Raahen kaupunki. Henkilöstöraportti Hyvää tuulta Raahesta. Kuva: Raahen kaupunki/markkinointi

Transkriptio

1 Raahen kaupunki Henkilöstöraportti 2016 Hyvää tuulta Raahesta Kuva: Raahen kaupunki/markkinointi Yhteistyötoimikunta Hallintolautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön rekrytointi ja vaihtuvuus Henkilöstöetuudet ja henkilöstön muistaminen Eläköityminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Koulutus Keskitetty koulutus TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon kustannukset Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Työhyvinvointikysely YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Neuvottelutoiminta PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Tehdyn työn hinta Henkilöstökulut Eläkemenot JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Lähteet

3 2 1 JOHDANTO Raahen kaupungissa laaditaan vuosittain henkilöstöraportti. Tämä vuoden 2016 raportti on järjestyksessään neljästoista. Raportti sisältää henkilöstöä koskevaa tilastotietoa, jota halutaan tuoda virkamiesjohdon, päättäjien ja muiden henkilöstöasioista kiinnostuneiden käyttöön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Kulunut vuosi on ollut merkityksellinen keskeisten virkojen henkilömuutosten suhteen. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen siirtyi alkaen kaupunginhallituksen alaisuudessa olevaan osa-aikaiseen senior advisorin tehtävään. Kaupunginvaltuusto valitsi joulukuussa uudeksi kaupunginjohtajaksi diplomi-insinööri Ari Nurkkalan. Kaupunkiin saatiin loppuvuodesta myös uusi opetuspäällikkö, filosofian maisteri Lucina Hännisen aloitettua työnsä Raahen kaupungin palveluksessa. Raahen kaupungin rekrytointiohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se otettiin käyttöön välittömästi sen jälkeen. Esimiehiä perehdytettiin ohjeistuksen osalta tammikuussa järjestetyssä esimiesinfossa. Ohjeistuksen käytössä on vielä opittavaa meille kaikille. Hallinnonuudistuksen astuttua voimaan , ohjeistusta päivitetään hallintosääntöä vastaavaksi ja tämän jälkeen vielä ohjeistetaan uudelleen esimiehiä rekrytointiohjeistuksen muutoksista. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ovat tärkeimpiä suunnittelukauden tavoitteita. Työntekijät itse, esimiehet, työtoverit, työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain. Eri tahojen yhteistyöllä voidaan tukea ikääntyviä työntekijöitä jaksamaan työssään eläkeikään saakka. Kaiken perustana on hyvä perehdytys työhön. Myös erilaisilla tehtäväjärjestelyillä ja koulutuksella on oma roolinsa työssä selviytymisessä. Mikäli työkyky kuitenkin heikkenee, eikä työstä selviydy, voidaan ottaa käyttöön tehostetumpaa tukea kuten hoito, kuntoutus, työkokeilu ja korvaava työ. Osatyökyvyttömyyseläke on myös yksi ratkaisu, jos kokoaikatyössä ei enää pysty työskentelemään. Ennenaikainen eläköityminen täyden työkyvyttömyyden kohdatessa on työnantajalle kallista varhe - maksuineen ja työntekijälle se on taloudellinen ja inhimillinen menetys. Jokaisen pitäisi eläköityä siinä kunnossa, että pystyy nauttimaan myös ansaitsemistaan eläkepäivistä. Henkilöstöhallinto on vuoden 2016 aikana yhteistyössä päättäjien, työsuojelun, työterveyshuollon ja henkilöstöjärjestöjen kanssa päivittänyt kaksi tärkeää ohjeistusta, jotka auttavat esimiehiä reagoimaan ja toimimaan ajoissa työntekijöiden ja työyhteisöjen tarpeisiin ja sitä kautta tukemaan työssä jaksamista ja edistämään työhyvinvointia. Nämä ohjeistukset ovat Raahen kaupungin kehityskeskusteluohje ja Raahen kaupungin varhaisen tuen ohje. Kummankin ohjeistuksen käyttöönotosta on tiedotettu koko henkilöstöä ja esimiehiä on perehdytetty näiden käyttöön esimiesinfoissa. Raahen kaupungin perehdyttämisohje oli tarkoitus saada myös tehdyksi kuluneen vuoden aikana, mutta sen lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2017 maaliskuulle. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on tehty tiivistä, hyvää ja rakentavaa yhteistyötä. Myös työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon yhteistyö on ollut aktiivista ja se on suunnattu koko henkilöstön työssä jaksamisen edistämiseen ja varhaiseen tukemiseen. Kaupungin tärkein voimavara on henkilöstö, josta on pidettävä hyvää huolta. Vs. henkilöstöpäällikkö Sirkka Kiilakoski

4 3 2 HENKILÖSTÖ Henkilöstön rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa henkilöstömäärä ja rakennetiedot esitetään pääsääntöisesti (poikkileikkauspäivä) voimassa olleiden palvelussuhteiden määrän mukaan. Vakinaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös ne viranhaltijat ja työsopimussuhteiset, jotka ovat vapaalla omasta tehtävästä ja hoitavat määräaikaisesti muuta tehtävää Raahen kaupungilla. Henkilöstömäärissä eivät ole mukana omais- ja perhehoitajat eivätkä poliittiset luottamushenkilöt, koska he eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Raahen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli 1081 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 77 %, sijaisia 7 % ja määräaikaisia 16 %. Edellisvuoteen nähden vakinaisten työntekijöiden määrä kasvoi vuoden aikana 1 henkilöllä ja kokonaishenkilöstömäärä väheni 35 henkilöllä. Joka kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan laskettuna palkattuja henkilöitä oli keskimäärin yhteensä 1104 (1097 v. 2015). Naisia koko henkilöstöstä oli 78 % ja miehiä 22 %. Virkasuhteisia oli 35 % ja työsuhteisia 65 %. Kokoaikaisia oli henkilöstöstä 84 %, osa-aikaisia 10 % ja sivutoimisia 6 %. KT:n tilastojen mukaan kunta-alalla työskenteli vuonna 2015 vakinaisia 78,5 %, määräaikaisia oli 20,4 % ja työllistettyjä 1,1 %. Henkilöstöstä oli 27 % virkasuhteisia ja 73 % työsuhteisia. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä oli 80 % ja miesten osuus 20 %. Raahen asukasluku vuonna 2016 oli asukasta ( v. 2015). Kaupungin koko henkilöstön määrä sataa asukasta kohden oli 4,3 (4,4 v. 2015) ja vakinaisen henkilöstön määrä 3,4 (3,3 v. 2015). Taulukko 1. Henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Koko henkilöstön määrästä naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Vakinaisista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä, määräaikaisista oli naisia 70 % ja miehiä 30 %. Eniten määräaikaisia oli sivistyspalvelukeskuksessa. Palvelussuhteessa Miehet Naiset Yhteensä Muutos % edellisestä vuodesta Vuosi: Vakinaiset ,12 Määräaikaiset ,90 -joista työllistettyjä Yhteensä ,14

