeittäjä Oriolus oriolus Punapyrstölepink. Lanius isabellinus Pikkulepinkäinen Lanius collurio Mustaotsalepink. Lanius minor Isolepinkäinen Lanius excubitor Punapäälepink. Lanius senator Valko-otsalepink. Lanius nubicus Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus Harakka Pica pica Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes Naakka Corvus monedula Mustavaris Corvus frugilegus Varis Corvus corone Korppi Corvus corax Kottarainen Sturnus vulgaris Punakottarainen Sturnus roseus Varpunen Passer domesticus Poikasia Täysikasv. Laji Species A B C D E F Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifring Keltahemppo Serinus serinus Sitruunahemppo Serinus citrinella Viherpeippo Carduelis chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Hemppo Carduelis cannabina Vuorihemppo Carduelis ßavirostris Urpiainen Carduelis ßammea Tundraurpiainen Carduelis hornemanni Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus Punavarpunen Carpodacus erythrinus Taviokuurna Pinicola enucleator Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes Valkokurkkusirkku Zonotrichia albicollis Lapinsirkku Calcarius lapponicus Pulmunen Plectrophenax nivalis Taigasirkku Emberiza leucocephalos Keltasirkku Emberiza citrinella Peltosirkku Emberiza hortulana Kultatöyhtösirkku Emberiza elegans Pohjansirkku Emberiza rustica Pikkusirkku Emberiza pusilla Kastanjasirkku Emberiza rutila Kultasirkku Emberiza aureola Pajusirkku Emberiza schoeniclus Harmaasirkku Miliaria calandra Sateenkaarikardinaali Passerina ciris Risteymät Hybrids Rengastettuja v Acrris x Acrdum Pasdom x Pasmon Galmed x Galgal Hirrus x Delurb Hirrus x Riprip Ficalb x Fichyp Tetrix x Teturo Parmon x Parcin Motßa x Motcit Saxtor x Saxrub Parmon x Parate Luslus x Lusmeg Denmaj x Denleu Cirmac x Cirpyg Sylatr x Sylbor Carhor x Carmea Phopho x Phooch Carchl x Carspi Parmon x Parcri Riprip x Delurb Circya x Cirmac Bracan x Braleu Poikasia Täysikasv. Total LINNUT-VUOSIKIRJA