Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry"

Transkriptio

1 Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1

2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3 Tutkimuskohdekartta...4 Lajiluettelo...5 Katsaus linjalaskennan tuloksiin Yhteenveto linjalaskennoista Pistelaskenta Uhanalaiset - ja Suomen erityisvastuulajit Yhteenveto Kiitokset Kirjallisuus Liite 1, linjalaskennan tulokset Liite 2, reviirikartat Liite 3, laskentareitit ja -pisteet Tuomiluoma, järvitöyrä. Kuva Harri Siltala

3 JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Ilmajoella Tuomikylässä, Rengon- ja Pojanluoman kylässä rajatulla alueella tehtyjen linnustolaskentojen tuloksia. Laskentatietoja on täydennetty Tiira havaintojärjestelmässä olevilla tiedoilla ja alueella asuvia ja retkeileviä lintuharrastajia haastattelemalla. Tutkimusalue sijaitsee Kyrkösjärven altaan länsipuolella noin 8 km Ilmajoen keskustasta kaakkoon. Alue on laaja, noin 2200 hehtaaria. Se käsittää maaseutuasutusta, peltoa ja metsää sekä vähän suota. Alueen läpi kulkee Tuomiluoma, joka on linnustoltaan monipuolinen. Laskentoihin ja havainnointiin osallistui useita kokeneita lintuharrastajia. Raportissa esitetään tutkimusmenetelmät, laskentojen tulokset ja alueen linnusto lajeittain. TUTKIMUSMENETELMÄT Alueen laajuudesta johtuen tehtiin laskennat niin, että metsäalueille tehtiin kattava linjalaskentareitistö ja peltoalueet laskettiin pistelaskennalla. Pistelaskennalla saadaan hyvä kuva alueella pesivästä lajistosta vaikka pesimistiheyksiä (pareja /km2) siinä ei saadakaan selvitettyä. Näiden lisäksi tehtiin kolme yölaulajalaskentaa ja muutonaikaista havainnointia. Tuomiluoman vesilintuja selvitettiin Tulokset ilmoitetaan pesivinä pareina. Pareiksi tulkittiin laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. LINNUSTON YLEISPIIRTEET Mielenkiintoisinta antia olivat Tuomiluoman varren ja peltoaukeiden runsaslukuiset yölaulajat. Muuten metsien ja peltojen linnusto on Etelä-Pohjanmaalle tyypillistä. Harmaalokkeja lepäilemässä, Tuomikylä. Kuva Tapio Sadeharju 3

4 4 Tutkimusalue

5 LAJILUETTELO Tässä luettelossa käydään läpi alueella havaitut 116 lajia ja niiden pesimäympäristö ja esiintyminen tutkimusalueella. Harmaahaikara (Ardea cinerea) pesii ruovikkoisilla merenlahdilla ja lintuvesillä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Lajista on havaintoja useita havaintoa vuoden 2011 syksyltä esim Pettutieltä (Harri Siltala). Kattohaikara (Ciconia ciconia) pesii Keski- ja Etelä- Euroopassa viljelysten ja niittyjen tuntumassa. Suomessa sitä havaitaan vuosittain. Tuomikylän Liikalassa havaittiin kattohaikara Kyseinen peloton lintu ruokaili pääasiassa Laskunmäen jätehuoltokeskuksessa. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) pesii vetisillä avosoilla ja rehevillä lintuvesillä. Tuomikylän pelloilla ruokaili kesän 2011 joutsenpari. Muuttoaikana joutsenia nähdään säännöllisesti. Metsähanhi (Anser fabalis) pesii vetisillä soilla. Tutkimusalueelta on havaintoja kevät- ja syysmuutolta. Alueen pelloilla ei levähdä säännöllisesti metsähanhia. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Vaatimattomimpienkin vesistöjen ympäristössä pesivästä sinisorsasta tehtiin 3 havaintoa; 1 pari tulvalammikossa Pojanluomankylällä 20.4., kaksi koirasta lähti lentoon ojasta Neiron koulun lähellä 2.5. ja koiras lähti lentoon ojasta Pettumäen lähellä Telkkä (Bucephala clangula) Tuomiluoman telkkäkanta on runsas, 5 paria havaittiin kesällä Myös kaksi poikuetta havaittiin (5 + 3 poikasta). Isokoskelo (Mergus merganser) Naaras isokoskelo oleili alkukesästä pitkään Tuomiluomassa, mutta poikuetta ei havaittu. Isokoskelo on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Merikotka (Haliaeetus albicilla) Laskunmäessä saalisteleva merikotka, havaittiin myös tutkimusalueella esim. Pettutien varressa koivun latvassa (Harri Siltala) Merikotka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Sinisuohaukka (Circus cyaneus) Pensaikkoisilla avomailla pesivä sinisuohaukka saalisteli koko kesän Pettutien ympäristössä. Sinisuohaukka on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Kanahaukka (Accipiter gentilis) Vanhoissa metsissä pesivä kanahaukka havaittiin Saveenrämäkässä (Hannu Tuomisto) nähtiin yksi saalistamassa ja kaksi yksilöa kaartelemassa Pettutiellä (H. Siltala). Tutkimusalueella on vähintään 2 reviiriä. Varpushaukka (Accipiter nisus) Mieluiten tiheissä sekametsissä pesivä varpushaukka havaittiin useita kertoja saalistelemassa asutuksen tuntumassa esim. Pettutiellä ja Tuomikyläntiellä. Talvisin ruokintapaikoilla havaitaan saalistavia varpushaukkoja säännöllisesti. Maakotka (Aquila chrysaetos) Havaittu Ämmänperkiössä, tutkimusalueen NE-kulmassa. Kivenmaasta on havaintoja kesältä-syksyltä Maakotka on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU) laji. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Peltoaukeilla pesivä ja pikkujyrsijöitä saalistava tuulihaukka oli kesällä 2011 Etelä-Pohjanmaalla runsaslukuinen. Tutkimusalueella pesi vähintään 2 paria. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Avomaiden ja vesien lähistöllä pesivä nuolihaukka saalisti Pettutiellä 8.6. ja Pyy (Bonasia bonasia) Tiheikköisissä kuusimetsissä viihtyvä pyy havaittiin laskennoissa kerran; 2 yks Myllyniemessä (Esko Lehtiniemi) Riekko (Lagopus lagopus) Riekkoja on havaittu useana talvena Saveenrämäkässä. Riekko on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Teeri (Lyrurus tetrix) Soidintavia teeriä havaittiin pistelaskennassa 2 paikassa. Teeren soidinalueita löytyy esim. Pettumäestä ja Pinomäestä. Syyshavaintoja on Uhverinmäen ympäristöstä 37 yksilöstä v (H. Siltala) Teeri on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Metso (Tetrao urogallus) Vaihtelevissa havumetsäympäristöissä pesivää metsoa havaittiin 2 naarasta Neiron koulun lähellä (E. Lehtiniemi). Kaksi koirasta havaittiin Ritolantiellä Metso on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Peltopyy (Perdix perdix) Viljelysalueilla pesivän peltopyyn kanta on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle. Tutkimusalueella niitä havaitaan runsaimmin talvella kun linnut tulevat ruokintapaikoille. Esim. Pettutien ympäristössä havaittiin useita parvia talvella Fasaani (Phasanius colchicus) Istutuksista peräisin oleva Fasaanikanta on alueella runsas. 5

6 Ruisrääkkä (Crex crex) Pelloilla ja niityillä viihtyvä ruisrääkkä esiintyi runsaana kesällä Kuuluvasti äänteleviä koiraslintuja havaittiin 7 yks. Viimeinen oli äänessä ainakin asti. Kurki (Grus grus) Soilla ja soistuneilla rannoilla pesivä kurki ruokailee alueen pelloilla säännöllisesti. Kurkia havaittiin linjalaskennassa viisi paria ja pistelaskennassa se havaittiin neljällä paikalla. Pikkutylli (Charadrius dubius) Hiekka- ja sorakuopilla viihtyvä pikkutylli pesi Lammasviidan nevan lähellä hiekkakuopalla (1 pari). Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Avosoilla pesivää kapustarintaa tavataan muuttoaikoina ruokailemassa pelloilla. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Niityillä, pelloilla ja soilla pesivä töyhtöhyyppä on Tuomikylän pelloilla kuovin ohella runsain kahlaaja. Töyhtöhyyppä näytti keskittyvän isoimmille pelloille. Suokukko (Philomachus pugnax) on pohjoisten avosoiden ja rantaniittyjen lintu. Se on taantunut viime vuosina voimakkaasti ja on uudessa uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalainen (EN). Muuttoaikoina sitä saatetaan kuitenkin nähdä Etelä-Pohjanmaallakin isoina parvina. Tutkimusalueelta on vuodelta 2011 yksi havainto: Pettutiellä noin 30 yks. ruokailemassa niitetyllä pellolla. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) pesii yleisenä vetisillä avomailla koko Suomessa. Tutkimusalueelta on kaksi havaintoa keväältä 2011: Pettutiellä ja Marjokydössä soidinääntelevä koiras. Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Tuoreilla metsämailla pesivä Lehtokurppa on runsaslukuinen Tuomikylässä ja ympäristössä. Yölaulajaretkellä havaittiin 6 koirasta soidinlennossa. Lehtokurppa havaittiin myös linjalaskennassa. Isokuovi (Numenius arquata) Pelloilla niityillä ja soilla pesivä kuovi on alueen näkyvin ja kuuluvin kahlaaja. Kuoveja pesii tutkimusalueella vähintään 10 paria. Pistelaskennassa kuovi havaittiin kahdeksalla paikalla. Valkoviklo (Tringa nebularia) on kuivien kangasmetsien pesimälaji, joka ruokailee kosteikoilla. Valkoviklo on Tuomikylässä vähälukuinen. Pistelaskennassa havaittiin 1 yks. Metsäviklo (Tringa ochropus) Soistuneita metsiä suosiva metsäviklo on melko runsaslukuinen tutkimusalueen metsissä. Linjalaskennoissa havaittiin 5 paria. Liro (Tringa glareola) Soilla ja lintuvesillä viihtyvä liroa ei havaittu tutkimusalueella pesivänä. Muuttoaikoina liro on runsaimpia kahlaajia, mutta alueella ei havaittu isoja kerääntymiä. Rantasipi (Actitis hypoleucos) Karuilla rannoilla pesivä rantasipi oli kelpuuttaanut myös Tuomiluoman pesimäympäristökseen. Ainakin 4 paria pesi sen rannoilla. Myös poikue havaittiin yölaulajalaskennan yhteydessä Rantasipi on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Pikkulokki (Larus minutus) Rehevillä vesillä pesivä pikkulokki ruokailee alueen pelloilla harvalukuisena usein naurulokkiparvissa. Pikkulokki on hyönteissyöjä eikä käytä kaatopaikkaa ravinnonhankintaan. Lähin pesimäalue on Kyrkösjärvellä. Naurulokki (Larus ridibundus) Kyrkösjärvellä valtavana yhdyskuntana pesivä naurulokki ruokailee runsaslukuisena alueen pelloilla, varsinkin kevätkylvöjen aikaan. Se ei pesi tutkimusalueella. Naurulokki on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Kalalokki (Larus canus) Järvillä pesivää kalalokkia tavataan myös ruokailemassa alueen pelloilla, mutta se ei ole yhtä runsaslukuinen kuin nauru- ja harmaalokki. Lähimmät pesivät kalalokit löytyvät Kyrkösjärveltä. Selkälokki (Larus fuscus) Suurilla sisävesillä ja saaristossa pesivää selkälokkia havaitaan säännöllisesti ruokailemassa ja lepäilemässä Tuomikylän pelloilla. Pääasiallinen ruokailupaikka on kuitenkin Laskunmäen jätehuoltokeskus. Selkälokki ei pesi tutkimusalueella eikä myöskään sen läheisyydessä. Selkälokki on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). Harmaalokki (Larus argentatus) Soilla ja järvillä pesivä harmaalokki kerääntyy suuriksi parviksi lepäilemään Tuomikylän pelloille, vaikka ei tutkimusalueella pesikään. Lokit ruokailevat Laskunmäen jätehuoltokeskuksessa ja yöpyvät Kyrkösjärven lisäksi myös Paukanevalla ja Hirvijärven sekä Varpulan altaalla. Enimmillään Tuomikylän pelloilla on havaittu 1280 harmaalokkia Merilokki (Larus marinus) Lähinnä ulkosaaristossa pesivä merilokki on alueella harvinainen, mutta silloin tällöin yksittäisiä lintuja tavataan harmaalokkiparvissa. Kesykyyhky (Columba livia) Pesii suurissa asutuskeskuksissa ja maaseudulla viljankuivureiden lähistöllä. On pesinyt aiemmin Pettutiellä, parilta viime vuodelta ei ole havaintoja. 6

