1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ... 3

Transkriptio

1 Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön rekrytointi ja vaihtuvuus Henkilöstöetuudet ja henkilöstön muistaminen Turvaa työntekijöille ja omaisille Eläköityminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Koulutus Keskitetty koulutus TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon kustannukset Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Työhyvinvointikysely YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Neuvottelutoiminta PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut Eläkemenot JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Lähteet 1

3 1 JOHDANTO Raahen kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2017 sisältää henkilöstöä koskevaa tilastotietoa, jota halutaan tuoda virkamiesjohdon, päättäjien ja muiden henkilöstöasioista kiinnostuneiden käyttöön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmän kehittämistä varten nimettiin työryhmä ajalle Työryhmä kartoitti mahdollisuutta nykyisen järjestelmän laajentamiseen tai kokonaan uuden järjestelmän käyttöönottoon. Päädyttiin nykyisen järjestelmän laajentamiseen. Vuosien aikana käyttöön otetiin seuraavat osiot: HR Master- HERTTA henkilöstöasiat, HRM Kehityskeskustelut, HR Työhyvinvointi, HR Analytics. Vuoden 2018 puolella käyttöönotetaan HR Koulutuksenhallinta sekä tehostetaan muiden osioiden käyttöä. Tämän henkilöstöraportin tiedot ovat pääasiallisesti HR Analytics järjestelmästä. Vuosi 2017 oli isojen muutosten vuosi Raahen kaupungissa. Uuden valtuustokauden alkaessa toteutettiin hallinnonuudistus. Organisaatiorakenne muuttui ja Raahen kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan Hallintoa tiivistettiin ja pääpaino suunnattiin kuntalaisten palvelemiseen. Lautakuntien määrä väheni kolmeen, rakennetun ympäristön lautakunta, tulevaisuuslautakunta ja kehittämislautakunta. Kaupunginhallituksen alaisuuteen perustettiin konserni- ja riskienhallintajaosto sekä henkilöstöjaosto, jossa käsitellään jatkossa henkilöstöön liittyvät asiat. Hallinnonuudistus ei aiheuttanut henkilöstön osalta suuria muutoksia ja työt jatkuivat pääasiassa entiseen tapaan. Kaikkien työntekijöiden/viranhaltijoiden hallinnollinen sijoituspaikka muuttui palvelukeskusten poistumisen myötä, mutta sillä ei ollut juurikaan vaikutusta työtehtäviin. Joitakin esimiestason virkanimikkeitä muutettiin ottamalla käyttöön päällikkö -nimikkeet. Valtakunnallisesti muutoksia aiheutti voimaan tullut eläkeuudistus sekä työmarkkinajärjestöjen voimaan tullut kilpailukykysopimus, lomarahan vähentämisen, työajan pidentämisen ja työaikapankin osalta. Syksyllä oudosti houkutteleva, lapsiystävällinen Raahe sai uuden strategian , joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Strategian valmistelussa osallistettiin niin esimiehiä kuin koko henkilöstöä. Myös kuntalaiset pääsivät sanomaan sanansa strategiatyöhön kaikkien mukana olon mahdollistavan työskentelytavan myötä. Strategiaa on jalkautettu koko henkilöstölle järjestämällä koulutustilaisuuksia. Koko henkilöstön sitoutuminen kaupungin strategiaan on välttämätöntä, jotta sen tavoitteet toteutuvat kaikilla tasoilla. Henkilöstön merkitys hyvän taloudellisen tuloksen toteutumisessa haluttiin huomioida ja henkilöstöä palkittiin lahjoittamalla kullekin tietyt kriteerit täyttävälle viranhaltijalle/työntekijälle Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleitä joko 10 tai 20 kappaletta riippuen työssäoloajasta. Henkilöstön muistamislahjan ja onnittelukukkiin käytettävän summan arvoa nostettiin. Henkilöstöä muistetaan 50- ja 60 vuotispäivinä ja eläkkeelle jäädessä kaupungin ohjeistuksen mukaan. Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin eri tavoin yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Myös henkilöstöjärjestöjen kanssa on tehty hyvää ja rakentavaa yhteistyötä, jonka soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Rakentavalla yhteistyöllä ja yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. Henkilöstöpalvelut 2

4 2 HENKILÖSTÖ Henkilöstön rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa henkilöstömäärä ja rakennetiedot esitetään pääsääntöisesti (poikkileikkauspäivä) voimassa olleiden palvelussuhteiden määrän mukaan. Vakinaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös ne viranhaltijat ja työsopimussuhteiset, jotka ovat vapaalla omasta tehtävästä ja hoitavat määräaikaisesti muuta tehtävää Raahen kaupungilla. Henkilöstömäärissä eivät ole mukana poliittiset luottamushenkilöt eikä palkkionsaajat, koska he eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Raahen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli 1104 henkilöä (v hlöä). Edellisvuoteen nähden kokonaishenkilöstömäärä kasvoi 23 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 22 henkilöllä (14 miestä ja 8 naista), määräaikaisten määrä väheni 4 henkilöllä (+1 mies ja -5 naista). Miesten osuus henkilöstöstä oli 22,5 % ja naisten 77,5 %. KT:n tilastojen mukaan kunta-alalla työskenteli vuonna 2016 vakinaisia 78,6 %, määräaikaisia oli 20,4 % ja työllistettyjä 1,3 %. Henkilöstöstä oli 26 % virkasuhteisia ja 74 % työsuhteisia. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä oli 80 % ja miesten osuus 20 %. Raahen asukasluku vuonna 2017 oli asukasta ( v. 2016). Kaupungin koko henkilöstön määrä sataa asukasta kohden oli 4,4 (4,3 v. 2016) ja vakinaisen henkilöstön määrä 3,4 (3,2 v. 2016). Kaavio 1. Koko henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Vakinaiset Määräaikaiset *joista työllistettyjä Yhteensä %-osuus henkilöstöstä Miehet ,5 Naiset ,5 Yhteensä

