PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 Henkilöstömäärä... 4 Henkilötyövuosi... 6 Sukupuolijakauma... 6 Henkilöstön ikärakenne... 6 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 8 Henkilöstön koulutustaso... 8 Henkilöstökoulutus... 9 Oppisopimuskoulutus Johtamiskoulutus Stipendejä omaehtoisesta opiskelusta Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Työkyvyn aktiivinen tuki ja osatyökykyisten työssä jatkaminen Porin kaupunki-savuton työpaikka Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Työpaikkaruokailu Yhteistoiminta Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Eläköityminen Eläkemaksut Eläkepoistumaennuste Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Palkat ja palkitseminen Työyhteisöissä tapahtuva kehittäminen Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Liitteet Kannen kuva: Toni Mailanen 2

3 Esipuhe Hyvää henkilöstötyötä parempaa työelämää Henkilöstövoimavarojen johtamisella luodaan edellytykset kuntatyön tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja palvelukyvylle. Henkilöstöjohtaminen on keskeinen osa Porin kaupungin kokonaisjohtamista. Siihen sisältyvät toiminnan tavoitteista lähtevät linjaukset ja henkilöstötyö kaikissa muodoissaan. Henkilöstöjohtamisen asemoiminen strategiseen kokonaisuuteen auttaa ymmärtämään myös yksittäisten prosessien sisältöä ja toimimaan yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Keskeiset kehittämishaasteet ovat säilyneet samoina: henkilöstövoimavarojen ja investointien hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Tyytyväisyydellä voi todeta, että keskeiset tunnuslukumme ovat edelleen kehittyneet myönteiseen suuntaan. Henkilöstömäärä on laskusuunnassa. Samoin sairauspoissaolojen määrä ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Vuoden 2014 aikana kaikissa hallintokunnissa jatkettiin valtuustosopimuksen edellyttämien toiminnallisten muutosten tekemistä. Lisäksi useissa hallintokunnissa on tehty muita, niiden omista tarpeista lähteneitä, kehittämistoimia. Osa kehittämistoimenpiteistä on seurausta vuoden 2013 Työsyke-kyselystä ja siinä havaituista epäkohdista. Esimerkiksi perehdyttämiseen ja kehityskeskustelujen säännöllisyyteen ja laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia on parannettu lisäämällä vuoropuhelua ja työpaikkakokousten määrää. Myös fyysisiin resursseihin on kiinnitetty huomiota ja tarvitsijoille hankittu ajanmukaiset työvälineet. Osaamisen ennakointiin ja kehittämiseen on koulutuksen lisäksi käytetty mentorointia, vertaistukea ja työkiertoa sekä valmistautumista tiimimäiseen toimintatapaan, jolla tähdätään henkilöstöresurssien sopeuttamiseen henkilötyövuosien vähentymisen myötä. Eri toimialoilla tehtävä kehittämistyö osoittaa, että kaupungin työntekijöistä löytyy luovaa potentiaalia, rohkeutta, heittäytymistä ja intohimoa kunhan kehittymiselle ja kehittämiselle annetaan mahdollisuus. Tästä voimme kaikki olla ylpeitä. Me Porin kaupungin toimijat olemme mukana työelämän laadun kehittämiseen tähtäävissä kansallisissa HR-verkostoissa ja hankkeissa, joissa kerätään vaikutteita ja jaetaan hyviä kokemuksia arjen työelämän parantamiseksi eri toimialoilla. Erilaisissa projekteissa ja verkostotapaamisissa on mahdollisuus uudistumiseen ja uusien suhteiden luomiseen. Esimerkki uudenlaisen, osallistavan johtajuuden opintopolusta on valtakunnallinen Johtajuudella innovatiivisiin kuntapalveluihin Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -ohjelma. Porista tähän puolitoistavuotiseen projektiin osallistuu esimiehiä teknisestä palvelukeskuksesta, vapaa-aikavirastosta, kirjastosta ja kulttuuriasiainkeskuksesta. Projektin tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen johtamisosaamista kehittämällä. Ohjelma tähtää erityisesti keskijohdon roolin ja aseman vahvistamiseen muutoksissa. Työhyvinvoinnin johtamisen yksi keskeinen työkalu on aktiivisen tuen toimintamallien mukainen toiminta. Toiminnan systemaattisen koordinoinnin vaikutus näkyy sekä varhe-maksujen pienentymisenä sekä kuntoutumishyvitysten kasvuna. Kunta-alan muutosvaatimukset eivät helpota. Tästä syystä motivoituneella ja osaavalla henkilöstöllä on suuri merkitys uusien toimintatapojen aikaansaamisessa ja rakenteiden muuttamisessa. Tehdessämme työmme hyvällä mielellä ja innolla varmistamme, että kuntalaiset saavat parasta mahdollista palvelua Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja 3

4 1. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Porin kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan henkilöä. Vuoden 2013 lopussa henkilöstöä oli eli henkilöstömäärä laski edellisvuoteen verrattuna 2,2 %. Lukuun sisältyvät työsuhteessa kaupunkiin olleet henkilöt: vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Perhe- ja omaishoitajat, sopimuspalokunnat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle. Selkeimmin muutokset kaupungin henkilöstömäärässä näkyivät kesäkuukausina määräaikaisten lukumäärän kasvuna. Vähintään kahden viikon työsuhteessa toimivia opiskelijoita, opintojaan päättäviä, sijaisiksi rekrytoituja kesätyöntekijöitä ja koululaisia oli kaupungin palveluksessa yhteensä 436 henkilöä. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 5254 henkilöä eli 0,5 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suunta on ollut sama jo useana vuotena, sillä kaupungin tavoitteena on saada henkilöstön määrä vähitellen pienenemään toimintoja tehostamalla ja yhdistämällä. Myös organisaatiomuutokset näkyvät henkilöstömäärässä. Vakinaiset Vakinaiset Vakinaiset, % Vakinaiset, % 75,3 78,7 78,4 79,8 4

5 Määräaikaisia oli vuoden lopussa Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus työntekijöistä on vakinaisessa palvelussuhteessa. Jo useana vuonna määräaikaisia on suunnitelmallisesti vakinaistettu. Vuonna 2014 vakinaistettiin 48 henkilöä (edellisvuonna 79 henkilöä). Määräaikaiset Määräaikaiset, % Määräaikaiset Määräaikaiset, % ,4 17,4 16,4 16,8 Tukityöllistettynä oli vuoden viimeisenä päivänä 209 henkilöä ja oppisopimussuhteessa 15 henkilöä, yhteensä 224. Vuodenvaihteen tilanne ei anna oikeata kuvaa työllistettyjen määrästä, sillä määrä vaihtelee koko ajan. Keskimäärin työllistettynä oli vuoden aikana 325 henkilöä kuukaudessa. Henkilöstömäärän kehitys yhteensä työllistetyt vakinaiset op.sop.suhteiset määräaikaiset Vakinaisten, määräaikaisten, tukityöllistettyjen ja oppisopimussuhteiden prosenttiosuudet henkilökunnasta määräaikaiset 18,6 19,4 17,4 16,5 16,8 op.sop. ja työllistetyt 5,6 5,3 3,8 5,1 3,4 vakinaiset 75,8 75,3 78,7 78,5 79,8 5

6 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärä. Vuonna 2014 tehtyjen henkilötyövuosien summa oli 6635,3 vuotta (edellisvuonna 6703,9 vuotta). Kokoaikaisessa työssä vuonna 2014 oli henkilöä. Määrä kasvoi 0,5 % edellisvuodesta. Sukupuolijakauma Vuonna 2014 henkilöstöstä 78,1 % eli 5138 henkilöä oli naisia. Porin kaupungin sukupuolirakenne vastaa kunta-alan sukupuolirakennetta, sillä neljä viidestä kunta-alan työntekijästä on naisia. Henkilöstön sukupuolijakauma, koko henkilöstö naiset miehet Henkilöstön sukupuolijakauma, % naiset 75,6 77,9 77,4 78,1 miehet 24,4 22,1 22,6 21,9 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan henkilöstösuunnitellussa, mm. varautumisessa eläkepoistumaan sekä ennakoitaessa henkilöstön rekrytointitarvetta tulevina vuosina. Ikäryhmä v. on edelleen Porin henkilöstön suurin ikäryhmä. Koko henkilöstöstä siihen kuului viime vuonna 32,1 % eli henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä tähän ikäryhmään kuului henkilöä eli 36,2 %. Edellisten vuosien tavoin määräaikaisissa työtehtävissä toimivien suurin ikäryhmä oli vuotiaat, yhteensä 225 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta (sama kuin vuonna 2013). Kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. 6

7 Koko henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuuden ja sen syiden seuranta antaa tietoa mm. työntekijöiden sitoutumisesta, uusien työntekijöiden rekrytoinnin ja perehdytyksen onnistumisesta sekä organisaation kilpailukyvystä rekrytointimarkkinoilla. Vuoden 2014 aikana vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 232 henkilöä (edellisvuonna 328 henkilöä). Määräaikaisia työsuhteita vakinaistettiin 48 (edellisvuonna 79). Henkilöstön vaihtuvuuden syitä ryhdyttiin seuraamaan tarkemmin vuonna Lähtöhaastattelun ja erityisen lähtökyselyn avulla esimiehet voivat selvittää lähdön syyt ja ennakoida näin osaamis- ja rekrytointitarpeita. Lähtökyselyssä selvitetään lähdön syyn lisäksi muun muassa työtehtävien sisältöä, vaikutusmahdollisuuksia, työn määrää, työn tarjoamia kehittymismahdollisuuksia, kehityskeskusteluiden vaikutuksia sekä työilmapiiriä. 7

8 Lähtökyselyissä määräaikaisen työsuhteen päättyminen oli yleisin syy. Toiseksi suurin lähdön syy oli vanhuuseläkkeelle siirtyminen. Muita lähtökyselyssä esiin nousseita lähdön syitä olivat mm. opiskelun aloittaminen, toisiin tehtäviin siirtyminen, perhesyyt sekä muutto toiselle paikkakunnalle. Lähtökyselyn vastausten perusteella työtehtävien sisältöä sekä työnjakoa pidettiin selkeänä ja työmäärää sopivana. Työ vastasi myös hyvin koulutusta. Lisäksi suurin osa vastaajista koki työn merkitykselliseksi sekä vaikutusmahdollisuudet riittäviksi. Myös työilmapiiri ja suhde työkavereihin koettiin hyväksi. Vaikka suhde esimieheen ja esimiehen kannustus koettiin positiiviseksi, myös parannettavaa löytyi. Kehityskeskustelut käytiin säännöllisesti, mutta niiden tuomaa hyötyä ei tunnistettu tai sitä ei riittävästi ollut. Lisäksi perehdytys ja työstä saatu kiitos jakoi mielipiteitä. Lähtökyselyn vastaajista kuitenkin suurin osa olisi valmis palaamaan Porin kaupungin palvelukseen sekä suosittelemaan Porin kaupunkia työpaikaksi tuttavilleen. 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstökoulutuksella (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) sekä erilaisilla työssä oppimisen ja valmennuksen menetelmillä (esim. perehdyttäminen ja työnopastus, mentorointi, työnohjaus, työkierto ja kehittämisprojektit). Vuoden 2014 alussa voimaan tullut koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus edistää työntekijän ammatillista osaamista ja perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan. Vuoden 2013 lopulla Porin raportointijärjestelmää kehitettiin vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Uuden lain ja raportointijärjestelmän velvoittamana koulutussuunnitelmia tehtiin ja koulutukset kirjattiin ESSjärjestelmään aikaisempaa tunnollisemmin. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta ja korvausta saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuskorvausta haettiin Työttömyysvakuutusrahastolta ensimmäisen kerran tammikuussa Korvaus oli suuruudeltaan ,34 euroa. Summa vähennetään vuoden 2014 lopullisesta työttömyysvakuutusmaksusta. Työnantajan osuus vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksusta oli ,74. Osaamisen kartoittamiseen ja ennakointiin otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön KuntaHR työkalu, jonka avulla henkilöstön koulutustasoa, työkykyä ja osaamista voidaan tarkastella entistä systemaattisemmin. KuntaHR:n avulla arvioidaan, mistä henkilöstön osaaminen koostuu, minkälaista osaamista tarvitaan ja mitkä ovat kehittämiskohteet. KuntaHR otetaan ensin käyttöön kehityskeskusteluissa ja myöhemmässä vaiheessa osaamisen kehittämisen tueksi. KuntaHR työkalun käyttöönotto yhdenmukaistaa prosesseja ja selkeyttää osaamisen johtamista. Henkilöstön koulutustaso Kaupungin henkilöstön koulutustasoa kuvaavissa raporteissa näkyvät viisi koulutusastetta: keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkija-koulutusaste. Henkilötietojärjestelmässä oli vuonna 2014 vain henkilön tutkintokoodi (vakinaisia yhteensä 5 254). Loput ovat joko perusasteen koulutuksen saaneita tai heidän koulutuksensa ei ole tiedossa. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on takanaan esim. kansa-, keski- tai peruskoulu. Keskiasteen koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Alimman korkea-asteen koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaan- 8

9 hoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Keskiaste oli vuonna 2014 Porissa yleisin tutkintotaso. Henkilökunnan vaihtuvuus nostaa vähitellen yleistä koulutustasoa korkea-asteen tutkintojen lisääntyessä. Tutkijakoulutuksen saaneita kaupungin palveluksessa oli 16. Koulutusjakauma henkilöillä, joiden koulutus tiedossa Koulutusjakauma koko henkilöstöllä Henkilöstökoulutus Porin kaupunki panosti henkilöstön kehittämiseen v noin 1,3 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy koulutuksen lisäksi työnohjauksen kustannukset sekä koulutuksiin liittyviä matka- ja majoituskuluja ja jonkin verran myös koulutusten ajaksi palkattujen sijaisten palkkakuluja. Henkilöstö oli koulutuksessa kaikkiaan päivänä (edellisvuonna ). Koulutuspäivien kasvu selittyy valtaosin sillä, että hallintokunnat on velvoitettu laatimaan koulutussuunnitelmat ja kirjaamaan myös sisäiset koulutukset järjestelmään. Koulutuksiin käytetty aika oli 0,8 % kokonaistyöajasta. Ammatillinen täydennyskoulutus on eniten käytetty henkilöstön osaamisen kehittämismenetelmä. Täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on kunkin hallintokunnan omalla vastuulla. Sosiaali- ja terveysaloilla täydennyskoulutuksen järjestämiseen sekä sen määrän ja kustannusten seurantaan on lakisääteinen velvoite. Vuonna 2014 perusturvan työntekijästä täydennyskoulutukseen osallistui henkilöä. ESS-järjestelmään kirjattuja koulutuspäiviä perusturvassa kertyi (edellisvuonna 3 289). Henkilöstöpalveluiden organisoimana on järjestetty koulutusta, joka pyrkii vastaamaan hallintokuntien yhteisiin koulutustarpeisiin. Keskitettyyn sisäiseen koulutukseen osallistui vuoden 2014 aikana henkilöä (edellisvuonna henkilöä). Lisäksi toteutettiin muuttuneisiin toimintatapoihin liittyviä info- ja ohjeistustilaisuuksia työyhteisökohtaisesti, usein niiden nimenomaisesta toivomuksesta. Luento-opetuksena toteutettavan koulutuksen rinnalla tarjolla oli työyhteisökohtaista, tilaajayksikön tarpeisiin räätälöityä valmennusta esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Vuonna 2012 lopulla käynnistettiin koulutuskokonaisuus koskien riskienhallintaa ja turvallisuuskulttuuria. Teoreettisen osuuden jälkeen ryhmille on järjestetty mahdollisuus päästä harjoittelemaan hätäensiapua ja palonsammutusta pelastuslaitoksen pelastusharjoitusalueelle. Riskienhallintaluennoille on kahden vuoden aikana osallistunut yhteensä 558 henkilöä ja harjoitteluosuuteen 235 henkilöä. 9

10 Oppisopimuskoulutus Ammattitaitoaan täydensi oppisopimuskoulutuksella 93 Porin kaupungin työntekijää. Ammatillista perustutkintoa tavoitteli 34 henkilöä, ammattitutkintoa 8 ja erikoisammattitutkintoa 19 henkilöä. Lisäksi 32 opiskeli tutkintoon johtamattomassa pitkäkestoisessa täydennyskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutettavia uusia työtekijöitä kaupungin palveluksessa oli 15. Johtamiskoulutus Perusturvakeskuksen esimiehistä 18 henkilöä sai syksyllä valmiiksi johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavat opinnot. Porin yliopistokeskuksen kaksivuotiseen JOKO 28:aan ( ) osallistui neljä henkilöä ja JOKO 29:ään ( ) kaksi henkilöä. Kolmivuotisessa Pori Executive MBA valmennusohjelmassa ( ) oli viisi henkilöä ja yksi Tampereen yliopiston Public MBA-koulutuksessa. Laajuudeltaan MBA-koulutukseen verrattavasta Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutusohjelmasta valmistui noin 20 perusturvan keski- ja ylemmän johdon esimiestä. Vuonna 2014 käynnistyi uusi PD-koulutus, johon perusturvasta osallistuu kolme uutta opiskelijaa. Kaupunki ilmoittautui mukaan KT:n vetämään valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen Johtajuudella innovatiivisiin kuntapalveluihin Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa ohjelmaan. Porin oma projekti on nimeltään Tiikerinloikka uudistumiseen toimintaympäristön muutokset esimiesosaamisen haastajina. Siihen osallistuu esimiehiä teknisestä palvelukeskuksesta, vapaa-aikavirastosta, kirjastosta ja kulttuuriasiainkeskuksesta. Projektin tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen ja kustannusten hillitseminen johtamisosaamista kehittämällä. Valmentavaa, vuorovaikutteista henkilöstöjohtamista tarvitaan toimintaympäristön muutoksissa. Talouden ohjaukseen liittyy talousraportointiosaamisen vahvistaminen, kustannustietoisuuden lisääminen ja talouden hallinta tilaaja tuottajamallissa. Uudenlainen haaste on palvelutuotannon kehittäminen kaupungin asukkaiden kanssa yhteistyössä. Henkilöstöpalveluiden vetämä hanke jatkuu vuoden 2016 kesään asti. Stipendejä omaehtoisesta opiskelusta Omaehtoisen opiskelun tukemiseen ja kannustukseen tarkoitettuja stipendejä jaettiin henkilökunnan stipendirahastosta viime vuonna yhteensä 47 henkilölle. Vuosittain jaettava summa vaihtelee stipendirahaston tuoton mukaan. Tuotto jaetaan kokonaisuudessaan stipendeinä. Vuonna 2014 rahaston tuotto oli

11 3. Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. Porin kaupungin henkilöstöstrategissa 2016 linjataan, miten Porissa osana tuloksellista henkilöstötyötä johdetaan ja edistetään työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin johtaminen on asetettu yhdeksi henkilöstöstrategian painopistealueeksi. Sen kriittisinä menestystekijöinä ovat työhyvinvointi, johtamisen onnistuminen sekä osallistuminen ja yhteistoiminta. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen ei ole vain toimintakyvyn edistämistä. Siihen tulee sisältyä myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista. Se on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi tehtävää yhteistyötä. Yhteistyö Ylin johto Työnantaja/Henkilöst ö-hallinto Työhyvinvointikyky/ Työkyky Linjajohto Työpaikat/ Esimiehet Työntekijät Luottamusmiesorganisaatio Työsuojeluhenkilöstö Muut asiantuntijat Työterveyshenkilöstö Ylin johto tekee työhyvinvointityön strategiset linjaukset ja työnantaja huolehtii hallinnollisesta toimeenpanosta. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen on jokapäiväistä esimiestyötä, jossa kehitetään yhtäaikaisesti kaikkia työhyvinvoinnin osa-alueita. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö toimivat työhyvinvointityötä tukevina asiantuntijoina ja edustuksellinen yhteistoiminnan vaikuttavuutta lisää toimiva luottamusmiesorganisaatio. Työhyvinvointi Tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työterveyslaitos 11

12 Työhyvinvointia ja työkykyä johdetaan Työkykytalon kaikissa kerroksissa Työkykyisyys ja kokemus työhyvinvoinnista kulkevat käsi kädessä. Työkyky rakentuu työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainosta. Se on yhdistelmä tervettä toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja ennen kaikkea työmotivaatiota. Työkykytalon kaikkia kerroksia tulee kehittää koko työuran ajan. Tavoitteena on kerrosten yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on vastuussa omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet ovat päävastuussa neljännen kerroksen hyvään työhön kuuluvista asioista. Talon kerrokset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muutokset jossain kerroksessa heijastuvat myös muihin kerroksiin. Onnistunut työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää eri toimijoiden hyvää vuorovaikutusta. Porin kaupungin työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen yhteistoiminnassa hyväksytyt toimintamallit rakentuvat Työkykytalon ideologiaan. 12

13 Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Strategisten linjausten ohella työhyvinvointityön suunnitelmallisuus toteutuu myös työpaikkatasolla. Työpaikkojen työhyvinvointisuunnitelmat pohjautuvat Porin kaupungin työhyvinvointiohjelmaan ja kahden vuoden välein toteutettavan työhyvinvointikyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin. Vuoden 2013 Työsyke työhyvinvointikyselyn pohjalta kaupunkitasolla esille nostettuja kehittämisalueita ovat kehityskeskustelujen laadun kehittäminen, palautteen antaminen, tiedonkulun parantaminen, ristiriitojen nopea käsittely sekä asiakasväkivallan hallinnan kehittäminen. Hallintokuntien työhyvinvointisuunnitelmiin nostettujen kehittämisalueiden pohjalta on käynnistynyt useita työhyvinvoinnin kehittämistä tukevia hankkeita. Hankkeita esitellään henkilöstöraportin kehittämisosiossa. Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että kenenkään terveys ja turvallisuus ei vaarannu työssä, mutta kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta turvallisen työympäristön ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työturvallisuustyö Työturvallisuus- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveyttä. Työturvallisuusvastuu jakautuu linjaorganisaatiossa ylimmän johdon, keskijohdon ja työnjohdon kesken. Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia työsuojelutyön aineellisten ja toiminnallisten edellytysten luomisesta, keskijohto vastaa työsuojelun toteuttamiseksi määritellyn turvallisuustason toteutumisesta ja lähiesimiehet huolehtivat työntekijöiden opastamisesta ja valvovat, että työ tehdään turvallisesti. Myös työntekijän on oman osaamisensa ja ammattitaitonsa puitteissa edistettävä työturvallisuutta työpaikallaan ja noudatettava työturvallisuutteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Vuoden 2014 aikana jatkettiin riskienhallinnan johtoryhmän koordinoimaa Riskienhallinta uutta turvallisuuskulttuuria rakentamassa tilauskoulutusta. Suuren suosion saanut koulutus toteutetaan moniammatillisena omana yhteistyönä vahvistettuna poliisin asiantuntemuksella. Yksi osa koulutusta käsittelee turvallista työpaikkaa ja linjaorganisaation työturvallisuusvastuuta. Hallintokuntien työturvallisuustyö työolojen kehittämistarpeineen kuvataan vaarojen tunnistamiseen perustuvassa työsuojelun toimintaohjelmassa. Työtapaturmien ehkäisytyö työpaikoilla on tehostunut. Esimiesten johdolla tehtävä läheltä piti - tilanteiden ja tapaturmien tutkinta ja käsittely työyhteisöissä on muodostumassa käytännöksi ja työntekijöiden tekemien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Työturvallisuuslain mukaisen vaarojen tunnistamisen säännöllistä päivitystä ja tapaturmien seurantaa on hankaloittanut työturvallisuuden hallintajärjestelmään liittyvät puutteet. Toimivan järjestelmän hankkimiseksi käynnistettyä yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin ja KuntaPro Oy:n kanssa on jatkettu. Konkreettiset neuvottelut kilpailutuksen voittaneen WPro- työturvallisuusjärjestelmän käyttöönotosta aloitettiin loppuvuodesta Tavoitteena on, että sähköinen turvallisuuden hallintajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. 13

14 Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskaudesta Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus päivitettiin vuonna Päivitetty sopimus muutti ajankäytön perusteena ollutta laskentakaaviota, jonka seurauksena myös meillä työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö lisääntyi yhden henkilötyövuoden verran. Lisääntynyt ajankäyttö on jakautunut kolmelle toimialueelle valittujen osa-aikaisten työsuojeluvaltuutettujen työpanokseksi. Porin kaupungin viidellä työsuojelun toimialueella on työntekijöiden edustajina toiminut viisi päätoimista ja kolme osa-aikaista työsuojeluvaltuutettua sekä yksi osa-aikainen ja yksi oman toimensa ohessa työsuojelutehtäviä hoitava toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluyhteistoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä on vastannut työhyvinvointipäällikkö. Paikalliseen sopimukseen perustuen on myös nimetty noin sata työpaikkakohtaista työsuojeluasiamiestä. Työsuojeluasiamiehet kehittävät työpaikkojen työturvallisuutta yhteistyössä esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Turvallisen työympäristön merkitys työkyvyn säilyttäjänä ja työhyvinvoinnin rakentajana on tiedostettu. Työsuojeluvaltuutettujen työskentely on enenevässä määrin muuttunut korjaavasta toiminnasta yhteistyössä työpaikkojen kanssa tehtäväksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta on käytetty työturvallisuuslain mukaisessa vaarojen tunnistamisessa ja riskien suuruuden arvioinnissa. Uutena asiantuntemuksen haasteena on noussut esille työnantajalle tullut velvoite tunnistaa ja hallita myös työn aiheuttamaa psykososiaalista kuormittumista. Työsuojeluvaltuutetut ovat olleet mukana myös työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmien ja työyhteisöristiriitojen selvittelyssä, erilaisissa muutoksen tukemisen prosesseissa ja asiakasväkivallan hallintamallien valmistelutyössä. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikuntina toimivien yhteistyötoimikuntien jäseniä. Yhteistyö työterveyshenkilöstön kanssa on ollut tiivistä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on viranomaistoiminnassaan tehnyt useita työsuojeluvalvonnan tarkastuskäyntejä eri hallintokuntiin. Työsuojeluvaltuutettu on käynneillä mukana työntekijöiden edustajana. Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen, työterveyshuoltopainotteinen, työterveyshuollon hyvän sairaanhoitokäytännön mukainen sairaanhoito. Pääosan työterveyshuoltopalveluista on tuottanut Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitos. Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstölle on ostettu työterveyspalveluja myös Rauman, Huittisten, Kankaanpään ja Euran terveyskeskusten työterveyshuolloista sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Satakunnan työterveyspalveluiden henkilöstön työterveyshuoltopalveluista on vastannut Suomen Terveystalo Oy. 14

15 Vuoden 2012 alusta työterveyshuollon kustannukset siirrettiin hallintokuntiin. Työterveyshuollon koordinointivastuu, kaupunkitason toimintasuunnitelman valmistelu ja Kelan korvauksen hakeminen jäivät edelleen henkilöstöpalvelujen tehtäväksi. Vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmisteltiin henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon kiinteässä yhteistyössä. Työterveyshuollon käytännön sisältö on perustunut lokakuussa 2013 voimaan tulleeseen päivitettyyn asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ja työterveyshuollon sisällöstä. Päivitetty asetus edellyttää työterveyshuollon sisällön kohdistuvan työturvallisuuslain mukaisen vaarojen tunnistamisen pohjalta esille nousseisiin asioihin. Vaatimus on huomioitu hallintokuntien ja työterveyshuoltotiimien yhteistyössä valmistelemissa hallintokuntakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Kaupunkitason toimintasuunnitelmassa toiminnalle asetettiin seuraavia työkyvyn hallintaa tukevia yhteistyötavoitteita - työkyvyn aktiivinen tuki - työhyvinvoinnin tukeminen muutoksessa - yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuolto ovat seuranneet asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti pidetyissä asiakaskumppanuustapaamisissa. Työterveyshuollon palvelujen käyttö on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Vuoden alusta voimaan tullut lisäys esimiesten oikeuteen myöntää sairauspoissaoloja näkyy työterveyshoitajien sairausvastaanoton vähentymisenä. Työterveyshuollon vuoden 2014 työnantajan Kelan korvaushakemukseen liitettävät kustannukset ovat ,79 euroa. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista on 38 prosenttia. Kelan asettama työterveyshuollon työntekijäkohtainen kustannusten enimmäismäärä korvausluokassa I (ennaltaehkäisevä työterveyshuolto) on 165,60 euroa ja korvausluokassa II (sairaanhoito) 248,50 euroa. Porin kaupungin henkilöstönsä työterveyshuoltoon vuonna 2014 käyttämät työntekijäkohtaiset bruttokustannukset olivat 154,45 ja 251,10 euroa. Korvausluokassa I lisäys edellisvuoteen on 14,45 euroa ja korvausluokassa II 21,00 euroa. Työkyvyn aktiivinen tuki ja osatyökykyisten työssä jatkaminen Porin kaupungilla on käytössä aktiivisen tuen toimintatapa, joka sisältää kolme toimintamallia: Varhaisen tuen toimintamallin, Työkyvyn tehostetun tuen toimintamallin ja Työhön paluun tuki - toimintamallin. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on keskeinen osa aktiivisen tuen toimintaa. Yhteisen toimintatavan tarkoitus on auttaa työntekijää mahdollisimman varhain, kun hänen työkyvyssään on ongelmia sekä löytää oikeat ratkaisut osatyökykyisten työssä jatkamiseen. Onnistumisten mahdollistamiseksi mallit on saatava elämään organisaation käytännöissä niin, että ne muodostavat selkeän kokonaisuuden, jossa kaikki tietävät omat tehtävänsä ja sitoutuvat yhteistyöhön. Vuonna 2014 mallien jalkautustyötä on jatkettu koulutuksilla ja hallintokuntakohtaisilla infotilaisuuksilla. Päämääränä on työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinta mahdollistamalla työssä jatkaminen mahdollisimman pitkään. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja käytetään, kun työntekijällä todetaan olevan työkyvyttömyyden uhka omaan työhön. Porissa ammatillisella kuntoutuksella on tuettu sijoittumista terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin ja helpotettu paluuta omaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Keva rahoitti yhteensä 46 ammatillisen kuntoutuksen ratkaisua. Näistä työkokeiluja oli 38 ja uudelleenkoulutuksia kahdeksan. Lisäksi Keva toteutti kahdeksan kuntoutusselvittelyä, joiden 15

16 tavoitteena on selvittää mahdollisuudet palata töihin ammatillisen kuntoutuksen avulla, kun taustalla on vähintään 150 sairauspoissaolopäivää. Vahinkovakuutusyhtiö If:n rahoittamia työkokeiluja toteutui kolme. Suurin osa työkokeiluista päättyi onnistuneeseen työssä jatkamisen ratkaisuun. Uudelleenkoulutuksista neljä oli oppisopimuksia, jotka kaikki jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Kevan rahoittaman oppisopimuksen käyttöä työuran pidentämisessä on pyritty lisäämään, koska se mahdollistaa työntekijälle uuden osaamisen hankkimisen työkyvylle sopivassa palkkatyössä, ja tarjoaa samalla työnantajalle taloudellisen tavan hankkia räätälöityä osaamista työyksikön tarpeisiin. Kelan osasairauspäivärahaa on hyödynnetty enenevissä määrin. Vuonna 2014 osasairauspäivärahaa käytettiin 57 tapauksessa. Osasairauspäivärahalla on onnistuttu tukemaan työhön palaamista, työssä jaksamista ja kuntoutumista. Vuonna 2014 osatyökyvyttömyyseläkettä hyödynnettiin aikaisempaa enemmän työssä jatkamisen tukikeinona. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 52 työntekijää, kun sillä vuonna 2013 oli 45 työntekijää. Työntekijälle osatyökyvyttömyyseläke mahdollistaa työskentelyn terveydentilan mukaisessa osa-aikatyössä, jolloin hänen tuloinaan ovat ansiorajan mukainen osapalkka ja 50 % työkyvyttömyyseläke. Työnantajan kannalta osatyökyvyttömyyseläke on suositeltava työssä jatkamisen tukikeino, sillä siitä ei aiheudu varhaiseläkeperusteisia maksuja. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista suurin osa oli Perusturvan työntekijöitä, yhteensä 22 hlöä (0,8 %). Toiseksi suurin osa oli Palveluliikelaitoksen työntekijöitä, yhteensä 16 hlöä. Henkilöstömäärään suhteutettuna osatyökyvyttömyyseläkkeitä oli eniten Palveluliikelaitoksessa (2,2 %) ja toiseksi eniten Porin Vedessä (1,3 %). Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli Porissa 56, 9 vuotta, eli hieman korkeampi kuin kunnissa keskimäärin (56,2 vuotta). Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräajaksi, jolloin puhutaan osakuntoutustuesta. Osakuntoutustuella oli yhteensä 34 työntekijää, kun sillä vuonna 2013 oli 22 työntekijää. Kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 32 työntekijää. Näistä edellisvuosilta jatkuneita oli 15 kpl. Uusia kuntoutustukia alkoi 17, mikä oli 7 kpl vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten kuntoutustuella oli Perustuvan työntekijöitä (15 hlöä) ja toiseksi eniten TPK:n ja Kasvatus- ja opetusviraston työntekijöitä (molemmissa 5 hlöä). Henkilöstömäärään suhteutettuna kuntoutustukia oli eniten Satamassa (2 %) ja toiseksi eniten TPK:ssa (1,4 %). Porissa kuntoutustuelle jääneiden keski-ikä oli 51,69 vuotta. Kuntoutustuelle jääneiden keski-ikä kaikkien kuntien osalta oli 49,1 vuotta, joten Porissa kuntoutustuelle jäätiin valtakunnallista tasoa vanhempana. Työntekijöiden paluuta kuntoutustuelta onnistuttiin tukemaan edelleen aikaisempaa paremmin. Vuonna 2014 Kevan Porin kaupungille maksama kuntoutumishyvitys oli euroa, kun se vuonna 2013 oli euroa. Kuntoutumishyvitys muodostuu varhaiseläkemenoperusteisista maksuista, jotka Keva jättää perimättä työnantajalta niiltä kuukausilta, jotka työntekijä on ollut työssä kuntoutustuen aikana tai sen päätyttyä. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 34 työntekijää. Porissa työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin vanhempana kuin muissa kunnissa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä oli Porissa 60,0 vuotta, ja kaikissa kunnissa 58,4 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin myös edellisvuotta vanhempana: vuonna 2013 keski-ikä oli 57,4 vuotta. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Toiseksi eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat mielenterveyden häiriöt. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäi Perusturvan työntekijöitä, yhteensä 12 henkilöä (0,4 %) ja toiseksi eniten Kasvatus- ja opetusviraston työntekijöitä, yhteensä yhdeksän henkilöä (0,6 %). Henkilöstömäärään suhteutettuna työkyvyttömyyseläkkeitä oli eniten Vapaa-aikahallinnossa (1,2 %). Kevan työnantajalta perimät varhaiseläkemenoperusteiset maksut aiheutuvat kuntoutustuista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Vuonna 2014 Porin kaupungin varhaiseläkeperusteiset maksut olivat 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 käyttöön otettujen aktiivisen tuen toimintamallien ja toiminnan systemaattisen koordinoinnin vaikutus näkyy sekä varhe-maksujen pienentymisenä sekä kuntoutumishyvitysten 16

17 kasvuna. Vuoden 2012 tasoon verrattuna Porin kaupungin varhe-maksu on pienentynyt euroa ja kuntoutumishyvitys kasvanut euroa. Porin kaupunki-savuton työpaikka Vuosi 2014 oli toinen vuosi savuttomana työpaikkana. Savuttomassa työpaikassa tupakkalain määräämissä sisä- ja ulkotiloissa ei tupakoida työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin tupakointi on kielletty myös työnantajan hallinnoimissa työkoneissa ja autoissa tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja omaan aikaan kuuluvia taukoja työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein ulko-ovilla tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton Pääsääntöisesti savuttomuuteen on sitouduttu. Hallintokunnat ovat tehneet ohjelmia tupakoinnin vähentämiseksi ja hyviä käytäntöjä savuttomuuden toteutumiseksi on edelleen etsitty yhdessä henkilöstön kanssa. Työterveyshuolto on antanut asiantuntemustaan tupakoinnin lopettamisen tukemisessa ja yksittäiset hallintokunnat ovat tukeneet työntekijöiden savuttomuutta osallistumalla nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin. Tupakoivien määrä on vähentynyt ja entistä useampi miettii tupakoinnin lopettamista. Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Myötätuuli-liikuntaohjelma on jatkunut osana TERVE! toimintaa. Niska-hartia-selkäryhmien, kahvakuula- ja kuntosaliharjoittelun, vesijumpan sekä latinotanssin ohjatusta toiminnasta on vastannut Vapaa-aikavirasto. Osallistuminen on ollut työntekijöille maksutonta. Osallistumiskertoja vuonna 2014 kertyi yhteensä Osallistumiskertojen määrä on jatkanut kasvuaan noin 900 kerralla. Aikaisempien vuosien tapaan eniten osallistujia on kerännyt kahvakuulaharjoittelu. TERVE! Terveyttä Työkykyä Työhyvinvointia Työnantaja on myös tukenut uimahallin ja maauimalan sisäänpääsymaksua yhdellä eurolla. Porin lisäksi tuen on saanut Kankaanpään, Merikarvian ja Ulvilan uimahallien sisäänpääsymaksuihin. 17

18 Henkilöstöpalvelut käytti yllä esitettyyn toimintaan yhteensä euroa. Summaan sisältyy myös kulttuuriharrastuksiin annettu tuki. Yhteistyö kuntosaliyrittäjien kanssa jatkui nyt kuudetta vuotta. Sopimuksien piiriin on kuulunut kolmentoista kuntosalia. Henkilöstöpalveluiden kuntosalitoiminnan tukemiseen käyttämä rahasumma oli euroa. Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta on vain osa työantajan järjestämästä toiminnasta. Myös hallintokunnat järjestävät henkilöstölleen erilaista tyhytoimintaa. Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus työpaikkaruokailuun monissa Porin Palveluliikelaitoksen valmistus- palvelukeittiöissä. Ruokailupaikkoina toimivat Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus, Maantiekadun ravintokeskus, Liinaharjan ja Himmelin vanhainkodit ja Noormarkun sairaala. Lisäksi kouluaterian mukaista lounasta on saatavilla Porin Lyseossa, Itä-Porin, Ruosniemen, Meri-Porin ja Noormarkun kouluissa. Työpaikka-aterian hinta on Porissa perinteisesti ollut verohallinnon asettaman ravintoedun arvo, joka vuonna 2014 oli 6,10 euroa. Palveluliikelaitos on tarjonnut henkilöstölle myös muita tuotantokustannusten mukaisesti hinnoiteltuja aterioita. Aterian voi maksaa käteisellä tai yhteispalvelupiste Porinan ja Porin seudun matkailun Maisan myymillä lipukkeilla sekä suurissa keittiöissä pankkikortilla. 5. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin, joiden sisältöä avataan yhteistoiminnasta annetulla omalla ohjeistuksella. Porin kaupungissa yhteistoiminta toteutuu kaupunki-, virasto- ja/tai laitostasolla sekä työpaikkatasolla. Ohjeistus korostaa päivittäin työssä ja työpaikkakokouksissa tapahtuvan välittömän vuorovaikutteisen yhteistoiminnan tärkeyttä. TYÖNTEKIJÄ JA ESIMIES Muodostavat esimies esimies-alaissuhteen - jossa esimies toteuttaa johtamistaitoja ja työntekijä alaistaitoja työyhteisötaitoja Esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus vahvistaa työn hallinnan kokemusta. 18

19 Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu yhteistyötoimikuntatyöskentelyssä. Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa on 18 jäsentä ja hallintokuntien yhteistyötoimikuntien (13) kokoonpano määräytyy hallintokuntien koon mukaan. Yhteistyötoimikunnat toimivat lakisääteisinä työsuojelutoimikuntina ja toimikausi noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Vuosi 2014 oli yhteistyötoimikuntien ensimmäinen toimintavuosi. Yhteistyötoimikunnat kokoontuivat vuonna 2014 keskimäärin 4 kertaa vaihteluvälin ollessa 3-10 kertaa. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallintokuntien yhteistyötoimikunnissa sekä työnantajan edustajien että työntekijöiden edustajien osallistumisprosentti on edellisvuoteen verrattuna hieman kohonnut ollen nyt 80 %. Tämä näkyy yleisvarajäsenten osallistumisprosentin (65 %) pienenä laskuna. Asiantuntijoina kokouksiin kutsuttavan työterveyshenkilöstön osallistumisprosentti on muutaman vuoden laskun jälkeen kääntynyt nousuun ollen nyt 60 %. Työsuojelun yhteistoimintalain mukaisina yhteistyötoimikuntien jäseninä toimivien työsuojeluvaltuutettujen kokouksiin osallistumisprosentti oli 90 %. Aloitetoiminnansäännön mukaisia aloitteita yhteistyötoimikunnissa käsiteltiin yhteensä viisi. Kolmessa yhteistyötoimikunnassa oli käsitelty henkilöstö tekemiä toiminnan kehittämiseen liittyviä esityksiä. Yhteistyötoimikunnat ovat myös enenevässä määrin käyttäneet kokouksissaan asiantuntijaalustuksia. YHTEISTYÖTOIMIKUNNISSA KÄSITELTIIN - talouden tunnuslukuja - henkilöstön tilasta kertovia tilastotietoja - työhyvinvointia tukevia toimintamalleja - työturvallisuuden kehittämistä - työterveyshuoltoyhteistyötä - kehittämishankkeita - osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemista - yhteistoiminnan kehittämistä - aloitteita - organisaatiomuutoksia - yhtiöittämiseen liittyviä asioita - johtoryhmän pöytäkirjat - työpaikkakokousten muistiot Henkilöstöstrategian yhdeksi työhyvinvoinnin johtamisen kriittiseksi menestystekijäksi on nostettu yhteistoiminta ja osallistuminen. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan yhteistoimintamenettelystä vastaa henkilöstöjaosto. Yhteistoiminnan koordinointi kuuluu henkilöstöpalveluille. Henkilöstöpalveluissa on tiedostettu yhteistoiminnan kehittämisen tarve ja käynnistetty toimenpiteitä yhteistoiminnan suunnitelmallisuuden ja toteutumisen seurannan tehostamiseksi. 6. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Terveysperusteiset poissaolot Työkyvyn johtaminen ja siihen sisältyvä sairauspoissaolojen hallinta ovat olennainen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Henkilöstöstrategian 2016 työhyvinvoinnin johtamisen kriittisen menestystekijän yhdeksi mittariksi on asetettu sairaus- ja työtapaturmapoissaolojen määrä. Tavoitteena on pysyä alle kuntien keskimäärän. Vuonna 2012 käynnistynyt sairauspoissaolojen tasaantuminen jatkuu selkeänä poissaolopäivien vähenemisenä. 19

20 Sairauksien ja työtapaturmien vuoksi oltiin työstä pois yhteensä päivää, mikä on 5,5 prosenttia kokonaistyöajasta. Sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät ovat vähentyneet edellisvuodesta päivällä henkilötyövuosien määrän ollessa edellisvuoden tasolla. Sairauspoissaolot Poissaolosyyryhmä Sairauslomat Vapaa-ajan tapaturmat Poissaolon syy Harkinnanvarainen sairasloma Kuntoutustuki Osa-aikainen kuntoutustuki (palkallinen) Sairasloma, 1. päivä palkaton Sairausloma Sairausloma,esimiehen lupa Yleisvaarallinen tartuntatauti Liikennevahinko Vapaa-ajan tapaturma Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Kaikki sairauspoissaolosyyt mukaan laskien kertyi sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden kalenteripäivinä 18,8 (-0,7) päivää. Määräaikaiset kuntoutustuet pois jättämällä sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden ovat 17,3 (- 0,3) päivää ja sairauspoissaoloprosentti kokonaistyöajasta 5,4 prosenttia. Vuoden 2014 jokaisena päivänä oli sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 316 työntekijää, edellisvuonna vastaavan luvun ollessa 322 työntekijää. Koko henkilöstöstä 40 prosentilla ei vuoden ollut 2014 aikana lainkaan sairauspoissaoloja, vakinaisen henkilöstön vastaavan osuuden ollessa 29 prosenttia. Harkinnanvaraisen sairausloman palkan maksamiselle asetetut ehdot muuttuivat vuoden 2010 alussa siten, että harkinnanvaraista palkkaa ei pääsääntöisesti enää makseta. Tämä näkyy näiden päivien merkittävänä vähentymisenä. Samana vuonna tuli myös KVTES:n muutos, jonka mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärin todistusta ei ole toimitettu työantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Esimiesten myöntämien sairauslomien merkitseminen palkkahallinnon järjestelmään omalla koodillaan aloitettiin vuonna Henkilöstöpalvelut suosittelee esimiesten myöntämien sairauslomien käyttöä, ei terveydenhuollon ammattihenkilön apua tarvitsevissa, akuuteissa sairauksissa. Vuoden 2014 alusta lisättiin esimiehen oikeutta myöntää sairauslomaa aikaisemman kolmen päivän sijasta seitsemän päivää. Muutos on koettu hyväksi ja se näkyy selkeänä esimiesten myöntämien poissalopäivien kasvuna. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat sairastavuutta yleisellä tasolla. Pohdittaessa työn ja sairauden yhteyttä on syytä tarkastella myös sairauslomien pituutta, poissaolojen syitä sekä eri toimialojen ja ammattiryhmien sairastavuutta. 20

21 Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään merkityksellisenä tunnuslukuna kuvaamaan henkilöstön työkyisyyden ennustetta. Vuonna 2012 alkanut pitkien yli kymmenen päivää kestäneiden sairauspoissaolojen vähentyminen on jatkunut näkyen sekä poissaolokertojen (- 290) että poissaolopäivien ( ) vähentymisenä. Vakinaisen henkilöstön sairauslomien jakautuminen pituuden mukaan ja muutos vuodesta 2013 (-1,94) (-9,18) (-2,98) (+6,61) (+3,63) (+3,85) Suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttavat diagnoosiryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Poissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin poissaolopäiviin, jotka kattavat 59 % kaikista sairauslomista. Merkittävän osan poissaoloista muodostavat edelleen yksityislääkärien ja erikoissairaanhoidon kirjoittamat sairauslomat. Työterveyshuollon kirjoittamasta sairauspäivästä tuki- ja liikuntaelin sairauksista aiheutui , hengityselinsairauksista ja mielenterveydenhäiriöistä poissaolopäivää. Suurissa ammattiryhmissä korkeimmat sairauspoissaoloprosentit ovat siivous- ja puhdistustyötä tekevällä henkilöstöllä, kotipalveluhenkilöstöllä, ruokapalvelutyöntekijöillä ja hoitohenkilöstöllä. Pienempien ammattiryhmien kohdalla korkeimmat sairauspoissaoloprosentit painottuvat teknisen sektorin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevään henkilöstöön. Työkyvyn johtamisen toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä useassa hallintokunnassa sairauspoissaolojen selkeänä vähentymisenä. 21

22 Porin Palveluliikelaitos Porin seudun kansalaisopisto Henkilöstöhallinto Tekninen palvelukeskus Porin Jätehuolto Perusturvakeskus Porin Vesi Päivähoito ja varhaiskasvatus YHTEENSÄ Kulttuuriasiainkeskus Pori Sinfonietta Kirjasto Satakunnan Pelastuslaitos Vapaa-aikahallinto Satakunnan Työterveyspalvelut Palmgren-konservatorio Yleishallinto Koulutusvirasto Porin Satama Ympäristövirasto Taidemuseo Satakunnan museo Poissaoloprosentti ,54 7,93 7,33 7,04 6,82 6,52 6,22 6,20 5,89 5,98 5,88 5,88 5,83 5,56 5,47 5,54 5,62 5,00 4,74 4,72 4,63 4,47 4,36 3,90 3,57 3,71 3,43 2,61 2,04 3,48 3,37 2,53 Poissaolo-% 2014 Poissaolo-% ,81 4,24 3,21 3,243,09 3,07 2,502,53 1,79 1,83 1,81 1,56 Työtapaturmapoissaolot Työssä ja työolosuhteissa sattuneiden tapaturmien sekä työperäisten sairauksien vuoksi oltiin yhteensä pois työstä päivää mikä on 0,2 prosenttia kokonaistyöajasta Poissaolopäivät vähenivät edellisvuodesta 966 päivällä. Suurin vähentyminen painottuu työmatkalla sattuneiden tapaturmien aiheuttamiin poissaolopäiviin. Mahdollisen työperäisen kosteusvaurioaltistumisen selvittelyjen lisääntyminen näkyy ammattitautipoissaolojen kasvuna. Vuonna 2014 oli työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi pois joka päivä keskimäärin 13 (-3) työntekijää. Vakuutusyhtiökäsittelyyn menneiden yli kolmen päivän poissaolon ja / tai erilaisia tutkimus- ja hoitokustannuksia aiheuttaneiden tapaturmien määrä ja niistä aiheutuneet korvauspäivät ovat myös edelleen vähentyneet. Tapaturmakehitystä analysoidaan tarkemmin vuosittain tehtävässä tapaturmayhteenvedossa. 22

23 7. Eläköityminen Erilaisille eläkkeille siirtyi vuonna 2014 Porin kaupungin työntekijöistä 247 henkilöä (edellisvuonna 244 henkilöä). Tähän lukuun eivät sisälly määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle siirtyneet henkilöt, koska tavoitteena on, että he palaavat vielä työhön. Vanhuuseläkkeelle jäi 149 henkilöä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 3 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä oli 34. Heidän keski-ikänsä oli 58,8 vuotta, kun se kunnissa keskimäärin oli 58,3 vuotta. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Toiseksi eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat mielenterveyden häiriöt. Koko kunta-alalla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014 oli 60,7 vuotta. Porissa vastaava luku oli 61,5 vuotta, kun mukaan lasketaan kaikki muut paitsi osa-aikaeläkkeelle jääneet. Vanhuuseläkkeelle kunta-alan työntekijät siirtyivät vuonna 2014 keskimäärin 64 vuoden iässä. Porissa ollaan tästä luvusta vähän jäljessä, sillä meillä vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,6 vuotta. Oheisissa taulukoissa on vertailutietoja edelliseen vuoteen Varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyneet 3 62,7 v. 7 62,2 v. Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 9 61,7 v ,0 v. Oman eläkeiän ylittäneet työssä jatkajat Yhteenveto työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä yhteensä keskiikikä yhteensä keski- Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ,6 v ,4 v keskiikä keskiikä yhteensä yhteensä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 52 56,9 v ,2 v. osakuntoutustuelle siirtyneitä 18 51,7 v ,0 v. kuntoutustuelle siirtyneitä 17 51,7 v 23 52,1 v. täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 34 58,8 v ,6 v. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 43 % 41,6 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko vakinaisen henkilöstön määrästä 2,3 % 2 % Eläkemaksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteinen maksu jakaantui vuonna 2014 siten, että työnantajalta perittiin 16,85 %, alle 53- vuotiailta työntekijöiltä 5,55 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneiltä 7,05 prosenttia. Euromääräisesti palkkaperusteinen KuEL-maksuosuus vuonna 2014 oli 47,3 milj. euroa, varhemaksujen osuus 2,5 milj. euroa ja arvio vuoden 2014 eläkemenoperusteisesta maksusta 64,7 milj. euroa. 23

24 Varhe- ja eläkemenoperusteiseen eläkevakuutusmaksuun voidaan vaikuttaa mm. panostamalla työhyvinvointiin, tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Porissa näihin kaikkiin on viime vuosina panostettu voimakkaasti. Eläkepoistumaennuste Eläkepoistumaennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoimatarvetta. Alla olevassa eläkepoistumaennusteessa luvut perustuvat henkilötietojärjestelmässä olevaan henkilökohtaiseen eläkeikään. Alla uusin ennuste. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ennustettavuus on heikentynyt, sillä joustava eläkeikä antaa työntekijöille mahdollisuuden jäädä vanhuuseläkkeelle jo ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä tai jatkaa 68 ikävuoteen asti. Eläkeaikomukset täsmentyvät yleensä vasta eläkeiän kynnyksellä. Ennuste antaa kuitenkin suuntaviivoja esimerkiksi henkilöstösuunnitelmia laadittaessa. Ennakointia voidaan tehdä vain vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä. Toteutuneet määrät poikkeavat ennakoiduista aina jonkin verran. Seuraavassa taulukossa nähdään eläkkeelle siirtyneiden todelliset määrät vuosina : Vanhuuseläke Osatyökyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Varhennettu vanhuuseläke 24

25 8. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen ovat merkittävä osa kunnan taloudesta. Yli puolet kaikista kuntaalan menoista on henkilöstömenoja. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 77 %. Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 23 %. Vuonna 2014 henkilöstökulut olivat 285,3 (sisältäen palkat ja palkkiot, eläkemaksut ja muut henkilöstösivukulut). Palkkamenot vuonna 2014 olivat 220,0 milj. euroa (edellisvuonna 215,6 milj. euroa) ja palkkojen sivukulut 65,3 milj.euroa (edellisvuonna 64,2 milj. euroa). Lukuihin sisältyvät myös luottamushenkilöille maksetut korvaukset Työvoimakustannukset yhteensä, josta Palkat yhteensä Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto (ei lopullinen) koulutus ja muu kehittäminen muut (tyky-toiminta) 210 Palkat ja palkitseminen Palkitsemisjärjestelmä on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Palkitsemisen kokonaisuus muodostuu aineellisista (palkka ja palkkiot sekä henkilöstöetuudet) ja aineettomista palkitsemistavoista (työympäristö ja työhyvinvointi sekä kehittymismahdollisuudet). Porissa, kuten yleensäkin kunta-alalla palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perusteena työssä suoriutuminen ja ammattihallinta), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisista tulospalkkioista. Porin kaupunki muistaa henkilöstöään 50- ja 60-vuotispäivänä sekä palveluvuosien perusteella. Palkitsemisajankohdat ovat 20, 30 ja 40 palveluvuoden jälkeen. Pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta annetaan kahden viikon palkallinen loma ja Kuntaliiton kultainen ansiomerkki. Tulospalkkio ei ollut käytössä vuonna Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Porin kaupungin henkilöstö jakautuu kuuden eri kunta-alan sopimuksen piiriin. Porin kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä 70 % kuuluu KVTES:in piiriin. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on KVTES:in mukaisesti tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 sekä peruspalkkojen alarajoja nostettiin lähtien. 25

26 Palvelussuhteen luonne Naiset Miehet Yhteensä KVTES OVTES Tekniset Lääkärit Muusikot Tuntipalkkalaiset Yhteensä Työyhteisöissä tapahtuva kehittäminen Vuoden 2015 alussa henkilöstöpalvelut esitti hallintokunnille kysymyksen, minkälaisia kehittämistoimia toimialoilla on vuoden 2014 aikana toteutettu niiden omista tarpeista lähtien. Kyselyyn oli liitetty henkilöstöraporttisuosituksen jaottelu mahdollisista kehittämiskohteista. Alla on hallintokuntien kuvauksia kehittämistoimista tämän jaottelun mukaisesti. Erityisesti Palveluliikelaitoksessa ja perusturvakeskuksessa kehittämistyötä on tehty monipuolisesti. Toimenpiteet innovoinnin ja innostuksen vahvistamiseksi On otettu käyttöön säännölliset työhyvinvointipäivät kerran kaksi vuodessa. Yhteiset tapahtumat, liikunta- ja työhyvinvointiprojektit on koettu myönteisinä innostuksen ja innovatiivisuuden vahvistajina. Esimerkkinä voidaan mainita koko kaupungin henkilöstölle suunnattu Hymis-liikuntakampanja ja kaupungintalon hissitön kuukausi. Merkittävät kehittämishankkeet, niiden kohdentuminen ja kattavuus Palveluliikelaitoksessa on panostettu toiminnan laadun kehittämiseen jo vuosia. Kehittämistyö on sisältänyt laajat laatukoulutukset, sisäisten auditoijien koulutukset, toimintakäsikirjan luomisen, IMS-toiminnanohjausjärjestelmän luomisen ja viime vaiheessa käyttöönoton käynnistämisen. Perusturvakeskus on kehittänyt kesäkoulumallia. Aluksi kesäkoulu oli suunnattu ensisijaisesti lääkäreille. Vuonna 2014 käynnistettiin moniammatillinen kesäkoulu, joka toimii kesä heinäkuussa luentomuotoisena perusturvan auditoriossa. Sinne ovat tervetulleita kaikki ammattiryhmät, opiskelijat ja harjoittelijat. Perusturvakeskus oli vuonna 2014 mukana kehittämässä Tampereen yliopiston luomaa johtamispelimallia. Se sisältää mm. arjessa olevia ongelmia, jotka vastaajan pitää ratkaista. Lisäksi perusturvan henkilöstö on mukana luomassa uutta lähipalvelualuemallia Sitran ja Satakuntaliiton hallinnoimassa hankkeessa, joka alkoi vuonna Kuntoutus- ja sairaalapalveluiden kehittämisalueena oli vuonna 2014 uusi kuntouttava toimintamalli, siihen liittyvä sairaalarakennuksen saneeraus, henkilöstön osaamiskartoitukset ja henkilöstösuunnitelma, jota on työstetty yhdessä henkilöstön kanssa. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden psykososiaalisten palveluiden toimijat osallistuivat ansiokkaasti Kaste-ohjelmaan kuuluvaan Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille hankkeeseen, jossa tavoitteina olivat terveyspalveluiden suurkäytön tunnistaminen ja aikaisempaa paremmin asiakastarpeita vastaavien sekä terveyspalveluiden suurkäyttöä ennaltaehkäisevien palvelumallien kehittäminen. 26

27 Taloushallinnossa toteutettiin mittava toiminnallisten muutosten kokonaisuus, jonka tuloksena kaupunkitason taloushallintoon muodostuu matriisiorganisaatio. Muodostettava kokonaisuus varmistaa omalta osaltaan kehittämiskohteiden analysointia ja kehittämistoimien valintaa, kohdentamista ja toteuttamista. Toimenpiteet vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi Työyhteisön toimivuutta ja sisäistä tiedonkulkua edistämään työyhteisöissä järjestetään säännöllisiä avoimeen keskusteluun perustuvia työpaikkakokouksia. Parhaimmillaan sisäiset oman organisaation palaverit on lyöty lukkoon vuosikelloon koko vuodeksi jo edellisen vuoden lopussa. Toimenpiteet työyhteisön toimivuuden parantamiseksi Työyhteisöjen toimivuutta on parannettu mm. Palveluliikelaitoksessa selkeyttämällä palvelukuvauksia ja osallistamalla asiakkaita palvelutuotannon suunnitteluun. Kirjastossa resurssien vähentymisen myötä työn tekemisen tapoja on muutettu omilla sisäisillä kehityshankkeilla: asiakaspalvelun aktivoituminen (Anteeksi että vaivaan -hanke, mystery shopping-menetelmä), asiakkaiden omatoimiasioinnin lisääntyminen (Itsepalvelulainaus ja avoin kirjasto hankkeet), virtuaalipalvelujen kehittäminen (Arena-verkkokirjasto hanke) Toimenpiteet työn mielekkyyden vahvistamiseksi Työnkuvien selkeyttäminen, palvelukuvausten laatiminen ja päivittäminen, kehityskeskustelut, varhaisen tuen keskustelut, mahdollisuus päästä työkiertoon. Uusia tehtäviä täytettäessä henkilöstöllä on mahdollisuus oman aktiivisuuden perusteella hakeutua uusiin ja/tai monipuolisempiin tehtäviin kaupungin sisällä. Toimenpiteet johtamisen ja esimiestyön parantamiseksi Esimiesvalmennuksen lisäksi työyhteisöissä on panostettu toiminnanohjausjärjestelmään, vuosikellojen päivittämiseen sekä säännöllisiin ja ennalta sovittuihin palavereihin. Kehityskeskustelukäytäntöjä parannettiin mm. palveluliikelaitoksessa luomalla omat lomakkeet niin yksilö kuin ryhmäkeskusteluille. Osaamisen kehittämisen tavoista esimerkki, jonka tarkoituksena on avata silmiä näkemään hallintokuntarajat ylittävä ja verkostojen välinen yhteystyö, joka tuottaa uutta osaamista. Porin lastenkulttuurikeskus-satakunnan lastenkulttuuriverkoston LaitosPro-työryhmä on Porin kaupungin laitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toimeenpanna paikallista lastenkulttuurityötä. Työssä yhdistyvät kunnan kulttuurilaitosten ja eri hallintokuntien, avoimen sektorin ja eri taidealojen yhteistyö niin, että myös lapset ja nuoret saadaan aktiivisesti mukaan, esim. suositut videojoulukalenterit. Kokonaisuus osoittaa, että kaupungin työntekijöistä löytyy uskomaton luova potentiaali, rohkeutta, heittäytymistä ja intohimoa, joka ylittää kaiken normaalin työnkuvan. Porissa käynnistettiin vuonna 2012 Uudistuva työyhteisö kilpailu, jossa työyhteisöt pääsevät esittelemään sisäisiä kehittämistoimiaan ja niistä saavutettuja tuloksia. Kilpailukriteereinä ovat koko yhteisön osallistuminen kehittämiseen, toimien innovatiivisuus, vaikuttavuus sekä yleistettävyys. Kaupunki valitsi vuoden Uudistuvan työyhteisön nyt kolmatta kertaa. Hakemuksia kilpailuun jätettiin kahdeksan. 27

28 Uudistuva työyhteisö kilpailuun osallistuneet 2014 Työyhteisö Kehittämiskohde tai tavoite 1 Vanhuspalvelut/Snällintupa Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatu 2 Kuntoutuspalvelut/ Itä-Porin ja Ulvilan lähipalvelualue Tiimitoiminnan kehittäminen lähipalvelualueen asukkaiden kotona selviytymisen tukemiseksi 3 Porin seudun kansalaisopisto ja Porin kesäyliopisto 4 Vammaispalvelut/Aurora Kustannussäästöt ja resurssien tehostaminen uusien toimintamuotojen avulla Asiakaslähtöisyys ja dialogisuus: asukkaita kuunnellaan ja asioista keskustellaan; kehitysvammaiset kohdataan tasavertaisina, omasta arjestaan päättävinä yksilöinä. 5 Vanhuspalvelut/osasto 9 Vanhoista rutiineista eroon uudistusten avulla; joustavuus ja asukaslähtöisyys 6 Psykososiaaliset laitospalvelut, päihdekuntoutumiskurssi Kurssimuotoinen avokuntoutus yhdistää tiiviin päihdekuntoutumisen ja omassa arjessa elämisen 7 Sampolan sivukirjasto Kirjaston toiminnallisuuden ja palvelujen uudistaminen 8 Sosiaali- ja perhepalvelut/ Aikuissosiaalityö/ lähiötyö/asukastupatyö Oman asuinalueen arvostuksen esiintuominen, yhteenkuuluvuus eri asukastupien välillä, elämyksiä asiakkaille Voittajaksi selviytyi vammaispalveluiden asumisyksikkö Aurora, joka on kehittänyt asukaslähtöistä toimintamalliaan jo vuodesta Yksikön esimiehen Minna Viinamäen mukaan kehittämistyön aikana myös henkilöstön työtyytyväisyys, työssä jaksaminen ja me-henki ovat lisääntyneet. Lisäksi se on tuonut kustannussäästöjä. Aurora palkittiin euron summalla ja kunniakirjalla. Kilpailun palkintotuomarina toimiva kaupunkitason yhteistyötoimikunta halusi palkita myös vanhuspalveluiden yksikön Snällintuvan, joka on panostanut erityisesti henkilöstön hyvinvointiin ja palvelujen laatuun. Snällintupa sai palkinnoksi 500 euroa. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Henkilöstöstrategian 2016 JÄMPTI HOMMA painopisteet ja kriittiset menestystekijät sekä niille asetettujen mittarien toteutumisen arviointi vuonna 2014: 28

29 1. Henkilöstövoimavarojen ja investointien hallinta Kriittinen menestystekijä Mittari Arviointi Henkilöstön oikea määrä Henkilöstöresurssia ja -kustannuksia Henkilötyövuosien määrä aleni noin 1 %. ja tuloksellisuus arvioidaan suhteessa palvelutuotannon Resursseja kohdistettiin niille aloille, joiden tarpeisiin palvelutarpeet ovat lisääntyneet. 2. Työterveyshuollon vaikuttavuus ja tuloksellisuus 3. Henkilöstön kehittämisen tuloksellisuus 2. Työhyvinvoinnin johtaminen Vaikuttavuutta seurataan TERVE Pori - mallin muuttujien avulla Koulutus-, kehittämis- ja tyhytoiminnan laajuus ja kustannukset Kriittinen menestystekijä Mittari Arviointi Työhyvinvointi Työhyvinvointimittaukset toteutetaan säännöllisesti Sairauspoissaolojen määrä Työtapaturmien ja ammattitautien määrä 2. Johtamisen onnistuminen 3. Osallistuminen ja yhteistoiminta Työhyvinvointimittausten tulokset Johtamisen arviointi Vuosittaiset kehityskeskustelut Yhteistyötoimikuntien määrä, niiden kokousten määrä ja käsitellyt lakimääräiset asiat Yhteistyötoimikunnat laativat toimintasuunnitelmat Pidettyjen työpaikkakokousten määrä TERVE Pori -mallin mukainen toiminta on käytössä koko organisaatiossa. Koulutuskustannukset olivat noin 1,3 miljoona euroa. Koulutuspäiviä kertyi Tuottavuutta edistävä kehittämistyö on lisääntynyt työyhteisötasolla. Työhyvinvointityö kattaa koko organisaation. Tykytoiminnan kustannukset Mittaukset on toteutettu 2 3 vuoden välein, jatkossa joka vuosi. Terveysperusteisten poissaolojen on määrä vähentynyt. Työhyvinvointityöhön on panostettu v Työsyke-kyselyn antamien tulosten pohjalta. Työhyvinvoinnin johtamiseen on luotu uusia työkaluja. Kehityskeskustelujen laatuun on panostettava edelleen. YT-toimikunnat ovat kokoontuneet keskimäärin 4 krt/v, kaupunkitason yttoimikunta 8 krt. Lakimääräisten asioiden lisäksi on käsitelty toiminnan kehittämistä koskevia esityksiä. Suurin osa ei vielä ole laatinut toimintasuunnitelmaa. Seurantajärjestelmiä puuttuu vielä. 3. Henkilöstön osaamisen johtaminen Kriittinen menestystekijä Mittari Arviointi Johtamisosaamisen kehittäminen heille suunnattuun valmennukseen. mennuksia toteutetaan Johdon ja esimiesten osallistuminen Tutkintotavoitteisia ja pitkiä esimiesval- koulutussuunni- 2. Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon ajantasaisuus 3. Ajantasaisen osaamisen ja ammattitaidon hyödyntäminen Vuosittaiset koulutussuunnitelmat Tehtävänkuvien ja töiden sisältöjen kehittäminen mielekkäiksi, houkutteleviksi ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi Rekrytointien onnistuminen telmien pohjalta. Hallintokunnat velvoitettiin laatimaan voimaan tulleen ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain mukaiset koulutussuunnitelmat. Kehittämistä on vielä suunnitelmien kattavuudessa. Sisäinen koulutustarjonta on perustunut hallintokuntien yhteisiin koulutustarpeisiin. Henkilöstöjohtaminen on nostettu kehittämiskohteeksi (Tiikerinloikka-hanke) Täyttöluvan myöntämisen edellytyksenä on rekrytointitarpeen huolellinen arviointi ja osaamisen ennakointi. Kuntarekry on käytössä vakinaisten rekrytoinnissa. Sijaisten rekrytoinnissa kaikki esimiehet eivät ole siirtyneet sen käyttäjiksi. 29

30 Liitteet 1. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä ikäryhmittäin ja sukupuolittain Henkilöstön määrä hallintokunnittain sukupuolen mukaan Osa-aikaisen henkilöstön määrä hallintokunnittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Koko henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Terve Pori -malli Terve Pori -malli, mittarit

31 1. Henkilöstön määrä Palvelussuhteen luonne \ vuosi Vakinaiset kk-palkkaiset Vakinaiset tuntipalkkaiset Määräaikaiset kk-palkkaiset Määräaikaiset tuntipalkkaiset Oppisopimussuhteiset Työllistetyt Yhteensä Ikäryhmä 2. Henkilöstön määrä ikäryhmittäin ja sukupuolittain 2014 Vakinaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Kaikki yhteensä Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht Yht

32 3. Henkilöstön määrä hallintokunnittain sukupuolen mukaan 2014 Vakinaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Kaikki yhteensä Hallintokunta Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Perusturvakeskus Perus- ja lukiokoulutus Palveluliikelaitos Päivähoito ja varhaiskasvatus TPK Satakunnan Pelastuslaitos Henkilöstöhallinto Vapaa-aikahallinto Porin seudun kansalaisopisto Kirjasto Yleishallinto Ympäristövirasto Porin Vesi Palmgrenkonservatorio Porin Satama Satakunnan Työterveyspalvelut Pori Sinfonietta Satakunnan Museo Taidemuseo Kulttuuriasiainkeskus Taloushallinto Kehittäminen Porin Jätehuolto Kaupunkisuunnittelu Pysäköinninvalvonta Tarkastustoimi Taidekoulu Kaupunginhallitus Logistiikkayksikkö Joukkoliikenne Yhteensä Osa henkilöstöstä työskentelee samanaikaisesti useammassa hallintokunnassa. 32

33 4. Osa-aikaisen henkilöstön määrä hallintokunnittain Hallintokunta Perusturva Perus- ja lukiokoulutus Porin Palveluliikelaitos Päivähoito ja varhaiskasvatus Konsernihallinto Palmgren-konservatorio Tekninen palvelukeskus Vapaa-aikahallinto Kulttuuritoimi Kirjasto Satakunnan pelastuslaitos Ympäristövirasto Porin seudun kansalaisopisto Satakunnan Työterveyspalvelut Porin Vesi Kaupunkisuunnittelu Porin Jätehuolto Porin Satama Yhteensä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Hallintokunta (ero) 2014 keski-ikä 2013 keski-ikä Kaupunginhallitus (1) 61,14 60,14 Kulttuuritoimi (2,82) 54,83 52,01 Joukkoliikenne (1) 53,00 52,00 Pysäköinninvalvonta (-2,9) 52,82 55,72 Kaupunkisuunnittelu (1) 51,55 50,55 Porin Jätehuolto (1) 51,04 50,04 Kirjasto (-0,01) 51,02 51,03 Porin Palveluliikelaitos (0,04) 51,01 50,97 Porin seudun kansalaisopisto (0,89) 50,74 49,85 Tekninen palvelukeskus (0,31) 50,52 50,21 Yleishallinto (0,02) 50,32 50,30 Taloushallinto (1) 49,88 48,88 Pori Sinfonietta (1,17) 49,85 48,68 Henkilöstöhallinto (-0,18) 49,67 49,85 Ympäristövirasto (-0,25) 48,10 48,35 Satakunnan Museo (0,7) 48,05 47,35 Kehittäminen (0,39) 47,97 47,58 Satakunnan Työterveyspalvelut (-0,09) 47,96 48,05 Kaupunki yhteensä (-0,01) 47,96 47,97 Päivähoito ja varhaiskasvatus (0,33) 47,42 47,09 Perusturvakeskus (-0,19) 47,34 47,53 Porin Vesi (0,74) 47,32 46,58 Vapaa-aikavirasto (0,01) 47,01 47,00 Perus- ja lukiokoulutus (-0,03) 46,86 46,89 Palmgren-konservatorio (1,3) 46,67 45,37 33

34 6. Koko henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Hallintokunta (ero) 2014 keski-ikä 2013 keski-ikä Kaupunginhallitus (1) 61,14 60,14 Pysäköinninvalvonta (-2,05) 52,82 54,87 Joukkoliikenne (1) 53,00 52,00 Porin seudun kansalaisopisto (-3,51) 48,34 51,85 Kirjasto (0,72) 50,54 49,82 Kaupunkisuunnittelu (1) 50,67 49,67 Tekninen palvelukeskus (0,05) 49,62 49,57 Yleishallinto (0,14) 49,66 49,52 Porin Jätehuolto (1,89) 51,12 49,23 Porin Palveluliikelaitos (0,15) 49,37 49,22 Taloushallinto (1) 49,88 48,88 Pori Sinfonietta (1,02) 48,52 47,50 Satakunnan Työterveyspalvelut (1,32) 48,09 46,77 Kehittäminen (0,79) 47,21 46,42 Porin Vesi (0,34) 46,65 46,31 Kulttuuriasiankeskus (3,71) 49,96 46,25 Kaupunki yhteensä (-0,1) 45,77 45,87 Ympäristövirasto (-0,15) 45,53 45,68 Porin Satama (0,92) 46,58 45,66 Päivähoito ja varhaiskasvatus (1,27) 46,41 45,14 Perus- ja lukiokoulutus (-0,1) 44,89 44,99 Vapaa-aikahallinto (0,43) 44,83 44,40 Satakunnan Museo (2,48) 46,59 44,11 Palmgren-konservatorio (0,77) 44,86 44,09 34

35 7. Terve Pori -malli 35

36 8. Terve Pori -malli, mittarit 36

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Porin kaupunki Henkilöstöraportti 2015

Porin kaupunki Henkilöstöraportti 2015 Porin kaupunki Henkilöstöraportti 2015 www.pori.fi HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Porin kaupunki Henkilöstöpalvelut Tiedot perustuvat HelmiTW- raportointijärjestelmän maaliskuun 2015 lukuihin. Sisällysluettelo

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot