Työeläkekuntoutus 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työeläkekuntoutus 2004"

Transkriptio

1 Työeläkekuntoutus 2004

2 Sisältö: sivu Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Työkyvyttömyyden uhka Tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus Muiden tahojen kuntoutuksen vaikutukset oikeuteen Kuntoutuksen sisältö Kuntoutussuunnitelma Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman järjestys Työeläkekuntoutuksen keinot Yrittäjien työeläkekuntoutus Esimerkki työeläkekuntoutuksesta Työeläkekuntoutuksen käynnistyminen ja hakeminen Kuntoutustarpeen havaitseminen Kuntoutuksen hakeminen Kuntoutusajan toimeentulo ja muut kuntoutuksen kustannukset 16 Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Muiden kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Valitusoikeus työeläkekuntoutuksesta Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö Vastuunjako ammatillisessa kuntoutuksessa Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työhallinto Tapaturma- ja liikennevakuutus Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Yhteystietoja Joulukuu 2003 Teksti: Kimmo Norrmén Suunnittelu ja taitto: Katriina Borenius, Marjut Johansson

3 Työeläkekuntoutus 2004 Lukijalle Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus vuoden 2004 alussa. Samaan aikaan myös Kansaneläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen tehtiin muutoksia. Keskeiseksi ammatillisen kuntoutuksen kriteeriksi tuli molemmissa eläkejärjestelmissä työkyvyttömyyden uhka. Kuntoutusuudistuksen tavoitteena on, että ammatilliseen kuntoutukseen oikeutetut henkilöt löydetään nykyistä varhemmin ja näin myös kuntoutumisen onnistuminen on todennäköistä. Työeläkevakuuttajat TELAn Työ kuntoon projekti koordinoi kuntoutusuudistukseen liittyvää koulutusta ja viestintää vuosina Projektin keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat työeläkevakuuttajat, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos, työhallinto sekä työmarkkinajärjestöt. Projektin yhtenä tavoitteena oli viedä tietoa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista keskeisille asiantuntijoille niin, että uudistuksen linjaukset muuttuvat käytännön toimintatavoiksi. Tämä esite kuvaa yleisellä tasolla kaikkien työeläkevakuuttajien tukeman ammatillisen kuntoutuksen periaatteita ja käytäntöjä. Esite on ensisijaisesti tarkoitettu erilaisille asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta. Esite perustuu vuoden 2004 alussa voimassa olevaan lainsäädäntöön, ohjeisiin ja TELAn suosituksiin. Työeläkevakuuttajat TELA ry Työ kuntoon projekti 3

4 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä Koko työyhteisön hyvinvointi muodostaa perustan yksilön työhyvinvoinnille. Yleinen työhyvinvointi perustuu jokapäiväiseen johtamiseen ja työpaikan arkitoimintoihin. Työeläkejärjestelmän rooli yksilön työkyvyn ylläpitämisessä ja tukemisessa alkaa käytännössä vasta siinä vaiheessa, jolloin on jo nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeen uhka. Tätä ennen on työpaikalla voitu tehdä erilaisia toimenpiteitä henkilön työkyvyn tukemiseksi. Ensisijainen vastuu yksilön työkykyongelmien havaitsemisessa ja niiden hoitamisessa onkin työpaikalla. Työpaikalla olisi hyvä olla yhteisesti sovittuja toimintamalleja, joiden mukaan toimitaan, jos huomataan yksilön työkyvyn heikkeneminen. Työkykyongelman hallinta Varhainen havaitseminen Yhteistyö työpaikalla Omat ja työpaikan keinot eivät riitä Toimenpiteet työpaikalla Työkyky säilyy Ei merkittävää sairautta: Osaamisen parantaminen jne. Sairaus, ei työkyvyttömyyden uhkaa: Hoito Lääkinnällinen kuntoutus ASLAK/TYK Työkykyongelma Työkyvyttömyyden uhka: Työeläkekuntoutus Kelan kuntoutus Kun työpaikan omat keinot eivät riitä yksilön tukena, tarvitaan ulkopuolista tukea hänen työkykynsä säilyttämiseksi. Jos ongelmien taustalla on muu kuin sairaus, ulkopuolista apua voi saada aikuiskoulutusjärjestelmistä tai työhallinnosta. Jos ongelmat johtuvat sairaudesta, ulkopuolinen apu voi olla erikoislääkäritasoista sairauden hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta. Jos sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen uhkan, voi ammatillinen kuntoutus tulla kysymykseen. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli yksilön mahdollisen kuntoutustarpeen selvittämisessä. Sillä on tietoa hänen sairaushistoriastaan ja lääketieteellinen osaaminen arvioida sairauksien ennustetta. Työterveyshuolto tuntee myös työpaikan työtehtävien luonnetta ja yleistä toimintaympäristöä. 4