5 Taulukko 1. Vertailu edellisiin vuosiin Vertailuna 2016 Vakinaiset Määräaikaiset *joista työllistettyjä Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Vertailuna 2015 Vakinaiset Määräaikaiset *joista työllistettyjä Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Kaavio 2. Henkilöstön määrä toimialoittain palvelussuhteen tyypin mukaan / vakinaiset ja määräaikaiset. Henkilöstön määrä toimialoittain / palvelussuhteen tyyppi Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä/ toimiala Kaupunginhallitus Kehittämisltk Tulevaisuusltk Rakennetun ymp. Ltk Yhteensä %-osuus henkilöstöstä 78,7 21,3 100 Taulukko 2. Vertailu edellisiin vuosiin Vertailuna 2016 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä / toimiala Kaupunginhallitus Kehittämisltk Tulevaisuusltk Rakennetun ymp. ltk Yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä ,9 22,1 100 Vertailuna 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä / toimiala Kaupunginhallitus Kehittämisltk Tulevaisuusltk Rakennetun ymp. ltk Yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä ,2 23,

6 Kaavio 3. Henkilöstön määrä toimialoittain/koko-, osa-aikaiset, sivutoimiset Määräaikaisesti osa-aikatyössä olevat eivät näy osa-aikaisissa, koska palkkausjärjestelmä käsittelee mm. osittaisen hoitovapaan, osa-aikalisän, jne. keskeytyksenä. Henkilöstön määrä toimialoittain / koko- ja osa-aikaiset (osa-aikaisten luku sisältää sivutoimiset) Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä/ toimiala Kaupunginhallitus Kehittämisltk Tulevaisuusltk Rakennetun ymp. Ltk Yhteensä %-osuus henkilöstöstä 84,1 15,9 100 Taulukko 3. Vertailu edellisiin vuosiin Vertailuna 2016 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilömäärä yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä ,0 % 16,0 % 100,0% Vertailuna 2015 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilömäärä yhteensä %-osuus koko henkilöstä ,0 % 17,0 % 100,0 % Kaavio 4. Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet Henkilötyövuosien laskennassa on huomioitu vakinaisen henkilöstön työssäolopäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuodeksi. Henkilötyövuodet / vakinainen henkilöstö (869) Miehet 153,66 152,8 160,56 Naiset 578,11 571,56 587,07 Yhteensä 731,77 724,36 747,63 muutos % ed vuosi -5,26-1,01 3,21 5

7 Kaavio 5. Henkilöstö ammattinimikkeittäin (koko henkilöstö) Nimikkeen lehtori alle on sijoitettu myös aineenopetuksen lehtorit. Kaaviosta on jätetty pois nimikkeet, joita esiintyy enintään 4 henkilöllä. Henkilöstö ammattinimikkeittäin MITTAMIES KIINTEISTÖNHOITAJA KUNNOSSAPITOTYÖNTEKIJÄ TYÖNJOHTAJA LEHTORI KERHO-OHJAAJA ESILUOKAN OPETTAJA KOTITALOUDEN LEHTORI MUSIIKKIOPISTON OPETTAJA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITAJA YHDISTELMÄTYÖNTEKIJÄ ENGLANNIN- JA RUOTSINKIELEN LEHTORI KOULUKURAATTORI OHJAAJA ÄIDINKIELEN LEHTORI HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA KOULUSIHTEERI LUKION LEHTORI PÄIVÄHOIDON OHJAAJA MATEMATIIKAN,FYSIIKAN JA KEMIA NUORISO-OHJAAJA KIRJASTOVIRKAILIJA ERITYISLUOKAN OPETTAJA ERITYISOPETTAJA,PERUSKOULUSSA PALKKASIHTEERI KEITTÄJÄ TOIMISTOSIHTEERI RYHMÄAVUSTAJA PERHEPÄIVÄHOITAJA TUNTIOPETTAJA (PÄÄTOIMINEN) LAITOSHUOLTAJA RAAHE-OPISTON OPETTAJA RAVITSEMISTYÖNTEKIJÄ LASTENTARHANOPETTAJA KOULUNKÄYNNIN OHJAAJA LUOKANOPETTAJA LASTENHOITAJA Nainen Mies 6

8 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Raahen kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli ,8 vuotta (46,9 v. 2016). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta (48,1 v. 2016). Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden naisten keski-ikä oli 47,8 vuotta (48,1 v. 2016) ja miesten 47,6 vuotta (48,3 v. 2016). Sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä oli 43,6 vuotta vuoden lopussa (42,5 v. 2016). Kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2016 oli 45,8 vuotta. vakinaisen kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta, naisten keski-iän ollessa 45,9 v. ja miesten 45,5 v. Kaavio 6. Vakinainen henkilöstö (869) ikäryhmittäin Vakinainen henkilöstö (869) ikäryhmittäin Keski-ikä 47.7 vuotta Alle 30 v v v v v. 65 v. ja yli Mies Nainen Yhteensä % vakinaisesta henkilöstöstä 3,7 21,9 26,4 33,4 14,2 0,3 Taulukko 4. Vertailu edellisiin vuosiin Vertailuna vakinainen henkilöstö 2016 (842 henkilöä) alle 30 v v v v v. 65 v. ja yli Mies Nainen Yhteensä % Vakinaisesta henkilöstöstä 2,1 % 21,6 % 24,1 % 39,9 % 11,7 % 0,6 % Vertailuna vakinainen henkilöstö 2015 (847 henkilöä) alle 30 v v v v v. 65 v. ja yli Mies Nainen Yhteensä % Vakinaisesta henkilöstöstä 3,1 % 20,3 % 25,8 % 36,4 % 13,7 % 0,7 % 7

9 Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin / naiset miehet Ammattiryhmä Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä kaikki Henkilöstön määrä %-osuus Hallinto- ja toimistohenkilöstö 44,8 53,4 49, ,6 Johtohenkilöstö 53,6 49,6 51,6 18 2,1 Koulujen muu henkilöstö 38,3 45,9 42,1 61 6,9 Kulttuuri- ja vapaa-aika 54,8 49,5 52,2 41 4,7 Muu henkilöstö 55,0 0,0 27,5 2 0,2 Opetushenkilöstö 45,2 45,2 45, ,6 Perhepäivähoitohenkilöstö 0,0 49,8 24,9 25 2,7 Päiväkotihenkilöstö 54,0 47,9 51, ,1 Ruokapalveluhenkilöstö 39,0 47,0 43,1 67 7,8 Siivoushenkilöstö 0,0 48,1 24,0 39 4,6 Sos.toimen amm.henkilöstö 52,0 52,6 52,3 8 0,9 Teke:n tuntipalkkaiset 49,2 39,0 44,1 52 6,1 Tekninen henkilöstö 51,5 44,9 48,2 23 2,7 Yhteensä 47,6 47,8 47, ,0 Kaavio 7. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain miehet/naiset Keski-ikä toimialoittain / vakinainen henkilöstö (869) Kaupunginhallitus Kehittämisltk Tulevaisuusltk Rakennetun ymp. Ltk Mies 47,4 44,7 46,6 48,3 Nainen 49,2 48,2 45,3 51,3 Keski-ikä yhtensä 49,0 46,8 45,5 48,9 2.3 Henkilöstön rekrytointi ja vaihtuvuus Raahen kaupungin rekrytointiohjeen mukaisesti toistaiseksi voimassa olevan tehtävän rekrytointiin tarvitaan täyttölupa ja kaikki julkisesti avoimena olevat virat/toimet ilmoitetaan Kunterekry.fi palvelun kautta haettaviksi. Sisäisesti haussa olevat virat/toimet ilmoitetaan rekrytointiohjeessa mainitulla tavalla. Sisäisenä hakuna olleista työpaikka- tai hakijamäärätietoja ei ole huomioitu alla olevassa taulukossa. 8