7 Sepelkyyhky (Columba palumbus) Metsissä viljelysten tuntumassa pesivä sepelkyyhky on hyvin yleinen tutkimusalueella. Sekä linja- että pistelaskennoissa sepelkyyhky oli yksi kuuluvimpia lajeja. Pistelaskennassa se havaittiin 13 pisteellä (pisteitä 18) Linjalaskennassa havaittiin 15 paria. Käki (Cuculus canorus) Suomen ainoa loispesijä käki on myös runsaslukuinen ja kuuluva laji tutkimusalueella. Linjalaskennassa havaittiin 17 käkeä ja pistelaskennassa se havaittiiin 9 pisteellä. Huuhkaja (Bubo bubo) Vaihtelevassa metsäympäristössä pesivällä huuhkajalla on tutkimusalueella tai aivan sen lähiympäristössä 4 reviiriä. Huuhkaja on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Metsäalueilla pesivä varpupöllö tulee talvisin saalistamaan asutuksen tuntumaan ruokintapaikoille lintuja ja pikkujyrsijöitä. Myös soidinääntelystä on havaintoja: Rajalasta 2 ääntelevää kevättalvella 2008 ja Tuomikylän Jauhomäestä 1 Ä vuonna Viirupöllö (Strix uralensis) viihtyy etupäässä vanhoissa havu- ja sekametsissä. Vuodelta 2009 on yksi havainto soidinääntelevästä koiraasta Savusmäen suunnalta (Seija Anthes ym). Sarvipöllö (Asio otus) pesii maanviljelysypäristöjen metsiköissä Etelä- ja Keski-Suomessa. Savusmäessä havaittiin soidinääntelevä kevättalvella 2008 (H. Siltala). Helmipöllö (Aegolius funerus)pesii havumetsissä. Tutkimusalueella on ollut hyvinä myyrävuosina 2-6 pesintää (Jussi Ryssy). Tältä vuodelta ei kuitenkaan ole havaintoja. Helmipöllö on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Tervapääsky (Apus apus) Yhdyskuntina rakennuksissa pesiviä tervapääskyjä havaittiin pistelaskennassa kahdella paikalla tehdyssä laskennassa tutkimusalueella havaittiin kolmessa eri paikassa 21, 11 ja 6 yksilön parvet. Harjalintu (Upupa epops) Kaakkoinen laji, jota vuosittain harhautuu suomeen muutamia yksilöitä. Tuomikylän koululta on yksi havainto noin vuodelta Käenpiika (Jynx torquila) Harvalukuisena avoimissa metsissä pesivä käenpiika havaittiin kahdella reviirillä (Kiviniemenmäki ja Pihlajaniemi). Käenpiika on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Palokärki (Drycopus martius) Vanhoja metsiä suosiva palokärki havaittiin linjalaskennassa Myllyniemessä (E. Lehtiniemi) Käpytikka (Dendrocopos major) Yleisenä kaikenlaisissa metsissä pesivä käpytikka on tavallinen myös tällä alueella. Linjalaskennassa havaittiin viisi yksilöä ja pistelaskennassa kaksi. Yksi pesäkin löytyi Pettutien varresta. Pikkutikka (Dendrocopos minor) Harvalukuisena aukioiden pilkkomissa lehti- ja sekametsissä pesivää pikkutikkaa tavataan alueella huomattavasti käpytikkaa harvemmin. Reviirejä on kuitenkin viime vuosina ollut seuraavasti: 2007 yksi, 2008 kaksi, 2009 yksi ja 2010 yksi. Pohjantikka (Picoides tridactylus) Kuusivaltaisissa metsissä pesivästä pohjantikasta on tiedossa yksi havainto tutkimualueen rajalta Uhverista Kiuru (Alauda arvensis) Peltoalueilla viihtyvä kiuru on Tuomikylän ja ympäristön tyypillisimpiä varpuslintuja. Kiuruja havaittiin pistelaskennassa kuudella pisteellä vaikka kesäkuun alku ei olekaan lajin aktiivisinta laulukautta. Linjalaskennassakin havaittiin yksi kiuru. Haarapääsky (Hirundo rustica) Kulttuuriympäristössä pesivä haarapääsky on myös hyvin tuttu näky tutkimusalueella. Pistelaskennassa se havaittiin neljässä pisteessä. Räystäspääsky (Delichon urbica) Asutuksen piirissä yleisenä pesivä räystäspääsky on runsaslukuinen Tuomikylässä. Keinosiemennysasemalla on pesinyt enimmillään noin 50 paria (v pesintää) ja pesiä on talojen räystäillä monin paikoin. Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Metsäkirvinen pesii runsaslukuisena valoisissa metsissä. Linjalaskennoissa metsäkirvinen oli kolmanneksi runsain laji pajulinnun ja peipon jälkeen. Pistelaskennassa se havaittiin kahdella paikalla. Niittykirvinen (Anthus pratensis) Erilaisilla avoimailla esim. soilla pesivä niittykirvinen esiintyy Tuomikylässä lähinnä muuttoaikoina. Tämän vuoden laskennoissa alueella ei havaittu pesiviä niittykirvisiä. Niittykirvinen on uhanalaisuusluokituksessa voimakkaan taantumisen takia silmälläpidettävä laji (NT). Keltavästäräkki (Motacilla flava) Soilla ja niityillä pesivän keltavästäräkin esiintyminen tutkimusalueella on hyvin samanlainen kuin niittykirivisen, mutta keltavästäräkki on muutollakin harvalukuisempi. Lähimmät pesivät keltavästäräkit löytyy Kyrkösjärveltä. Keltavästäräkki on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). 7