5 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Keskeisenä kriteerinä on työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joka todennäköisesti toteutuu lähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä. Toinen keskeinen kriteeri on se, että ammatillisen kuntoutuksen avulla pystytään uhkaa pienentämään.työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös yksilön tukeminen palaamaan takaisin työelämään kuntoutustuelta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset. Työeläkekuntoutusasioista on pääsääntöisesti vastuussa se työeläkevakuuttaja, jossa henkilön työpaikan työeläkevakuutus on tai jossa vakuutus viimeksi oli. Työeläkevakuuttajien yhteystiedot on esitetty esitteen lopussa. Työeläkekuntoutuksen yleispiirteinä voidaan pitää seuraavia:! työeläkekuntoutus on yksilöllistä! työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta! kuntoutujalla on yhteys työelämään ja tulevan ajan oikeus! kuntoutuksen lähtökohtana yhteistyö oman työpaikan kanssa! työeläketurvan ansainta! oikeus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa! työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Työeläkekuntoutus on yksilöllistä Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina yksilö. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hänen kokonaistilanteeseensa, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilön ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, muut sosiaalis-taloudelliset tekijät, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste. Ryhmäkuntoutusta ei työeläkekuntoutuksena tueta. Myöskään työpaikoilla tapahtuva työkykyä ylläpitävä (TYKY) -toiminta ei kuulu työeläkekuntoutukseen. Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan yksilön jatkamista työelämässä. Työeläkejärjestelmä voi korvata lääkinnällistä kuntoutusta vain, jos se on välttämätöntä varsinaisen ammatillisen kuntoutuksen loppuun saattamiseksi. 5

6 Kuntoutujalla on yhteys työelämään ja tulevan ajan oikeus Työeläkejärjestelmällä on päävastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Oleellista on, että henkilö on vakiintuneesti kiinnittynyt työelämään ja yhteys työelämään on säilynyt. Näissä tapauksissa asiakkaan tilanne on sellainen, että työeläkekuntoutuksen toimenpiteillä häntä voidaan useimmiten parhaiten auttaa. Työeläkekuntoutuksen ehdoton edellytys on ns. tulevan ajan oikeus. Kuntoutuksen lähtökohtana yhteistyö oman työpaikan kanssa Työeläkekuntoutuksen liittyy olennaisesti tiivis yhteys työpaikkaan, jonka mahdollisuudet työjärjestelyihin pyritään aina ensin selvittämään. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa. Työeläketurvan ansainta Työeläketurvan hoitaminen on vakuutustoimintaa. Tämä ilmenee muun muassa siten, että turvan piiriin pääseminen edellyttää työeläketurvan ansaintaa. Vakuutusperiaate määrää myös useimmiten maksajan eli vastuussa olevan työeläkevakuuttajan työkyvyttömyys-, työttömyys- ja kuntoutustapauksissa. Oikeus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa Työeläkekuntoutus edellyttää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa. Sairauden, vian tai vamman arvioidaan kehittyvän niin, että ilman kuntoutustoimenpiteitä yksilö joutuu todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin vastaava eläkemeno. 6

7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Työeläkekuntoutuksen edellytykset ovat! asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi! työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla! hakijalla on tulevan ajan oikeus kuntoutustapahtumapäivänä, tai jos hän on jo työkyvyttömyyseläkkeellä, hänen eläkkeensä on täysitehoinen! hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan sitä, että hakija tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti lähivuosina niin työkyvyttömäksi, että hänelle myönnettäisiin täysi tai osatyökyvyttömyyseläke. Lähivuosilla tarkoitetaan pääsääntöisesti noin viittä vuotta. Työkyvyttömyyden todennäköisyys arvioidaan käyttämällä ammattitautien diagnostiikassa sovellettavaa asteikkoa: erittäin todennäköinen, todennäköinen, mahdollinen, epätodennäköinen ja erittäin epätodennäköinen. työkyvyn alentuma 0/5 Työkyvyttömyyden uhkan arvio työkyvyttömyyden uhkan arvio 1/5 2/5 3/5 4/5 5/5 0 v 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v ammatillinen kuntoutus sv-päiväraha työkyvyttömyyseläke 7

8 Uhkan arvioinnissa otetaan hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet huomioon. Hoidon ja kuntoutuksen odotettavissa olevat hyödyt otetaan huomioon, vaikka hoidot eivät olisi vielä päättyneet. Arviointi perustuu aina yksilön tilanteeseen, jossa hakijan toimintakyky ja sen ennuste ovat tarkastelun kohteena. Tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen ammatillisesta kuntoutuksesta huolimatta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Yhteys työelämään Yhteys työelämään on olennainen tekijä, kun arvioidaan työeläkekuntoutuksen roolia, tarkoitusta ja vahvuuksia. Työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos henkilö on ollut työelämässä eikä hänen yhteytensä työelämään ole katkennut. Kuntoutujalta edellytetään, että hän on ansainnut Suomessa työeläketurvaa kohtuullisen pitkään. Jokaisen tapauksen kohdalla arvioidaan aina erikseen, voidaanko hakijan katsoa olleen riittävän pitkään työelämässä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa hänelle työeläkejärjestelmästä mahdollisesti myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä verrattuna tarkoituksenmukaisiin kuntoutuskustannuksiin. 8

9 Nuoren henkilön kohdalla arvioidaan sitä, onko hän ehtinyt kiinnittyä työelämään. Olennaisinta on se, moneltako vuodelta hän on ansainnut työeläkettä. Vaikka kuntoutujalla olisikin vielä tulevan ajan oikeus voimassa, yhteyden työelämään voidaan yleensä katsoa katkenneen, jos työttömän henkilön viimeisen työsuhteen päättymisestä on jo kulunut useampi vuosi. Eläkemenoa säästävä vaikutus Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös, säästääkö kuntoutus todennäköisesti eläkemenoja. Ammatillinen kuntoutus on kannattavaa työeläkejärjestelmän näkökulmasta, jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä pystytään myöhentämään vähintään niin paljon, että kuntoutusohjelma on maksanut itsensä takaisin. Tulevan ajan oikeus ja täysitehoinen eläke Tulevan ajan oikeus on työeläkekuntoutuksen ehdoton edellytys. Jos henkilöllä ei ole tulevan ajan oikeutta, hänet on ohjattava muiden kuntoutusjärjestelmien piiriin. Tulevalla ajalla tarkoitetaan eläkeoikeutta eläketapahtumasta vanhuuseläkeikään asti. Tämä tuleva aika lasketaan työeläkettä kartuttavaksi ajaksi. Täysitehoisella eläkkeellä tarkoitetaan eläkettä, jossa on mukana tuleva aika. Tuleva ajan oikeus on pääsääntöisesti voimassa, jos työsuhde on voimassa tai jos työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut vuotta pitempää aikaa. Tätä vuoden määräaikaa pidentävät eräät laissa mainitut etuuskaudet. Tulevan ajan oikeuden määrittely muuttuu osana eläkeuudistusta vuonna 2005 siten, että uusia säännöksiä sovelletaan vuodesta 2006 alkaen. Jatkossa tulevan ajan oikeus määritellään ansioiden perusteella. Muiden tahojen kuntoutuksen vaikutukset oikeuteen Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ovat jo käynnissä muualla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työhallinnossa. Kuntoutuksen selvittelyä ei kuitenkaan katsota kuntoutuksen toimeenpanoksi. 9

10 Kuntoutuksen sisältö Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma on ammatillisen kuntoutuksen henkilökohtainen suunnitelma, josta selviävät ne toimet, joita hakija suunnittelee työelämään paluunsa tai työelämässä pysymisensä tueksi. Suunnitelmasta pitäisi selvitä tavoitteena oleva tehtävä tai ammatti, kuntoutussuunnitelman toteutuspaikka, aikataulu ja arvio työllistymismahdollisuuksista. Kuntoutussuunnitelman tavoitteena voi joskus olla myös osatyökyvyttömyyseläke. Työeläkevakuuttaja ottaa kantaa kuntoutussuunnitelmaan vasta sen jälkeen, kun hakijalla on todettu oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Tästä oikeudesta annetaan valituskelpoinen päätös. Se voi olla myös ennakkopäätös, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Tänä aikana hakijan on toimitettava kuntoutussuunnitelma omalle työeläkevakuuttajalle. Jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole kuntoutushakemuksen yhteydessä tai jos haettua suunnitelmaa ei voida tukea työeläkekuntoutuksena, kuntoutussuunnitelman valmistelu käynnistetään tai valmistelua jatketaan työeläkevakuuttajan kuntoutussuunnittelijan ja hakijan yhteistyönä. Tavoitteena on sellainen kuntoutussuunnitelma, jota voidaan tukea työeläkekuntoutuksena. Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman järjestys Ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voisiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voi myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Työeläkekuntoutuksen keinot Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus saattaa olla tarkoituksenmukaista yhdistellä eri kuntoutustoimenpiteitä. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Lääkinnällistä kuntoutusta voidaan tukea vain, jos se on välttämätöntä ammatillisen kuntoutustoimenpiteen loppuun saattamiseksi. 10