10 Hakijamäärältään suurin yksittäinen rekrytointi oli nuorten kesärekry. Raahen kaupunki työllisti kesällä 2017 koululaisia (vuosina syntyneet) kaupungin omiin töihin 201 nuorta ja kesätyösetelillä yrityksiin työllistyi 110 nuorta. Nykyisellä koululaisten kesätyöllistämismuodolla kaupunki voi taata vähintäänkin kerran kesätyöpaikan tai kesätyösetelin nuorelle (nuori voi itse valita hakuvaiheessa jommankumman vaihtoehdon) niiden kolmen vuoden aikana, jolloin nuori voi olla ikänsä puolesta kesärekrytoinnissa mukana. Kesätyöllistämisen kustannukset olivat ,42 euroa, toimintakate 101,6 %. Nuorten työkokeilupaikat ovat olleet haettavissa kuntarekry.fi palvelun kautta, joskin suurin osa hakemuksista saapui sähköpostilla, eikä näin ollen ole mukana tilastossa. Kaavio 8. Kuntarekry.fi palvelun kautta avoimeksi ilmoitetut työpaikat ja hakijamäärät Kuntarekry.fi kautta avoimeksi ilmoitetut työpaikat ja hakijamäärät Määräaikainen Vakinainen Kesärekry Nuorten työkokeilu Paikkoja hakijoita Taulukko 6. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2017 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (842 v. 2016). Vakinaiset palvelussuhteet Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 62 7,3 Päättyneet palvelussuhteet 49 5,8 9

11 2.4 Henkilöstöetuudet ja henkilöstön muistaminen Raahen kaupungin Hallintolautakunta hyväksyi yhteistyötoimikunnan esityksen tarjota kaupungin henkilöstölle mahdollisuuden liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöön. Seteleiden käyttöönoton jälkeen henkilöstölle ei enää makseta kulttuuri- ja liikuntakorvauksia kuittia vastaan. Henkilöstöllä oli mahdollisuus lunastaa Smartum kulttuuri- ja liikuntaseteleitä 50 % omavastuuosuudella. Seteleitä oli mahdollista tilata keväällä maksimissaan viisi kappaletta ja syksyllä enintään kymmenen kappaletta. Seteleitä lunasti yhteensä 362 henkilöä. Henkilöstöpalveluista tuettiin eri toimipisteiden jouluruokailuja 7,50 eurolla /osallistuja. Henkilöstön omaehtoisia kieliopintoja tuettiin 10 euron kieliopintokorvauksella kerran kalenterivuodessa. Edullinen työpaikkaruokailumahdollisuus oli järjestetty yhdeksään eri toimipisteeseen. Työnantaja muisti pitkään palvelleita työntekijöitään Kuntaliiton myöntämillä kultaisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Lisäksi työnantaja myönsi viiden työpäivän mittaisen palkallisen 30-vuotisvapaan ja kymmenen työpäivän mittaisen 40-vuotisvapaan vakituisessa palvelussuhteessa pitkään palvelleille työntekijöille. Vapaiden yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmaiseen seitsemän vuorokauden oleskeluun Rokuan lomaosakkeessa. 50- ja 60 vuotissyntymäpäivinä työnantaja muisti työntekijöitä 100 euron arvoisella lahjalla ja 25 euron arvoisella kukkakimpulla. Työnantaja muisti myös eläkkeelle jääviä lahjalla ja kukilla. Kaupungin henkilöstöllä, luottamushenkilöillä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus vuokrata Rokuan ja Vuokatin lomaosakkeita käyttöönsä. Vuokatin lomaosakkeen käyttöaste oli 63,01 % (62,19 % v. 2016) ja Rokuan lomaosakkeen 46,03 % (51,51 % v. 2016). Raahen kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus saada kerran kalenterivuodessa kulttuurikorvaus 8,50 euroa, liikuntakorvaus 10 euroa ja kieliopintokorvaus 10 euron. 2.5 Turvaa työntekijöille ja omaisille Työntekijäin ryhmähenkivakuutus (TRHV) on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista työnantaja vastaa. Vakuutusmaksut työnantaja maksaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen yhteydessä vahinkovakuutusyhtiön kautta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus perustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen sopimukseen ja vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Kuolemantapakorvaus maksetaan työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli hänellä on ehdoissa mainittuja edunsaajia. Kuolemantapauskorvaukset maksetaan keskitetysti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista. 10

12 2.5 Eläköityminen Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Raahen kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty KEVAN. Julkisten alojen eläkelain eli Juel:in piiriin kuuluvat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Eläkeuudistus tuli voimaan Eläkeuudistuksessa Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL) yhdistettiin ja käyttöön otettiin Julkisten alojen eläkelaki (JuEL). Julkisten alojen eläkelaki koskee myös Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa. Poimintoja uudistuksista Osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE). Varhennettu vanhuuseläke poistui, eikä sille voi enää jäädä. Uutena eläkelajina tuli työuraeläke. Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen. Alaikäraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Eläkkeen kertyminen alkaa jo 17-vuotiaana (vuodesta 2017 lähtien). Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia työansioista. Voit saada eläkkeeseesi lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia jokaista kuukautta kohti, jotka jatkat työssäsi sen jälkeen, kun olet täyttänyt ikäluokkasi alimman vanhuuseläkeiän. Yleinen eläkeikä Alin vanhuuseläkeikä nousi nykyisestä 63 vuodesta asteittain. Aiempi, 63 vuoden eläkeikä säilyy ennen 1955 syntyneillä. Vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä nousi kolmella kuukaudella, vuonna 1956 syntyneiden eläkeikä nousi kuudella kuukaudella jne. niin, että vuosina syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määrätään myöhemmin. Taulukko 7. Yleisen vanhuuseläkkeen alaikäraja ja kertymisen yläikäraja Syntymävuosi Vanhuuseläkkeen alaikäraja Kertymisen yläikäraja v 68 v v 3 kk 68 v v 6 kk 68 v v 9 kk 68 v v 69 v v 3 kk 69 v v 6 kk 69 v v 9 kk 69 v v 70 v 1965 vahvistetaan myöhemmin vahvistetaan myöhemmin 11

