Työeläkekuntoutus 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työeläkekuntoutus 2004"

Transkriptio

1 Työeläkekuntoutus 2004

2 Sisältö: sivu Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Työkyvyttömyyden uhka Tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus Muiden tahojen kuntoutuksen vaikutukset oikeuteen Kuntoutuksen sisältö Kuntoutussuunnitelma Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman järjestys Työeläkekuntoutuksen keinot Yrittäjien työeläkekuntoutus Esimerkki työeläkekuntoutuksesta Työeläkekuntoutuksen käynnistyminen ja hakeminen Kuntoutustarpeen havaitseminen Kuntoutuksen hakeminen Kuntoutusajan toimeentulo ja muut kuntoutuksen kustannukset 16 Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Muiden kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Valitusoikeus työeläkekuntoutuksesta Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö Vastuunjako ammatillisessa kuntoutuksessa Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työhallinto Tapaturma- ja liikennevakuutus Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Yhteystietoja Joulukuu 2003 Teksti: Kimmo Norrmén Suunnittelu ja taitto: Katriina Borenius, Marjut Johansson

3 Työeläkekuntoutus 2004 Lukijalle Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus vuoden 2004 alussa. Samaan aikaan myös Kansaneläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen tehtiin muutoksia. Keskeiseksi ammatillisen kuntoutuksen kriteeriksi tuli molemmissa eläkejärjestelmissä työkyvyttömyyden uhka. Kuntoutusuudistuksen tavoitteena on, että ammatilliseen kuntoutukseen oikeutetut henkilöt löydetään nykyistä varhemmin ja näin myös kuntoutumisen onnistuminen on todennäköistä. Työeläkevakuuttajat TELAn Työ kuntoon projekti koordinoi kuntoutusuudistukseen liittyvää koulutusta ja viestintää vuosina Projektin keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat työeläkevakuuttajat, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos, työhallinto sekä työmarkkinajärjestöt. Projektin yhtenä tavoitteena oli viedä tietoa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista keskeisille asiantuntijoille niin, että uudistuksen linjaukset muuttuvat käytännön toimintatavoiksi. Tämä esite kuvaa yleisellä tasolla kaikkien työeläkevakuuttajien tukeman ammatillisen kuntoutuksen periaatteita ja käytäntöjä. Esite on ensisijaisesti tarkoitettu erilaisille asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta. Esite perustuu vuoden 2004 alussa voimassa olevaan lainsäädäntöön, ohjeisiin ja TELAn suosituksiin. Työeläkevakuuttajat TELA ry Työ kuntoon projekti 3

4 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä Koko työyhteisön hyvinvointi muodostaa perustan yksilön työhyvinvoinnille. Yleinen työhyvinvointi perustuu jokapäiväiseen johtamiseen ja työpaikan arkitoimintoihin. Työeläkejärjestelmän rooli yksilön työkyvyn ylläpitämisessä ja tukemisessa alkaa käytännössä vasta siinä vaiheessa, jolloin on jo nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeen uhka. Tätä ennen on työpaikalla voitu tehdä erilaisia toimenpiteitä henkilön työkyvyn tukemiseksi. Ensisijainen vastuu yksilön työkykyongelmien havaitsemisessa ja niiden hoitamisessa onkin työpaikalla. Työpaikalla olisi hyvä olla yhteisesti sovittuja toimintamalleja, joiden mukaan toimitaan, jos huomataan yksilön työkyvyn heikkeneminen. Työkykyongelman hallinta Varhainen havaitseminen Yhteistyö työpaikalla Omat ja työpaikan keinot eivät riitä Toimenpiteet työpaikalla Työkyky säilyy Ei merkittävää sairautta: Osaamisen parantaminen jne. Sairaus, ei työkyvyttömyyden uhkaa: Hoito Lääkinnällinen kuntoutus ASLAK/TYK Työkykyongelma Työkyvyttömyyden uhka: Työeläkekuntoutus Kelan kuntoutus Kun työpaikan omat keinot eivät riitä yksilön tukena, tarvitaan ulkopuolista tukea hänen työkykynsä säilyttämiseksi. Jos ongelmien taustalla on muu kuin sairaus, ulkopuolista apua voi saada aikuiskoulutusjärjestelmistä tai työhallinnosta. Jos ongelmat johtuvat sairaudesta, ulkopuolinen apu voi olla erikoislääkäritasoista sairauden hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta. Jos sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen uhkan, voi ammatillinen kuntoutus tulla kysymykseen. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli yksilön mahdollisen kuntoutustarpeen selvittämisessä. Sillä on tietoa hänen sairaushistoriastaan ja lääketieteellinen osaaminen arvioida sairauksien ennustetta. Työterveyshuolto tuntee myös työpaikan työtehtävien luonnetta ja yleistä toimintaympäristöä. 4