5 4 Taulukko 2. Henkilöstön määrä palvelussuhteen tyypin mukaan palvelukeskuksittain / vakinaiset ja määräaikaiset. Vakinaiset Määrä-aikaiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vuodet: %-osuus koko henkilös-töstä 2016 Keskushallinto ,22 3,98 % Hallintopk ,75 16,37 % Sivistyspk ,27 68,37 % Sosiaalipk ,00 1,20 % Tekninen pk ,68 10,08 % Yhteensä ,14 100,00 % Taulukko 3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/koko-, osa-aikaiset, sivutoimiset Määräaikaisesti osa-aikatyössä olevat eivät näy osa-aikaisissa, koska palkkausjärjestelmä käsittelee mm. osittaisen hoitovapaan, osa-aikalisän, jne. keskeytyksenä. Palvelukeskus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Yhteensä Vuosi: Keskushallinto Hallintopk Sivistyspk Sosiaalipk Tekninen pk Yhteensä Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet Henkilötyövuosien laskennassa on huomioitu vakinaisen henkilöstön työssäolopäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuodeksi. ehrminfo -raportointiohjelmisto jättää opettajat htv -laskennan ulkopuolelle. Henkilötyövuodet/vakinainen henkilöstö Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed.vuodesta HTV / palvelussuhteessa ,02 410,61 520,63 1,8 HTV / palvelussuhteessa ,96 413,82 523,78 0,6 HTV / palvelussuhteessa ,61 405,53 510,14-2,6

6 Kaavio 1. Henkilöstö ammattinimikkeittäin (koko henkilöstö) Nimikkeen lehtori alle on sijoitettu myös aineenopetuksen lehtorit. Kaaviosta on jätetty pois nimikkeet, joita esiintyy enintään 4 henkilöllä. 5 Henkilöstö ammattinimikkeittäin YHDISTELMÄTYÖNTEKIJÄ 5 VIULUNSOITON OPETTAJA 14 PIANONSOITONOPETTAJA 14 KOULUKURAATTORI 5 ESILUOKAN OPETTAJA 5 EMÄNTÄ 5 PÄIVÄHOIDON OHJAAJA 6 HENKILÖKOHTAINEN 6 TYÖNJOHTAJA 6 1 MUSIIKKIOPISTON OPETTAJA 3 4 ULKOALUETYÖNTEKIJÄ 8 RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJA 8 KOULUSIHTEERI 1 7 NUORISO-OHJAAJA 9 KUNNOSSAPITOTYÖNTEKIJÄ 9 PALKKASIHTEERI 10 OHJAAJA 6 5 KIRJASTOVIRKAILIJA 1 11 ERITYISOPETTAJA,PERUSKOU 12 ERITYISLUOKAN OPETTAJA 3 12 KIINTEISTÖNHOITAJA 15 1 KEITTÄJÄ 1 15 RYHMÄAVUSTAJA 19 TUNTIOPETTAJA 3 17 TOIMISTOSIHTEERI 24 PERHEPÄIVÄHOITAJA 29 LAITOSHUOLTAJA 42 RAVITSEMISTYÖNTEKIJÄ 4 39 LASTENTARHANOPETTAJA 49 RAAHE-OPISTON OPETTAJA 14 KOULUNKÄYNNIN OHJAAJA 4 LEHTORI 21 LASTENHOITAJA 2 LUOKANOPETTAJA Mies Nainen

7 6 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2015 oli 45,8 vuotta ja vakinaisen kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli tuolloin 47,9 vuotta. Vähintään 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä oli kunta-alalla noin (27,5 %) (KT/Henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät). Raahen kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli ,9 vuotta (46,8 v. 2015). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,1 vuotta (48,5 v. 2015). Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden naisten keski-ikä oli 48,1 vuotta (48,4 v. 2015) ja miesten 48,3 vuotta (48,7 v. 2015). Sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä oli 42,5 vuotta vuoden lopussa (41,7 v. 2015). Kaavio 2. Vakinainen henkilöstö (838) ikäryhmittäin Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma keski-ikä 48,1 v ALLE JA YLI Mies Nainen

8 7 Kaavio 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin % v % alle 30 v. 3 % v. 20 % v. 34 % v. 28 % Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin / naiset miehet Ammattiryhmä Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä kaikki Henkilöstön määrä %- osuus Johtohenkilöstö 52,1 53,0 52,6 14 1,7 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 44,5 52,7 51, ,5 Ruokapalveluhenkilöstö 38,0 47,4 47,0 66 7,9 Opetushenkilöstö 46,2 46,0 46, ,1 Koulujen muu henkilöstö 35,8 46,7 45,9 63 7,5 Kulttuuri- ja vapaa-aika 53,8 49,1 49,7 39 4,7 Sos.toimen amm.henkilöstö 59,0 51,3 54,4 5 0,6 Perhepäivähoitohenkilöstö 50,0 50,0 24 2,9 Päiväkotihenkilöstö 53,0 48,0 48, ,1 Tekninen henkilöstö 52,2 48,3 51,6 25 3,0 Teke:n tuntipalkkaiset 50,5 50,5 50 6,0 Siivoushenkilöstö 48,0 48,0 41 4,9 Muu henkilöstö 64,0 64,0 1 0,1 Yhteensä 48,3 48,1 48, ,0

9 8 Kaavio 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain miehet/naiset 70,0 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain ,0 Mies Nainen Keski-ikä yht. 50,0 40,0 55,3 52,3 52,9 48,9 48,5 46,2 47,4 47,2 43,0 59,0 50,3 46,0 54,0 50,8 51,7 30,0 20,0 10,0 0,0 KESKUSHALLINTO HALLINTOPK. SIVISTYSPK. SOSIAALIPK. TEKNINEN PK. Taulukko 6. Henkilöstön ikärakenne/kaikki Ikä lkm %-osuus alle 30 v ,19 6,73 6, v ,32 22,78 21, v ,46 26,73 26, v ,33 31,66 30, v ,93 10,13 11,93 65 v. ja yli ,76 1,97 2,22 Yhteensä ,00 100,00 100,00 Keski-ikä 46,9 v. 46,8 v. 46,9 v.

10 9 2.3 Henkilöstön rekrytointi ja vaihtuvuus Raahen kaupungin rekrytointiohjeessa edellytetään kaikkiin rekrytointeihin täyttölupaa ja kaikkien julkisesti avoimena olevien virkojen/toimien ilmoittamista Kunterekry.fi palvelun kautta haettaviksi. Sisäisesti haussa olevat virat/toimet ilmoitetaan rekrytointiohjeessa mainitulla tavalla. Sisäisenä hakuna olleista työpaikka- tai hakijamäärätietoja ei ole huomioitu alla olevassa taulukossa. Hakijamäärältään suurin yksittäinen rekrytointi oli nuorten kesärekry. Raahen kaupunki työllisti kesällä 2016 koululaisia (vuosina syntyneet) kaupungin omiin töihin 196 nuorta ja kesätyösetelillä yrityksiin työllistyi 112 nuorta. Nykyisellä koululaisten kesätyöllistämismuodolla kaupunki voi taata vähintäänkin kerran kesätyöpaikan tai kesätyösetelin nuorelle (nuori voi itse valita hakuvaiheessa jommankumman vaihtoehdon) niiden kolmen vuoden aikana, jolloin nuori voi olla ikänsä puolesta kesärekrytoinnissa mukana. Kesätyöllistämisen kustannukset olivat euroa, toimintakate 100,1 %. Nuorten työkokeilupaikat ovat olleet haettavissa kuntarekry.fi palvelun kautta, joskin suurin osa hakemuksista saapui sähköpostilla. Kaavio 5. Kuntarekry.fi palvelun käyttö Kuntarekry.fi kautta avoimeksi ilmoitetut työpaikat ja hakijamäärät Määräaikainen Vakinainen Kesärekry Nuorten työkokeilu paikkoja hakijoita Taulukko 7. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2016 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (837 v. 2015). Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 26 3,11 Päättyneet palvelussuhteet 59 7,05

11 Henkilöstöetuudet ja henkilöstön muistaminen Henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus 8,50 euron kulttuurikorvaukseen kerran kalenterivuodessa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus 10 euron liikuntakorvaukseen ja 10 euron kieliopintokorvaukseen kerran vuodessa. Kaupungin henkilöstöllä, luottamushenkilöillä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus vuokrata Rokuan ja Vuokatin lomaosakkeita käyttöönsä. Lomaosakkeiden käyttöaste nousi edellisestä vuodesta. Vuokatin lomaosakkeen käyttöaste oli 62,19 % (57,53 % v. 2015) ja Rokuan lomaosakkeen 51,51 % (40,82 % v. 2015). Edullinen työpaikkaruokailumahdollisuus oli järjestetty tietyille kouluille sekä Palvelutalo Kreivinaikaan ja Maininkiin. Työnantaja muisti pitkään palvelleita työntekijöitään Kuntaliiton myöntämillä kultaisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Lisäksi työnantaja myönsi viiden työpäivän mittaisen palkallisen 30-vuotisvapaan ja kymmenen työpäivän mittaisen 40-vuotisvapaan vakituisessa palvelussuhteessa pitkään palvelleille työntekijöille. Vapaiden yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmaiseen seitsemän vuorokauden oleskeluun Rokuan lomaosakkeessa. 50- ja 60 vuotissyntymäpäivinä työnantaja muisti työntekijöitä 85 euron arvoisella lahjalla ja kukkakimpulla. Työnantaja muisti myös eläkkeelle jääviä lahjalla ja kukilla. Henkilöstöpalveluista tuettiin eri toimipisteiden jouluruokailuja 7,50 eurolla/osallistuja. 2.5 Eläköityminen Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Raahen kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin KEVAN ja Valtionkonttorin kautta. Kunnallisen eläkelain eli Kuel:in piiriin kuuluvat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun ja lukion opettajista ja rehtoreista kuuluvat yhä valtion eläkelain eli Vael:in piiriin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden iässä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osaaikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen edellyttää, että työnantajalla on tarjota henkilölle osa-aikatyötä. Osa-aikaeläke -käytäntö päättyi Uusi eläkelaki astui voimaan Vihannin tiedot näkyvät taulukoissa vuodesta 2013 alkaen.

12 11 Taulukko 8. Eläkkeelle siirtyneet/määrä ja keski-ikä Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Keski-ikä , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä ,6

13 12 Taulukko 9. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä sisältävät osakuntoutustuet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja täydet kuntoutustuet on puolestaan esitetty erikseen. Eläkelaji Määrä, henk. Määrä edellisenä vuonna, henk. Muutos, henk. Muutos- % Keskiikä, v. Keski-iän muutos, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseläkkeet ,1 63,6-0,3 76,3 Täysi työkyvyttömyyseläke ,0 * * Täysi kuntoutustuki ,0 48,1-3,1 13,2 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä ,6 60,4 0,6 10,5 Yhteensä ,3 61,2-0,5 100,0 Osa-aikaeläke ,0 * * 7,3 Kaavio 6. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä

14 13 Kaavio 7. Eläkkeelle siirtyneet osuuksittain 2016 Taulukko 10. Vakuutettujen eläköitymisennuste Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain.

15 14 Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2015 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,0 3, ,3 3, ,5 3, ,0 2, ,8 3, ,7 3, ,7 3, ,0 2, ,8 3, ,0 3, ,3 3, ,2 3, ,4 3, ,6 3, ,7 2, ,5 2, ,2 2, ,1 2, ,2 2, ,8 2,2 Yhteensä aavio ,7 59,0 Kaavio 8. Vakuutettujen eläköitymisennuste

16 15 Kaavio 9. Eläköitymisennuste ammattiluokittain 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Kaavio 10. Henkilöstön sijoittuminen eri työaikamuotoihin Koko kunta-alan henkilöstöstä eri työaikamuodoittain suurin ryhmä on jaksotyössä työskentelevät. Vakinaisen henkilöstön eri työaikamuodot % 0,1 15,3 28,6 4,5 0,7 3,0 Toimistotyöaika h/vko Vuosityöaika h/vko Työaika 37h/vko Perhepäivähoitajat 40 h/vko Yleistyöaika h/vko 0,8 Jaksotyö h/vko Opetusvelvollisuustyöaika Osa-aikaiset alle 19 h/vko 46,9

17 16 Taulukko 11. Työpanos kalenteripäivinä Vuosilomiin lasketaan lisäksi säästövapaat, sairauslomiin tapaturmat ja ammattitaudit, lakisääteisiin poissaoloihin perhevapaat, asevelvollisuus, kuntoutustuet jne. Muissa poissaoloissa ovat mm. lomarahavapaat, 30-vuotislomat, lääkinnälliset kuntoutukset, opiskelu ja koulutus jne. Poissaolot ovat sekä palkallisia että palkattomia Opetushenkilöstön palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen. Lukuvuosien välissä on ns. kesäkeskeytys ja laskennallinen vuosiloma, joka ei sisälly vuosilomiin. Työpanos kalenteripäivinä 2014 %:ia palvelujaksoista %:ia palvelujaksoista %:ia palvelujaksoista 2016 Vakinaiset palvelujaksot vuosilomat , , ,1 - sairauslomat , , ,2 - lakisääteiset , , ,1 - muut poissaolot , , ,2 Poissaolot yht , , ,5 Määräaikaiset palvelujaksot vuosilomat , , ,4 - sairauslomat , , ,0 - lakisääteiset , , ,7 - muut poissaolot 926 1, , ,1 Poissaolot yht , , ,2 Vak. ja määräaik. palvelujaksot yht Vak. ja määräaik. poissaolot yht , , ,0 Työpanos yhteensä OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti toteutuneista koulutuksista voi hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta enintään kolmelta päivältä työntekijää kohti. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Korvaukseen oikeuttavia koulutussuunnitelman mukaisia koulutuspäiviä kertyi vuonna 2016 yhteensä 1214 päivää. Koulutuskorvausta on haettu työttömyysvakuusrahastolta. Myönnetty summa vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuusmaksusta. Esimiesten osaamista tuettiin järjestämällä vuoden 2016 aikana kuusi esimiesinfoa, joissa käytiin läpi uusia sekä olemassa olevia ohjeistuksia sekä tiedotettiin ajankohtaisista asioista. Esimiehet jalkauttavat saamansa tiedot omiin yksiköihinsä. Raahen kaupungilla tuetaan henkilöstön ammatillista osaamista oppisopimuskoulutuksilla. Vuonna 2016 oppisopimuskoulutuksessa oli yhteensä 17 työntekijää, joista 8 kaupungin vakinaisessa palveluksessa olevaa työntekijää, 4 työsuhteessa olevaa työntekijää yksiköiden omilla kustannuksilla sekä 5 palkkatukea saavaa työntekijää. Oppisopimuskoulutus on palkallista, työnohessa tapahtuvaa, eikä siitä aiheudu erillisiä kustannuksia. 4.1 Koulutus Koulutus - ja osallistumismaksuihin oli talousarvioissa varattu koulutusmäärärahoja yhteensä euroa. Koulutus- ja osallistumismaksuihin käytettiin euroa.

18 Koulutukseen käytetyt määrärahat eivät sisällä koulutuksesta mahdollisesti aiheutuneita päivärahoja, matkakorvauksia eivätkä palkkakustannuksia. Koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 1097 henkilöä, keskimäärin 2,7 päivää/henkilö (vakinaiset ja määräaikaiset). Koulutus- ja osallistumismaksut olivat keskimäärin 186 euroa/ työntekijä. Koulutuspäivät ja osallistujamäärät on laskettu Prima - palkkalaskentajärjestelmän poissaoloihin syötetyistä tiedoista. Jos poissaoloa ei ole anottu Web-tallennuksen kautta, tietoa koulutukseen osallistujien määrästä tai koulutuspäivistä ei ole. Taulukko 12. Osaamisen kehittäminen 17 Osaamisen kehittäminen Osallistujamäärä/hlö Koulutuspäiviä /vuosi Koulutuspäiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus ,8 Täydennyskoulutus (työn edellyttämä) ,5 Oppisopimuskoulutus ,4 Opintovapaalla oleva hlöstö (palkallinen) ,3 Opintovapaalla oleva hlöstö (palkaton) ,9 4.2 Keskitetty koulutus Vuonna 2016 talousarviossa oli varattu keskitettyä koulutusmäärärahaa euroa, josta käytettiin yhteensä euroa. Toimintakate oli 51,1 %. Keskitetystä koulutusmäärärahasta maksetaan koulutus- ja osallistumismaksuja sekä lisäksi mahdollisia päivärahoja ja matkakorvauksia, mutta ei palkkakustannuksia. Koulutusta saaneiden henkilöiden määrässä voi olla mukana henkilöitä, jotka ovat osallistuneet vuoden aikana useampaan koulutukseen. Keskitettyä koulutusmäärärahaa käytettiin tietojärjestelmäkoulutuksiin, palvelukeskusten omiin koulutuksiin, sekä koko henkilöstölle tarkoitettuihin ensiapukoulutuksiin. Osa koulutuksia järjestettiin niin sanottuna sisäisenä koulutuksena, hyödyntäen kaupungin oman henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa, jolloin ei syntynyt erillisiä kustannuksia kouluttajan palkka- tai matkakustannuksista. Taulukko 13. Keskitetyn koulutusmäärärahan toteuma ja toimintakate % KESKITETYT KOULUTUSMÄÄRÄRAHAT 2016 toteuma / toimintakate % Esimieskoulutus (1 x luento) 738 1,3 % Työyhteisökoulutus (2 x luento) ,6 % Tietojärjestelmäkoulutus ,5 % Henkilöstöjärjestöt ,5 % Työsuojelu (sis. ensiapukoulutukset) ,8 % Muut koulutukset ,4 %

19 18 Koko henkilöstölle järjestettiin luentotilaisuudet sekä keväällä että syksyllä. Aiheina luennoilla oli Viisas vuorovaikutus työyhteisössä- virtaa ammatilliseen yhteistyöhön sekä Mielen fitnessiä sinulle- läsnäolon taitoja arjen kiireisiin. Työsuojelu järjesti neljä hätäensiapukoulutusta, joihin osallistui yhteensä 63 henkilöä. Muut koulutuskustannukset -osiosta tuettiin mm. henkilöstön osallistumista Raaheopiston järjestämiin kielikoulutuksiin, yksiköiden omia ensiapukoulutuksia sekä luentoja. 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon tavoitteena on Raahen kaupungin henkilöstön terveyden sekä työja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Työterveyspalveluiden tuottajana on toiminut alkaen Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuoltopalvelut pitävät sisällään työterveyshuoltolain mukaiset lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut (kustannusluokka KL1) sekä rajatut sairaanhoidon palvelut (kustannusluokka KL2). Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan määriteltiin työterveyshuollon painopistealueiksi vuodelle 2016 tule-sairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin sairauspoissaolojen seurantaan ja etsittiin yhdessä esimiesten/johdon/työsuojelun kanssa keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työterveyshuolto jatkoi edelleen ns. pikalaturi toimintaa eli työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi jalkautuivat yksiköihin antaen ohjauksellista opastusta. Lisäksi työterveyshuolto järjesti erilaista ryhmätoimintaa vuonna Varikon henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua työterveysfysioterapeutin ohjaamaan ryhmään, jonka tavoitteena oli motivoida työntekijät huolehtimaan omasta fyysisestä kunnosta huomioiden työn fyysiset vaatimukset ja tuki- ja liikuntaelinten kuormitus, antaa ohjausta omatoimiseen harjoitteluun ja tarjota vertaistukea. Ryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa ja jokainen kerta sisälsi teoriaosuuden, jossa käsiteltiin aihealueeseen liittyvää teoria/perustietoa sekä käytännön harjoittelun. Keväällä alkoi myös työterveyshoitajan ja työterveysfysioterapeutin vetämä ohjatun painonhallinnan ryhmä, johon osallistujat valittiin terveydellisin perustein. Ryhmässä aloitti 11 henkilöä, joista yksi keskeytti. Ryhmän tavoitteena oli motivoida osallistujia painonhallintaan ja elämäntapamuutoksen toteuttamiseen, johon kuuluu ruokavalion, liikuntatottumusten sekä levon ja palautumisen tarkastelu arjessa. Ryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa ja työvälineinä käytettiin kehonkoostumusmittausta, ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja sekä ohjattuja vertaistukikeskusteluja. Lisäksi jokainen tapaamiskerta sisälsi liikunnallisen osuuden. Työterveyden toimenpiteiden kohdentuminen määriteltiin jakautumaan ennaltaehkäisevään toimintaan KL1 80 % ja sairaanhoidolliseen toimintaan KL2 20 %. Toteuma oli KL1 83,20 % ja KL2 16,80 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain ohjausryhmässä ja tarvittaessa on mahdollista tehdä muutoksia palvelusopimukseen kustannusten hallinnan ja työterveyshuollon toimivuuden takaamiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ovat Raahen kaupungilla päätoimisessa virka- ja työsuhteessa olevien käytettävissä. Palkattomilla

20 työ- tai virkavapailla olevat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin palkattoman vapaan aikana. Vuonna 2016 työterveyshuollon lakisääteisiin (korvausluokka KL1) terveyspalveluihin sisältyi työpaikkaselvityksiä 313 tuntia sekä terveystarkastuksia lääkärillä 272 kappaletta, hoitajalla 213 kappaletta, fysioterapeutilla 45 kappaletta ja psykiatrilla tai erikoislääkärillä 52 kappaletta. Sairausvastaanottokäyntejä (korvausluokka KL2) toteutui seuraavasti: lääkärillä 542 kappaletta ja erikoislääkärillä 12 kappaletta. Lisäksi suoritettiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sairausvastaanottokäynneillä 372 kappaletta. 5.1 Työterveyshuollon kustannukset 19 Työterveyshuollon nettokustannukset kasvoivat reilulla kuudella tuhannella eurolla edelliseen vuoteen nähden. Kustannuksien kasvu selittyy KL2 sairaanhoidollisen toiminnan kasvulla (lähinnä erikoislääkärikonsultaatioita) sekä arvonlisäveron alaisen toiminnan kasvulla (laihdutusryhmä ja muut ryhmätoiminnat). Työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 248,81 /hlö, laskettuna 1114 henkilöllä (tilikauden alun ja lopun keskiarvo). Kelan työntekijäkohtainen korvaus sekä yksityisten palveluntuottajan arvonlisäveropalautus huomioiden kustannukset olivat korvausluokassa KL1 101,40 /hlö ja korvausluokassa KL2 19,89 /hlö. Kustannuksissa pysyttiin asetetussa raamissa. Kaavio 11. Työterveyshuollon kustannukset , , , , , ,00 0,00 Työterveyshuollon kustannukset Korvausluokka , , ,57 Korvausluokka , , ,19 Kustannukset yhteensä , , ,76 Kela määrittelee vuosittain työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän ja maksettavien korvausten enimmäismäärän. Korvausluokassa KL1 kustannukset ylittävät Kelan määrittelemän laskennallisen enimmäismäärän, joten siitä on mahdollista saada korvausta ,60. Korvausluokassa KL2 kustannukset eivät ylittäneet Kelan määrittelemää laskennallista enimmäismäärää, joten siitä on mahdollista saada korvausta 50 % eli ,89. Omavastuuosuus työterveyshuollon kustannuksista oli ,17. Yksityisen palveluntuottajan tuottamista työterveyshuoltopalveluista saadaan arvonlisäverovähennystä 5 % toteutuneista kustannuksista. Vähennyksessä ei huomioida ensiapukoulutuksista aiheutuneita kustannuksia, eikä ensiapuvälineiden hankintakustannuksia.

21 20 Kaavio 12. Saadut korvaukset ja omavastuuosuus Saadut korvaukset ja omavastuuosuus , , , , , ,00 0, Korvausluokka , , ,60 Korvausluokka , , ,89 Alv palautus 5% 9 655, , ,10 Omavastuu , , ,17 Kustannukset yhteensä , , , Sairauspoissaolot Taulukko 14. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä koko henkilöstö. Ei sisällä tapaturmapoissaoloja. Sairauspäivät Sairauspäivät/hlö Vuosi Vakinaiset ,13 14,21 14,65 Sijaiset, määräaikaiset ,61 6,69 8,05 Kaavio 13. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivät palvelukeskuksittain Sosiaalipalvelukeskus sisältyy keskushallinto/hallintopk. 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 18,9 18,8 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä vakinaiset 16,1 12,6 Keskushallinto ja hallintopk. Sivistyspk. Tekninen pk ,9 12,6 13, ,8 11,9 18, ,1 14,1 15,0 11,9 14,1 13,3 18,7 15,0

22 21 Taulukko 15. Työterveyshuollosta kirjoitettujen sairauspoissaolojen tilastot eniten poissaolopäiviä kerryttäneiden syiden osalta Poissaolojen syyt sl-päiviä % osuus slpäivistä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet % Muut syyt % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt % Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset % Hengityselinten sairaudet % Omailmoitukset % Kaikki yhteensä % 5.3 Työtapaturmat Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastojen mukaan Raahen kaupungilla tehtiin vuonna 2016 yhteensä 73 työtapaturmailmoitusta, joista aiheutui 270 sairauspäivää. Tapaturmista 52 oli sellaisia, joista ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työtapaturmailmoituksia tehtiin määrällisesti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, ja tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien määrä lisääntyi. Eniten tapaturmia sattui äkillisen fyysisen kuormituksen yhteydessä, esim. kompastumisten tai liukastumisten yhteydessä (19) tai terävän esineen aiheuttamina (8). Tapaturmien seuraukset olivat enimmäkseen haavoja ja pinnallisia vammoja tai tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja tai sijoiltaan menoja, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä. Tapaturman seurauksena tuli kolme luunmurtumaa. Eniten vammoja tuli jalkojen ja käsien alueelle. Työmatkatapaturmailmoituksia tehtiin vuonna 2016 yhteensä 13, ja niistä aiheutui 16 sairauspäivää. Työmatkatapaturmailmoituksien määrä väheni aikaisempaan vuoteen verrattuna. Yhtään ammattitautitapausta ei todettu.

23 22 Taulukko 16. Tapaturmat koko henkilöstö Vuosi: Työtapaturmat Työmatkatapaturmat ja ammattitaudit Yhteensä Työkykyä ylläpitävä toiminta Kuntoremontti: Vuonna 2016 järjestettiin yksi 5 vrk mittainen kuntoremonttikurssi Rokualla, yhteistyössä Raahen Energia Oy:n ja Raahen Vesi Oy:n kanssa. Raahen kaupungin henkilöstöstä kuntoremonttikurssille osallistui 11 kaupungilla vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää. Kuntoremonttikurssi oli henkilöstölle palkallinen, matkakulut osallistuja maksoi itse. Kuntoremonttikurssien tavoitteena on edistää monipuolisesti työntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja työssä jaksamista sekä innostaa terveellisiin elämäntapoihin. Caritas työterveys valitsi kuntoremonttikurssille halukkaista osallistujat terveydellisin perustein. Kurssin alussa tehtiin jokaiselle osallistujalle kuntotesti ja kurssiin sisältyi myös työterveyshuollon järjestämä terveyskuntoa mittaava jälkitestaus. PHT 1.askel hyvinvointijaksot: Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta osallistua PHT :n pilottihankkeena vuoden 2016 syksyn ja 2017 kevään aikana toteuttamiin 1.askel pysyvään muutokseen jaksoille, joissa tavoitteena on löytää uusia menetelmiä ja toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jaksot ovat vakituiselle henkilöstölle palkallisia ja henkilöstöpalvelut maksaa jaksojen omavastuuosuuden. Matkakulut osallistuja maksaa itse. Vuoden 2016 aikana jaksoille ei ilmoittautunut yhtään työntekijää. Tyk -kuntoutus: 2015 aloitti Kelan hyväksymän lääkinnällisen Tyk -kuntoutuksen Raahen ryhmä, johon työterveyshuolto valitsi 8 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää. Tyk - kuntoutuksen kokonaiskesto on 31 vrk ja lisäksi 2-3-yhteistyöpäivää, joissa esimiehet ovat mukana. Kuntoutuksessa olleille järjestetään kuntotestit vielä keväällä Uusi Tyk -kuntoutuksen Raahen ryhmä aloitti keväällä Ryhmään valikoitui 7 vakituisessa palvelussuhteessa olevaan työntekijää. Tyk -kuntoutuksen kesto yhteistyöpäivineen on sama kuin aiemmin aloittaneella ryhmällä ja toiminta päättyy kuntotesteihin vuonna Liikunnallinen toiminta: Raahen kaupungin henkilöstölle oli varattu Raahelasta kuntosalivuoroja aamuisin maanantaista perjantaihin, iltaisin maanantaina ohjattu kiertoharjoittelu ja torstaina omatoimiharjoittelua. Lisäksi kevätkaudella oli tiistaisin ohjattua kahvakuula/lihaskuntoharjoittelua Raahen liikuntahallilla. Toukokuussa järjestettiin Raahen kaupungin henkilöstön yhteinen liikunnallinen ulkoiluiltapäivä Rännärin pesäpallokentällä. Tapahtumassa oli mukana Pattijoen urheilijoi-

24 den miesten superpesisjoukkueen sekä naisten edustusjoukkueen pelaajia. Tapahtumaan osallistui noin 70 työntekijää. Firstbeat: Vuoden 2015 loppupuolella esimiehille tarjottiin mahdollisuutta osallistua sykevälimittaukseen perustuvaan Firstbeat-mittaukseen, joka saatiin päätökseen helmikuussa Mittaukseen osallistui 54 esimiestä. Mittaustulosten perusteella 35 esimiehelle suositeltiin osallistumista Firstbeat -valmennusohjelmaan, joka oli noin kolme kuukautta kestävä valmennus ja sisälsi yksilöllisen seurannan ja valmennuksen ravinnosta, aktiivisuudesta/liikunnasta sekä stressinhallinnasta ja ravinnon, aktiivisuuden ja levon tasapainottamisesta. Valmennusohjelman tavoitteena on ohjata esimiehiä kiinnittämään enemmän huomiota omaan jaksamiseen sekä palautumisen tärkeyteen omassa hyvinvoinnissa ja stressinhallinnassa Työhyvinvointikysely Joka toinen vuosi tehtävään työhyvinvointikyselyyn vastasi yhteensä 567 henkilöä, mikä on 52 % sen hetkisestä henkilöstömäärästä. Kokonaisuudessaan kyselyn perusteella henkilöstön työhyvinvointi on pysynyt suurin piirtein edellisen kyselyn tasolla. Työkyvyn työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin nähden hyväksi tai erittäin hyväksi kokevien määrä on laskenut koko ajan vuodesta 2012 lähtien, ollen tällä hetkellä 76 % vastaajista. 16 % vastaajista kokee tämän hetkisen työmäärän liian suureksi henkilökohtaisiin resursseihinsa nähden. Työssä viihtyminen ja erilaisuuden hyväksyminen ovat lisääntyneet hieman, samoin mahdollisuus osallistua ammattitaitoa edistävään koulutukseen. Työpaikan ilmapiiriin vaikuttaviksi tekijöiksi koetaan vastausten perusteella avoimuus, asenteet, johtaminen, tehtävänkuvien selkeys ja epävarmuus tulevasta (hallinnon uudistus) sekä sisäilmaongelmat. Kehityskeskustelun lähiesimiehen kanssa käy säännöllisesti 63 % vastaajista, ja enemmistö vastaajista (74 %) kokee työhyvinvointikyselyyn vastaamisen hyödylliseksi. Kyselyn tulokset on käsitelty palvelutuotannon johtoryhmässä ja niiden käsittelystä tulosalueittain tai - yksiköittäin vastaavat tulosaluejohtajat. 6 YHTEISTOIMINTA Henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan sovelletaan yhteistoimintalain mukaista lakia Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) ja kaupunginhallituksen hyväksymää yhteistoimintaohjetta. Raahen kaupungin yhteistoimintaohjeen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. 6.1 Yhteistyötoimikunta Edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa on 12 jäsentä, joille on nimetty myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kuusi on henkilöstön edustajia ja kuusi työnantajan edustajia. Lisäksi kokouksiin osallistuvat hallintolautakunnan puheenjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja -sihteeri. Toimintakausi on neljä vuotta ja kokouksia on pidettävä vähintään neljännesvuosittain. Yhteis-

25 työtoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana kuusi kertaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Henkilöstöjärjestöjen edustajat, hallintolautakunnan neuvotteluryhmä sekä henkilöstöpalveluiden henkilöstö ovat kokoontuneet säännöllisesti vapaamuotoisiin keskustelupalavereihin myös vuoden 2016 aikana. Raahen kaupunki ja Raahen kaupungilta eläkkeelle jääneet RAAKEL ry päivittävät yhteistoimintasopimuksen marraskuussa Työsuojelutoimikunta Työsuojelu on lakisääteinen jokapäiväisen työnteon ja toiminnan osa, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuului vuonna 2016 yhdeksän (9) työntekijöiden ja kaksi (2) työnantajan edustajaa. Työnantajaa työsuojelutoimikunnassa edustivat henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana kolme kertaa. Työsuojelua työllistivät vuoden 2016 aikana erinäiset sisäilmaongelmiin liittyvät asiat, jotka ovat monimuotoisia ja vaikeita ratkaista. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, jossa on otettava huomioon ongelman teknisen ratkaisun ohella myös inhimillinen ja sosiaalinen puoli sekä taloudellisuus. Raahen kaupungin tilanne ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta ja tilanteen ratkaisemiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Toisaalta työsuojelun työpanosta tarvittiin organisaation sisäisen yhteistyön kehittämiseen mm. työyhteisöongelmien ratkaisemiseen. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostavat toimikaudella työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) ja kolme työsuojeluvaltuutettua (henkilöstön edustajat), joista yksi edustaa toimihenkilöitä sekä yksi varatyösuojeluvaltuutettu. 6.3 Neuvottelutoiminta Paikallisneuvotteluissa Raahen kaupungin henkilöstöä edustivat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet JUKO ry:stä, JUKO ry/tekniset, JHL ry:stä, JYTY ry:stä ja Super ry:stä sekä Tehy ry:stä. Työnantajaa edusti hallintolautakunnan neuvotteluryhmä, johon oli nimetty neljä hallintolautakunnan jäsentä sekä kaupungin johtaja, hallintopalvelukeskuksen johtaja, henkilöstöpäällikkö sekä sihteeriksi henkilöstöpalveluiden toimistosihteeri. Neuvotteluryhmän puheenjohtajaksi oli nimetty hallintolautakunnan puheenjohtaja. 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömenot vähenivät tilinpäätöksen mukaan (1,8 %) edellisestä vuodesta. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1104 henkilöä. Eläkekulut laskivat edellisestä vuodesta (3,63 %). Raahen kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten palkkaus määräytyy seuraavien sopimusalojen mukaan:

26 25 - Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - KVTES:n Liite 12, Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (PPH) - Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) - Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) - Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ( ) voimassaoloaika on Vuonna 2016 toteutettiin kunta-alan voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset. Raahen kaupungissa on käytössä tehtävien vaativuuteen (KVTES, OVTES ja TS) ja henkilökohtaisen suorituksen (KVTES ja TS) arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät. Kaavio 14. Koko henkilöstön määrä sopimusaloittain KVTES:in piiriin kuului 55,4 % henkilöstöstä, OVTES: iin 33,2 %, perhepäivähoitajiin (PPH) 2,6 %, TS: iin 3,2 % ja TTES: n piiriin 5,6 %. 700 Henkilöstön määrä sopimusaloittain KVTES OVTES PPH TS TUNTIPALKAT Taulukko 17. Palkkausrakenne % -osuudet kokonaisansioista sopimusaloittain/ koko henkilöstö. Tarkastelussa on mukana henkilöiden säännöllisen työajan palkka, mahdolliset lisäja ylityöt, opettajien ylitunnit ja epämukavalta työajalta maksettavat korvaukset. %- osuudet kokonaisansioista KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkk. Varsinaiset palkat 97,51 89,16 97,74 89,83 Muut säännöllisen työajan lisät 2,12 10,84 2,19 7,25 Lisä- ja ylityökorvaukset 0,37 0 0,07 2,92 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 %

27 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hintaan on laskettu sopimusaloittain työskentelevän henkilöstön säännöllisen työajan ja lisä- ja ylityöajan palkat sekä samalta ajalta tehdyt työtunnit. Tehdyn työn hinta euroa/ tunti kertoo todellisen tuntihinnan, jossa mukana ovat kaikki maksetut palkat ja jakajana on käytetty ainoastaan tehtyjä tunteja. Huomioitava on, että palkalliset poissaolot nostavat euro/ tunti -hintaa. Sivukuluja ei ole laskettu tuntihintaan. Tuntihintaan vaikuttaa alentavasti henkilöstössä tapahtuva vaihtuvuus (työkokemuslisät, pitkät vuosilomat). Kaavio 15. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain koko henkilöstö 35 Tehdyn työn hinta ( /h) sopimusaloittain koko henkilöstö ,89 32,56 30,74 29, ,92 21,59 17,1 18,66 15, KVTES OVTES PPH TS TTES Mies 23,92 32,89 30,74 18,66 Nainen 21,59 32,56 17,1 29,51 15,74 Kaavio 16. Tehdyn työn hinta palvelukeskuksittain koko henkilöstö 40 Tehdyn työn hinta ( /h) palvelukeskuksittain koko henkilöstö ,68 27,74 22,8 19,91 29,66 25,54 15,68 17,73 21,23 24, Keskushallinto Hallintopk. Sivistyspk. Sosiaalipk. Tekninen pk. Mies 33,68 22,8 29,66 15,68 21,23 Nainen 27,74 19,91 25,54 17,73 24,93

28 Henkilöstökulut Vuoden 2016 tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat 46,7 miljoonaa euroa, mikä on 27,9 % kaupungin toimintakuluista. Henkilöstökulut alittuivat talousarvioon nähden eurolla. Taulukko 18. Henkilöstökulut tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä varsinaisiin henkilöstökuluihin lasketaan palkat, palkkiot, sosiaali-, eläke- ja tapaturmamaksut, eläkkeiden omavastuut/ Varhe -maksut ja ns. Raahen kaupungin vanhat eläkkeet (varausten lisäyksenä). Henkilöstökuluista vähennetään kaupungille maksetut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökulut Talousarvio/1000 euroa Tilinpäätös/1000 euroa Poikkeama/1000 euroa Taulukko 19. Henkilöstökustannukset tilinpäätöksessä Alla esitetään myös kustannukset, joita tilinpäätöksessä ei lasketa henkilöstökuluihin. Näitä kustannuksia ovat koulutus-, henkilökunnan virkistystoiminta-, muistamis- ja työterveyshuollon kustannukset. Koulutuskuluissa on mukana vain keskitetty koulutusmääräraha. Henkilöstökustannukset 1000 euroa Henkilöstökustannukset 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Palkat Palkkiot Sosiaaliturvamaksut (sis. tapaturmavakuutusmaksut) Eläkevakuutusmaksut Eläkkeiden omavastuut/varhe-maksut Koulutus / keskitetty Henkilökunnan virkistystoiminnan tukeminen Henkilökunnan muistaminen Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin Yksityisen palveluntuottajan arvonlisäverovähennys Raahen kaupungin kuntoutus 4 0,7 5,6 Kuntoutusrahat, sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset Työllistämistuet Muiden kuntien osuus kehittämiskeskuksen henkilöstömenoista

29 Eläkemenot Työnantajan kunnallinen eläkemaksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle toisin sanoen määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista eläkemaksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin. Kuntatyönantaja voi omilla toimillaan vaikuttaa eläkemaksuihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta ei aiheudu työnantajalle varhe-maksua. Vuonna 2016 palkkaperusteisen eläkemaksun perusteena olivat työntekijöiden KuELansiot, jotka olivat yhteensä Ennakkomaksuja ovat palkkaperusteiset eläkemaksut , eläkemenoperusteiset maksut ja varhe maksut Taulukko 20. Kevalle maksetut KuEL-maksut ja %-osuus maksettujen palkkojen summasta. Kuntien eläkevakuutukselle maksetaan seuraavan vuoden eläkemaksuja ennakkona. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista ( ) Varhe-maksu 560 (507 v. 2015) 1,6 Palkkaperusteinen maksu (6 227 v. 2015) 17,6 Eläkemenoperusteinen maksu (4 027 v. 2015) - (ei lasketa)

30 29 8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Henkilöstöhallinnon, työsuojelun, esimiesten, johdon ja työterveyshuollon yhteistyönä on panostettu ennaltaehkäisevään tukeen, jotta työntekijät pystyisivät olemaan työelämässä eläkeikäänsä saakka. Luvuista päätellen näyttää siltä, että tässä on onnistuttu. Vuoden 2016 aikana Raahen kaupungilta ei jäänyt yhtään ainoaa henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä laski alle puoleen edellisvuoteen verrattuna. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi neljä henkilöä, kun vuotta aiemmin heitä oli yhdeksän. Olemme yhdessä eri toimijoiden kanssa etsineet ratkaisuja, kun henkilö ei syystä tai toisesta ole pystynyt omaa työtään tekemään. Ratkaisuja on löytynyt ja olemme tehneet useita onnistuneita siirtoja tehtävästä toiseen ja näin mahdollistaneet työn teon jatkumisen. Lähes puolet (49 %) kaupungin työntekijöistä on yli 50 -vuotiaita, joten tätä toimintaa tullaan jatkamaan ja myös kehittämään tulevaisuudessakin. Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen on ollut aktiivista. Henkilöstöhallinto on järjestänyt erilaisia koulutustilaisuuksia, jotka tukevat työssä jaksamista ja lisäävät osaamista. Lisäksi keskitetyistä koulutusrahoista on tuettu eri hallintokuntien järjestämiä koulutuksia. Oppisopimuskoulutuksen piirissä oli 17 henkilöä ja oppisopimusten määrää on tarkoitus lisätä edelleen. Koulutuspäiviä oli vuonna 2016 keskimäärin 2,7 päivää/henkilö. 9 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Henkilöstöraportin tunnuslukuja Henkilömäärä Vakinaisia Määräaikaisia Naisten suhteellinen osuus % 78,00 79,00 78,00 Yli 50 vuotiaiden osuus % vakinaisesta henkilöstöstä 50,00 48,74 48,21 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuosina 60,4 61,7 61,2 Sairauspoissaolot / kalenteripv / henkilö, vakinaiset 14,10 14,21 14,65 Koulutus / kalenteripv / henkilö 0,6 0,6 2,7 Koulutuskulut keskimäärin / / henkilö Henkilöstökulut / / asukas Henkilöstön määrä /100 asukasta 4,5 4,4 4,3 Vakinaisen henkilöstön määrä / 100 asukasta 3,4 3,3 3,4 Asukasluku (tilinpäätös) Lähteet: Henkilöstöhallinnon informaatiojärjestelmä ehrminfo Kevan tilastot Kunnallinen työmarkkinalaitos, web-sivustot Palkkausjärjestelmä Prima Raahen kaupungin talousarvio 2016 ja tilinpäätös 2016 Työterveyshuollon tilastot Vakuutusyhtiö Pohjola, tilastot Caritas työterveyden tilasto