13 Tavoite-eläkeikä Jokaiselle ikäluokalle lasketaan lisäksi ns. tavoite-eläkeikä, joka on korkeampi kuin alin eläkeikä. Tavoite-eläkeikä tarkoittaa ikää, jolloin eläkkeen määrä vastaisi suunnilleen sitä eläkettä, jonka olisi saanut alimmassa eläkeiässä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä. Jos henkilö on syntynyt esimerkiksi vuonna 1955, alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta ja tavoite-eläkeikä on noin 64 vuotta 3 kuukautta. Jatkamalla työssä tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeen määrä on suunnilleen se, mikä se olisi ollut 63 vuoden 3 kuukauden iässä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä. Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä Jos työskentely julkisella alalla on alkanut ennen vuotta 1993 ja on jatkunut ilman katkoja, työntekijällä on ns. henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. Se on yleensä korkeampi kuin alin vanhuuseläkeikä. Henkilökohtainen eläkeikä ei muuttunut eläkeuudistuksessa. Työssä jatkaminen henkilökohtaiseen eläkeikään merkitsee suurempaa eläkekarttumaa ajalta ennen vuotta Vanhuuseläkkeelle voi kuitenkin jäädä alimmassa vanhuuseläkeiässä, mutta siinä tapauksessa ennen vuotta 1995 karttunutta eläkettä pienennetään. Ammatillinen eläkeikä Julkisilla aloilla on ennen ollut ammatillisia eläkeikiä, jotka olivat alempia kuin yleinen eläkeikä. Ammatilliset eläkeiät on poistettu, mutta ne joilla sellainen on ollut, ovat saaneet halutessaan säilyttää sen. Nyt ammatilliset eläkeiät nousivat asteittain. Uusi eläkeikä riippuu siitä, milloin se olisi täyttynyt aiempien määräysten mukaan. Jos aiempi eläkeikä täyttyi tai täyttyy vuonna 2016 tai 2017, eläkeikä säilyy ennallaan. Jos aiempi eläkeikä olisi täyttynyt vuonna 2018, uusi eläkeikä on 3 kuukautta korkeampi ja jos ennen eläkeuudistusta ollut aiempi eläkeikä olisi täyttynyt vuonna 2019, eläkeikä on noussut 6 kuukaudella jne. Taulukko 8. Ammatillisen eläkeiän nousu uuden eläkelain mukaan Ammatillinen eläkeikä olisi täyttynyt aiempien määräysten mukaan Ammatillinen eläkeikä nousi kk kk kk v v 3 kk v 6 kk v 9 kk 2025 ja sen jälkeen + 2 v 12

14 Lykkäyskorotus ja muita uudistuksia alkaen eläkettä kertyy 1,5 % vuosityöansiosta. Poikkeuksena ovat vuosina syntyneet, joille eläkettä kertyy 53 vuoden iästä 63 vuoden täyttämiseen 1,7 % vuosityöansiosta. Korotettu 4,5 prosentin vuosikertymä 63 vuotta täyttäneiltä poistui alkaen. Eläkettä laskettaessa palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista. Eläkkeen kertyminen päättyy 68 vuoden täyttämiseen. Vuosina syntyneille eläkettä kertyy 69-vuotiaaksi ja vuonna 1962 sekä sen jälkeen syntyneille 70-vuotiaaksi saakka. Elinaikakerroin pienentää eläkettä kuten ennenkin. Eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, jos se alkaa ikäluokan alimman eläkeiän jälkeen. Lykkäyskorotus on 0,4 % jokaista lykkäyskuukautta kohti. Esimerkki: Jos 1955 syntynyt työskentelee 64 vuoden ikään, lykkäyskorotus lasketaan alimmasta eläkeiästä (63 vuotta 3 kuukautta) eläkkeen alkamiseen eli 9 kuukaudelta. Lykkäyskorotus on 9 x 0,4 = 3,6 % eläkkeen määrästä. Taulukko 9. Eläkkeelle siirtyneet/ määrä ja keski-ikä Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Keski-ikä , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä ,7 13

15 Kaavio 9. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Taulukko 10. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä sisältävät osakuntoutustuet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja täydet kuntoutustuet on puolestaan esitetty erikseen. Eläkelaji Määrä, henki Määrä, henk Muutos, henk. Muutos% Keskiikä, v. Keski-iän muutos, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseläkkeet ,9 63,7 0,1 65,9 Täysi työkyvyttömyyseläke 1 1 * * 2,4 Täysi kuntoutustuki ,0 55,4 7,3 17,1 Osatyökyvyttömyyseläkkeet ,1-5,3 14,6 yh- teensä Yhteensä ,9 60,9-0,3 100,00 Osa-aikaeläke ,3 * * 4,7 Kaavio 10. Eläkkeelle siirtyneet osuuksittain % 15 % 17 % 2 % Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläkkeet 14

16 Taulukko 11. Vakuutettujen eläköitymisennuste Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2016 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,9 3, ,6 3, ,0 2, ,2 3, ,8 3, ,9 3, ,1 2, ,0 3, ,1 3, ,5 3, ,4 3, ,6 3, ,8 3, ,7 2, ,5 2, ,4 2, ,3 2, ,2 2, ,8 2, ,8 2,3 Yhteensä ,5 58,1 15

17 Kaavio 11. Vakuutettujen eläköitymisennuste Kaavio 12. Eläköitymisennuste ammattiluokittain 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksella työaikaa koskevia määräyksiä muutettiin siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty. Työaika piteni keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentäminen on toteutettu pidentämällä säännöllistä työaikaa 30 minuuttia viikossa. Muutoksen yhteydessä myös arkipyhälyhennysten pituutta on kunkin työaikamuodon kohdalla muutettu. Myös ylityörajoja on muutettu. Työaikoja koskevat muutokset tulivat voimaan alkaen. 16

18 Taulukko 12. Koko henkilöstön työajan jakautuminen 2017 Tehty työaika saadaan vähentämällä teoreettinen säännöllinen työaika-vuosilomat-terveysperusteiset poissaolot- kaikki muut palkalliset poissaolot-kaikki muut palkattomat poissaolot- vapaana annetut työaikakorvaukset ja lisäämällä maksetut lisä- ja ylityöt. Vuosilomiin lasketaan lisäksi säästövapaat ja lomarahavapaat. Terveysperusteisiin poissaoloihin ei ole laskettu tapaturmia ja ammattitauteja. Perhevapaisiin lasketaan lakisääteiset perhevapaat, perhevapaat. Muissa poissaoloissa ovat mm. 30-/40-vuotislomat, ylityön pitäminen vapaana, vuorotteluvapaa, lomautus, työajantasaus, asevelvollisuus/kertausharjoitukset. Poissaolot ovat sekä palkallisia että palkattomia. Palvelujaksot yhteensä Tehty vuosityöaika Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 92,83 % Euroa % palkkakustannuksista 97,11 % Vakinaiset palvelujaksot - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset - perhevapaat - muut poissaolot Poissaolot yhteensä ,62 % 6,49 % 4,57 % 4,02 % 26,69 % ,03 % 1,45 % 0,33 % 0,34 % 5,13 % Määräaikaiset palvelujaksot - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset - perhevapaat - muut poissaolot Poissaolot yhteensä ,40 % 2,01 % 1,11 % 1,13 % 8,64 % ,28 % 1,33 % 0,56 % 0,48 % 5,65 % Palvelujaksot yhteensä - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset - perhevapaat - muut poissaolot Poissaolot yhteensä ,72 % 5,31 % 3,66 % 3,26 % 21,95 % ,05 % 1,43 % 0,35 % 0,35 % 5,19 % Rahana korvatut lisä- ja ylityöt - lisätyö - ylityö korvatut yhteensä ,02 % 2,48 % 2,49 % ,01 % 0,74 % 0,75 % Taulukko 13. Opetushenkilöstön (perusopetus ja lukio) työajan jakautuminen Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Euroa % palkkakustannuksista Tehty vuosityöaika ,98 % ,42 % - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset - perhevapaat - muut poissaolot Poissaolot yhteensä ,92 % 3,76 % 4,68 % 3,70 % 15,05 % ,62 % 0,75 % 0,34 % 0,10 % 1,83 % Rahana korvatut lisä- ja ylityöt - lisätyö - ylityö korvatut yhteensä ,01 % 1,83 % 1,84 % ,00 % 0,37 % 0,37 % 17

19 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti toteutuneista koulutuksista voi hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta enintään kolmelta päivältä työntekijää kohti. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Korvaukseen oikeuttavia koulutussuunnitelman mukaisia koulutuspäiviä kertyi vuonna 2017 yhteensä 1278 päivää. Koulutuskorvausta on haettu työttömyysvakuusrahastolta. Summa vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuusmaksusta. Vuoden 2017 saadun koulutuskorvauksen määrä on ,29. Esimiesten osaamista tuettiin järjestämällä vuoden 2017 aikana seitsemän esimiesinfoa, joissa käytiin läpi uusia sekä olemassa olevia ohjeistuksia sekä tiedotettiin ajankohtaisista asioista. Esimiehet jalkauttavat saamansa tiedot omiin yksiköihinsä. Raahen kaupungilla tuetaan henkilöstön ammatillista osaamista oppisopimuskoulutuksilla. Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa oli yhteensä 28 työntekijää, joista 19 kaupungin vakinaisessa palveluksessa olevaa työntekijää, 6 työsuhteessa olevaa työntekijää yksiköiden omilla kustannuksilla sekä 3 palkkatukea saavaa työntekijää. Oppisopimuskoulutus on palkallista, työnohessa tapahtuvaa, eikä siitä aiheudu erillisiä kustannuksia. 4.1 Koulutus Koulutus- ja osallistumismaksuihin oli talousarvioissa varattu koulutusmäärärahoja yhteensä euroa. Koulutus- ja osallistumismaksuihin käytettiin euroa. Koulutukseen käytetyt määrärahat eivät sisällä koulutuksesta mahdollisesti aiheutuneita päivärahoja, matkakorvauksia eivätkä palkkakustannuksia. Koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 676 henkilöä, keskimäärin 2,6 päivää/henkilö (vakinaiset ja määräaikaiset). Koulutus- ja osallistumismaksut olivat keskimäärin 368 euroa/ työntekijä. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä on laskettu Web-tallennuksessa anotuista koulutuspoissaoloista. Jos poissaoloa ei ole anottu, tietoa koulutukseen osallistumisesta ei ole. Taulukko 14. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Osallistujamäärä/hlö Koulutuspäiviä /vuosi Koulutuspäiviä/ osallistuja Ammatillinen henkilöstökoulutus ,1 Täydennyskoulutus (työn edellyttämä) ,2 Oppisopimuskoulutus ,3 Opintovapaalla oleva hlöstö (palkallinen) ,8 Opintovapaalla oleva hlöstö (palkaton) ,9 18

20 4.2 Keskitetty koulutus Vuonna 2017 talousarviossa oli varattu keskitettyä koulutusmäärärahaa euroa, josta käytettiin yhteensä euroa. Toimintakate oli 78,6 %. Keskitetystä koulutusmäärärahasta maksetaan koulutus- ja osallistumismaksuja sekä lisäksi mahdollisia päivärahoja ja matkakorvauksia, mutta ei palkkakustannuksia. Keskitettyä koulutusmäärärahaa käytettiin mm. koko henkilöstölle tarkoitettuihin koulutuksiin, tietojärjestelmäkoulutuksiin sekä toimialojen omiin koulutuksiin. Koko henkilöstölle järjestettiin keväällä koulutustilaisuus viestintään liittyvistä asioista, osallistujia oli 124. Syksyllä järjestettiin yleinen perehdytystilaisuus, johon osallistui 51 henkilöä sekä koulutustilaisuus Raahen kaupungin strategiasta ja hallintosäännöstä, osallistujia oli 119. Ensiapukoulutuksia järjestettiin kolme ja niihin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Osa koulutuksista järjestettiin niin sanottuna sisäisenä koulutuksena, hyödyntäen kaupungin oman henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa, jolloin ei syntynyt erillisiä kustannuksia kouluttajan palkka- tai matkakustannuksista. Taulukko 15. Keskitetyn koulutusmäärärahan toteuma ja toimintakate % KESKITETYT KOULUTUSMÄÄRÄRAHAT 2017 toteuma / toimintakate % 71 Esimieskoulutus (1 x luento) 195 0,4 72 Työyhteisökoulutus (3 x luento) ,8 73 Tietojärjestelmäkoulutus ,9 74 Henkilöstöjärjestöt ,8 75 Työsuojelu (sis. ensiapukoulutukset) ,6 70/76-78 Muut koulutukset ,1 Yhteensä (määräraha ) ,6 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon tavoitteena on Raahen kaupungin henkilöstön terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Työterveyspalveluiden tuottajana on toiminut alkaen Caritas Lääkärit Oy. Pihlajalinna osti Caritas Lääkärit Oy:n ja työterveyspalvelujen tuottajana on siitä lähtien toiminut Pihlajalinna. Työterveyshuoltopalvelut pitävät sisällään työterveyshuoltolain mukaiset lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut (kustannusluokka KL1) sekä rajatut sairaanhoidon palvelut (kustannusluokka KL2). Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan määriteltiin työterveyshuollon tavoitteiksi/painopistealueiksi työn, työympäristön ja työnyhtei- 19

21 söjen terveellisyys ja turvallisuus, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin sairauspoissaolojen seurantaan ja etsittiin yhdessä esimiesten/johdon/työsuojelun kanssa keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työterveyshuolto jatkoi edelleen ns. pikalaturi toimintaa eli työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi jalkautuivat yksiköihin antaen ohjauksellista opastusta. Vuoden 2016 painonhallintaryhmälle järjestettiin yksi seurantakäynti. Uuteen v painonhallintaryhmään osallistui 10 henkilöä. Osallistujat valittiin terveydellisin perustein työkyvyn tukemiseksi. Ryhmän tavoitteena oli motivoida osallistujia painonhallintaan ja elämäntapamuutoksen toteuttamiseen, johon kuuluu ruokavalion, liikuntatottumusten sekä levon ja palautumisen tarkastelu arjessa. Ryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa, jokainen tapaamiskerta sisälsi liikunnallisen osuuden. Työterveyden toimenpiteiden kohdentuminen määriteltiin jakautumaan ennaltaehkäisevään toimintaan KL1 70 % ja sairaanhoidolliseen toimintaan KL2 30 %. Toteuma oli KL1 79,4 % ja KL2 20,6 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain ohjausryhmässä ja tarvittaessa on mahdollista tehdä muutoksia palvelusopimukseen kustannusten hallinnan ja työterveyshuollon toimivuuden takaamiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ovat kaikkien Raahen kaupungilla virka- ja työsuhteessa olevien henkilöiden käytettävissä. Palkattomilla työ- tai virkavapailla olevat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin palkattoman vapaan aikana. Vuonna 2017 työterveyshuollon lakisääteisiin (korvausluokka KL1) terveyspalveluihin sisältyi työpaikkaselvityksiä 461 tuntia sekä terveystarkastuksia lääkärillä 593 kappaletta, hoitajalla 568 kappaletta, fysioterapeutilla 303 kappaletta, psykologilla 2 ja erikoislääkärillä 14 kappaletta. Sairausvastaanottokäyntejä (korvausluokka KL2) toteutui seuraavasti: lääkärillä 860 kappaletta, terveydenhoitajalla 35 kappaletta ja erikoislääkärillä 11 kappaletta. Lisäksi suoritettiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sairausvastaanottokäynneillä 571 kappaletta. 5.1 Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon nettokustannukset kasvoivat reilulla kymmenellä tuhannella eurolla edelliseen vuoteen nähden. Kustannuksien kasvu selittyy KL2 sairaanhoidollisen toiminnan kasvulla sekä arvonlisäveron alaisen toiminnan kasvulla (painonhallintaryhmä ja muut ryhmätoiminnat). Työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 258,83 /hlö, laskettuna 1113 henkilöllä (tilikauden alun ja lopun keskiarvo). Kelan työntekijäkohtainen korvaus sekä yksityisten palveluntuottajan arvonlisäveropalautus huomioiden kustannukset olivat korvausluokassa KL1 101,70 /hlö ja korvausluokassa KL2 25,74 /hlö. Kustannuksissa pysyttiin asetetussa raamissa. 20

22 Kaavio 13. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset , , , , , , ,00 0, Korvausluokka , , ,84 Korvausluokka , , ,66 Kustannukset yhteensä , , ,50 Kela määrittelee vuosittain työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän ja maksettavien korvausten enimmäismäärän. Korvausluokassa KL1 kustannukset ylittävät Kelan määrittelemän laskennallisen enimmäismäärän, joten siitä on mahdollista saada korvausta ,10. Korvausluokassa KL2 kustannukset eivät ylittäneet Kelan määrittelemää laskennallista enimmäismäärää, joten siitä on mahdollista saada korvausta 50 % eli ,19. Omavastuuosuus työterveyshuollon kustannuksista oli ,77. Yksityisen palveluntuottajan tuottamista työterveyshuoltopalveluista saadaan arvonlisäverovähennystä 5 % toteutuneista kustannuksista. Vähennyksessä ei huomioida ensiapukoulutuksista aiheutuneita kustannuksia, eikä ensiapuvälineiden hankintakustannuksia. Kaavio 14. Saadut korvaukset ja omavastuuosuus , , , , , , ,00 0,00 Saadut korvaukset ja omavastuuosuus Korvausluokka , , ,10 Korvausluokka , , ,19 Alv palautus 5% , , ,44 Omavastuu , , ,77 Kustannukset yhteensä , , ,50 21