5 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Keskeisenä kriteerinä on työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joka todennäköisesti toteutuu lähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä. Toinen keskeinen kriteeri on se, että ammatillisen kuntoutuksen avulla pystytään uhkaa pienentämään.työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös yksilön tukeminen palaamaan takaisin työelämään kuntoutustuelta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset. Työeläkekuntoutusasioista on pääsääntöisesti vastuussa se työeläkevakuuttaja, jossa henkilön työpaikan työeläkevakuutus on tai jossa vakuutus viimeksi oli. Työeläkevakuuttajien yhteystiedot on esitetty esitteen lopussa. Työeläkekuntoutuksen yleispiirteinä voidaan pitää seuraavia:! työeläkekuntoutus on yksilöllistä! työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta! kuntoutujalla on yhteys työelämään ja tulevan ajan oikeus! kuntoutuksen lähtökohtana yhteistyö oman työpaikan kanssa! työeläketurvan ansainta! oikeus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa! työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Työeläkekuntoutus on yksilöllistä Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina yksilö. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hänen kokonaistilanteeseensa, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilön ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, muut sosiaalis-taloudelliset tekijät, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste. Ryhmäkuntoutusta ei työeläkekuntoutuksena tueta. Myöskään työpaikoilla tapahtuva työkykyä ylläpitävä (TYKY) -toiminta ei kuulu työeläkekuntoutukseen. Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan yksilön jatkamista työelämässä. Työeläkejärjestelmä voi korvata lääkinnällistä kuntoutusta vain, jos se on välttämätöntä varsinaisen ammatillisen kuntoutuksen loppuun saattamiseksi. 5

6 Kuntoutujalla on yhteys työelämään ja tulevan ajan oikeus Työeläkejärjestelmällä on päävastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Oleellista on, että henkilö on vakiintuneesti kiinnittynyt työelämään ja yhteys työelämään on säilynyt. Näissä tapauksissa asiakkaan tilanne on sellainen, että työeläkekuntoutuksen toimenpiteillä häntä voidaan useimmiten parhaiten auttaa. Työeläkekuntoutuksen ehdoton edellytys on ns. tulevan ajan oikeus. Kuntoutuksen lähtökohtana yhteistyö oman työpaikan kanssa Työeläkekuntoutuksen liittyy olennaisesti tiivis yhteys työpaikkaan, jonka mahdollisuudet työjärjestelyihin pyritään aina ensin selvittämään. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa. Työeläketurvan ansainta Työeläketurvan hoitaminen on vakuutustoimintaa. Tämä ilmenee muun muassa siten, että turvan piiriin pääseminen edellyttää työeläketurvan ansaintaa. Vakuutusperiaate määrää myös useimmiten maksajan eli vastuussa olevan työeläkevakuuttajan työkyvyttömyys-, työttömyys- ja kuntoutustapauksissa. Oikeus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa Työeläkekuntoutus edellyttää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa. Sairauden, vian tai vamman arvioidaan kehittyvän niin, että ilman kuntoutustoimenpiteitä yksilö joutuu todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin vastaava eläkemeno. 6

