Henkilöstöraportti 2015

Transkriptio

1 Kuva: Hanketoiminta ja kehittäminen/matti Hämäläinen Henkilöstöraportti 2015 Yhteistyötoimikunta Hallintolautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Eläköityminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Koulutus Keskitetty koulutus TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön muistaminen YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Neuvottelutoiminta PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Tehdyn työn hinta Henkilöstökulut Eläkemenot TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Lähteet

3 2 1 JOHDANTO Edessäsi on kolmastoista vuotuinen Raahen kaupungin henkilöstöraportti. Raporttiin on koottu tilastotietoa keskeisistä henkilöstöön liittyvistä asioista kaupungin luottamushenkilöiden, virkamiesjohdon ja muiden henkilöstöasioista kiinnostuneiden käyttöön. Henkilöstöraportin laadinnassa on huomioitu soveltuvin osin Kuntatyönantajien suositukset henkilöstöraportoinnista. Vuoden 2015 talousarviossa tärkeänä tavoitteena oli hallinto ja - organisaatiorakenteen uudistamisen valmistelu. Vuoden mittaan tehdyt päätökset ovat pohjana tulevaisuuden organisaatiorakenteelle, jossa mm. johtamisjärjestelmä selkiytyy entisestään. Rekrytointeja on edelleen tarkasteltu kriittisesti. Lomarahan vapaaksi vaihtamissopimus oli voimassa myös vuoden 2015 aikana. Henkilöstöhallinnossa on kohdennettu työpanosta erityisesti osaamisen vahvistamiseen ja henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseen. Vuonna 2015 hyväksyttiin ensimmäinen Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelma. Osa suunnitellusta koulutuksesta järjestettiin keskitetysti henkilöstöhallinnon organisoimana. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutuneista koulutuksista haetaan koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Myös erilaisten henkilöstöjohtamista koskevien ohjeiden laatiminen oli huomion kohteena saatettiin voimaan ohje virka- ja työvapaiden myöntämisestä. Rekrytointiohje eteni yhteistyötoimikunnan ja hallintolautakunnan käsittelyjen kautta odottamaan kaupunginhallituksen ja - valtuuston hyväksyntää. Yhdenvertaisuuslain ( ) ja samaan aikaan uudistetun tasa-arvolain mukainen henkilöstön tasapuolista kohtelua edistävä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Yhteistoimintaa henkilöstöjärjestöjen kanssa tiivistettiin organisoimalla neljä vapaamuotoista keskustelutilaisuutta, joissa käytiin kattavasti läpi yhteistoimintasopimuksen mukaisia asioita erityisesti tulevaisuuteen keskittyen. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Paikallisneuvotteluja käytiin useita, joista merkittävimpiä olivat kesän 2015 aikana käydyt neuvottelut KVTES :n hinnoitteluluokittelun uudistamisesta ja tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksista sekä loppuun saatettu Raahen kaupunki ja Vihannin kunnan kuntaliitoksen jälkeinen palkkojen harmonisointi. Työterveyshuollon osalta vuosi 2015 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi, jonka aikana painotus oli ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Yhteistyö Caritaksen ja henkilöstöhallinnon kanssa oli tiivistä uusien toimintamallinen käyttöönoton osalta. Myös työsuojelu oli vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä. Vihannin lukion toiminta lakkasi Lakkautuspäätöksen mukaisesti Vihannin lukion toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oleville viran- ja toimenhaltijoille turvattiin työn jatkuminen Raahen kaupungin palveluksessa. Raahen kaupunginvaltuusto antoi myöntävän vastauksensa Kaarina Daavittilan erityisessä valtiovarainministeriön päätöksellä tehdyssä kuntajakoselvityksessä esittämään liitosesitykseen Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Muiden kuntien päätösten johdosta asia ei johda toimenpiteisiin, joten sillä ei ole myöskään henkilöstövaikutuksia. Henkilöstöpalvelut

4 3 2 HENKILÖSTÖ Henkilöstön rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa henkilöstömäärä ja rakennetiedot esitetään pääsääntöisesti (poikkileikkauspäivä) voimassa olleiden palvelussuhteiden määrän mukaan. Vakinaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös ne viranhaltijat ja työsopimussuhteiset, jotka ovat vapaalla omasta tehtävästä ja hoitavat määräaikaisesti muuta tehtävää Raahen kaupungilla. Henkilöstömäärissä eivät ole mukana omais- ja perhehoitajat eivätkä poliittiset luottamushenkilöt, koska he eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Raahen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli 1115 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 75 %, sijaisia 7 % ja määräaikaisia18 %. Edellisvuoteen nähden vakinaisten työntekijöiden määrä väheni vuoden aikana 22 henkilöllä ja kokonaishenkilöstömäärä 20 henkilöllä. Joka kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan laskettuna palkattuja henkilöitä oli keskimäärin yhteensä 1097 (1108 v. 2014). Naisia koko henkilöstöstä oli 79 % ja miehiä 21 %.Virkasuhteisia oli 36 % ja työsuhteisia 64 %. Kokoaikaisia oli henkilöstöstä 83 %, osa-aikaisia 10 % ja sivutoimisia 7 %. KT:n tilastojen mukaan kunta-alalla työskenteli vuonna 2014 vakinaisia 78,0 %, määräaikaisia oli 20,5 % ja työllistettyjä 1,5 %. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä oli 80 % ja miesten osuus 20 %. Raahen asukasluku vuonna 2015 oli asukasta ( v. 2014). Kaupungin koko henkilöstön määrä sataa asukasta kohden oli 4,4 (4,5 v. 2014) ja vakinaisen henkilöstön määrä 3,3 (3,4 v. 2014). Taulukko 1. Henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Koko henkilöstön määrästä naisia oli 79 % ja miehiä 21 %. Vakinaisista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä, määräaikaisista oli naisia 75 % ja miehiä 25 %. Eniten määräaikaisia oli sivistyspalvelukeskuksessa. Palvelussuhteessa Miehet Naiset Yhteensä Vuosi: Muutos % edellisestä vuodesta Vakinaiset ,56 Määräaikaiset ,72 -joista työllistettyjä Yhteensä ,76

5 4 Taulukko 2. Henkilöstön määrä palvelussuhteen tyypin mukaan palvelukeskuksittain / vakinaiset ja määräaikaiset. Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vuodet: Muutos% ed. vuodesta %-osuus koko henkilös-töstä 2015 Keskushallinto ,63 3,32 % Hallintopk ,67 16,32 % Sivistyspk ,41 69,15 % Sosiaalipk ,18 1,17 % Tekninen pk ,61 10,04 % Yhteensä ,76 100,00 % Taulukko 3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/koko-, osa-aikaiset, sivutoimiset Määräaikaisesti osa-aikatyössä olevat eivät näy osa-aikaisissa, koska palkkausjärjestelmä käsittelee mm. osittaisen hoitovapaan, osa-aikalisän, jne. keskeytyksenä. Palvelukeskus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Yhteensä Vuosi: Keskushallinto Hallintopk Sivistyspk Sosiaalipk Tekninen pk Yhteensä Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet Henkilötyövuosien laskennassa on huomioitu vakinaisen henkilöstön palveluksessaolopäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuodeksi. ehrminfo-raportointiohjelmisto jättää opettajat htv-laskennan ulkopuolelle. Henkilötyövuodet/vakinainen henkilöstö Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/ ,08 541,44 666,52 - Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/ ,98 549,58 674,56 1,2 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/ ,46 557,60 684,06 1,4 Muutos % ed.vuodesta

6 Kaavio 1. Henkilöstö ammattinimikkeittäin (koko henkilöstö)nimikkeen lehtori alle on sijoitettu myös aineenopetuksen lehtorit. Kaaviosta on jätetty pois nimikkeet, joita esiintyy enintään 5 henkilöllä. 5

7 Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2015 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (859 v. 2014). 6 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 16 1,86 Päättyneet palvelussuhteet 47 5,47 Taulukko 6. Henkilöstön rekrytointi/kuntarekry.fi -palvelun käyttö 2015 Kuntarekry -palvelu Hakijoita Paikkoja Koululaisten kesärekry (kesätyöseteleitä 125, kaupungin paikkoja 200) Muut paikat Henkilöstön rekrytoinneissa on käytetty pääsääntöisesti Kuntarekry.fi -palvelua. Palvelu on kunta-alaan keskittyvä koko maan kattava sähköinen rekrytointipalvelu, jonka toimittaja on FCG - Kuntarekry Oy. Raahen kaupungilla palvelua hyödynnettiin eniten opetustoimessa ja koululaisten kesärekrytoinnissa. Myös työkokeilupaikat ovat olleet haettavissa palvelun kautta. Hakijamäärältään laajin rekrytointi oli nuorten kesärekry. Raahen kaupunki työllisti kesällä 2015 koululaisia (vuosina syntyneet) kaupungin omiin töihin 190 nuorta ja kesätyösetelillä yrityksiin työllistyi 110 nuorta. Nykyisellä koululaisten kesätyöllistämismuodolla kaupunki voi taata vähintäänkin kerran kesätyöpaikan tai kesätyösetelin nuorelle (nuori voi itse valita hakuvaiheessa jommankumman vaihtoehdon) niiden kolmen vuoden aikana, jolloin nuori voi olla ikänsä puolesta kesärekrytoinnissa mukana. Kesätyöllistämisen kustannukset olivat ,19 euroa. 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2014 oli 45,7 vuotta ja vakinaisen kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli tuolloin 47,8 vuotta.(kuntatyönantajat/henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät). Raahen kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli ,8 vuotta (46,9 v. 2014). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta (48,5 v. 2014). Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden naisten keski-ikä oli 48,4 vuotta (48,5 v. 2014) ja miesten 48,7 vuotta (48,7 v. 2014). Sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä oli 41,7 vuotta vuoden lopussa (41,9 v. 2014).

8 7 Kaavio 2. Vakinainen henkilöstö (837) ikäryhmittäin Kaavio 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin

9 8 Taulukko 7. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin / naiset miehet Ammattiryhmä Keskiikä miehet Keskiikä naiset Keskiikä kaikki Henkilöstön lukumäärä %-osuus Johtohenkilöstö 54,8 48,3 51,7 17 2,03 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 43,0 53,2 51, ,9 Ruokapalveluhenkilöstö 37,0 48,7 48,2 68 8,1 Opetushenkilöstö 45,6 45,7 45, ,0 Koulujen muu henkilöstö 44,0 47,8 47,5 53 6,3 Kulttuuri- ja vapaa-aika 54,0 48,5 49,5 41 4,9 Sos.toimen amm.henkilöstö 58,0 48,0 51,3 4 0,5 Perhepäivähoitohenkilöstö 54,2 54,2 20 2,4 Päiväkotihenkilöstö 52,0 47,8 47, ,0 Tekninen henkilöstö 53,3 49,2 51,6 25 3,0 Teke:n tuntipalkkaiset 51,2 64,0 51,4 49 5,9 Siivoushenkilöstö 49,4 49,4 47 5,6 Muu henkilöstö 56,3 56,3 3 0,4 Yhteensä 48,7 48,4 48, ,0 Kaavio 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain miehet/naiset Vuonna 2014 keski-ikä keskushallinnossa oli 54,6, hallintopalvelukeskuksessa 49,9, sivistyspalvelukeskuksessa 47,1, sosiaalipalvelukeskuksessa 52,3 ja teknisessä palvelukeskuksessa 52,2 vuotta.