23 5.2 Sairauspoissaolot Taulukko 16. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä koko henkilöstö. Ei sisällä tapaturmapoissaoloja. Sairauspäivät kalenteripäivinä / henkilö Vuosi Vakinaiset 12,0 12,3 13,0 Määräaikaiset, sijaiset 1,6 1,8 1,3 Keskimäärin / henkilö 13,6 14,1 14,3 Kaavio 15. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivät toimialoittain Ei sisällä tapaturmatilastoja Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/ toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä %-osuus toimialoista Kaupunginhallitus ,0 Kehittämisltk ,4 Tulevaisuusltk ,3 Rakennetun ymp. Ltk ,3 Yhteensä ,0 %-osuus koko henkilöstöstä 90,9 9,1 100 Vertailuna 2016 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä / toimiala %-osuus toimialoista Kaupunginhallitus ,5 Kehittämisltk ,0 Tulevaisuusltk ,5 Rakennetun ymp. ltk ,0 Yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä 87,3 12,7 100,0 Vertailuna 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä / toimiala %-osuus toimialoista Kaupunginhallitus ,7 Kehittämisltk ,2 Tulevaisuusltk ,5 Rakennetun ymp. ltk ,6 Yhteensä %-osuus koko henkilöstöstä 88,2 11,8 100,0 22

24 Taulukko 17. Työterveyshuollosta kirjoitettujen sairauspoissaolojen tilastot eniten poissaolopäiviä kerryttäneiden syiden osalta Poissaolojen syyt sl-päiviä % osuus slpäivistä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt % Muut % Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset % Hengityselinten sairaudet % Kaikki yhteensä % 5.3 Työtapaturmat Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastojen mukaan Raahen kaupungilla tehtiin vuonna 2017 yhteensä 80 työtapaturmailmoitusta, joista aiheutui 522 sairauspäivää. Tapaturmista 66 oli sellaisia, joista ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työtapaturmailmoituksia tehtiin määrällisesti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, ja tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien määrä lähes kaksinkertaistui. Tapaturmien seuraukset olivat enimmäkseen sijoiltaan menoja, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä (25), tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja (23) tai haavoja ja pinnallisia vammoja (13). Tapaturmien seurauksena tuli kolmessa tapauksessa luunmurtuma. Eniten vammoja tuli jalkojen ja käsien alueelle. Työmatkatapaturmailmoituksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 28, ja niistä aiheutui 116 sairauspäivää. Työmatkatapaturmailmoituksien määrä lisääntyi aikaisempaan vuoteen verrattuna. Taulukko 18. Tapaturmat koko henkilöstö Vuosi: Työtapaturmat Työmatkatapaturmat ja ammattitaudit Yhteensä

25 5.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Tyk -kuntoutus: 2016 aloitti Kelan hyväksymän lääkinnällisen Tyk -kuntoutuksen Raahen ryhmä, johon työterveyshuolto valitsi 7 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää. Tyk -kuntoutuksen kokonaiskesto on 31 vrk ja lisäksi 2-3-yhteistyöpäivää, joissa esimiehet ovat mukana. Toiminta päättyy kuntotesteihin vuonna Liikunnallinen toiminta: Raahen kaupungin henkilöstölle oli varattu Raahelasta kuntosalivuoroja aamuisin maanantaista perjantaihin. 5.5 Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikyselyä ei tehty vuonna Kysely tehdään joka toinen vuosi. 6 YHTEISTOIMINTA Henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan sovelletaan yhteistoimintalain mukaista lakia Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) ja kaupunginhallituksen hyväksymää yhteistoimintaohjetta. Raahen kaupungin yhteistoimintaohjeen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. 6.1 Yhteistyötoimikunta Edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa on 12 jäsentä, joille on nimetty myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kuusi on henkilöstön edustajia ja kuusi työnantajan edustajia. Lisäksi kokouksiin osallistuvat hallintolautakunnan puheenjohtaja (organisaatiouudistuksen jälkeen henkilöstöjaoston puheenjohtaja), henkilöstöpäällikkö ja -sihteeri. Toimintakausi on kaksi vuotta ja kokouksia on pidettävä vähintään neljännesvuosittain. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana kuusi kertaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. 6.2 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Työsuojelu on lakisääteinen jokapäiväisen työnteon ja toiminnan osa, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiorakenne sovitaan paikallisesti. Raahen kaupungissa työsuojelun yhteistoimintaorganisaation toimikaudella muodostavat työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) ja kaksi työsuojeluvaltuutettua sekä varatyösuojeluvaltuutetut (henkilöstön edustajat), jotka edustavat myös toimihenkilöitä. Työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta. 24

26 Edellisten työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioiden henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi päättyi ja seuraavan neljän vuoden toimikauden ( ) jäsenet valittiin joulukuussa 2017 järjestetyillä vaaleilla. Työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon valittiin vuonna 2017 työntekijöiden edustajiksi seitsemän (7) jäsentä ja kaksi (2) työnantajan edustajaa. Työnantajaa työsuojelutoimikunnassa edustavat henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Työsuojelua työllistivät vuoden 2017 aikana erinäiset sisäilmaongelmiin liittyvät asiat, jotka ovat monimuotoisia ja vaikeita ratkaista. Raahen kaupungin tilanne ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta ja tilanteen ratkaisemiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Sisäilmaongelmien ratkaisemisen yksi peruspilareista on viestintä, joka varmistaa asioiden sujuvan etenemisen. Sisäilma-ongelmiin liittyvää viestintää on pyritty kehittämään ja järjestetty tilaisuuksia, joissa henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada tietoa kiinteistön sisäilmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Työsuojeluhenkilöstö on aktiivisesti mukana moniammatillisessa sisäilmaongelmien ratkaisutyössä. Erilaiset työyhteisöjen ongelmat ovat olleet työsuojelutyössä yksi haastava kokonaisuus. Niihin on pyritty puuttumaan antamalla työyhteisöille ja työntekijöille sekä esimiehille tukea ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. 6.3 Neuvottelutoiminta Hallintolautakunnan neuvotteluryhmä toimi saakka, mutta organisaatiouudistuksen jälkeen uutta neuvotteluryhmää ei nimetty. Henkilöstöpalvelut ja henkilöstöjärjestöt ovat keskenään neuvotelleet henkilöstöä koskevista asioista. 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Raahen kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten palkkaus määräytyy seuraavien sopimusalojen mukaan: - Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) - Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) - Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten (2017) voimassaoloaika on Vuonna 2017 kunta-alalla ei ollut palkankorotuksia. Raahen kaupungissa on käytössä tehtävien vaativuuteen (KVTES, OVTES ja TS) ja henkilökohtaisen suorituksen (KVTES ja TS) arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät. Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien , ja osalta on sovittu erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Sen mukaan lomaraha maksetaan 30 prosentilla alennettuna välisellä ajanjaksolla. 25