7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Työeläkekuntoutuksen edellytykset ovat! asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi! työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla! hakijalla on tulevan ajan oikeus kuntoutustapahtumapäivänä, tai jos hän on jo työkyvyttömyyseläkkeellä, hänen eläkkeensä on täysitehoinen! hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan sitä, että hakija tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti lähivuosina niin työkyvyttömäksi, että hänelle myönnettäisiin täysi tai osatyökyvyttömyyseläke. Lähivuosilla tarkoitetaan pääsääntöisesti noin viittä vuotta. Työkyvyttömyyden todennäköisyys arvioidaan käyttämällä ammattitautien diagnostiikassa sovellettavaa asteikkoa: erittäin todennäköinen, todennäköinen, mahdollinen, epätodennäköinen ja erittäin epätodennäköinen. työkyvyn alentuma 0/5 Työkyvyttömyyden uhkan arvio työkyvyttömyyden uhkan arvio 1/5 2/5 3/5 4/5 5/5 0 v 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v ammatillinen kuntoutus sv-päiväraha työkyvyttömyyseläke 7

8 Uhkan arvioinnissa otetaan hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet huomioon. Hoidon ja kuntoutuksen odotettavissa olevat hyödyt otetaan huomioon, vaikka hoidot eivät olisi vielä päättyneet. Arviointi perustuu aina yksilön tilanteeseen, jossa hakijan toimintakyky ja sen ennuste ovat tarkastelun kohteena. Tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen ammatillisesta kuntoutuksesta huolimatta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Yhteys työelämään Yhteys työelämään on olennainen tekijä, kun arvioidaan työeläkekuntoutuksen roolia, tarkoitusta ja vahvuuksia. Työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos henkilö on ollut työelämässä eikä hänen yhteytensä työelämään ole katkennut. Kuntoutujalta edellytetään, että hän on ansainnut Suomessa työeläketurvaa kohtuullisen pitkään. Jokaisen tapauksen kohdalla arvioidaan aina erikseen, voidaanko hakijan katsoa olleen riittävän pitkään työelämässä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa hänelle työeläkejärjestelmästä mahdollisesti myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä verrattuna tarkoituksenmukaisiin kuntoutuskustannuksiin. 8

9 Nuoren henkilön kohdalla arvioidaan sitä, onko hän ehtinyt kiinnittyä työelämään. Olennaisinta on se, moneltako vuodelta hän on ansainnut työeläkettä. Vaikka kuntoutujalla olisikin vielä tulevan ajan oikeus voimassa, yhteyden työelämään voidaan yleensä katsoa katkenneen, jos työttömän henkilön viimeisen työsuhteen päättymisestä on jo kulunut useampi vuosi. Eläkemenoa säästävä vaikutus Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös, säästääkö kuntoutus todennäköisesti eläkemenoja. Ammatillinen kuntoutus on kannattavaa työeläkejärjestelmän näkökulmasta, jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä pystytään myöhentämään vähintään niin paljon, että kuntoutusohjelma on maksanut itsensä takaisin. Tulevan ajan oikeus ja täysitehoinen eläke Tulevan ajan oikeus on työeläkekuntoutuksen ehdoton edellytys. Jos henkilöllä ei ole tulevan ajan oikeutta, hänet on ohjattava muiden kuntoutusjärjestelmien piiriin. Tulevalla ajalla tarkoitetaan eläkeoikeutta eläketapahtumasta vanhuuseläkeikään asti. Tämä tuleva aika lasketaan työeläkettä kartuttavaksi ajaksi. Täysitehoisella eläkkeellä tarkoitetaan eläkettä, jossa on mukana tuleva aika. Tuleva ajan oikeus on pääsääntöisesti voimassa, jos työsuhde on voimassa tai jos työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut vuotta pitempää aikaa. Tätä vuoden määräaikaa pidentävät eräät laissa mainitut etuuskaudet. Tulevan ajan oikeuden määrittely muuttuu osana eläkeuudistusta vuonna 2005 siten, että uusia säännöksiä sovelletaan vuodesta 2006 alkaen. Jatkossa tulevan ajan oikeus määritellään ansioiden perusteella. Muiden tahojen kuntoutuksen vaikutukset oikeuteen Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ovat jo käynnissä muualla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työhallinnossa. Kuntoutuksen selvittelyä ei kuitenkaan katsota kuntoutuksen toimeenpanoksi. 9

10 Kuntoutuksen sisältö Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma on ammatillisen kuntoutuksen henkilökohtainen suunnitelma, josta selviävät ne toimet, joita hakija suunnittelee työelämään paluunsa tai työelämässä pysymisensä tueksi. Suunnitelmasta pitäisi selvitä tavoitteena oleva tehtävä tai ammatti, kuntoutussuunnitelman toteutuspaikka, aikataulu ja arvio työllistymismahdollisuuksista. Kuntoutussuunnitelman tavoitteena voi joskus olla myös osatyökyvyttömyyseläke. Työeläkevakuuttaja ottaa kantaa kuntoutussuunnitelmaan vasta sen jälkeen, kun hakijalla on todettu oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Tästä oikeudesta annetaan valituskelpoinen päätös. Se voi olla myös ennakkopäätös, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Tänä aikana hakijan on toimitettava kuntoutussuunnitelma omalle työeläkevakuuttajalle. Jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole kuntoutushakemuksen yhteydessä tai jos haettua suunnitelmaa ei voida tukea työeläkekuntoutuksena, kuntoutussuunnitelman valmistelu käynnistetään tai valmistelua jatketaan työeläkevakuuttajan kuntoutussuunnittelijan ja hakijan yhteistyönä. Tavoitteena on sellainen kuntoutussuunnitelma, jota voidaan tukea työeläkekuntoutuksena. Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman järjestys Ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voisiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voi myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Työeläkekuntoutuksen keinot Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus saattaa olla tarkoituksenmukaista yhdistellä eri kuntoutustoimenpiteitä. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Lääkinnällistä kuntoutusta voidaan tukea vain, jos se on välttämätöntä ammatillisen kuntoutustoimenpiteen loppuun saattamiseksi. 10

11 Keskeisinä työeläkekuntoutuksen toimenpiteinä voidaan pitää seuraavia:! neuvonta! työkokeilu ja työhönvalmennus! kuntoutustutkimukset! kurssit! työhön tai ammattiin johtava koulutus! elinkeinotuki Neuvonta Neuvonta, ohjaus ja konsultointi ovat tärkeä osa työeläkekuntoutusta. Neuvonta palvelee vakuutettuja, työnantajia ja kuntoutusverkostoa. Se on myös kiinteä osa koko kuntoutusprosessia kuntoutussuunnitelman valmistelusta alkaen. Neuvonnan yhteydessä voi joskus löytyä kuntoutuksen sijaan asiakkaan tilanteeseen paremmin sopivia vaihtoehtoja. Esimerkiksi osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke ovat tällaisia työeläketurvaan kuuluvia etuuksia. Työkokeilu ja työhönvalmennus Työkokeilu ja työhönvalmennus ovat työpaikkakuntoutuksen muotoja. Työpaikkakuntoutuksen suunnitelma syntyy tavallisesti hakijan, työpaikan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työpaikkakuntoutuksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa kuntoutujan ohjauksesta. Työpaikkakuntoutukseen voidaan yhdistää jokin lyhytkestoinen koulutusjakso. Jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkan kuntoutusajalta, kuntoutuja työskentelee työsuhteessa. Tällöin kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle. Oppisopimuskoulutuksessa työnantaja maksaa aina palkkaa. Työeläkevakuuttaja ottaa työpaikkakuntoutuksen ajaksi kuntoutujalle tapaturmavakuutuksen, jos kyseessä ei ole työsuhteessa tehty työ. Työkokeilu on muutaman kuukauden mittainen jakso, jossa kokeillaan, miten kuntoutuja suoriutuu työtehtävistään. Työkokeilua voidaan järjestää työhön paluun tukemiseksi pitkän sairausjakson jälkeen. Tällöin voidaan olla joustavia työajoissa ja antaa esimerkiksi mahdollisuuksia perehtyä poissaoloaikana tapahtuneisiin muutoksiin. Työkokeilua voidaan käyttää myös uudelleensijoittumisen tukena tai suunniteltaessa uudelleenkoulutusta. Työhönvalmennuksessa laaditaan yksilöllinen ohjelma, jonka tavoitteena on oppia työ käytännössä. Työhönvalmennus voi kestää useampia kuukausia. Sitä voi edeltää työkokeilu, ja siihen yhdistetään usein tietopuolista opiskelua. 11