8 Västäräkki (Motacilla alba) Kulttuuriympäristöissä ja rannoilla pesivä västäräkki on yleinen ja runsaslukuinen tutkimusalueella asutuksen tuntumassa. Tilhi (Bombycilla garrulus) Pohjoisten havumetsien harvalukuinen pesimälintu tilhi on runsaslukuisin syksyllä, varsinkin hyvinä pihlajanmarjavuosina. Myös talvella ja kevätmuuton aikana tilhiä havaitaan. Koskikara (Cinclus cinclus) Skandinavian tunturipurojen äärellä pesiviä koskikaroja talvehtii Suomessa. Tutkimusalueelta on yksi havainto koskikarasta Letonojasta talvelta 2008 (H. Siltala). Uhanalaisuusluokituksessa koskikara on vaarantunut (VU). Rautiainen (Prunella modularis) Kuusikoita suosiva rautiainen pesii melko harvalukuisena tutkimusalueen metsissä. Linjalaskennassa havaittiin kaksi laulavaa koirasta ja pistelaskennassa yksi. Punarinta (Erithacus rubecula) Kuusivaltaisissa metsissä pesivä punarinta on runsaslukuinen alueen metsissä ja pesii myös metsän lähellä olevien talojen puutarhoissa. Linjalaskennoissa havaittiin 16 paria ja pistelaskennoissa kaksi. Satakieli (Luscinia luscinia) Tuomiluoman varressa lyhyellä matkalla lauloi peräti viisi satakieltä, mikä on Etelä-Pohjanmaan oloissa erittäin paljon. Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Yleisenä valoisissa metsissä pesivä leppälintu on runsaslukuinen tutkimusalueella. Leppälintu laulaa aktiivisesti iltahämärissä, yölaulajalaskennassa havaittiin kuusi laulavaa koirasta. Linjalaskennoissa havaittiin viisi yksilöä ja pistelaskennassa kaksi. Pensastasku (Saxiola rubetra) Pelloilla ja muilla avomailla pesivä pensastasku havaittiin pistelaskennassa kolmella paikalla. Kivitasku (Oenanthe oenanthe) pesii erilaisilla avomailla koko maassa. Kivitasku on tutukimusalueella harvinainen. Yksi havainto on keväältä 2009 Pitkäkujalta (Ulla-Kaisa Mäntymaa ja Heikki Puhto). Kivitasku on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU) laji. Mustarastas (Turdus merula) Rehevissä seka- ja lehtimetsissä pesivä mustarastas viihtyy myös kulttuuriympäristössä ja on varsin tavallinen näky keväisin ja syksyisin pihoissa. Myös talvehtivia mustarastaita tavataan. Linjalaskennoissa havaittiin neljä paria ja pistelaskennassa yksi. Myös yölaulajalaskentojen yhteydessä havaittiin mustarastaita. Räkättirastas (Turdus pilaris) Metsiköissä peltojen ja muiden avomaiden liepeillä yhdyskuntina pesivä räkättirastas on runsaslukuinen pesimälintu tutkimusalueella. Pistelaskennassa se tavattiin 11 paikalla, parimäärä 21. Linjalaskennassa havaittiin seitsemän paria. Laulurastas (Turdus philomelos) Kaikenlaisissa metsissä pesivää laulurastasta havaittiin linjalaskennassa 10 paria. Hyvin kuuluvana lajina sen laulu on tutkimusalueen metsien tyypillisimpiä ääniä. Punakylkirastas (Turdus iliacus) pesii yleisenä erityyppisissä metsissä. Linjalaskentoja tehtäessä kesäkuun alussa punakylkirastaan laulukausi ei ole kaikkein aktiivisimmillaan, joten siinä havaittiin vain kolme ja pistelaskennassa neljä paria. Punakylkirastas on kuitenkin runsaslukuinen tutkimusalueella. Kulorastas (Turdus viscivorus) Valoisissa havumetsissä pesivä kulorastas on melko harvalukuinen tutkimusalueella. Linjalaskennoissa havaittiin yksi laulava koiras. Isommasta parvestakin on havainto Tuomikylän pururadalta havaittiin 15 yks (E. Lehtiniemi) Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Melko harvinaisena pensaikkoisilla avomailla pesivä pensassirkkalintu havaittiin 4.6. Kiviniemenmäen lähellä pellolla (T. Sadeharju). Aiemmilta vuosilta löytyy 1 havainto Tuomikylästä (M. Korpi) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) pesii kosteilla pensaikkomailla ja on runsaslukuinen Tuomiluoman rannoilla. Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) pesii puoliavoimilla pensaikkomailla ja on Etelä-Pohjanmaalla melko harvalukuinen yölaulaja. Kesällä 2011 Tuomikylässä havaittiin peräti kolme laulavaa koirasta. Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) pesii rehevillä pensaikkomailla ja on viitakerttustakin vähälukuisempi yölaulaja. Tuomiluoman varressa lauloi kaksi koirasta (2. ja 10.6) Hernekerttu (Sylvia curruca) Harvapuistoisissa pensaikkoisissa metsissä pesivä hernekerttu on melko tavallinen laji alueen pihoissa ja puutarhoissa. Linjalaskennassa havaittiin kolme paria ja pistelaskennassa yksi. Pensaskerttu (Sylvia communis) pesii pensaikkoisilla avomailla. Tutkimusalueella pensaskerttu on yleinen. Linjalaskennassa havaittiin yksi ja pistelaskennassa viisi paria. 8

9 Lehtokerttu (Sylvia borin) pesii lehti- ja sekametsissä. Sitä tavataan myös pihoissa ja puutarhoissa. Pistelaskennassa havaittiin seitsemän paria ja linjalaskennoissa yksi. Tutkimusalueella se on kertuista runsaslukuisin. Tiltaltti (Phylloscopus collybita) pesii kuusimetsissä. Tuomikylän metsissä tiltaltti oli yllätävänkin runsaslukuinen. Viisi paria havaittiin linjalaskennoissa. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) on Suomen runsaslukuisin lintulaji. Se pesii kaikenlaisissa metsissä ja pensaikoissa. Pajulintuja havaittiin linjalaskennassa 55 paria ja pistelaskennassakin se havaittiin 11 pisteellä. Hippiäinen (Regulus regulus) on Euroopan pienin lintu. Se pesii yleisenä kuusivaltaisissa metsissä. Linjalaskennoissa havaittiin 3 paria. Harmaasieppo (Muscicapa striata) pesii avoimissa metsissä ja pihapiireissä. Linjalaskennoissa havaittiin 5 paria. Harmaasieppo on tutkimusalueella runsaslukuinen. Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) pesii lehti- ja sekametsissä sekä yleisenä pihapöntöissä. Linjalaskennoissa havaittiin kuusi paria. Pistelaskennassa se havaittiin kahdeksalla paikalla. Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) pesii harvalukuisena nuorehkoissa lehti- ja sekametsissä Etelä- Suomessa. Syksyisin havaitaan vaellusparvia. Tältä vuodelta on yksi havainto, joka saattaa viitata pesintään lähiseuduilla: 2 yks. Kiviniementiellä (T. Saloranta). Syksyin nähdään silloin tällöin vaellusparvia. Hömötiainen (Parus montanus) pesii yleisenä havuja sekametsissä. Linjalaskennassa havaittiin yhdeksän paria ja pistelaskennassa yksi. Töyhtötiainen (Parus cristatus) pesii havumetsissä. Linjalaskentaan osui vain yksi pari. Töyhtötiainen on kuitenkin melko tavallinen näky alueen havumetsissä. Kuusitiainen (Parus ater) pesii kuusikoissa ja kuusisekametsissä verrattain harvalukuisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkimusalueelta on neljä havaintoa tältä vuodelta, kaikki viittaavat pesintään: 2 yks kiviniementiellä 3.4., 8.6. laulava koiras Tuomikylän pururadalla ja 10.6 laulava koiras kahdessa paikassa Pojanluoman kylässä. Talitiainen (Parus major) pesii metsissä ja puistoissa yleisenä koko maassa. Linjalaskennassa havaittiin yhdeksän paria ja pistelaskennassa se havaittiin 12 paikalla. Puukiipijä (Certia familiris) pesii verraten harvalukuisena vanhoissa kuusikoissa ja sekametsissä Etelä- Suomessa. Linjalaskennassa havaittiin 2 paria. Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pesii pensaikkoisilla avomailla. Tutkimusalueella se on harvalukuinen. Vuodelta 2005 on poikuehavainto Marjokydöstä (M. Halonen ym.) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) pesii harvalukuisena puoliavoimissa metsäympäristöissä koko maassa. Kanta painottuu Pohjois-Suomeen. Parhaat mahdollisuudet lajin näkemiseen tutkimusalueella on syksystä kevääseen peltoaukeilla, erityisesti hyvinä myyrävuosina. Talvisin on useita havaintoja Pettumäen ympäristöstä, tuorein havainto Pettumäestä (H. Siltala) Närhi (Garrulus glandarius) pesii yleisenä erilaisissa metsissä, etenkin kuusikoissa. Myös tutkimusalueella närhi on tavallinen lintu, jonka havaitseminen pesimäaikaan ei kuitenkaan ole helppoa. Linjalaskennassa havaittiin kaksi ja pistelaskennassa yksi pari. Harakka (Pica pica) pesii kulttuuriympäristössä koko Suomessa ja on yleinen ja runsaslukuinen myös tutkimusalueella. Linjalaskennassa havaittiin neljä paria ja pistelaskennassa havaintoja kertyi kahdeksalta paikalta. Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) pesii harvalukuisena lähinnä Lounais-Suomessa. Viime vuosina laji on alkanut pesimään harvinaisena myös Etelä- Pohjanmaalla. Tuomikylässä keinosiemennysaseman ympäristössä vietti talvea noin 4-5 pähkinähakkia, niitä havaittiin huhtikuulle asti. Naakka (Corvus monedula) pesii yhdyskuntina kulttuuriympäristössä. Tutkimusalueella naakka on runsaslukuinen. Linjalaskennassa havaittiin 6 paria ja pistelaskennassa seitsemällä paikalla yhteensä 13 paria. Varis (Corvus corone cornix) pesii yleisenä kulttuuriympäristöissä ja rantojen metsiköissä. Myös tällä alueella varis on yleinen ja näkyvä. Linjalaskennassa havaittiin kahdeksan paria ja pistelaskennassa kahdeksalla paikalla yhdeksän paria. Sinitiainen (Parus caeruleus) pesii rehevissä lehti- ja sekametsissä, mutta se on myös yleinen pönttöpesijä pihoissa ja puutarhoissa. Linjalaskennassa havaittiin viisi paria ja pistelaskennassa se havaittiin neljällä paikalla. 9