10 9 Taulukko 8. Henkilöstön ikärakenne/kaikki Ikä vuosina lkm %-osuus alle 30 v ,19 6, v ,32 22, v ,46 26, v ,33 31, v ,93 10,13 65 v. ja yli ,76 1,97 Yhteensä ,00 100,00 Keski-ikä 46,9 v. 46,8 v. 2.3 Eläköityminen Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Raahen kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin KuEL:n (Keva) ja VaEL:n (Valtionkonttori) kautta. Kunnallisen eläkelain eli KUEL:in piiriin kuuluvat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun ja lukion opettajista ja rehtoreista kuuluvat yhä valtion eläkelain eli VaEL:in piiriin. Vuodesta 1999 lähtien VaEL:in piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät asteittain KuEL:in piiriin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden iässä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osaaikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen edellyttää, että työnantajalla on tarjota henkilölle osa-aikatyötä. Raahen kaupungin palveluksessa vuoden 2015 aikana oli osa-aikaeläkkeellä 27 henkilöä, joista vuoden aikana saavutti vanhuuseläkeiän 9 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 3 henkilöä. Alkanutta osa-aikaeläkettä ei lueta Kevan tilastoissa eläkkeelle siirtyviin. Osa-aikaeläkkeellä oleva siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraansa perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Seuraavista Kevan taulukoista ja kaavioista käy ilmi KuEL- ja VaEL -eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä vuosina sekä eläke-ennuste vuosille Vihannin ja Raahen kuntaliitoksesta johtuen Vihannin tiedot näkyvät taulukoissa vuodesta 2013 alkaen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet.

11 10 Taulukko 9. KuEL-eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeen aloittaneet eläkelajeittain ja vuosittain Määrä Vuosi Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttö myyseläkkeet Työttömyys eläke Yhteensä Osaaikaeläke Osaaikaeläke Yhteensä Keski-ikä Vuosi Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttö myyseläkkeet Työttömyys eläke Yhteensä ,3 56,5 * * 60,9 60, ,1 54,7 * * 60,3 61, ,3 52,5 59,0 * 60,6 61, ,1 55,5 59,9 * 61,7 * Yhteensä 64,2 54,5 58,5 * 60,9 61,0 Kaavio 5. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Kaavio 6. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä

12 Taulukko 10. VaEL-eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeen aloittaneet eläkelajeittain ja vuosittain 11 Määrä Vuosi 2012 Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttömyys eläkkeet Työttömyys eläke Yhteensä Vuosi Vanhuus Täydet Osatyökyvyttömyys Työttömyys Yhteensä Osaaikaeläke eläkkeet työkyvyttömyys eläkkeet eläke 2012 * * * * * * Osaaikaeläke Yhteensä Keski-ikä ,5 * * * 58,9 * ,4 * * * 60,7 * ,6 * * * 61,6 * Yhteensä 62,0 * * * 60,5 * Kaavio 7. VaEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Kaavio 8. VaEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä

13 12 Kaavio 9. Eläkkeelle siirtyneiden määrä (KuEL+VaEL) Kaavio 10. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä (KuEL+VaEL) Eläkkeelle (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) jäi vuoden 2015 aikana sivistyspalvelukeskuksesta 20, teknisestä palvelukeskuksesta 3, hallintopalvelukeskuksesta 14 ja keskushallinnosta 1 henkilö. Raahen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2015 aikana osatyökyvyttömyyseläkkeellä 9 henkilöä, joka on koko henkilöstön määrästä 0,8 %. Vuoden lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleiden henkilöiden keski-ikä oli 59,9 vuotta. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 61,5 vuotta. Iän perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke. Työkyvyn heikentyessä sairauden perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.

14 13 Vakuutettujen eläköitymisennuste, tarkasteluaika Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu. Taulukko 11. Vakuutettujen eläköitymisennuste, tarkasteluaika Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2013 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,5 3, ,0 3, ,7 3, ,8 3, ,3 3, ,3 3, ,6 3, ,9 3, ,2 3, ,3 3, ,2 3, ,9 3, ,8 3, ,1 2, ,1 2, ,1 2, ,1 2, ,0 2, ,8 2, ,7 2,2 Yhteensä ,5 61,7

15 14 Kaavio 11. Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Kaavio 12. Henkilöstön sijoittuminen eri työaikamuotoihin Koko kunta-alan henkilöstöstä eri työaikamuodoittain suurin ryhmä on jaksotyössä työskentelevä

16 15 Taulukko 12. Työpanos kalenteripäivinä Työpanos kalenteripäivinä 2013 %:ia 2013 palv.- jaksoista 2014 %:ia 2014 palv.- jaksoista 2015 %:ia 2015 palv.- jaksoista Vakinaiset palvelujaksot vuosilomat , , ,1 - sairauslomat , , ,0 - lakisääteiset , , ,5 - muut poissaolot , , ,5 Poissaolot yht , , ,1 Määräaikaiset palvelujaksot vuosilomat , , ,3 - sairauslomat , , ,9 - lakisääteiset , , ,1 - muut poissaolot 825 0, , ,0 Poissaolot yht , , ,3 Vak. ja määräaik. palvelujaksot yht Vak. ja määräaik. poissaolot yht , , ,4 Työpanos yhteensä Vuosilomiin lasketaan lisäksi säästövapaat, sairauslomiin tapaturmat ja ammattitaudit, lakisääteisiin poissaoloihin perhevapaat, asevelvollisuus, kuntoutustuet jne. Muissa poissaoloissa ovat mm. lomarahavapaat, 30-vuotislomat, lääkinnälliset kuntoutukset, opiskelu ja koulutus jne. Poissaolot ovat sekä palkallisia että palkattomia Opetushenkilöstön palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen. Lukuvuosien välissä on ns. kesäkeskeytys ja laskennallinen vuosiloma, joka ei sisälly vuosilomiin. 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Vuonna 2015 hyväksyttiin ensimmäinen Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutuneista koulutuksista voi hakea koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvausta voi hakea kolmelta päivältä työntekijää kohti. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Korvaukseen oikeuttavia koulutussuunnitelman mukaisia koulutuspäiviä kertyi vuonna 2015 yhteensä 942 päivää. Koulutuskorvausta on haettu työttömyysvakuusrahastolta. Koulutuskorvausta on myönnetty ,53. Myönnetty summa vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuusmaksusta. 4.1 Koulutus Vuonna 2015 talousarviossa oli varattu keskitettyä koulutusmäärärahaa euroa, josta käytettiin yhteensä ,40 euroa. Toimintakate oli 75 %. Keskitetystä koulutusmäärärahasta maksetaan koulutus- ja osallistumismaksuja sekä lisäksi mahdollisia päivärahoja ja matkakorvauksia, mutta ei palkkakustannuksia. Koulutusta saaneiden henkilöiden määrässä voi olla mukana henkilöitä, jotka ovat osallistuneet vuoden aikana useampaan koulutukseen.

17 Lisäksi palvelukeskuksilla oli talousarvioissaan omia koulutusmäärärahoja käyttösuunnitelmien mukaan euroa. Palvelukeskukset käyttivät koulutus- ja osallistumismaksuihin euroa. Koulutukseen käytetyt määrärahat eivät sisällä koulutuksesta mahdollisesti aiheutuneita päivärahoja, matkakorvauksia eivätkä palkkakustannuksia. Koulutuksiin osallistui 608 henkilöä, keskimäärin 0,6 päivää/henkilö (vakinaiset ja määräaikaiset). Koulutus- ja osallistumismaksut olivat keskimäärin 175 euroa/ työntekijä. Koulutuspäivät ja osallistujamäärät on laskettu Prima- palkkalaskentajärjestelmän poissaoloihin syötetyistä tiedoista. Kaikkia sisäisiä koulutuksia ei ole haettu Web-tallennuksen kautta poissaoloiksi, eivätkä tällaiset koulutuspäivät näy koulutuspäivien lukumäärässä. Taulukko 13. Osaamisen kehittäminen Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään mm. työyhteisövalmennusta, tietojärjestelmäkoulutusta ja ensiapukoulutusta. Osaamisen kehittäminen Osallistujamäärä Päiviä/ osallistuja Koulutus- ja osallistumis - kustannukset / vuosi Ammatillinen henkilöstökoulutus 393 2, Lakisäät. sosiaali- ja terv. huollon täydennyskoulutus 48 4, Muu osaamisen kehittäminen 167 2, Opintovapaalla olevan hlöstön lkm 13 77,2 0 Yhteensä , Keskitetty koulutus Keskitetyn koulutusmäärärahan käytössä pääpainopisteinä olivat laadunhallinnan valmennuskoulutusten loppuun saattaminen sekä esimieskoulutukset. Keskitettyä koulutusmäärärahaa suunnattiin myös tietojärjestelmäkoulutuksiin, palvelukeskusten omiin koulutuksiin, luottamusmiesten koulutuksiin sekä koko henkilöstölle tarkoitettuihin ensiapukoulutuksiin. Taulukko 14. Keskitetyn koulutusmäärärahan käytön suunnitelma, toteuma ja toimintakate %. suunnitelma toteuma toimintakate% Laatukoulutus % Esimiehet % Tietojärjestelmäkoulutukset % Henkilöstöjärjestöt % Työsuojelu (sis. ensiapukoulutukset) % Keskushallinto, hallintopalvelukeskus % Tekninen palvelukeskus % Sivistyspalvelukeskus % Muut koulutuskustannukset % %

18 Laadunhallinnan valmennuskoulutus Raahen kaupungin laatujärjestelmän kehittämiseen suunnattu laatujärjestelmävalmennus vuosille saatiin päätöksen. Valmentajana toimi Jari Pääsinniemi. Esimieskoulutuksiin ja esimiesten työssä jaksamiseen panostettiin vuonna Esimiehille järjestettiin neljä eri teemoilla olevaa esimieskoulutusta sekä kaksi esimiesinfoa. Lisäksi esimiehille tarjottiin mahdollisuus osallistua sykevälimuutoksiin perustuvaan Firstbeat-mittaukseen. Vuonna 2015 ei otettu käyttöön uusia tietojärjestelmiä ja päivittämisten yhteydessä pidetyt koulutukset toteutettiin pääsääntöisesti sisäisenä koulutuksena. Ensiapukoulutuksia järjestettiin kolme, joihin osallistui yhteensä 45 henkilöä. Keskitettyä koulutusmäärärahaa jaettiin palvelukeskuksille yhteensä ja siitä käytettiin yksittäisiin työhön liittyviin koulutuksiin yhteensä Muut koulutuskustannukset -osiosta tuettiin mm. henkilöstön osallistumista Raaheopiston järjestämiin kielikoulutuksiin. Palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2015 aikana 6 henkilöä. Lisäksi palvelukeskuksissa voi olla oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä, joiden palkkakustannukset maksetaan palvelukeskusten omista budjeteista esim. palvelussuhteessa olevan henkilöstön täydennys- tms. koulutus TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon tavoitteena on Raahen kaupungin henkilöstön terveyden sekä työja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Työterveyspalveluiden tuottajana on toiminut alkaen Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuoltopalvelut pitävät sisällään työterveyshuoltolain mukaiset lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut (kustannusluokka KL1) sekä rajatut sairaanhoidon palvelut (kustannusluokka KL2). Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan määriteltiin työterveyshuollon painopistealueiksi vuodelle 2015 esimiestyö sekä sen tukeminen, diabeteksen ennaltaehkäisy ja hyvä työergonomia. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön PikaLaturi käynnit, eli työfysioterapeutti, työpsykologi, työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri jalkautuu työpaikalle ja on siellä työntekijöiden käytettävissä. Työterveyden toimenpiteiden kohdentuminen määriteltiin jakautumaan ennaltaehkäisevään toimintaan KL1 80 % ja sairaanhoidolliseen toimintaan KL2 20 %. Toteuma oli KL1 86,57 % ja KL2 13,43 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain ohjausryhmässä ja tarvittaessa on mahdollista tehdä muutoksia palvelusopimukseen kustannusten hallinnan ja työterveyshuollon toimivuuden takaamiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ovat Raahen kaupungilla päätoimisessa virka- ja työsuhteessa olevien käytettävissä. Palkattomilla työ- tai virkavapailla olevat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin palkattoman vapaan aikana. Vuonna 2015 työterveyshuollon lakisääteisiin (korvausluokka KL1) terveyspalveluihin sisältyi työpaikkaselvityksiä 430 tuntia sekä terveystarkastuksia lääkärillä 814 kappaletta, hoitajalla 632 kappaletta, fysioterapeutilla 369 kappaletta ja psykiatrilla tai erikoislääkärillä 48 kappaletta.

19 Sairausvastaanottokäyntejä (korvausluokka KL2) toteutui seuraavasti: lääkärillä 444 kappaletta, terveydenhoitajalla 8 kappaletta ja erikoislääkärillä 65 kappaletta. Lisäksi suoritettiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sairausvastaanottokäyneillä 270 kappaletta ja terveystarkastuksissa 2898 kappaletta Sairauspoissaolot Taulukko 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä koko henkilöstö. Ei sisällä tapaturmapoissaoloja. Sairauspäivät Sairauspäivät/hlö Vuosi Vakinaiset ,46 14,13 14,21 Sijaiset, määräaikaiset ,68 8,61 6,69 Kaavio 13. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivät palvelukeskuksittain ,58 18,9018,80 18, ,1512,57 11,87 12,25 13,34 10,33 10, Keskushallinto, hallintopalvelukeskus (sosiaalipalvelukeskus 2015) Sivistyspalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Tekninen palvelukeskus 0 Taulukko 16.Työterveyshuollosta kirjoitettujen sairauspoissaolojen tilastot eniten poissaolopäiviä kerryttäneiden syiden osalta Muualta kuin työterveyshuollosta kirjoitetut sairauslomat tai omailmoituspoissaolot eivät näy syytilastossa. Poissaolojen syyt sl-päiviä % osuus sl-päivistä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet ,20 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,23

20 19 Hermoston sairaudet 421 5,71 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 262 3,55 Muut syyt , Työtapaturmat Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastojen mukaan Raahen kaupungilla tehtiin vuonna 2015 yhteensä 49 työtapaturmailmoitusta, joista aiheutui yhteensä 250 sairauspäivää. Tapaturmista 39 oli sellaisia, joista ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työtapaturmailmoituksia tehtiin määrällisesti vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien määrä puolestaan lisääntyi. Eniten tapaturmia sattui äkillisen fyysisen kuormituksen yhteydessä, esim. nostotilanteissa (9) ja kompastumisten tai liukastumisten yhteydessä (11) tai terävän esineen aiheuttamina (6). Tapaturmien seuraukset olivat enimmäkseen haavoja ja pinnallisia vammoja tai tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja tai sijoiltaan menoja, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä. Tapaturman seurauksena tuli yksi luunmurtuma. Eniten vammoja tuli jalkojen ja käsien alueelle. Työmatkatapaturmailmoituksia tehtiin vuonna 2015 yhteensä 16, ja niistä aiheutui yhteensä 11 sairauspäivää. Työmatkatapaturmailmoituksien määrä lisääntyi aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vuoden 2015 aikana lähetettiin työterveyslaitokselle tutkittavaksi kolme ammattitautiepäilyä, jotka osoittautuivat aiheettomiksi. Taulukko 17. Tapaturmat koko henkilöstö Vahingot Vahingot Vahingot Työtapaturmat Työmatkatapaturmat ja ammattitautiepäilyt Yhteensä Työkykyä ylläpitävä toiminta Vuoden 2015 aikana PHT ry:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) 1. askel hyvinvointijaksoja järjestettiin vain tammi-maaliskuussa. Jaksoille osallistui 4 henkilöä. Työnantaja sitoutui maksamaan osallistujien omavastuuosuudet yhteensä 680, ja myönsi palkallisen vapaan jaksojen ajalle. Ainoastaan matkakulut jäivät osallistujan

21 20 itsensä maksettaviksi. Jaksot koostuivat viiden vuorokauden pääjaksosta ja kahden vuorokauden seurantajaksosta 2015 aloitti Kelan hyväksymän lääkinnällisen Tyk-kuntoutuksen Raahen ryhmä, johon osallistui 8 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Kuntoutuksen kokonaiskesto on 31 vrk ja lisäksi 2-3-yhteistyöpäivää, joissa esimiehet ovat mukana. Kuntoutus jatkuu vuoden 2016 puolelle. Työterveyshuollon ryhmätoimintana järjestettiin työterveysfysioterapeutin vetämät niska- ja selkäryhmät, joihin osallistui 11 henkilöä/ryhmä. Kaupungin henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä on mahdollisuus vuokrata Rokuan ja Vuokatin lomaosakkeita käyttöönsä. Vuokatin lomaosakkeen käyttöaste oli 57,53 % (58,63% v. 2014) ja Rokuan lomaosakkeen 40,82 % (36,99 % v. 2014). Pitkään kaupunkia palvelleilla (30-40 vuotta) työntekijöillä oli mahdollisuus oleskella ilmaiseksi Rokuan lomaosakkeessa seitsemän vuorokauden ajan pitkästä palvelusajasta myönnettävän vapaan yhteydessä. Työnantaja tuki henkilöstön uimahallikäyntejä Kuntokeidas Vesipekassa kerran viikossa maksamalla osan käyntihinnasta. Kaupungilta eläkkeelle jääneiden uimahallikäyntejä tuettiin yhden kerran viikossa. Vesipekan sulkeuduttua remontin myötä, järjestettiin henkilöstölle korvaavaa toimintaa, mm. Raahelassa kuntosalivuoroja aamuisin maanantaista perjantaihin, iltaisin maanantaina ohjattu kiertoharjoittelu ja torstaina omatoimiharjoittelua. Lisäksi tiistaisin oli ohjattu lihaskuntojumppa. Henkilöstön ohjattua kahvakuulaharjoittelua oli kerran viikossa kevätkaudella Raahen Porvari- ja Kauppakoulun liikuntasalissa ja syyskaudella liikuntahallilla. Syyskaudella järjestettiin yhteistyössä liikuntatoimen kanssa ulkoiluiltapäivä, ohjattu patikointi Viitajärven luontopolulla. Henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus 8,50 euron kulttuurikorvaukseen kerran vuodessa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus 10 euron liikuntakorvaukseen ja 10 euron kieliopintokorvaukseen kerran vuodessa. Edullinen työpaikkaruokailumahdollisuus oli järjestetty tietyille kouluille sekä Palvelutalo Kreivinaikaan ja Maininkiin. Henkilöstöpalveluista tuettiin eri toimipisteiden jouluruokailuja 7,50 eurolla/osallistuja. 5.4 Henkilöstön muistaminen Työnantaja muisti pitkään palvelleita työntekijöitään Kuntaliiton myöntämillä kultaisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Lisäksi työnantaja myönsi viiden työpäivän mittaisen palkallisen 30-vuotisvapaan ja kymmenen työpäivän mittaisen 40-vuotisvapaan vakituisessa palvelussuhteessa pitkään työskenneille työntekijöille. Vapaiden yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmaiseen seitsemän vuorokauden oleskeluun Rokuan lomaosakkeessa. 50- ja 60 vuotissyntymäpäivinä työnantaja muisti työntekijöitä 85 euron arvoisella lahjalla ja kukkakimpulla. Työnantaja muisti myös eläkkeelle jääviä lahjalla ja kukilla.

22 21 6 YHTEISTOIMINTA Henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan sovelletaan yhteistoimintalain mukaista lakia Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) ja kaupunginhallituksen hyväksymää yhteistoimintaohjetta. Raahen kaupungin yhteistoimintaohjeen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. Raahen kaupungin edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta. Henkilöstöjärjestöjen edustajat, hallintolautakunnan neuvotteluryhmä sekä henkilöstöhallinnon työntekijät ovat aktivoineet keskinäistä yhteistyötä järjestämällä vapaamuotoisia keskustelupalavereita neljä kertaa vuoden 2015 aikana. 6.1 Yhteistyötoimikunta Yhteistoimintalain mukaan työnantajaa edustavat esimiesasemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät sekä kaupunginhallituksen nimeämät edustajat. Henkilöstön edustajina toimivat henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ja puheenjohtajat, jotka ovat Raahen kaupungin palveluksessa. Yhteistyötoimikunnassa oli 12 jäsentä, joille oli nimetty myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kuusi oli henkilöstön edustajia ja kuusi työnantajan edustajia. Yhteistyötoimikunnan toimintakausi on neljä vuotta ja kokouksia on pidettävä vähintään neljä vuodessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana kuusi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelma 2015 Ohje virka- ja työvapaiden myöntämisestä Virkistys- ja kuntoutustoiminnan tukeminen vuonna 2014 Virkistysmäärärahojen käyttö Kuntokeidas Vesipekan remontin aikana ja korvaava toiminta PHT ry:n 1. askel hyvinvointijaksojen keskeytyessä Keskitettyjen koulutusmäärärahojen käyttö vuonna 2014 Vuoden 2014 tilinpäätös Henkilöstöraportti 2014 Organisaatiomuutokset Lomarahan maksuajankohdan muuttaminen Työhyvinvointikysely 2014 Yhteenveto työsuojelutoiminnasta vuodelta 2014 Työterveyshuollon tilannekatsaus Tietoturvallisuutta koskeva raportti Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Raahen kaupungin rekrytointiohje Hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Koulutussuunnitelma / Keskitetty koulutus 2016 Yhteistyötoimikunnan siirtyminen sähköiseen kokouskäytäntöön Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Savuttomuuteen kannustaminen

23 Työsuojelutoimikunta Työsuojelu on lakisääteinen jokapäiväisen työnteon ja toiminnan osa, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelun yhteis-toimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuului vuonna 2015 yhdeksän (9) työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Työnantajaa työsuojelutoimikunnassa edustivat henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana neljä kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin seuraavia asioita: sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä v työsuojeluvaltuutettujen selvitys työsuojelutehtävään annetun ajan käytöstä korvaushakemus vuoden 2014 työterveyshuollon kustannuksiin tapaturmatilastot vuodelta 2014 työsuojelun toimintaohjelma vuodelle 2015 vaaratilanneilmoitukset työpaikkakäyntien tarkastuspöytäkirjat kiinteistöjen sisäilmaongelmat, tilannekatsaus tartuntavaaratilanteet työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön seuranta työsuojelun kuntahankevalvonta v Eniten työsuojelua työllistivät vuoden 2015 aikana sisäilmaongelmiin liittyvät asiat, jotka ovat monimuotoisia ja vaikeita ratkaista. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, jossa on otettava huomioon ongelman teknisen ratkaisun ohella myös inhimillinen ja sosiaalinen puoli sekä taloudellisuus. Raahen kaupungin tilanne ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta ja tilanteen ratkaisemiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostavat toimikaudella työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) ja kolme työsuojeluvaltuutettua (henkilöstön edustajat), joista yksi edustaa toimihenkilöitä sekä kaksi varatyösuojeluvaltuutettua. 6.3 Neuvottelutoiminta Paikallisneuvotteluissa Raahen kaupungin henkilöstöä edustivat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet JUKO ry:stä, JUKO ry/tekniset, JHL ry:stä, JYTY ry:stä ja Super ry:stä. Tehy ry:n osalta henkilöstöä edusti ammattiosaston puheenjohtaja, koska ko. järjestöllä ei ole valittuna luottamusmiestä kaupungin organisaatiossa. Työnantajaa edusti hallintolautakunnan neuvotteluryhmä, johon oli nimetty neljä hallintolautakunnan jäsentä sekä kaupungin johtaja, hallintopalvelukeskuksen johtaja, henkilöstöpäällikkö sekä sihteeriksi henkilöstöpalveluiden toimistosihteeri. Neuvotteluryhmän puheenjohtajaksi oli nimetty hallintolautakunnan puheenjohtaja. Vuoden 2015 aikana neuvoteltiin paikallisesti mm. seuraavista asioista: Vakinaisten koulunkäynninohjaajien työajat Lomarahan maksuajankohdan muuttaminen Palkantarkistukset lukien Opettajien TVA -korvaukset Raahe Vihanti / palkkojen harmonisointi

24 23 Paikallinen virka- ja työehtosopimus vapaaehtoisesta lomarahan vaihtamisesta vapaaseen/lomanmääräytymisvuosi Sijaistamisen korvaus (Oto-korvaus)/KVTES luku 11 ½ 10 mom. 1-2 soveltaminen 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätöksen mukaan (1,6 %) edellisestä vuodesta. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1115 henkilöä. Eläkekulut laskivat edellisestä vuodesta (1,0 %). Raahen kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten palkkaus määräytyy seuraavien sopimusalojen mukaan: - Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - KVTES:n Liite 12, Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (PPH) - Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), - Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), - Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ( ) voimassaoloaika on Vuonna 2015 toteutettiin kunta-alan voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkastukset. Raahen kaupungissa on käytössä tehtävien vaativuuteen (KVTES, OVTES ja TS) ja henkilökohtaisen suorituksen (KVTES ja TS) arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät. Kaavio 14. Koko henkilöstön määrä sopimusaloittain KVTES:n piiriin kuului 55,5 % henkilöstöstä, OVTES:iin 33,2 %, perhepäivähoitajiin (PPH) 2,5 %, TS:iin 3,2 % ja TTES:n piiriin 5,6 %.

25 Taulukko 18. Palkkausrakenne %-osuudet kokonaisansioista sopimusaloittain/ koko henkilöstö. Tarkastelussa on mukana henkilöiden säännöllisen työajan palkka, mahdolliset lisä- ja ylityöt, opettajien ylitunnit ja epämukavalta työajalta maksettavat korvaukset. 24 %-osuudet kokonaisansiosta KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkk. Varsinaiset palkat 97,74 88,20 98,22 90,00 Muut säänn.työajan lisät 1,96 11,80 1,59 7,53 Lisä- ja ylityökorvaukset 0,30 0,00 0,19 2,47 Yhteensä 100% 100% 100% 100% 7.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hintaan on laskettu sopimusaloittain työskentelevän henkilöstön säännöllisen työajan ja lisä- ja ylityöajan palkat sekä samalta ajalta tehdyt työtunnit. Tehdyn työn hinta euroa/ tunti kertoo todellisen tuntihinnan, jossa mukana ovat kaikki maksetut palkat ja jakajana on käytetty ainoastaan tehtyjä tunteja. Huomioitava on, että palkalliset poissaolot nostavat euro/ tunti -hintaa. Sivukuluja ei ole laskettu tuntihintaan. Tuntihintaan vaikuttaa alentavasti henkilöstössä tapahtuva vaihtuvuus (työkokemuslisät, pitkät vuosilomat). Kaavio 15. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain koko henkilöstö Kaavio 16. Tehdyn työn hinta palvelukeskuksittain koko henkilöstö

26 Henkilöstökulut Vuoden 2015 tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat 47,6 miljoonaa euroa, mikä on 30,7 % kaupungin toimintakuluista. Henkilöstökulut ylittyi talousarvioon nähden eurolla. Taulukko 19. Henkilöstökulut tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä varsinaisiin henkilöstökuluihin lasketaan palkat, palkkiot, sosiaali-, eläke- ja tapaturmamaksut, eläkkeiden omavastuut/ Varhe- maksut ja ns. Raahen kaupungin vanhat eläkkeet (varausten lisäyksenä). Henkilöstökuluista vähennetään kaupungille maksetut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökulut Talousarvio/1000 euroa Tilinpäätös/1000 euroa Poikkeama/1000 euroa Taulukko 20. Henkilöstökustannukset tilinpäätöksessä Alla esitetään myös kustannukset, joita tilinpäätöksessä ei lasketa henkilöstökuluihin. Näitä kustannuksia ovat koulutus-, henkilökunnan virkistystoiminta-, muistamis- ja työterveyshuollon kustannukset. Koulutuskuluissa on mukana vain keskitetty koulutusmääräraha Henkilöstökustannukset 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Palkat Palkkiot Sosiaaliturvamaksut (sis.tapaturmavakuutusmaksut) Eläkevakuutusmaksut Eläkkeiden omavastuut / Varhe-maksut Koulutus / keskitetty Henkilökunnan virkistystoiminnan tukeminen Henkilökunnan muistaminen (50 v. ja 60 v. lahjat, ansiomerkit) Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin Yksityisen palveluntuottajan arvonlisäverovähennys Raahen kaupungin kuntoutus ,7 Kuntoutusrahat, sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset Työllistämistuet Muiden kuntien osuus kehittämiskeskuksen henkilöstömenoista

27 Eläkemenot Työnantajan kunnallinen eläkemaksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista eläkemaksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin. Kuntatyönantaja voi omilla toimillaan vaikuttaa eläkemaksuihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta ei aiheudu työnantajalle varhe-maksua. Vuonna 2015 palkkaperusteisen eläkemaksun perusteena olivat työntekijöiden KuELansiot, jotka olivat yhteensä Ennakkomaksuja ovat palkkaperusteiset eläkemaksut , eläkemenoperusteiset maksut ja Varhe maksut Taulukko 21. Kevalle maksetut KuEL-maksut ja %-osuus maksettujen palkkojen summasta. Kuntien eläkevakuutukselle maksetaan seuraavan vuoden eläkemaksuja ennakkona. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista ( ) Palkkaperusteinen maksu (6 065 v. 2014) 17,9 Varhe-maksu 507 (556 v. 2014) 1,5 Eläkemenoperusteinen maksu (4 252 v. 2014) - (ei lasketa) 8 Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon nettokustannukset kasvoivat n. 15 % edelliseen vuoteen nähden. Kustannuksien kasvu selittyy ennaltaehkäisevän KL1 toiminnan tehokkaampana käyttönä. Kustannuksissa pysyttiin asetetussa raamissa. Työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 294,78 /hlö (laskettuna 963 henkilöllä/ Caritaksen tilasto). Kelan työntekijäkohtainen korvaus sekä yksityisten palveluntuottajan arvonlisäveropalautus huomioiden kustannukset olivat korvausluokassa KL1 100,50 /hlö ja korvausluokassa KL2 15,48 /hlö.

28 27 Kaavio 17. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset , , , , , , , , , , Korvausluokka KL , , ,79 Korvausluokka KL , , ,59 kustannukset yhteensä , , ,37 Korvausluokka KL1 Korvausluokka KL2 kustannukset yhteensä Kela määrittelee vuosittain työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän ja maksettavien korvausten enimmäismäärän. Korvausluokassa KL1 kustannukset ylittävät Kelan määrittelemää laskennallista enimmäismäärään, joten siitä on mahdollista saada korvausta ,75. Korvausluokassa KL2 kustannukset eivät ylittäneet Kelan määrittelemän laskennallista enimmäismäärää, joten siitä on mahdollista saada korvausta 50 % eli ,28. Omavastuuosuus työterveyshuollon kustannuksista oli ,50. Yksityisen palveluntuottajan tuottamista työterveyshuoltopalveluista saadaan arvonlisäverovähennystä 5 % toteutuneista kustannuksista. Vähennyksessä ei huomioida ensiapukoulutuksista aiheutuneita kustannuksia, eikä ensiapuvälineiden hankintakustannuksia. Kaavio 18. Saadut korvaukset ja omavastuuosuus Saadut korvaukset ja omavastuu , , , , , , , , , ,00 0, Korvausluokka , , ,50 Korvausluokka , , ,28 Alv palautus 5 % , , ,07 Omavastuu , , ,50 Kustannukset yhteensä , , ,37 Korvausluokka 1 Korvausluokka 2 Alv palautus 5 % Omavastuu Kustannukset yhteensä

29 28 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Koko henkilöstöstä 44 % on yli 50-vuotiaita. Jatkossakin tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen normaaliin eläkeikään saakka (varhainen välittäminen, kehityskeskustelut, ikäjohtaminen). Seuraavienkin vuosien aikana henkilöstöä eläköityy huomattava määrä. Tilalle tulee rekrytoida vasta tarkan harkinnan jälkeen uusi työntekijä ensisijaisesti sisäisesti ja vasta toissijaisesti ulkoisesti. Henkilöstön vaihtuvuuden ja organisaatiomuutoksen myötä perehdyttämisen ja työhön opastamisen merkitys korostuu. Suunnitelmallisen perehdyttämisen ja työhön opastamisen avulla työpanos on mahdollisimman pian täysimääräisesti työnantajan hyödynnettävissä. Vuoden 2016 aikana onkin syytä laatia Raahen kaupungin perehdyttämisohje. Joustavan töiden siirtämisen lisäksi näin voidaan parantaa työturvallisuutta, sekä vahvistaa henkilöstön hyvinvointia ja vähentää uupumista. 10 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Henkilöstöraportin tunnuslukuja Henkilömäärä Vakinaisia Määräaikaisia Naisten suhteellinen osuus % 78,30 78,00 79,00 Yli 50 vuotiaiden osuus % vakinaisesta henkilöstöstä 55,00 50,00 48,74 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuosina 62,7 60,4 61,7 Sairauspoissaolot/ kalenteripv / henkilö, vakinaiset 14,46 14,1 14,21 Koulutus/ kalenteripv / henkilö 1,7 0,6 0,6 Koulutuskulut keskimäärin/ /henkilö Henkilöstökulut/ / asukas Henkilöstön määrä/100 asukasta 4,4 4,5 4,4 Vakinaisen henkilöstön määrä/100 asukasta 3,3 3,4 3,3 Asukasluku (tilinpäätös) Lähteet: Henkilöstöhallinnon informaatiojärjestelmä ehrminfo Kevan tilastot Kunnallinen työmarkkinalaitos, web-sivustot Palkkausjärjestelmä Prima Raahen kaupungin talousarvio 2015 ja tilinpäätös 2015 Työterveyshuollon tilastot Vakuutusyhtiö Pohjola, tilastot Caritas työterveyden tilasto