12 Ḳuntoutustutkimukset Työeläkevakuuttaja voi kustantaa tutkimuksia saadakseen lisäselvityksiä kuntoutujan kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutuslaitosten tekemiä tutkimuksia rahoitetaan kuntoutussuunnitelman täsmentämiseksi, ei kuntoutusoikeuden selvittämiseksi. Työeläkevakuuttaja huolehtii kuntoutujan toimeentuloturvasta ja matkakuluista tutkimusjakson aikana. Työhönkuntoutumisen palveluverkostolla (s.21) on nykyään keskeinen rooli kuntoutustutkimusten välittäjänä. Kurssit Erilaiset kurssit voivat tarjota mahdollisuuden esimerkiksi täydentää aikaisemmin hankittua ammatillista koulutusta. Sopiva kurssi voidaan yhdistää esimerkiksi työpaikkakuntoutukseen. Työhön tai ammattiin johtava koulutus Kun oman työpaikan mahdollisuudet eivät riitä kuntoutujan tukemiseksi, saatetaan tarvita ammatillista koulutusta. Tavoitteena on useimmiten uuteen ammattiin tähtäävä koulutus. Koulutusvaihtoehdot ovat laajat, sillä kyseeseen voivat tulla erilainen ammattikoulutus ja myös esimerkiksi ammattikorkeakoulutus. Myös oppisopimuskoulutus voi tulla kysymykseen. Työeläkekuntoutuksella ei tueta normaaliin elämänkulkuun kuuluvaa opiskelua eikä ensimmäisen ammatin hankkimista. Työeläkekuntoutuksen käytännön periaatteena on ollut myös se, että lähtökohtaisesti kuntoutuksen tavoitteena ei ole ammattiaseman nostaminen, joten ensisijaisesti on etsitään samantasoista uutta ammattia. Elinkeinotuki Elinkeinotuen avulla tuetaan oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista. Tuki on korotonta tai yleisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Elinkeinotuen myöntäminen edellyttää yrityksen toimintaedellytysten ja hakijan yrittäjäominaisuuksien varmistamista. Elinkeinotuen osuus yrityksen kokonaisrahoituksessa pitäisi olla kolmannes tai korkeintaan puolet, jotta yritys olisi taloudellisesti terveellä pohjalla. Yritystoiminnan käynnistysvaiheessa voidaan kuntoutujalle myös myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Yrittäjien työeläkekuntoutus Yrittäjällä on samanlainen oikeus työeläkekuntoutukseen kuin palkansaajalla. Yrittäjäasema tekee kuitenkin oikeiden kuntoutustoimenpiteiden löytämisen useimmiten vaikeaksi. Yrittäjien työeläkekuntoutukseen liittyvissä asioissa on syytä olla yhteydessä omaan YEL-yhtiöön tai YEL-kassaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos palvelee puolestaan maatalousyrittäjiä. 12

13 Esimerkki työeläkekuntoutuksesta EB on 49-vuotias miespuolinen sähköasentaja pääkaupunkiseudulta. Hänellä on koulutuksena keskikoulu ja asentajakursseja. Hän on toiminut sähköasentajana 30 vuotta, nykyisen työnantajansa palveluksessa 10 vuotta. Yritys tekee sähköasennuksia teollisuus-, toimisto- ja asuntorakennuksissa. EB:lla on useita vuosia jatkuneita polvi- ja selkävaivoja, joista on ollut huomattavaa haittaa kumarteluja ja kyykistymistä vaativassa asentajan työssä. Oikeassa polvessa on todettu vaikea-asteinen nivelrikko, johon on suunnitteilla keinonivelen asentaminen lähivuosina. Kliinisesti on todettu säären virheasentoa ja reisilihaksen surkastumista. Pitkäkestoinen kävely ja erityisesti kyykistely ovat vaikeutuneet, eikä EB ole pystynyt osallistumaan täysitehoisesti urakoihin. Lääkäri on arvioinut, että keinonivelen asentamisen jälkeenkään EB ei kykenisi toimimaan sähköasentajana. Hänellä on ollut useita vuosia myös selkävaivoja, jotka ovat nyt pahentuneet. Röntgenkuvissa on todettu rappeumamuutoksia. Työpaikalla valmisteltujen suunnitelmien pohjalta haettiin oppisopimuskoulutusta nykyiselle työnantajalle henkilöstöasiantuntijaksi. Työeläkevakuuttaja päätti tukea ehdotettua oppisopimuskoulutusta työeläkekuntoutuksena. 13

14 Työeläkekuntoutuksen käynnistyminen ja hakeminen Työeläkekuntoutuksen tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy jatkamaan ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden jälkeen työelämässä sairaudestaan huolimatta. Työeläkekuntoutuksen avulla voi kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva myös palata takaisin työelämään. Työeläkekuntoutus voidaan pelkistää seuraavaan ketjuun: Ammatillisen kuntoutuksen tarve havaitaan > henkilö hakee kuntoutusta > työeläkevakuuttaja tekee päätökseen siitä, että hakija täyttää kuntoutuksen ehdot > työeläkevakuuttaja hyväksyy tarkoituksenmukaisen kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuskustannuksia > työeläkekuntoutus toteutuu suunnitelman mukaisesti ja työeläkevakuuttaja maksaa kuntoutusajan toimeentulon kuntoutusrahana > kuntoutuja jatkaa työelämässä Kuntoutustarpeen havaitseminen Yksilön työkykyongelmat ja tätä kautta myös mahdollisesti ammatillisen kuntoutustarpeen voi havaita yksilön itsensä lisäksi työyhteisössä myös moni muu. Aloite ongelmien ratkaisemiseksi voi tulla esimerkiksi esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, henkilöstöhallinnolta tai työtovereilta. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli kuntoutustarpeen havaitsemisessa ja arvioimisessa. Työterveyshuollolla on tietoa yksilön sairaushistoriasta, työstä ja työympäristöstä. Sillä on yleensä myös hyvät yhteydet työpaikkoihin, mikä mahdollistaa kuntoutussuunnitelman tekemisen yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa. Työterveyshuoltolaissa painotetaan työterveyshuollon vastuuta työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Sen edellytetään tekevän toimenpide-ehdotuksia yksilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon on annettava myös kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjattava työntekijöitä tarvittaessa kuntoutukseen. Aloite voi tulla myös muualta terveydenhuollosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, mutta silloinkin olisi kannattavaa hyödyntää työterveyshuollon työpaikkatuntemusta. 14