10 Korppi (Corvus corax) pesii harvalukuisena suurilla metsäalueilla koko maassa. Tutkimusalueella se on melko tavallinen näky sillä Laskunmäen jätekeskuksen alueella ruokailee runsaasti korppeja. Linjalaskennassa havaittiin neljä paria ja pistelaskennassa se havaittiin kolmella paikalla havaittiin 10 yksilön korppiparvi yölaulajalaskennan yhteydessä. Pettumäestä havaittiin 24 yksilön parvi Kottarainen (Sturnus vulgaris) pesii asutuilla seuduilla koko maassa. Nykyään kottarainen on harvalukuinen pesimälintu Etelä-Pohjanmaalla. Kottarainen kuuluu silti Tuomikylän pesimälinnustoon. Vähintään 5 paria pesi kesällä Hevostilat tarjoavat niille sopivia ruokailupaikkoja ja pönttöjä lisäämällä Tuomikylään olisi hyvät mahdollisuudet saada lisää kottaraisia. Varpunen (Passer domesticus) Myös varpunen viihtyy asutuksen tuntumassa ja pesii usein rakennusten koloissa. Varpunen on taantunut, mutta tutkimusalueella on edelleen vahva varpuskanta. Pistelaskennassa varpusia tavattiin kahdeksalla paikalla. Pikkuvarpunen (Passer montanus) on viime vuosina voimakkaimmin runsastunut lintulaji Etelä-Pohjanmaalla. Se viihtyy samanlaisessa ympäristössä kuin varpunenkin ja muodostaa sen kanssa usein sekaparvia. Pistelaskennassa se havaittiin kolmella paikalla. Peippo (Fringilla coelebs) pesii yleisenä ja runsaslukuisena kaikenlaisissa metsissä. Linjalaskennassa peippo oli runsain laji 75 parilla. Pistelaskennassa se havaittiin yhdellätoista paikalla. Järripeippo (Fringilla montifringilla) pesii yleisenä monenlaisissa metsissä Pohjois-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ja myös Tuomikylän ympäristössä järripeippoa tavataan eniten muuttoaikana, jolloin se voi olla runsaslukuinen. Myös talvehtivia tavataan ruokintapaikoilla esim Kiviniementiellä (T. Saloranta). Pettutieltä on talvihavaintoja ruokinnalta lähes joka talvelta (H. Siltala). Viherpeippo (Carduelis chloris) puistoissa ja metsiköissä sekä pihapiireissä. Viime vuosikymmeninä se on runsastunut selvästi, mutta viimeisen parin vuoden aikana kanta on kärsinyt virustaudista ja taantunut ainakin paikoin. Tutkimusalueella viherpeippo on ollut yleinen ja melko runsaslukuinen. Taantuminen näkyy myös täällä. Linjalaskennassa havaittiin kaksi paria ja pistelaskennassa neljällä paikalla yhteensä viisi paria. Vihervarpunen (Carduelis spinus) pesii kaikenlaisissa havupuuvaltaisissa metsissä. Se on yleinen ja runsaslukuinen tutkimusalueella. Linjalaskennassa havaittiin 19 paria ja pistelaskennassa viidellä paikalla yhteensä seitsemän paria. Urpiainen (Carduelis flammea) pesii avoimissa metsissä ja pensaikkomailla Pohjois-Suomessa. Muuttoaikoina ja talvella sitä tavataan runsaslukuisena koko maassa. Suurimmat parvet arkistosta: Kivinimentiellä 110 yks ja sama määrä samassa paikassa (T. Saloranta). Isokäpylintu ja pikkukäpylintu (Loxia sp) Havumetsissä pesivät käpylinnut esiintyvät tutkimusalueella vaihtelevasti ravintotilanteen mukaan. Isokäpylintu on mieltynyt männyn - ja pikkukäpylintu kuusen siemeniin. Lajeja on laskentatilanteessa vaikea erottaa toisistaan, joten ne on tuloksissa merkinnällä käpylintulaji. Suurin osa linjalaskennassa tavatuista 5 parista on pikkukäpylintuja (tn. kaikki). Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) pe sii pensaikkoisilla kulttuurimailla. Viime vuosina kanta on romahtanut ja nykyään punavarpunen on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Tuomikylän koulun lähellä oli reviiri kesällä Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) pesii havumetsissä. Talvisin se on tuttu laji ruokintapaikoilla, kesällä punatulkku on vaikeammin havaittavissa. Linjalaskennassa havaittiin kaksi paria ja pistelaskennassa yksi. Pulmunen (Plectrophenax nivalis) on pohjoinen laji, jota tavataan tutkimusalueella vain muuttoaikana. Arkistosta löytyi muutama havainto kevätmuutolta: , 35 yks Pettutie (H. Siltala), Pojanluomalla 35 yks ja Tuomikylässä 7 yksilön parvet (M. Halonen ym) yks Tuomikyläntiellä (H.Siltala). Pulmunen on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) laji. Keltasirkku (Emberiza citrinella) pesii peltojen reunoilla ja avoimissa metsissä lähes koko maassa. Tutkimusalueella keltasirkku on yleinen ja runsaslukuinen. Linjalaskennassa havaittiin 20 paria ja pistelaskennassa yhdeksällä paikalla 11 paria. Peltosirkku (Emberiza hortulana) pesii pelloilla ja niityillä, mutta on viime vuosina taantunut huolestuttavasti. Nykyään se on Etelä-Pohjanmaallakin harvinainen. Pistelaskennassa havaittiin yksi laulava koiras keinosiemennysaseman lähistöllä. Peltosirkku on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) pesii yleisenä kosteilla pensaikkomailla. Myös tutkimusalueella pajusirkku on yleinen, mutta aikaisena pesijänä kesäkuun alkuun painottuvat laskennat eivät anna täyttä kuvaa pajusirkun runsaudesta alueella. Pistelaskennassa havaittiin 1 pari. 10

11 KATSAUS LINJALASKENNAN TULOKSIIN Metsäalueet laskettiin linjalaskentana kolmena aamuna hyvässä laskentasäässä 31.5., 3.6. ja 8.6. Laskentalinjoja oli viisi eri puolilla kartoitettavaa aluetta ja ne asetettiin maastoon mahdollisimman kattavasti. Laskentalinjojenyhteispituus oli metriä ja niiden varrella havaittiin 46 lintulajia. Runsaimmat lajit olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen. Laskentalinjat on eritelty liitteellä 1. YHTEENVETO LINJALASKENNOISTA Laji pareja Tiheys paria / km 2 Kanahaukka 1 0,40 Fasaani 2 0,15 Kurki 5 0,25 Lehtokurppa 1 1,09 Kuovi 3 0,20 Metsäviklo 5 0,75 Sepelkyyhky 15 1,88 Käki 17 0,71 Palokärki 1 0,08 Käpytikka 5 1,55 Kiuru 1 0,18 Räystäspääsky 1 0,18 Metsäkirvinen 27 5,42 Rautiainen 2 0,53 Punarinta 16 4,95 Satakieli 4 0,88 Leppälintu 5 0,92 Mustarastas 4 1,47 Räkättirastas 7 2,64 Laulurastas 10 1,88 Punakylkirastas 3 0,75 Kulorastas 1 0,16 Hernekerttu 3 0,93 Pensaskerttu 1 0,42 Lehtokerttu 4 1,15 Tiltaltti 5 1,08 Pajulintu 55 12,30 Hippiäinen 3 1,54 Harmaasieppo 4 2,61 Kirjosieppo 6 1,71 Puukiipijä 2 1,13 Hömötiainen 9 4,36 Sinitiainen 5 3,13 Töyhtötiainen 1 0,57 Talitiainen 9 3,55 Närhi 2 0,94 Harakka 4 0,80 Naakka 6 0,80 Varis 8 0,72 Korppi 4 0,21 Peippo 75 20,87 Viherpeippo 2 0,84 Vihervarpunen 19 4,40 Käpylintulaji 5 0,00 Punatulkkku 2 0,55 Keltasirkku 20 5,29 11

12 PISTELASKENTA Pistelaskenta tehtiin erinomaisessa laskentasäässä Laskentapisteet sijoitettiin peltoalueille. Tarkoituksena oli selvittää viljelyalueiden lajit ja niiden runsaus. Pisteiltä havaittiin toki myös maaseutuasutuksen piirissä viihtyvää linnustoa ja metsien lajeja. Havaintoja tuli 49 lajista. Laji havaittu pisteellä / 18 Parimäärä Teeri 2 2 Fasaani Kurki 4 4 Töyhtöhyyppä 3 3 Isokuovi 8 10 Valkoviklo 1 1 Rantasipi 1 1 Sepelkyyhky Käki 9 9 Tervapääsky 2 3 Käenpiika 1 1 Käpytikka 2 2 Kiuru 6 8 Haarapääsky 4 4 Räystäspääsky 2 2 Metsäkirvinen 2 3 Västäräkki 3 3 Rautiainen 1 1 Punarinta 2 2 Satakieli 1 1 Leppälintu 2 2 Pensastasku 5 5 Mustarastas 1 1 Räkättirastas Laulurastas 2 2 Punakylkirastas 5 5 Hernekerttu 1 1 Pensaskerttu 5 5 Lehtokerttu 7 7 Tiltaltti 1 1 Pajulintu Kirjosieppo 7 8 Hömötiainen 1 1 Sinitiainen 4 4 Talitiainen Närhi 1 1 Harakka 8 11 Naakka 7 13 Varis 8 9 Korppi 3 3 Varpunen 8 12 Pikkuvarpunen 3 4 Peippo Viherpeippo 4 5 Vihervarpunen 5 7 Punatulkku 1 1 Keltasirkku 9 11 Peltosirkku 1 1 Pajusirkku

13 UHANALAISET - JA SUOMEN ERITYISVASTUULAJIT SEKÄ EU:N LINTUDIREKTIIVIN I-LIITTEEN LAJIT Uhanalaisuusluokat : EN= erittäin uhanalainen, VU= vaarantunut, NT= silmälläpidettävä Laji Uhanalaisuusluokka EU:n Lintudirektiivin I-liitteen laji Suomen erityisvastuulaji Esiintyminen tutkimusalueella Laulujoutsen x x ravinnon hankinta Metsähanhi NT muuttoaikana Telkkä x pesii Isokoskelo NT x ravinnon hankinta Merikotka VU x saalistaa Sinisuohaukka VU x saalistaa Maakotka VU x saalistaa Pyy x pesii Riekko NT talvihavaintoja Teeri NT x x pesii Metso NT x x pesii Ruisrääkkä x x 7 reviiriä v.2011 Kurki x ravinnon hankinta Kapustarinta x muuttoaikana Suokukko EN x muuttoaikana Isokuovi x pesii Valkoviklo x pesii Liro x x muuttoaikana Rantasipi NT x pesii Pikkulokki x x ravinnon hankinta Naurulokki NT ravinnon hankinta Selkälokki VU x ravinnon hankinta Huuhkaja NT x x 4 paria pesii Varpuspöllö x x talvihavaintoja Viirupöllö x pesii hyvinä myyrävuosina Helmipöllö NT x x pesii hyvinä myyrävuosina Käenpiika NT pesii Palokärki x pesii Pohjantikka x x havaittu, harvinainen Niittykirvinen NT muuttoaikana Keltavästäräkki VU muuttoaikana Koskikara VU 1 talvihavainto Kivitasku VU 1 havainto keväältä 2009 Leppälintu x pesii Pikkulepinkäinen x pesii satunnaisesti Punavarpunen NT pesii Pulmunen NT muuttoaikana Peltosirkku EN x 1 laulava koiras v

14 YHTEENVETO Tuomiluoman rannoilla oli runsas ja monipuolinen lajisto yölaulajia. Myös Telkkä ja rantasipi, jotka ovat Suomen erityisvastuulajeja, esiintyivät runsaslukuisena Tuomiluoman varressa. Sen rannat ovatkin alueen linnustollisesti rikkain osa. Myös ruisrääkän runsaus alueen pelloilla oli silmiinpistävää. Kottaraisia on melko runsaasti hevostilojen ansiosta. Voimakkaasti taantuneet peltosirkku ja punavarpunenkin ainakin yrittivät pesiä alueella. Alueella ei ole kevät- tai syysmuutonaikana isoja lintumääriä kerääviä kohteita (esim. hanhet ja kahlaajat). Sen sijaan lokkeja kertyy pelloille isoina parvina lepäilemään. KIITOKSET Esko Lehtiniemi, Hannu Tuomisto ja Harri Siltala osallistuivat laskentoihin. Harri Hutri poimi Tiira havaintojärjestelmästä alueen havainnot. Jouni Lamminmäki avusti tekstin viimeistelyssä. Ulla-Kaisa Mäntymaa toimitti kartta-aineistoa ja antoi lisätietoja. Anne Vuolle taittoi raportin. Kiitokset kaikille edellä mainituille yhteistyöstä ja myös niille useille lintuharrastajille joiden havaintoja poimittiin Tiirasta. KIRJALLISUUS Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Toim. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. Ympäristöministeriö, Edita Prima Oy, Helsinki s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnuston seurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit Solonen Tapio, 1985 Suomen Linnusto Yliopistopaino Peltosirkku on taantunut huolestuttavasti. Kuva Tapio Sadeharju. 14

15 Liite 1 Linjalaskennan tulokset Linja 1 1,2 km Laji pareja pareja / km 2 Kurki 1 0,53 Kuovi 1 0,71 Metsäviklo 2 3,23 Sepelkyyhky 2 2,69 Käki 5 2,23 Kiuru 1 1,90 Metsäkirvinen 2 4,55 Rautiainen 2 6,00 Leppälintu 3 6,27 Räkättirastas 3 12,82 Punakylkirastas 2 5,68 Hernekerttu 1 3,51 Pensaskerttu 1 4,48 Lehtokerttu 2 6,49 Pajulintu 14 35,50 Harmaasieppo 1 7,40 Kirjosieppo 1 3,23 Sinitiainen 1 7,10 Harakka 3 6,48 Varis 1 0,97 Peippo 9 28,39 Vihervarpunen 4 10,49 Käpylintulaji Punatulkku 1 3,13 Keltasirkku 2 5,67 Linja 2 0,97 km Laji pareja pareja / km 2 Kurki 2 1,31 Sepelkyyhky 1 1,66 Käki 1 0,55 Punarinta 4 19,17 Räkättirastas 1 5,84 Laulurastas 1 2,91 Punakylkirastas 1 3,88 Lehtokerttu 2 8,87 Tiltaltti 2 6,69 Pajulintu 11 38,11 Kirjosieppo 1 4,41 Hömötiainen 1 7,51 Sinitiainen 1 9,70 Talitiainen 3 18,32 Puukiipijä 1 8,05 Korppi 1 0,69 Peippo 11 47,41 Käpylintulaji 2 Keltasirkku 2 7,02 Linja 3 0,55 km Laji pareja tiheys pareja / km 2 Käki 1 0,97 Metsäkirvinen 3 15,31 Leppälintu 1 4,68 Räkättirastas 3 28,74 Pajulintu 2 11,37 Hömötiainen 1 12,33 Talitiainen 2 20,03 Peippo 3 21,21 Viherpeippo 1 9,82 Vihervarpunen 1 5,88 Käpylintulaji 1 Keltasirkku 1 6,19 Linja 4 3,4 km Laji pareja pareja / km 2 Lehtokurppa 1 4,14 Kuovi 2 0,50 Metsäviklo 3 1,71 Sepelkyyhky 6 2,85 Käki 5 0,79 Käpytikka 1 1,18 Metsäkirvinen 10 7,67 Punarinta 4 4,73 Leppälintu 1 0,70 Mustarastas 2 2,81 Laulurastas 5 3,58 Punakylkirastas 2 1,91 Kulorastas 1 0,61 Hernekerttu 1 1,18 Tiltaltti 1 0,83 Pajulintu 28 23,93 Hippiäinen 1 1,96 Harmaasieppo 3 7,48 Kirjosieppo 1 1,09 Hömötiainen 6 11,12 Töyhtötiainen 1 2,19 Sinitiainen 1 2,39 Talitiainen 2 3,01 Varis 1 0,34 Korppi 1 0,20 Peippo 29 30,83 Viherpeippo 1 1,59 Vihervarpunen 4 3,54 Käpylintulaji 1 0,00 Keltasirkku 10 10,01 15

16 Linja 5 6,75 km Laji pareja pareja / km 2 Kanahaukka 1 0,76 Fasaani 2 0,28 Kurki 2 0,19 Sepelkyyhky 6 1,43 Käki 5 0,40 Palokärki 1 0,15 Käpytikka 4 2,37 Räystäspääsky 1 0,34 Metsäkirvinen 12 4,21 Punarinta 8 4,32 Satakieli 4 1,67 Mustarastas 2 1,28 Laulurastas 4 1,31 Hernekerttu 1 0,54 Tiltaltti 2 0,75 Pajulintu 8 3,12 Hippiäinen 2 1,79 Kirjosieppo 3 1,49 Puukiipijä 1 0,99 Hömötiainen 1 0,85 Sinitiainen 2 2,19 Talitiainen 2 1,38 Närhi 2 1,63 Harakka 1 0,38 Naakka 6 1,52 Varis 6 1,03 Korppi 2 0,20 Peippo 23 11,17 Vihervarpunen 10 4,04 Käpylintulaji 1 0,00 Punatulkkku 1 0,48 Keltasirkku 5 2,52 16

17 Liite 2 Reviirikartat Telkkä 17 Rantasipi

18 18 Satakieli Viitakerttunen Luhtakerttunen Ruisrääkkä Pensassirkkalintu

19 Peltosirkku Punavarpunen 19 Käenpiika

20 Liite 3 Laskentareitit ja -pisteet Linjalaskentareitit Pistelaskentapaikat

21 Tuomiluoman rantaa Kaunismäen kohdalla. Kuva Harri Siltala. 21

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16.10.2009 67090252 Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 9M609143 1 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄ... 2 2.1 Linjalaskenta... 2 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE0466 25.5.2011 16WWE0466 Vapo Oy: Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 Kevätmuuttoselvitys... 1

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 119/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Pudasjärven Kuokkasuon pesimälinnustoselvitys 2008 Suomen Luontotieto Oy Vapo Oy Toinen alueella pesineistä pikkusirkkukoiraista rengastettiin Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET

Lisätiedot

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys 2008 Vapo Oy Liro Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4

Lisätiedot

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesilintulaskennat... 4 Kartoituslaskennat...

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3. Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 22.10.2005 VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS 0 Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA... 1 2.2 PESINTÄAIKAINEN LASKENTA... 1 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 28.8.2008 Seitap Oy 2008 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 3 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013 Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 03 Tampereen kaupunki/ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry./pekka Rintamäki . Johdanto Iidesjärven vesi- ja

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Luontoselvitys. 23.8.2010 Oulu

TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Luontoselvitys. 23.8.2010 Oulu TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Luontoselvitys 23.8.2010 Oulu AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946.

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. 67 Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. AIMO KOMONEN Seutu, jolla minulla oli tilaisuus tehdä lintuhavaintoja 22. Xl.

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 18.8.2010 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 23/2014 sisällysluettelo Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS 9M031128 21.8.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI POLVISUON LINNUSTOSELVITYS 1 Polvisuon linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 MUUTONAIKAINEN LASKENTA...

Lisätiedot

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten

Lisätiedot

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti

Lisätiedot