27 Kaavio 16. Koko henkilöstön määrä sopimusaloittain KVTES:in piiriin kuului 58,1 % henkilöstöstä, OVTES:iin 33,2 %, TS:iin 3,4 % ja TTES:n piiriin 5,3 %. Henkilöstön määrä sopimusaloittain KVTES OVTES TS TUNTIPALKAT Taulukko 19. Palkkausrakenne % -osuudet kokonaisansioista sopimusaloittain/ koko henkilöstö. Tarkastelussa on mukana henkilöiden säännöllisen työajan palkka, mahdolliset lisä- ja ylityöt, opettajien ylitunnit ja epämukavalta työajalta maksettavat korvaukset. %- osuudet kokonaisansioista KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkk. Varsinaiset palkat 97,51 89,16 97,74 89,83 Muut säännöllisen työajan lisät 2,12 10,84 2,19 7,25 Lisä- ja ylityökorvaukset 0,37 0 0,07 2,92 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 7.2 Henkilöstökulut Vuoden 2017 tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat 45,5 miljoonaa euroa, mikä on 29,3 % kaupungin toimintakuluista. Henkilöstökulut alittuivat talousarvioon nähden eurolla. Taulukko 20. Henkilöstökulut tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä varsinaisiin henkilöstökuluihin lasketaan palkat, palkkiot, sosiaali-, eläkeja tapaturmamaksut, eläkkeiden omavastuut/ Varhe -maksut ja ns. Raahen kaupungin vanhat eläkkeet (varausten lisäyksenä). Henkilöstökuluista vähennetään kaupungille maksetut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökulut Talousarvio/1000 euroa Tilinpäätös/1000 euroa Poikkeama/1000 euroa

28 Taulukko 21. Henkilöstökustannukset tilinpäätöksessä Alla esitetään myös kustannukset, joita tilinpäätöksessä ei lasketa henkilöstökuluihin. Näitä kustannuksia ovat koulutus-, henkilökunnan virkistystoiminta-, muistamis- ja työterveyshuollon kustannukset. Koulutuskuluissa on mukana vain keskitetty koulutusmääräraha. Henkilöstökustannukset 1000 euroa Henkilöstökustannukset 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Palkat Palkkiot Sosiaaliturvamaksut (sis. tapaturmavakuutusmaksut) Eläkevakuutusmaksut Eläkkeiden omavastuut/varhe-maksut Koulutus / keskitetty Henkilökunnan virkistystoiminnan tukeminen Henkilökunnan muistaminen Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin Yksityisen palveluntuottajan arvonlisäverovähennys Raahen kaupungin kuntoutus 0,7 5,6 0 Kuntoutusrahat, sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset Työllistämistuet Muiden kuntien osuus kehittämiskeskuksen henkilöstömenoista Eläkemenot Työnantajan kunnallinen eläkemaksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle toisin sanoen määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista eläkemaksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin. Kuntatyönantaja voi omilla toimillaan vaikuttaa eläkemaksuihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta ei aiheudu työnantajalle varhe-maksua. Vuonna 2017 palkkaperusteisen eläkemaksun perusteena olivat työntekijöiden KuEL-ansiot, jotka olivat yhteensä Ennakkomaksuja ovat palkkaperusteiset eläkemaksut , eläkemenoperusteiset maksut ja varhe maksut

29 Taulukko 22. Kevalle maksetut KuEL-maksut ja %-osuus maksettujen palkkojen summasta. Kuntien eläkevakuutukselle maksetaan seuraavan vuoden eläkemaksuja ennakkona. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista ( ) Varhe-maksu 387 (560 v. 2016) 1,1 Palkkaperusteinen maksu (6 052 v. 2016) 17,1 Eläkemenoperusteinen maksu (3 758 v. 2016) - (ei lasketa) 8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Raahen kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä on noussut edellisestä vuodesta 29 henkilöllä, josta 17 oli vakinaista henkilöä. Määräaikaisia virkoja ja työsuhteita vakinaistettiin, koska niiden määräaikaiseen täyttämiseen ei ollut enää perusteita. Määräaikaistenkin määrä kuitenkin kasvoi 12 henkilöllä. Kasvua selittää mm. tulevaisuuslautakunnan alaisten opetuksen ja varhaiskasvatuksen kasvavat lapsi-/oppilasmäärät. Varhaiskasvatukseen on jouduttu perustamaan uusia ryhmiä ja vuorohoitoa tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Henkilöstön määrä on lailla määritelty suhteessa lasten määrään. Huolimatta siitä, että henkilöstömäärä on kasvanut, henkilöstökulut laskivat edellisvuodesta lähes 1,2 milj.. Henkilöstökulut asukasta kohden olivat 1 821, joka on 46 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöstön työssä jaksamiseen on panostettu yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Tämä näkyy eläkekulujen laskuna, koska ennalta ehkäisevällä työllä on pystytty estämään ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset, jotka maksavat kaupungille huomattavan paljon. Eläkekulut laskivat edellisvuodesta reilut 1,3 milj.. Vakinaisen henkilöstön sairaslomapäivien määrä kasvoi edelleen huolimatta siitä, että tule-sairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen olivat painopistealueena. Tätä selittää henkilöstön ikääntyminen ja se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei enää jäädä, vaan pyritään keventämään ja helpottamaan työtä ja jatkamaan työssä oloa ollen välillä sairaslomalla. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyteen liittyvät sairauslomat muodostavat lähes 2/3 kaikista sairaslomista. Myös työtapaturmien, työmatkatapaturmien ja ammattitautien määrä on kasvanut edellisvuodesta huomattavasti ja siitä on syytä olla huolissaan. Tämä ja sairaslomien määrän kasvu ovat edelleen tulevina vuosina se alue, johon pitää etsiä uusi keinoja ja tapoja, jolla työssä selviämistä ja jaksamista tuetaan ajoissa. Henkilöstömäärä on nyt niissä luvuissa, että sitä ei enää kärsi vähentää, jos halutaan ihmisten jaksavan työelämässä eläkkeelle jääntiin saakka. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat noin verrattuna edelliseen vuoteen. Kustannuksien kasvu selittyy KL2 sairaanhoidollisen toiminnan kasvulla, jota tarkastuslautakunnan vuoden 2016 raportissa toivottiinkin lisättävän. Lisäystä oli edelliseen vuoteen Työterveyshuollon kustannukset pysyivät kuitenkin hyvin talousarvion raamissa. 28