15 Kansaneläkelaitos voi ehdottaa asiakkaalleen kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämistä, jos esimerkiksi sairauspäivärahan tai muiden etuuksien käsittelyn yhteydessä todetaan kuntoutustarve. Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä sairauspäivärahan saajan kuntoutustarve silloin, kun päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Kansaneläkelaitoksella on työkyvyttömyyseläkehakemusta ratkaistaessa varmistettava, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Työeläkeyhtiöillä ja työeläkelaitoksilla on velvollisuus varmistaa, että työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty ennen eläkkeen ratkaisemista, ja tarvittaessa ohjata hänet kuntoutustarvetta vastaaviin palveluihin. Eläke voidaan myöntää kuntoutusasiaa selvittämättä, jos hakijan terveydentila on heikentynyt niin, ettei työhön palaaminen ole mahdollista. Jos hakijan työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, on huolehdittava siitä, että hänelle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan oikeiden kuntoutuspalveluiden piiriin. Kuntoutuksen hakeminen Varsinaista kuntoutuksen hakemista edeltää usein hakijan tai jonkun muun kuntoutustarvetta selvittäneen tahon yhteydenotto työeläkevakuuttajaan. Työeläkevakuuttaja voi myös tehdä aloitteen lähettämällä vakuutetulle kuntoutushakemuksen ja työeläkekuntoutusta koskevaa tietoa. Työeläkekuntoutusta haetaan aina sitä varten laaditulla lomakkeella. Kuntoutus- eli ns. K-lomakkeen saa työeläkevakuuttajien palvelupisteistä tai www-sivuilta. Lomake löytyy myös osoitteesta Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä B2-lääkärinlausunto. Jos hakijalle on tehty esimerkiksi työterveyshuollossa kuntoutusselvitys, se liitetään hakemukseen. Mukaan liitetään myös Kansaneläkelaitoksen tai työhallinnon selvitykset kuntoutustarpeesta tai kuntoutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Työeläkevakuuttaja pyytää useimmiten työnantajalta kuvauksen hakijan työtehtävistä ja työstä sekä selvityksen mahdollisista työjärjestelyistä. Hakija voi liittää hakemukseensa myös kuntoutussuunnitelman, jos sellainen on valmiina. 15

16 Kuntoutusajan toimeentulo ja muut kuntoutuksen kustannukset Kuntoutujan toimeentulo on tehty kannustavaksi siten, että se on parempi kuin vaihtoehtoinen toimeentulo eli työkyvyttömyyseläke. Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutujan toimeentulo tulee kuntoutusrahana, osakuntoutusrahana tai kuntoutuskorotuksena työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. Tämän lisäksi harkinnanvaraisena toimeentulon muotona on kuntoutusavustus. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen eli kuntoutusohjelman toteutumisen ajalta. Kuntoutusrahan määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Monimutkaisesti sanottuna täysi kuntoutusraha on yhteensovitettujen peruseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla, joihin kuntoutujalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuntoutustapahtumahetkellä. Kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon siis koko työeläketurva. Osakuntoutusraha Kuntoutusraha maksetaan puolena, jos kuntoutuja ansaitsee aktiivisen kuntoutuksen aikaisessa ansiotyössään yli puolet eläkkeen perusteena olevasta palkastaan. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kuntoutusrahan perusteena olevasta työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Tähän puolikkaaseen lisätään 33 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus Jos työeläkevakuuttaja tukee työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevan työelämään palaamista työeläkekuntoutuksena, maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotusta. Kuntoutuskorotus on 33 prosenttia maksussa olevien työeläkkeiden määrästä. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Työeläkevakuuttaja voi maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta työeläkekuntoutuksen odotus- ja väliajoilta. Kuntoutusavustus on työeläkkeiden yhteismäärän suuruinen, eikä siinä ole siis 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustusta voidaan myös maksaa kuntoutussuunnitelman laatimista varten, jos hakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on todettu. Muiden kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan myös muita välittömiä opiskelu- ja matkakustannuksia. Korvaukset maksetaan Työeläkevakuuttajat TELA ry:n suositusten mukaisesti normikorvauksina. Normikorvausten määriin voi tutustua TELAn www-sivuilla osoitteessa 16

17 Valitusoikeus työeläkekuntoutuksesta Vuoden 2004 alussa täysin harkinnanvaraisesta työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta tuli osittain lakisääteinen etuus. Samassa yhteydessä myös hakijoiden oikeusturva parani, sillä kuntoutusta hakeva saa valituskelpoisen päätöksen oikeudestaan kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisältö on edelleen harkinnanvaraista. Valitusoikeus koskee työeläkevakuuttajan arviota siitä, onko hakijalla sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Jos työkyvyttömyyden uhka on lähivuosina olemassa, muutoksenhaku voi kohdistua myös siihen, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella riittävästi myöhentää työkyvyttömyyden uhkan toteutumista. Myös kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksupäätöksestä voi valittaa. Oikea muutoksenhakuelin mainitaan työeläkevakuuttajan päätöksessä. Valitusoikeutta ei ole työeläkevakuuttajan kuntoutuksen sisältöä eli kuntoutussuunnitelmaa koskevasta ratkaisusta. Myöskään kuntoutuksen aiheuttamien välittömien ja tarpeellisten kustannusten korvaamisesta eikä harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta voi valittaa. 17

4 Lukijalle 5 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä 6 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet 7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 10 Kuntoutuksen

4 Lukijalle 5 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä 6 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet 7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 10 Kuntoutuksen Työeläkekuntoutus 1 4 Lukijalle 5 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä 6 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet 7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 10 Kuntoutuksen sisältö 13 Esimerkkejä työeläkekuntoutuksesta

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS. Ammatillinen kuntoutus kannattaa. 29.10.2014, Postitalo. Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva

EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS. Ammatillinen kuntoutus kannattaa. 29.10.2014, Postitalo. Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS Ammatillinen kuntoutus kannattaa 29.10.2014, Postitalo Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva Ammatillinen kuntoutus Jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan ammatillinen kuntoutus Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Kela/Terveysosasto 4.3.2015 Esityksen sisältö Yleistä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta Tilastoja Kelan ammatilliset kuntoutuspalvelut Lisätietoja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen kohdentuminen

Työeläkekuntoutuksen kohdentuminen K A T S A U S Jukka Kivekäs ja Terhi Uola Työeläkekuntoutuksen kohdentuminen Johdanto ja selvityksen tavoitteet Työeläkekuntoutus on vuoden 1996 jälkeen lisääntynyt lähes kymmenkertaiseksi. Suurin osa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Kuntoutustietoa yrittäjille

Kuntoutustietoa yrittäjille Kuntoutustietoa yrittäjille Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hanke 18.11.2011 TIIVISTELMÄ Kuntoutus Kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 185. Laki. yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003

SISÄLLYS. N:o 185. Laki. yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2003 N:o 185 191 SISÄLLYS N:o Sivu 185 Laki yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta... 393 186 Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija. Kelan palvelut neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän työhön kuntoutumisentukena Iiris Pelkonen Projektipäällikkö, suunnittelija Terveysosasto Kuntoutusryhmä Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12. Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja Sisällys 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? 2 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on?

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA TYÖELÄKETURVA TU & YTN TALLINNA 6.11.2004 Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkevakuuttajat Työeläkevakuuttajat ry, Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki Työeläketurvaa hoitavat TEL- ja YEL-vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

03/2011. Työeläkekuntoutus vuonna 2010. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

03/2011. Työeläkekuntoutus vuonna 2010. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 03/2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2010 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 03/2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Työeläkekuntoutus vuonna 2010 Leena Saarnio

Lisätiedot

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Aiheita Vakuutuslääketiede Työkyvyttömyystilastoja Työkyvyn

Lisätiedot