Henkilöstöraportti 2014

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 214 Hallintolautakunta Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointi Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Eläköityminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Koulutus Keskitetty koulutus TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön muistaminen Työhyvinvointikysely YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Neuvottelutoiminta PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Tehdyn työn hinta Henkilöstökulut Eläkemenot TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Lähteet

3 2 1 Johdanto Raahen kaupunki laatii vuosittain henkilöstöraportin. Tämä on kahdestoista kaupungin henkilöstöraportti. Raportissa kerrotaan tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista kaupungin luottamushenkilöiden, virkamiesjohdon ja kaikkien muiden henkilöstöasioista kiinnostuneiden käyttöön. Henkilöstöraportin laadinnassa on huomioitu soveltuvin osin KT:n suositukset henkilöstöraportoinnista. Hyväntuulinen Raahe kehittyvä kaupunki on kaupunkistrategian aiheena vuosille Tärkeimpinä päämäärinä strategiassa on mainittu avoimuus, kestävä kasvu, kuntalaislähtöisyys sekä uudistumisvalmius. Vuoden 214 talousarviossa on tuotu esille se, että henkilöstömenoista pyritään löytämään säästöjä. Keinoiksi mainittiin mm. rekrytointien kriittinen tarkastelu, lomarahojen vapaaksi vaihtamissuositus sekä henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Tästä johtuen henkilöstöhallinnossa kohdennettiin vuoden 214 aikana työpanosta erityisesti henkilöstön työssä jaksamisen ja selviytymisen tukemiseen. Kaupunginhallitus käsitteli vuoden aikana kaikki virkojen ja toimien vakituiset täyttölupahakemukset. Lomarahan vapaaksi vaihtamissopimus oli voimassa myös vuoden 214 aikana Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisestä on kulunut kaksi vuotta. Henkilöstö on sulautunut hyvin yhteen uudessa organisaatiossa ja jokaiselle on löytynyt omat työtehtävät. Kuntaliitoksen yhteydessä voimaan tullut lain mukainen viiden vuoden irtisanomissuoja on voimassa vuoden 217 loppuun saakka. Vuoden 214 aikana kunnille tuli velvoite yhtiöittää liiketoimintansa vuoden loppuun mennessä. Raahen sataman yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet käynnistettiin ja kaupunginvaltuusto teki päätöksen Raahen sataman liiketoiminnan siirtämisestä Raahen Satama Oy:lle vuoden päättyessä. Joulukuussa 214 kaupunginvaltuusto päätti, että Vihannin lukion toiminta lakkaa ja kaikki opiskelijat siirtyvät Raahen lukioon. Vihannin koulujen toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oleville viran- ja toimenhaltijoille turvataan päätöksen mukaan työn jatkuminen Raahen kaupungin palveluksessa. Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen antoi kesäkuussa 214 määräyksen kuntarakennelain mukaisesti toimitettavasta erityisestä kuntajakoselvityksestä Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Selvityksen tekemiseen annettiin aikaa elojoulukuu 214. Kuntajakoselvittäjäksi ministeriö määräsi Kaarina Daavittilan. Selvityksen perusteella arvioidaan edellytyksiä yhdistää mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitystyöhön osallistui loppuvuoden aikana omalla työpanoksellaan myös kaupungin henkilöstöä. Selvityksen pohjalta kunnat tekevät omat päätöksensä asiasta vuoden 215 aikana. Henkilöstö pidettiin tietoisena selvityksen etenemisestä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 214 lopulla Raahen kaupungin savuttoman työpaikan toimintaohjeen. Ohjeen mukaisesti kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi työterveyslaitoksen savuttoman työpaikan kriteerien pohjalta laadittujen omien kriteerien mukaan. Henkilöstöpalvelut

4 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa henkilöstömäärä ja rakennetiedot esitetään pääsääntöisesti (poikkileikkauspäivä) voimassa olleiden palvelussuhteiden määrän mukaan. Keskushallinnon henkilöstömäärään on sisällytetty myös liikelaitoksen (satama) henkilöstö, koska satama on henkilöstömäärältään liian pieni yksinään tilastoitavaksi. Vakinaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös ne viranhaltijat ja työsopimussuhteiset, jotka ovat vapaalla omasta tehtävästä ja hoitavat määräaikaisesti muuta tehtävää Raahen kaupungilla. Henkilöstömäärissä eivät ole mukana omais- ja perhehoitajat eivätkä poliittiset luottamushenkilöt, koska he eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 2.1 Henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointi Raahen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli 1135 henkilöä Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 859 henkilöä (75,7 %), sijaisia 7 (6,2 %) ja määräaikaisia 26 (18,1 %). Edellisvuoteen nähden vakinaisten työntekijöiden määrä kasvoi vuoden aikana 19 henkilöllä, sijaisten 6 henkilöllä ja määräaikaisten työntekijöiden määrä puolestaan laski 8 henkilöllä. Kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä kasvoi 17 henkilöllä. Virkasuhteisia oli 37,9 % ja työsuhteisia 62,1 %. Kokoaikaisia oli henkilöstöstä 82,2 %, osa-aikaisia 1,4% ja sivutoimisia 7,4 %.Keskimäärin joka kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan palkattuja henkilöitä oli yhteensä 118 (1119 v. 213). Naisia koko henkilöstöstä oli 78 % ja miehiä 22 %. Kunta-alalla työskenteli vuonna 213 palvelussuhteen luonteen mukaan vakinaisia 77,8 %, määräaikaisia oli 2,7 % ja työllistettyjä 1,5 % (KT Kuntatyönantajat, Henkilöstörakenne). Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 213 tilaston mukaan 79 % ja miesten osuus 21 %. (KT Kuntatyönantajat, Kunnalliset palkat ja henkilöstö). Raahen asukasluku vuonna 214 oli asukasta (25 57 v. 213). Kaupungin koko henkilöstön määrä sataa asukasta kohden oli 4,5 (4,4 v. 213) ja vakinaisen henkilöstön määrä 3,4 (3,3 v. 213). Taulukko 1. Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet v. 214 Henkilötyövuosien laskennassa on huomioitu vakinaisen henkilöstön palveluksessaolopäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuodeksi. Henkilötyövuodet/vakinainen henkilöstö Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/ ,32 542,57 669,89 - Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/ ,45 55,71 678,16 1,23

5 4 Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 214 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (84 v. 213). Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 35 4,16 Päättyneet palvelussuhteet 5 5,95 Henkilöstön rekrytoinneissa on käytetty enenevissä määrin Kuntarekry.fi -palvelua. Palvelu on kunta-alaan keskittyvä koko maan kattava sähköinen rekrytointipalvelu, jonka toimittaja on Suomen Kuntaliiton omistama KL - Kuntarekry Oy. Raahen kaupungilla palvelua hyödynnettiin eniten opetustoimessa ja koululaisten kesärekrytoinnissa. Taulukko 3. Kuntarekry.fi -palvelun käyttö 214 Kuntarekry -palvelu Hakijoita Paikkoja Koululaisten kesärekry (kesätyöseteleitä 125, kaupungin paikkoja 2) Muut paikat Hakijamäärältään laajin rekrytointi oli nuorten kesärekry. Raahen kaupunki työllisti kesällä 214 koululaisia (vuosina syntyneet) kaupungin omiin töihin 21 nuorta ja kesätyösetelillä yrityksiin työllistyi 119 nuorta. Nykyisellä koululaisten kesätyöllistämismuodolla kaupunki voi taata vähintäänkin kerran kesätyöpaikan tai kesätyösetelin nuorelle (nuori voi itse valita hakuvaiheessa jommankumman vaihtoehdon) niiden kolmen vuoden aikana, jolloin nuori voi olla ikänsä puolesta kesärekryssä mukana. Kesätyöllistämisen kustannukset olivat noin 97, euroa.

6 5 Taulukko 4. Henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Koko henkilöstön määrästä naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Vakinaisista 8 % oli naisia ja 2 % miehiä, määräaikaisista oli naisia 73 % ja miehiä 27 %. Eniten määräaikaisia oli sivistyspalvelukeskuksen palveluksessa. Palvelussuhteessa Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed.vuodesta Vuosi: Vakinaiset ,26 Määräaikaiset ,72 - joista työllistettyjä Yhteensä ,52 Taulukko 5. Henkilöstön määrä palvelussuhteen tyypin mukaan palvelukeskuksittain / vakinaiset ja määräaikaiset Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos % edellisestä vuodesta %-osuus koko henkilöstöstä 214 Vuosi: Keskushallinto ,23 2,82 % Hallintopalvelukesk ,51 17,18 % Sivistyspalvelukesk ,56 68,9 % Sosiaalipalvelukesk ,14,97 % Tekninen palvelukesk ,88 1,13 % Yhteensä ,52 1, % Taulukko 6. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/koko-, osa-aikaiset, sivutoimiset Määräaikaisesti osa-aikatyössä olevat eivät näy osa-aikaisissa, koska palkkausjärjestelmä käsittelee mm. osittaisen hoitovapaan, osa-aikalisän, jne. keskeytyksenä. Palvelukeskus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Yhteensä Vuosi: Keskushallinto Hallintopalveluk Sivistyspalveluk Sosiaalipalveluk Tekninen palveluk Yhteensä

7 Kaavio 1. Henkilöstö ammattinimikkeittäin (koko henkilöstö) Nimikkeen lehtori alle on sijoitettu myös aineenopetuksen lehtorit. Kaaviosta on jätetty pois nimikkeet, joita esiintyy enintään 5 henkilöllä. 6

8 7 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 213 oli 45,7 vuotta ja vakinaisen kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli tuolloin 47,8 vuotta.(kuntatyönantajat/henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät) Raahen kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta (48,8 v. 213). Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden naisten keski-ikä oli 48,5 vuotta (sama kuin vuonna 213) ja miesten 48,7 vuotta (49,7 v. 213). Sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä oli 41,9 vuotta vuoden lopussa (41,8 v. 213). Taulukko 7. Henkilöstön ikärakenne/kaikki Ikä vuosina lkm %-osuus alle 3 v. 93 8, v , v , v , v ,9 65 v. ja yli 2 1,8 Yhteensä , Keski-ikä 46,9 v. Kaavio 2. Vakinainen henkilöstö (859) ikäryhmittäin Yli 5-vuotiaita 426 henkilöä (49,6 %).

9 8 Kaavio 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Taulukko 8. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin / naiset - miehet Ammattiryhmä (vakinainen henkilöstö) Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä kaikki Henkilöstön määrä %-osuus koko henkilöstöstä Johtohenkilöstö 55,3 49,1 52,5 2 2,3 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 44,9 53,7 52, ,1 Ruokapalveluhenkilöstö 32,7 49, 48,3 7 8,1 Opetushenkilöstö 45,4 45,1 45,2 26 3,3 Koulujen muu henkilöstö 51,4 47,2 47,6 53 6,2 Kulttuuri- ja vapaa-aika 53, 48, 48,9 4 4,7 Sos.toimen ammattihenkilöstö 6,3 6,3 3,3 Perhepäivähoitohenkilöstö 54,2 54,2 24 2,8 Päiväkotihenkilöstö 51, 47,8 47, ,9 Tekninen henkilöstö 53, 51,1 52,4 27 3,1 Teke:n tuntipalkkaiset 51,3 63, 51,5 48 5,6 Siivoushenkilöstö 5,3 5,3 52 6,1 Talonmiehet ja muu henkilöstö 51,7 51,7 4,5 Yhteensä 48,7 48,5 48, ,

10 9 Kaavio 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain, miehet ja naiset Vuonna 213 keski-ikä keskushallinnossa oli 55,9, hallintopalvelukeskuksessa 5,1, sivistyspalvelukeskuksessa 47,1, sosiaalipalvelukeskuksessa 54,3 ja teknisessä palvelukeskuksessa 53,5 vuotta. 2.3 Eläköityminen Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Raahen kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin KuEL:n (Keva) ja VaEL:n (Valtionkonttori) kautta. Kunnallisen eläkelain eli KUEL:in piiriin kuuluvat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun ja lukion opettajista ja rehtoreista kuuluvat yhä valtion eläkelain eli VaEL:in piiriin. Vuodesta 1999 lähtien VaEL:in piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät asteittain KuEL:in piiriin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden iässä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 6 vuotta ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen edellyttää, että työnantajalla on tarjota henkilölle osa-aikatyötä. Raahen kaupungin palveluksessa vuoden 214 aikana oli osa-aikaeläkkeellä 35 henkilöä, joista vuoden aikana saavutti vanhuuseläkeiän 7 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 4 henkilöä osa-aikaeläkkeellä olevien keski-ikä oli 61,5 vuotta. Alkanutta osaaikaeläkettä ei lueta Kevan tilastoissa eläkkeelle siirtyviin. Osa-aikaeläkkeellä oleva siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraansa perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Seuraavista Kevan taulukoista ( taulukot 9-12) käy ilmi KuEL- ja VaEL -eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosina ja keski-ikä vuosina sekä eläke-ennuste vuoteen 23 saakka (taulukko 14).Vihannin ja Raahen kuntaliitoksesta johtuen Vihannin tiedot näkyvät taulukoissa vuodesta 213 alkaen.

11 1 Taulukko 9. KuEL eläkkeelle siirtyneet, henkilömäärä KuEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki Eläkelajeittain, henk. Yhteensä (pl. oae) Vanhuuseläke Työkyvyttö myyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyt tömyysel. Työttömy yseläke Osa-aikaeläke Henk Taulukko 1. KuEL eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä KuEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki Eläkelajeittain keski-ikä, v. Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Työkyvyttö myyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyt tömyysel. Työttömyyseläke Ikäv. 57,3 58,1 59,1 58, 56,4 59,3 58,9 58,8 57,8 59,5 59,9 59,9 6,9 6,3 6,6 62,5 61,8 62,2 62,1 62,1 62,1 63,6 63,1 63,6 63,9 63,6 64,2 64,4 64,2 64,3 56,3 54, 58,7 57,5 57,4 54,7 59, 57,3 57,9 58,3 55, 54,4 59,3 58,7 6,3 46,9 45,3 47, 46,3 49,1 55,2 53,3 53,4 49,5 5,7 52,9 51,8 51, 53,3 49,9 52,5 58, 56,5 54,5 57,4 55,7 56, 56,5 57,9 55, 58,3 53,7 59, 59, 6,1 6,8 6,8 6, 6, 6, 6, 6, 6,3 6,1 6, 62,

12 11 Taulukko 11. VaEL eläkkeelle siirtyneet, henkilömäärä VaEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki Eläkelajeittain, henk. Henk. Yhteensä (pl. oae) Vanhuuseläke Työkyvyttö myyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyt tömyysel. Työttömy yseläke Osa-aikaeläke Taulukko 12. VaEL-eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä VaEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki Eläkelajeittain keski-ikä, v. Ikäv. Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttö myyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyt tömyysel. Työttömyyseläke 28 61,3 61, ,6 61,1 54, 44, 57, 21 61, 61, ,6 61, ,7 6, 5, 213 6,5 6, ,7 62,4 52,

13 12 Kaavio 5. Eläkkeelle (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) jäi vuoden 214 aikana sivistyspalvelukeskuksesta 17, teknisestä palvelukeskuksesta 11, hallintopalvelukeskuksesta 7 ja keskushallinnosta 1 henkilö.raahen kaupungin palveluksessa oli vuoden 214 aikana osatyökyvyttömyyseläkkeellä 13 henkilöä, joka on koko henkilöstön määrästä 1,2 %. Vuoden lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleiden henkilöiden keski-ikä oli 61,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,2 vuotta. Taulukko 13. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä, %-osuus koko henkilöstömäärästä sekä siirtyneiden keski-ikä. Kuntoutustukipäiviä oli 151 päivää/ henkilö. Kuntoutustuella olevista oli koko vuoden ajan kuntoutustuella 1 henkilö. lkm % koko henkilöstömäärästä keski-ikä Työkyvytt.eläkkeelle siirtyneet yht., joista: 17 1,5 - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4,4 59, - kuntoutustuelle siirtyneitä 1,9 5,1 - täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 3,3 6,3 Iän perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke. Työkyvyn heikentyessä sairauden perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.

14 13 Kaavio 6. Eri eläkemuodoille siirtyneiden määrä prosentteina, laskelmassa on mukana 54 henkilöä. Eläkepoistumaennuste perustuu oletukseen siitä, että kaikki työntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisessa vanhuuseläkeiässään tai 65-vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkeennuste perustuu edellisten vuosien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määriin. Ennusteessa ovat mukana KuEL- ja VaEL -eläkevakuutuksen piiriin kuuluvat. Vuonna 214 Raahen kaupungin palveluksesta KuEL- ja VaEL -eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,2 vuotta. Taulukko 14. Eläkepoistuma Kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Raahen kaupungin palveluksesta eläkkeelle siirtyvästä henkilöstöstä vuosina suurimmat ammattiryhmät ovat perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, ruokapalvelutyöntekijät, lastenhoitajat sekä opettajat.

15 14 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Kaavio 7. Henkilöstön sijoittuminen eri työaikamuotoihin Koko kunta-alan henkilöstöstä eri työaikamuodoittain suurin ryhmä on jaksotyössä työskentelevät. Taulukko 15. Työpanos kalenteripäivinä Työpanos kalenteripäivinä 213 %:ia 213 palv.- jaksoista 214 %:ia 214 palv.- jaksoista Vakinaiset palvelujaksot vuosilomat , ,8 - sairauslomat , ,4 - lakisääteiset , ,1 - muut poissaolot , , Poissaolot yht , ,3 Määräaikaiset palvelujaksot vuosilomat , ,6 - sairauslomat , ,6 - lakisääteiset , ,3 - muut poissaolot 825, , Poissaolot yht , ,5 Vak. ja määräaik. palvelujaksot yht Vak. ja määräaik. poissaolot yht , , Työpanos yhteensä Vuosilomiin lasketaan lisäksi säästövapaat, sairauslomiin tapaturmat ja ammattitaudit, lakisääteisiin poissaoloihin perhevapaat, asevelvollisuus, kuntoutustuet jne. Muissa poissaoloissa ovat mm. lomarahavapaat, 3-vuotislomat, lääkinnälliset kuntoutukset, opiskelu ja koulutus jne. Poissaolot ovat sekä palkallisia että palkattomia Opetushenkilöstön palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen. Lukuvuosien välissä on ns. kesäkeskeytys ja laskennallinen vuosiloma, joka ei sisälly vuosilomiin.

16 15 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 4.1 Koulutus Vuonna 214 talousarviossa oli varattu keskitettyä koulutusmäärärahaa 65 euroa, josta käytettiin yhteensä euroa. Koulutusta tällä rahalla sai 684 henkilöä. Keskitetystä koulutusmäärärahasta maksetaan koulutus- ja osallistumismaksuja sekä lisäksi mahdollisia päivärahoja ja matkakorvauksia, mutta ei palkkakustannuksia. Koulutusta saaneiden henkilöiden määrässä voi olla mukana henkilöitä, jotka ovat osallistuneet vuoden aikana useampaan koulutukseen. Lisäksi palvelukeskuksilla oli talousarvioissaan omia koulutusmäärärahoja käyttösuunnitelmien mukaan euroa. Palvelukeskukset käyttivät koulutus- ja osallistumismaksuihin euroa. Koulutukseen käytetyt määrärahat eivät sisällä koulutuksesta mahdollisesti aiheutuneita päivärahoja, matkakorvauksia eivätkä palkkakustannuksia. Koulutusta järjestettiin keskimäärin,6 päivää/henkilö (vakinaiset ja määräaikaiset). Koulutus- ja osallistumismaksut olivat keskimäärin 185 euroa/henkilö. Koulutuspäivät ja osallistujamäärät on laskettu Prima- palkkalaskentajärjestelmän poissaoloihin syötetyistä tiedoista. Kaikkia sisäisiä koulutuksia ei ole haettu Web-tallennuksen kautta poissaoloiksi, eivätkä tällaiset koulutuspäivät näy koulutuspäivien lukumäärässä. Taulukko 16. Osaamisen kehittäminen Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään mm. työyhteisövalmennusta, tietojärjestelmäkoulutusta ja ensiapukoulutusta. Osaamisen kehittäminen Osallistujamäärä Päiviä/ osallistuja Koulutus- ja osallistumis - kustannukset / vuosi Ammatillinen henkilöstökoulutus 436 2, Lakisäät. sosiaali- ja terv. huollon täydennyskoulutus 47 4, Muu osaamisen kehittäminen 189 2, Opintovapaalla olevan hlöstön lkm 12 94,6 Yhteensä

17 Keskitetty koulutus Keskitetyn koulutusmäärärahan käytössä pääpainopisteinä olivat työyhteisökoulutukset sekä laatujärjestelmän kehittämiseen suunnatut laadunhallinnan valmennuskoulutukset. Keskitettyä koulutusmäärärahaa suunnattiin myös palvelukeskusten omiin, työhön liittyviin koulutuksiin, luottamusmiesten koulutuksiin sekä koko henkilöstölle tarkoitettuihin ensiapukoulutuksiin. Keskitetyn koulutusmäärärahan käyttö jakaantui vuonna 214 seuraavasti: Laatukoulutus Esimieskoulutus 589 Työyhteisökoulutus Tietojärjestelmäkoulutus 165 Henkilöstöjärjestöt Työsuojelu Keskushallinto, hallintopalvelukeskus ja liikelaitokset Tekninen palvelukeskus 2 95 Sivistyspalvelukeskus 5 67 Muut koulutuskustannukset 2 82 Yhteensä Laadunhallinnan valmennuskoulutus Vuonna 29 aloitettua prosessipohjaisen laatujärjestelmän kehittämiseen suunnattua laadunhallinnan valmennuskoulutusta toteutettiin sivistyspalvelukeskuksessa ja hallintopalvelukeskuksessa, ja siihen käytettiin ,7. Pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma on laadittu vuosille Valmentajana toimi edelleen Jari Pääsinniemi. Esimieskoulutukselle oli varattu 5, mutta esimieskoulutuksen suunnittelu ja toteutuminen siirtyy vuodelle 215. Kuluneet 589,85 sisältyivät yksittäisiin esimieskoulutuksiin. Työyhteisöille annettiin mahdollisuus hakea avustusta omiin koulutuksiin keskitetystä koulutusmäärärahasta, ja rahaa myönnettiin palvelukeskusten välillä henkilöstömäärän suhteessa. Työyhteisökoulutuksiin myönnettiin yhteensä 1 ja niitä käytettiin 7 331,6. Uusia tietojärjestelmiä ei vuonna 214 otettu käyttöön ja päivittämisten yhteydessä pidetyt koulutukset toteutettiin pääsääntöisesti sisäisenä koulutuksena. Erilaisten tietojärjestelmien koulutuksiin käytettiin 165,51. Keskitetystä koulutusmäärärahasta tuettiin henkilöstöjärjestöjen luottamusmieskoulutuksia ja työsuojeluhenkilöstön koulutusta sekä järjestettiin kaksi ensiapukurssia. Ensiapukoulutuksiin osallistui yhteensä 17 henkilöä. Keskitettyä koulutusmäärärahaa jaettiin palvelukeskuksille yhteensä 12 ja siitä käytettiin yksittäisiin työhön liittyviin koulutuksiin yhteensä Muut koulutuskustannukset -osiosta tuettiin mm. henkilöstön osallistumista Raahe-opiston järjestämiin kielikoulutuksiin. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 214 viimeisenä päivänä yhteensä 7 henkilöä palkkatukisina. Lisäksi palvelukeskuksissa voi olla oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä, joiden palkkakustannukset maksetaan palvelukeskusten omista budjeteista esim. palvelussuhteessa olevan henkilöstön täydennys- tms. koulutus.

18 17 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon tavoitteena on Raahen kaupungin henkilöstön terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Raahen kaupungilla oli sopimus työterveyspalveluiden järjestämisestä Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ajalla Työterveyshuoltosopimukseen sisältyi lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja rajattu sairasvastaanotto. Työterveyshuolto oli järjestetty työntekijöille, joilla oli voimassa oleva palvelussuhde. Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuoltohenkilöstö seurasivat säännöllisesti tavoitteiden toteutumista alkaen työterveyspalveluiden tuottajana toimii Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuoltopalvelut pitävät sisällään työterveyshuoltolain mukaiset lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut (kustannusluokka KL1) sekä rajatut sairaanhoidon palvelut (kustannusluokka KL2). Kustannusten ohjautuminen painottuu KL1 7 % ja KL2 3 %. Kustannusten jakautumista seurataan kuukausittain. Kustannusten jakautumisen toteuman ollessa lähempänä jakoa KL1 8 % ja KL2 2 %, palvelusopimukseen tehtiin muutos, jossa kustannusten jakautuminen muutettiin painottumaan KL1 8 % ja KL2 2 %. Työterveyshuoltopalvelut ovat Raahen kaupungilla päätoimisessa virka- ja työsuhteessa olevien käytettävissä. Palkattomilla työ- tai virkavapailla olevat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin palkattoman vapaan aikana. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain henkilöstöpalveluiden ja Caritas Lääkärit Oy:n yhteisessä ohjausryhmässä. Tarvittaessa on mahdollista tehdä tarvittavia muutoksia palvelusopimukseen. Keskimäärin työterveyshuollon kustannukset olivat 172,3 / hlö (laskettuna 1135 henkilöllä), Kelan korvaus sekä yksityisten palveluntuottajan arvonlisäveropalautus huomioiden kustannukset olivat 163,81 / hlö. Vuonna 214 työterveyshuollon lakisääteisiin (korvausluokka KL1) terveyspalveluihin sisältyi työpaikkaselvityksiä 211 tuntia sekä terveystarkastuksia lääkärillä 639 kappaletta, hoitajalla 515 kappaletta, fysioterapeutilla 152 kappaletta ja psykiatrilla tai erikoislääkärillä 57 kappaletta. Sairausvastaanottokäyntejä (korvausluokka KL2) toteutui seuraavasti: lääkärillä 414 kappaletta ja terveydenhoitajalla 26 kappaletta. Lisäksi suoritettiin laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia sairausvastaanottokäyneillä 432 kappaletta ja terveystarkastuksissa 4415 kappaletta. 5.1 Sairauspoissaolot Taulukko 17. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä koko henkilöstö. Ei sisällä tapaturmapoissaoloja. Sairauspäivät Sairauspäivät/hlö Vuosi Vakinaiset ,46 14,13 Sijaiset, määräaikaiset ,68 8,61

19 18 Kaavio 8. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivät palvelukeskuksittain Taulukko 18. Työterveyshuollossa kirjoitettujen sairauspoissaolojen tilastot eniten poissaolopäiviä kerryttäneiden syiden osalta Muualta kuin työterveydestä kirjoitetut sairauslomat eivät näy syytilastossa. Poissaolojen syyt Sl-päiviä Prosentti osuus slpäivistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,68 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet ,3 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 128 2,68 Hermoston sairaudet 118 2,38 Muut syyt Työtapaturmat Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastojen mukaan Raahen kaupungilla tehtiin vuonna 214 yhteensä 59 työtapaturmailmoitusta, joista aiheutui yhteensä 126 sairauspäivää. Tapaturmista 47 oli sellaisia, joista ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työtapaturmailmoituksien määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien määrä puolestaan väheni jonkin verran. Eniten tapaturmia sattui äkillisen fyysisen kuormituksen yhteydessä, esim. nostotilanteissa (11) ja kompastumisten tai liukastumisten yhteydessä (9) tai terävän esineen aiheuttamina (9). Tapaturmien seuraukset olivat enimmäkseen haavoja ja pinnallisia vammoja tai tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja. Eniten vammoja tuli jalkojen ja käsien alueelle.

20 Työmatkatapaturmailmoituksia tehtiin vuonna 214 yhteensä 3, ja niistä ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työmatkatapaturmailmoituksien määrä väheni huomattavasti aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vuoden 214 aikana lähetettiin työterveyslaitokselle tutkittavaksi yksi ammattitautiepäily. Taulukko 19. Tapaturmat koko henkilöstö 19 Vahingot Vahingot Työtapaturmat Työmatkatapaturmat ja ammattitautitapaukset 16 3 Yhteensä Työkykyä ylläpitävä toiminta Vuoden 214 aikana vakituisessa palvelussuhteessa olevalla henkilöstöllä oli mahdollisuus hakeutua PHT ry:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) järjestämille 1. askel hyvinvointijaksoille. Jaksoja järjestettiin pitkin vuotta eri teemoin, eri kohteissa ympäri maata. Jaksot koostuivat viiden vuorokauden pääjaksosta ja kahden vuorokauden seurantajaksosta. Työnantaja sitoutui maksamaan osallistujien omavastuuosuudet yhteensä 21, ja myönsi palkallisen vapaan jaksojen ajalle. Ainoastaan matkakulut jäivät osallistujan itsensä maksettaviksi. Jaksoille osallistui 9 henkilöä ja omavastuukustannuksia työnantaja maksoi Vuoden 213 toukokuussa toimintansa aloittanut kahdeksan henkilön paikallinen pilottikuntoutusryhmä jatkoi toimintaansa toukokuulle 214 saakka. Kevään aikana kertyi paikallisesta toiminnasta kustannuksia yhteensä Kelan hyväksymään lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistui 2 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä vuoden aikana. Kuntoutukseen osallistuttiin palkallisena ja kuntoutuspäiviä kertyi keskimäärin 7 päivää/osallistunut henkilö. Kaupungin henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä on mahdollisuus vuokrata Rokuan ja Vuokatin lomaosakkeita käyttöönsä. Vuokatin lomaosakkeen käyttöaste oli 58,63 % (58,8% v. 213) ja Rokuan lomaosakkeen 36,99 % (49,86 % v. 213). Pitkään kaupunkia palvelleilla (3-4 vuotta) työntekijöillä oli mahdollisuus oleskella ilmaiseksi Rokuan lomaosakkeessa seitsemän vuorokauden ajan pitkästä palvelusajasta myönnettävän vapaan yhteydessä. Työnantaja tuki henkilöstön uimahallikäyntejä Kuntokeidas Vesipekassa kerran viikossa maksamalla osan käyntihinnasta. Liikuntahallillla oli kuntosalivuorot kaksi kertaa viikossa ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun liikuntasalissa kahvakuulatunti. Uimahallilla oli mahdollisuus osallistua myös vesijumppaan kerran viikossa. Kaupungilta eläkkeelle jääneiden uimahallikäyntejä tuettiin yhden kerran viikossa ja lisäksi heillä oli kaksi ilmaista kuntosalivuoroa viikossa liikuntahallilla. Henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus 8,5 euron kulttuurikorvaukseen kerran vuodessa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus 1 euron liikuntakorvaukseen ja 1 euron kieliopintokorvaukseen kerran vuodessa.

21 Edullinen työpaikkaruokailumahdollisuus oli järjestetty tietyille kouluille sekä Palvelutalo Kreivinaikaan ja Maininkiin. Henkilöstöpalveluista tuettiin eri toimipisteiden jouluruokailuja 7,5 eurolla/osallistuja. 5.4 Henkilöstön muistaminen Työnantaja muisti pitkään palvelleita työntekijöitään Kuntaliiton myöntämillä kultaisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Lisäksi työnantaja myönsi viiden työpäivän mittaisen palkallisen 3- vuotisvapaan ja kymmenen työpäivän mittaisen 4-vuotisvapaan vakituisessa palvelussuhteessa pitkään työskenneille työntekijöille. Vapaiden yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmaiseen seitsemän vuorokauden oleskeluun Rokuan lomaosakkeessa. 5- ja 6 vuotissyntymäpäivinä työnantaja muisti työntekijöitä 85 euron arvoisella lahjalla ja kukkakimpulla. Työnantaja muisti myös eläkkeelle jääviä lahjalla ja kukilla. 5.5 Työhyvinvointikysely 214 Kyselyyn vastasi yhteensä 535 henkilöä. Kokonaisuudessaan kyselyn perusteella henkilöstön työhyvinvointi on hieman parantunut. Vastaajista kokee yli 8 % työpaikan ilmapiirin hyväksi, lähes 9 % tehtävien ja roolien olevan selkeät ja yli 8 % toimii mielestään aktiivisesti yhdessä työkavereiden kanssa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yli 8 % vastaajista on sitä mieltä, että työyhteisössä hyväksytään erilaisuus (esim. nuoret/ikääntyneet). Työyhteisöjen kehittäminen on asia, joka vaatii panostusta. Kehittämistä tukee se, että yli 76 % ilmoittaa ottavansa mielellään vastaan uusia tehtäviä ja haasteita. Kyselyn tulosten perusteella myös esimiestyö vaatii kehittämistä. Palautetta onnistumisesta esimieheltään saa vain 38,9 % ja työnsä arvostusta kokee vain 64 %. Vastaajista 8 % kokee työkykynsä työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin nähden hyväksi. 12 % kokee tämän hetkisen työmäärän liian suureksi. Yli 8 % on mielestään saanut mahdollisuuden osallistua ammattitaitoa edistävään koulutukseen. Työpaikan ilmapiiriin vaikuttaviksi tekijöiksi koetaan vastausten perusteella avoimuus, asenteet, luottamus, selkeät tehtävänkuvat ja yhteiset tavoitteet, johtaminen ja jokaisen henkilökohtainen sitoutuminen sekä työskentelyolosuhteet ja työvälineiden kunto. Kehityskeskustelun lähiesimiehen kanssa käy säännöllisesti 55 % vastaajista, ja enemmistö vastaajista (74 %) kokee työhyvinvointikyselyyn vastaamisen hyödylliseksi. Työsuojelupäällikkö esitteli työstämänsä kyselyn tulokset palvelukeskuksittain johtoryhmille ja sen jälkeen tulosalueittain tai yksiköittäin toimipisteissä. Tulosten perusteella työyksiköt laativat omat kehittämissuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteitä, joilla parannetaan kehitettäviä osa-alueita ja joilla pidetään voimassa ne osa-alueet, joilla on jo onnistuttu. 2 6 YHTEISTOIMINTA Henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan sovelletaan yhteistoimintalain mukaista lakia Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/27) ja kaupunginhallituksen hyväksymää yhteistoimintaohjetta. Raahen kaupungin yhteistoimintaohjeen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. Raahen kaupungin edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta.

22 Yhteistyötoimikunta Yhteistoimintalain mukaan työnantajaa edustavat esimiesasemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät sekä kaupunginhallituksen nimeämät edustajat. Henkilöstön edustajina toimivat henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ja puheenjohtajat, jotka ovat Raahen kaupungin palveluksessa. Yhteistyötoimikunnassa oli 1 jäsentä, joille oli nimetty myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä neljä oli henkilöstön edustajia ja kuusi työnantajan edustajia. Yhteistyötoimikunnan toimintakausi on neljä vuotta ja kokouksia on pidettävä vähintään neljä vuodessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 214 aikana viisi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Esimiestason organisaatiojärjestelyt - Raahen kaupunkistrategia vuosille Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen alkaen - Raahen kaupungin etätyöperiaatteet - Ansio- ja kunniamerkkien hakeminen - Vuoden 213 tilinpäätös - Virkistysmäärärahojen ja kuntoutustoiminnan tukeminen vuonna 213 ja suunnitelma vuodelle Virka- ja työvapaaohjeiden päivitys - Palkatun henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistaminen, päivitetyt ohjeet - Kuntajakoselvitys Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä - Vuoden 215 talousarvio ja käsittelyaikataulu - Vihannin lukion lakkauttaminen - Raahen sataman yhtiöittäminen - Savuton työpaikka - Kuntokeidas Vesipekan remontti ja sen vaikutukset henkilöstön virkistystoimintaan 6.2 Työsuojelutoimikunta Työsuojelu on lakisääteinen jokapäiväisen työnteon ja toiminnan osa, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuului vuonna 214 yhdeksän (9) työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Työnantajaa työsuojelutoimikunnassa edustivat henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 214 aikana kaksi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Korvaushakemus vuoden 213 työterveyshuollon kustannuksiin - Työsuojeluorganisaation kokoonpano - Tapaturmatilastot vuodelta Työsuojelun toimintaohjelma vuodelle Vaaratilanneilmoitukset - Työpaikkakäyntien tarkastuspöytäkirjat - Sisäilmaryhmän kiinteistöraportti - Sisäilmaongelmiin liittyvät oirekyselyt - Työhyvinvointikyselyn toteuttaminen v. 214 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostavat toimikaudella työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) ja kolme työsuojeluvaltuutettua (henkilöstön edustajat), joista yksi edustaa toimihenkilöitä.

23 Neuvottelutoiminta Paikallisneuvotteluissa Raahen kaupungin henkilöstöä edustivat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet JUKO ry:stä, KTN ry:stä, JHL ry:stä, JYTY ry:stä. Super ry:n ja Tehy ry:n osalta henkilöstöä edustivat ammattiosastojen puheenjohtajat, koska ko. järjestöillä ei ole valittuna luottamusmiehiä kaupungin organisaatiossa. Työnantajaa edusti hallintolautakunnan neuvotteluryhmä, jossa oli sekä luottamushenkilöitä että virkamiehiä. Vuoden 214 aikana neuvoteltiin paikallisesti mm. seuraavista asioista: - OVTES -palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien opettajien TVA korvausten tarkistaminen ajalle JHL :n neuvottelupyyntö / liikunnanohjaajalle epäselvistä asioista - Opettajien TVA :t Vuosilomansijaisuudet palvelutoimistossa / Paikallisneuvottelupyyntö / Raahen JHL ry 55 - Yhteistoimintalain mukainen menettely koskien Raahen sataman yhtiöittämistä ja henkilöstön siirtymistä Raahen Satama Oy:n palvelukseen - Yhteistoimintalain mukainen neuvottelumenettely koskien Vihannin lukion lakkauttamista ja siitä aiheutuvia henkilöstön työ- ja virkatehtävien uudelleen järjestelyjä - Palkkojen harmonisointi / Raahen ja Vihannin kuntaliitos - Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen Luottamusmiesten ajankäyttö - Yhteistoiminnan kehittäminen 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätöksen mukaan n. 326 (,7 %) edellisestä vuodesta. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1119 henkilöä. Eläkekulut nousivat edellisestä vuodesta n. 84 (,8 %). Raahen kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten palkkaus määräytyy seuraavien sopimusalojen mukaan: - Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - KVTES:n Liite 12, Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (PPH) - Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), - Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), - Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ( ) voimassaoloaika on ja sopimusten ( ) voimassaoloaika on Vuonna 214 toteutettiin kunta-alan voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkastukset. Raahen kaupungissa on käytössä tehtävien vaativuuteen (KVTES, OVTES ja TS) ja henkilökohtaisen suorituksen (KVTES ja TS) arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät.

24 23 Taulukko 2. Palkkausrakenne %-osuudet kokonaisansioista sopimusaloittain/ koko henkilöstö. Tarkastelussa on mukana henkilöiden säännöllisen työajan palkka, mahdolliset lisä- ja ylityöt, opettajien ylitunnit ja epämukavalta työajalta maksettavat korvaukset. %-osuudet kokonaisansiosta KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkk. Varsinaiset palkat 97,92 87,67 98,14 9,13 Muut säänn.työajan lisät 1,81 12,33 1,34 7,73 Lisä- ja ylityökorvaukset,27,,52 2,14 Yhteensä 1% 1% 1% 1% Kaavio 9. Koko henkilöstön määrä sopimusaloittain KVTES:n piiriin kuului 53,8 % henkilöstöstä, OVTES:iin 34,5 %, perhepäivähoitajiin (PPH) 2,6 %, TS:iin 3,5 % ja TTES:n piiriin 5,6 %. 7.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hintaan on laskettu sopimusaloittain työskentelevän henkilöstön säännöllisen työajan ja lisä- ja ylityöajan palkat sekä samalta ajalta tehdyt työtunnit. Tehdyn työn hinta euroa/ tunti kertoo todellisen tuntihinnan, jossa mukana ovat kaikki maksetut palkat ja jakajana on käytetty ainoastaan tehtyjä tunteja. Huomioitava on, että palkalliset poissaolot nostavat euro/ tunti -hintaa. Sivukuluja ei ole laskettu tuntihintaan. Tuntihintaan vaikuttaa alentavasti henkilöstössä tapahtuva vaihtuvuus (työkokemuslisät, pitkät vuosilomat).

25 24 Kaavio 1. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain koko henkilöstö Kaavio 11. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain vakinainen henkilöstö Kaavio 12. Tehdyn työn hinta palvelukeskuksittain koko henkilöstö