11 Keskeisinä työeläkekuntoutuksen toimenpiteinä voidaan pitää seuraavia:! neuvonta! työkokeilu ja työhönvalmennus! kuntoutustutkimukset! kurssit! työhön tai ammattiin johtava koulutus! elinkeinotuki Neuvonta Neuvonta, ohjaus ja konsultointi ovat tärkeä osa työeläkekuntoutusta. Neuvonta palvelee vakuutettuja, työnantajia ja kuntoutusverkostoa. Se on myös kiinteä osa koko kuntoutusprosessia kuntoutussuunnitelman valmistelusta alkaen. Neuvonnan yhteydessä voi joskus löytyä kuntoutuksen sijaan asiakkaan tilanteeseen paremmin sopivia vaihtoehtoja. Esimerkiksi osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke ovat tällaisia työeläketurvaan kuuluvia etuuksia. Työkokeilu ja työhönvalmennus Työkokeilu ja työhönvalmennus ovat työpaikkakuntoutuksen muotoja. Työpaikkakuntoutuksen suunnitelma syntyy tavallisesti hakijan, työpaikan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työpaikkakuntoutuksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa kuntoutujan ohjauksesta. Työpaikkakuntoutukseen voidaan yhdistää jokin lyhytkestoinen koulutusjakso. Jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkan kuntoutusajalta, kuntoutuja työskentelee työsuhteessa. Tällöin kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle. Oppisopimuskoulutuksessa työnantaja maksaa aina palkkaa. Työeläkevakuuttaja ottaa työpaikkakuntoutuksen ajaksi kuntoutujalle tapaturmavakuutuksen, jos kyseessä ei ole työsuhteessa tehty työ. Työkokeilu on muutaman kuukauden mittainen jakso, jossa kokeillaan, miten kuntoutuja suoriutuu työtehtävistään. Työkokeilua voidaan järjestää työhön paluun tukemiseksi pitkän sairausjakson jälkeen. Tällöin voidaan olla joustavia työajoissa ja antaa esimerkiksi mahdollisuuksia perehtyä poissaoloaikana tapahtuneisiin muutoksiin. Työkokeilua voidaan käyttää myös uudelleensijoittumisen tukena tai suunniteltaessa uudelleenkoulutusta. Työhönvalmennuksessa laaditaan yksilöllinen ohjelma, jonka tavoitteena on oppia työ käytännössä. Työhönvalmennus voi kestää useampia kuukausia. Sitä voi edeltää työkokeilu, ja siihen yhdistetään usein tietopuolista opiskelua. 11

12 Ḳuntoutustutkimukset Työeläkevakuuttaja voi kustantaa tutkimuksia saadakseen lisäselvityksiä kuntoutujan kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutuslaitosten tekemiä tutkimuksia rahoitetaan kuntoutussuunnitelman täsmentämiseksi, ei kuntoutusoikeuden selvittämiseksi. Työeläkevakuuttaja huolehtii kuntoutujan toimeentuloturvasta ja matkakuluista tutkimusjakson aikana. Työhönkuntoutumisen palveluverkostolla (s.21) on nykyään keskeinen rooli kuntoutustutkimusten välittäjänä. Kurssit Erilaiset kurssit voivat tarjota mahdollisuuden esimerkiksi täydentää aikaisemmin hankittua ammatillista koulutusta. Sopiva kurssi voidaan yhdistää esimerkiksi työpaikkakuntoutukseen. Työhön tai ammattiin johtava koulutus Kun oman työpaikan mahdollisuudet eivät riitä kuntoutujan tukemiseksi, saatetaan tarvita ammatillista koulutusta. Tavoitteena on useimmiten uuteen ammattiin tähtäävä koulutus. Koulutusvaihtoehdot ovat laajat, sillä kyseeseen voivat tulla erilainen ammattikoulutus ja myös esimerkiksi ammattikorkeakoulutus. Myös oppisopimuskoulutus voi tulla kysymykseen. Työeläkekuntoutuksella ei tueta normaaliin elämänkulkuun kuuluvaa opiskelua eikä ensimmäisen ammatin hankkimista. Työeläkekuntoutuksen käytännön periaatteena on ollut myös se, että lähtökohtaisesti kuntoutuksen tavoitteena ei ole ammattiaseman nostaminen, joten ensisijaisesti on etsitään samantasoista uutta ammattia. Elinkeinotuki Elinkeinotuen avulla tuetaan oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista. Tuki on korotonta tai yleisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Elinkeinotuen myöntäminen edellyttää yrityksen toimintaedellytysten ja hakijan yrittäjäominaisuuksien varmistamista. Elinkeinotuen osuus yrityksen kokonaisrahoituksessa pitäisi olla kolmannes tai korkeintaan puolet, jotta yritys olisi taloudellisesti terveellä pohjalla. Yritystoiminnan käynnistysvaiheessa voidaan kuntoutujalle myös myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Yrittäjien työeläkekuntoutus Yrittäjällä on samanlainen oikeus työeläkekuntoutukseen kuin palkansaajalla. Yrittäjäasema tekee kuitenkin oikeiden kuntoutustoimenpiteiden löytämisen useimmiten vaikeaksi. Yrittäjien työeläkekuntoutukseen liittyvissä asioissa on syytä olla yhteydessä omaan YEL-yhtiöön tai YEL-kassaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos palvelee puolestaan maatalousyrittäjiä. 12

13 Esimerkki työeläkekuntoutuksesta EB on 49-vuotias miespuolinen sähköasentaja pääkaupunkiseudulta. Hänellä on koulutuksena keskikoulu ja asentajakursseja. Hän on toiminut sähköasentajana 30 vuotta, nykyisen työnantajansa palveluksessa 10 vuotta. Yritys tekee sähköasennuksia teollisuus-, toimisto- ja asuntorakennuksissa. EB:lla on useita vuosia jatkuneita polvi- ja selkävaivoja, joista on ollut huomattavaa haittaa kumarteluja ja kyykistymistä vaativassa asentajan työssä. Oikeassa polvessa on todettu vaikea-asteinen nivelrikko, johon on suunnitteilla keinonivelen asentaminen lähivuosina. Kliinisesti on todettu säären virheasentoa ja reisilihaksen surkastumista. Pitkäkestoinen kävely ja erityisesti kyykistely ovat vaikeutuneet, eikä EB ole pystynyt osallistumaan täysitehoisesti urakoihin. Lääkäri on arvioinut, että keinonivelen asentamisen jälkeenkään EB ei kykenisi toimimaan sähköasentajana. Hänellä on ollut useita vuosia myös selkävaivoja, jotka ovat nyt pahentuneet. Röntgenkuvissa on todettu rappeumamuutoksia. Työpaikalla valmisteltujen suunnitelmien pohjalta haettiin oppisopimuskoulutusta nykyiselle työnantajalle henkilöstöasiantuntijaksi. Työeläkevakuuttaja päätti tukea ehdotettua oppisopimuskoulutusta työeläkekuntoutuksena. 13

14 Työeläkekuntoutuksen käynnistyminen ja hakeminen Työeläkekuntoutuksen tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy jatkamaan ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden jälkeen työelämässä sairaudestaan huolimatta. Työeläkekuntoutuksen avulla voi kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva myös palata takaisin työelämään. Työeläkekuntoutus voidaan pelkistää seuraavaan ketjuun: Ammatillisen kuntoutuksen tarve havaitaan > henkilö hakee kuntoutusta > työeläkevakuuttaja tekee päätökseen siitä, että hakija täyttää kuntoutuksen ehdot > työeläkevakuuttaja hyväksyy tarkoituksenmukaisen kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuskustannuksia > työeläkekuntoutus toteutuu suunnitelman mukaisesti ja työeläkevakuuttaja maksaa kuntoutusajan toimeentulon kuntoutusrahana > kuntoutuja jatkaa työelämässä Kuntoutustarpeen havaitseminen Yksilön työkykyongelmat ja tätä kautta myös mahdollisesti ammatillisen kuntoutustarpeen voi havaita yksilön itsensä lisäksi työyhteisössä myös moni muu. Aloite ongelmien ratkaisemiseksi voi tulla esimerkiksi esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, henkilöstöhallinnolta tai työtovereilta. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli kuntoutustarpeen havaitsemisessa ja arvioimisessa. Työterveyshuollolla on tietoa yksilön sairaushistoriasta, työstä ja työympäristöstä. Sillä on yleensä myös hyvät yhteydet työpaikkoihin, mikä mahdollistaa kuntoutussuunnitelman tekemisen yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa. Työterveyshuoltolaissa painotetaan työterveyshuollon vastuuta työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Sen edellytetään tekevän toimenpide-ehdotuksia yksilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon on annettava myös kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjattava työntekijöitä tarvittaessa kuntoutukseen. Aloite voi tulla myös muualta terveydenhuollosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, mutta silloinkin olisi kannattavaa hyödyntää työterveyshuollon työpaikkatuntemusta. 14

15 Kansaneläkelaitos voi ehdottaa asiakkaalleen kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämistä, jos esimerkiksi sairauspäivärahan tai muiden etuuksien käsittelyn yhteydessä todetaan kuntoutustarve. Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä sairauspäivärahan saajan kuntoutustarve silloin, kun päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Kansaneläkelaitoksella on työkyvyttömyyseläkehakemusta ratkaistaessa varmistettava, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Työeläkeyhtiöillä ja työeläkelaitoksilla on velvollisuus varmistaa, että työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty ennen eläkkeen ratkaisemista, ja tarvittaessa ohjata hänet kuntoutustarvetta vastaaviin palveluihin. Eläke voidaan myöntää kuntoutusasiaa selvittämättä, jos hakijan terveydentila on heikentynyt niin, ettei työhön palaaminen ole mahdollista. Jos hakijan työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, on huolehdittava siitä, että hänelle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan oikeiden kuntoutuspalveluiden piiriin. Kuntoutuksen hakeminen Varsinaista kuntoutuksen hakemista edeltää usein hakijan tai jonkun muun kuntoutustarvetta selvittäneen tahon yhteydenotto työeläkevakuuttajaan. Työeläkevakuuttaja voi myös tehdä aloitteen lähettämällä vakuutetulle kuntoutushakemuksen ja työeläkekuntoutusta koskevaa tietoa. Työeläkekuntoutusta haetaan aina sitä varten laaditulla lomakkeella. Kuntoutus- eli ns. K-lomakkeen saa työeläkevakuuttajien palvelupisteistä tai www-sivuilta. Lomake löytyy myös osoitteesta Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä B2-lääkärinlausunto. Jos hakijalle on tehty esimerkiksi työterveyshuollossa kuntoutusselvitys, se liitetään hakemukseen. Mukaan liitetään myös Kansaneläkelaitoksen tai työhallinnon selvitykset kuntoutustarpeesta tai kuntoutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Työeläkevakuuttaja pyytää useimmiten työnantajalta kuvauksen hakijan työtehtävistä ja työstä sekä selvityksen mahdollisista työjärjestelyistä. Hakija voi liittää hakemukseensa myös kuntoutussuunnitelman, jos sellainen on valmiina. 15

16 Kuntoutusajan toimeentulo ja muut kuntoutuksen kustannukset Kuntoutujan toimeentulo on tehty kannustavaksi siten, että se on parempi kuin vaihtoehtoinen toimeentulo eli työkyvyttömyyseläke. Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutujan toimeentulo tulee kuntoutusrahana, osakuntoutusrahana tai kuntoutuskorotuksena työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. Tämän lisäksi harkinnanvaraisena toimeentulon muotona on kuntoutusavustus. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen eli kuntoutusohjelman toteutumisen ajalta. Kuntoutusrahan määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Monimutkaisesti sanottuna täysi kuntoutusraha on yhteensovitettujen peruseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla, joihin kuntoutujalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuntoutustapahtumahetkellä. Kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon siis koko työeläketurva. Osakuntoutusraha Kuntoutusraha maksetaan puolena, jos kuntoutuja ansaitsee aktiivisen kuntoutuksen aikaisessa ansiotyössään yli puolet eläkkeen perusteena olevasta palkastaan. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kuntoutusrahan perusteena olevasta työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Tähän puolikkaaseen lisätään 33 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus Jos työeläkevakuuttaja tukee työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevan työelämään palaamista työeläkekuntoutuksena, maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotusta. Kuntoutuskorotus on 33 prosenttia maksussa olevien työeläkkeiden määrästä. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Työeläkevakuuttaja voi maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta työeläkekuntoutuksen odotus- ja väliajoilta. Kuntoutusavustus on työeläkkeiden yhteismäärän suuruinen, eikä siinä ole siis 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustusta voidaan myös maksaa kuntoutussuunnitelman laatimista varten, jos hakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on todettu. Muiden kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan myös muita välittömiä opiskelu- ja matkakustannuksia. Korvaukset maksetaan Työeläkevakuuttajat TELA ry:n suositusten mukaisesti normikorvauksina. Normikorvausten määriin voi tutustua TELAn www-sivuilla osoitteessa 16

17 Valitusoikeus työeläkekuntoutuksesta Vuoden 2004 alussa täysin harkinnanvaraisesta työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta tuli osittain lakisääteinen etuus. Samassa yhteydessä myös hakijoiden oikeusturva parani, sillä kuntoutusta hakeva saa valituskelpoisen päätöksen oikeudestaan kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisältö on edelleen harkinnanvaraista. Valitusoikeus koskee työeläkevakuuttajan arviota siitä, onko hakijalla sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Jos työkyvyttömyyden uhka on lähivuosina olemassa, muutoksenhaku voi kohdistua myös siihen, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella riittävästi myöhentää työkyvyttömyyden uhkan toteutumista. Myös kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksupäätöksestä voi valittaa. Oikea muutoksenhakuelin mainitaan työeläkevakuuttajan päätöksessä. Valitusoikeutta ei ole työeläkevakuuttajan kuntoutuksen sisältöä eli kuntoutussuunnitelmaa koskevasta ratkaisusta. Myöskään kuntoutuksen aiheuttamien välittömien ja tarpeellisten kustannusten korvaamisesta eikä harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta voi valittaa. 17

18 Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö Ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Suomessa useat eri tahot. Kuntoutus kuuluu seuraavien sosiaalivakuutus- tai palvelujärjestelmien perustoimintoihin:! terveydenhuolto ja työterveyshuolto! tapaturma- ja liikennevakuutus! työeläkevakuuttajat! Kansaneläkelaitos! työhallinto! sosiaalitoimi Vastuunjako ammatillisessa kuntoutuksessa Asiakkaan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen määräytyy hänen tilanteensa ja kuntoutustarpeensa ja siihen ensisijaisesti vastaavan sosiaalivakuutus- tai palvelujärjestelmän velvoitteiden ja tehtävien mukaan. Ammatillisen kuntoutuksen varhaisen käynnistymisen ja hyvän lopputuloksen kannalta on tärkeää, että oikea reitti kuntoutukseen löytyy mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusasian neuvottelukunta vahvisti syksyllä 2003 ammatillisen kuntoutuksen vastuunjaon. Muistio löytyy neuvottelukunnan kotisivuilta Ammatillisen kuntoutuksen keskeiset järjestäjät Suomessa ovat työeläkejärjestelmän lisäksi Kansaneläkelaitos, työhallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmät. Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitoksella on yleinen järjestämisvelvollisuus vajaakuntoisten ammatillisesta kuntoutuksesta. Ensisijainen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on kuitenkin aina vakuutuslaitoksella, jos kuntoutuksen tarve aiheutuu työtapaturmasta, liikennevahingosta, sotilasvammasta tai sotilastapaturmasta. Järjestämisvelvollisuutta on myös rajattu siten, että Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen ellei sitä ole järjestetty julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain, työeläkelakien taikka erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. Kelan lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat ensisijaisesti ne henkilöt, joilla ei ole oikeutta tulevan ajan eläkkeeseen tai joilla ei ole riittävää yhteyttä työelämään eikä siten oikeutta työeläkekuntoutukseen. Kela voi kuitenkin järjestää ammatillista kuntoutusta työelämässä olevalle, jos hänelle ei ole järjestetty ammatillista kuntoutusta työeläkejärjestelmän kautta ja hänelle katsotaan tarkoituksenmukaiseksi järjestää Kelan ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi Tyk-kuntoutusta tai vaikeavammaisten apuvälineitä. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta myös 18

19 työttömänä työnhakijana olevalle henkilölle, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen. Kelan ammatillinen kuntoutus on työelämätavoitteista. Nuorten työelämään tulevien kohdalla tavoitteena on sairauden tai vamman kannalta sopivan ammatin saaminen tai työelämään pääseminen. Työikäisten ammatillisella kuntoutuksella tavoitellaan työelämässä pysymistä tai työelämään palaamista. Lakisääteisenä ammatillisena kuntoutuksena Kela järjestää ja kustantaa kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi kuntoutustarveselvityksiä, kuntoutustutkimuksia sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Lakisääteisenä ammatillisena kuntoutuksena järjestetty koulutus voi olla ammatillista koulutusta tai ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta. Ammatillinen koulutus voi olla ensimmäiseen ammattiin johtavaa koulutusta tai uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta. Kela korvaa kuntoutujalle koulutuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kulut ja maksaa koulutuksen ajalta kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea. Vaikeavammaisen työssä tai opiskelussa selviytymistä tuetaan hankkimalla tekniseltä tasoltaan vaativia apuvälineitä kuntoutujien käyttöön. Työllistymistä ja työssä jatkamista voidaan tukea elinkeinotuella, jota myönnetään yrityksen perustamiseen ja toimivalle yritykselle sairauden kannalta tarpeellisten työvälineiden hankkimiseen. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) on tarkoitettu ikääntyville työssä oleville henkilöille, joiden työssä pysymiseen eivät työterveyshuollon toimenpiteet enää ole riittäviä. Lakisääteisen kuntoutuksen lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraisena kuntoutuksena työelämässä jaksamisen edistämiseksi kuntoutuskursseja, kuten ASLAK -varhaiskuntoutuskursseja eli ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Tarkempia tietoja Kelan kuntoutuksesta löytyy osoitteesta Työkokeilu voi perustua työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollossa tehtyyn kuntoutuspäätökseen, jolloin toimeentulo on mahdollista saada Kelan kuntoutusrahana.hakeminen tapahtuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahahakemuksella ja ns. Ku 114 lomakkeella, josta ilmenee työterveyshuollon tekemä kuntoutuspäätös ja kuntoutussuunnitelma. Työkokeilu on tällöin työterveyshuollon vastuulla, eikä B-lääkärinlausuntoa tarvita. 19

20 Työhallinto Työhallinnon tarjoama julkinen työvoimapalvelu on kaikkien työikäisten kansalaisten käytettävissä. Palvelujen käyttäjät voivat olla työttömiä, työttömyysuhan alaisia, työssä olevia tai työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, joiden palvelutarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Esimerkiksi työhallinnon ammatinvalinta- ja urasuunnittelun palvelut ovat kaikkien henkilöasiakkaiden käytettävissä. Vajaakuntoisella tarkoitetaan työhallinnossa henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Määrittely edellyttää lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa. Työhallinnon ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Sen lisäksi ammatillisen kuntoutuksen piiriin voi kuulua työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet, jotka edellyttävät työhallinnolle osoitettujen määrärahojen käyttöä, ovat harkinnanvaraisia ja perustuvat aina asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen. Työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisen ammatillista suunnittelua ja kehittymistä, työllistymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisessa kuntoutuksessa vajaakuntoisia henkilöasiakkaita varten järjestetään:! ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua sekä siihen liittyviä terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia! asiantuntijakonsultaatioita! työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaamista sekä niihin liittyviä työkunnon tutkimuksia ja kuntoutustutkimuksia! työ- ja koulutuskokeiluja ammattioppilaitoksissa sekä tutustumiskäyntejä ammattioppilaitoksiin! työkokeiluja työpaikalla! työklinikan työkokeiluja sekä työhönvalmennusta työklinikassa tai muussa palveluyksikössä! työvoimapoliittista aikuiskoulutusta! vajaakuntoisten työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella. Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan joko työttömyysturvaetuutta tai harkinnanvaraista päivärahaa. Päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi ei myönnetä, jos kuntoutuja on oikeutettu saamaan täyttä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokorvaus työkokeiluun osallistumisesta aiheutuviin 20

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkelain kuntoutusta koskevien säännösten muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkelakia siten, että valtiokonttorille säädettäisiin velvollisuus

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Eläkeuudistus tulee 2. Työkyvyttömyys vähenee 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5. Yhteistyön

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnallisen eläkelain säännöksiä, jotka koskevat kuntoutusta ja kuntien eläkelautakunnan

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana 23.11.2016 Anne Flak suunnittelija Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset Kuntoutuksella työelämätavoite Kuntoutuja on 16 67-vuotias Kuntoutus estää

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä

19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä 19.1.2005 1894/4/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä VIRHE KUNTOUTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELYSSÄ JA ASUMISTUKIASIAN KÄSITTELYN VIIVÄSTYMINEN 1

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

05/2014. Työeläkekuntoutus vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

05/2014. Työeläkekuntoutus vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2013 Leena Saarnio

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Yhteistyö työeläkevakuuttajan kanssa. Jyväskylä Sami Riekki asiantuntijalääkäri Keva

Yhteistyö työeläkevakuuttajan kanssa. Jyväskylä Sami Riekki asiantuntijalääkäri Keva Yhteistyö työeläkevakuuttajan kanssa Jyväskylä 12.9.2016 Sami Riekki asiantuntijalääkäri Keva Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 40 44,2 41,3 35,8 5 4 5

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille Kelan kuntoutuspalvelut nuorille Kuntoutuksen avulla takaisin opiskelemaan tai työelämään 29.10.2015 Sari Rautio Sirpa Keskitalo Oulun Kela Kelan kuntoutus Kelan järjestämää kuntoutusta on Lain mukaan

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot