PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 Henkilöstömäärä... 4 Henkilötyövuosi... 6 Sukupuolijakauma... 6 Henkilöstön ikärakenne... 6 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 8 Henkilöstön koulutustaso... 8 Henkilöstökoulutus... 9 Oppisopimuskoulutus Johtamiskoulutus Stipendejä omaehtoisesta opiskelusta Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Työkyvyn aktiivinen tuki ja osatyökykyisten työssä jatkaminen Porin kaupunki-savuton työpaikka Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Työpaikkaruokailu Yhteistoiminta Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Eläköityminen Eläkemaksut Eläkepoistumaennuste Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Palkat ja palkitseminen Työyhteisöissä tapahtuva kehittäminen Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Liitteet Kannen kuva: Toni Mailanen 2

3 Esipuhe Hyvää henkilöstötyötä parempaa työelämää Henkilöstövoimavarojen johtamisella luodaan edellytykset kuntatyön tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja palvelukyvylle. Henkilöstöjohtaminen on keskeinen osa Porin kaupungin kokonaisjohtamista. Siihen sisältyvät toiminnan tavoitteista lähtevät linjaukset ja henkilöstötyö kaikissa muodoissaan. Henkilöstöjohtamisen asemoiminen strategiseen kokonaisuuteen auttaa ymmärtämään myös yksittäisten prosessien sisältöä ja toimimaan yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Keskeiset kehittämishaasteet ovat säilyneet samoina: henkilöstövoimavarojen ja investointien hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Tyytyväisyydellä voi todeta, että keskeiset tunnuslukumme ovat edelleen kehittyneet myönteiseen suuntaan. Henkilöstömäärä on laskusuunnassa. Samoin sairauspoissaolojen määrä ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Vuoden 2014 aikana kaikissa hallintokunnissa jatkettiin valtuustosopimuksen edellyttämien toiminnallisten muutosten tekemistä. Lisäksi useissa hallintokunnissa on tehty muita, niiden omista tarpeista lähteneitä, kehittämistoimia. Osa kehittämistoimenpiteistä on seurausta vuoden 2013 Työsyke-kyselystä ja siinä havaituista epäkohdista. Esimerkiksi perehdyttämiseen ja kehityskeskustelujen säännöllisyyteen ja laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia on parannettu lisäämällä vuoropuhelua ja työpaikkakokousten määrää. Myös fyysisiin resursseihin on kiinnitetty huomiota ja tarvitsijoille hankittu ajanmukaiset työvälineet. Osaamisen ennakointiin ja kehittämiseen on koulutuksen lisäksi käytetty mentorointia, vertaistukea ja työkiertoa sekä valmistautumista tiimimäiseen toimintatapaan, jolla tähdätään henkilöstöresurssien sopeuttamiseen henkilötyövuosien vähentymisen myötä. Eri toimialoilla tehtävä kehittämistyö osoittaa, että kaupungin työntekijöistä löytyy luovaa potentiaalia, rohkeutta, heittäytymistä ja intohimoa kunhan kehittymiselle ja kehittämiselle annetaan mahdollisuus. Tästä voimme kaikki olla ylpeitä. Me Porin kaupungin toimijat olemme mukana työelämän laadun kehittämiseen tähtäävissä kansallisissa HR-verkostoissa ja hankkeissa, joissa kerätään vaikutteita ja jaetaan hyviä kokemuksia arjen työelämän parantamiseksi eri toimialoilla. Erilaisissa projekteissa ja verkostotapaamisissa on mahdollisuus uudistumiseen ja uusien suhteiden luomiseen. Esimerkki uudenlaisen, osallistavan johtajuuden opintopolusta on valtakunnallinen Johtajuudella innovatiivisiin kuntapalveluihin Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa -ohjelma. Porista tähän puolitoistavuotiseen projektiin osallistuu esimiehiä teknisestä palvelukeskuksesta, vapaa-aikavirastosta, kirjastosta ja kulttuuriasiainkeskuksesta. Projektin tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen johtamisosaamista kehittämällä. Ohjelma tähtää erityisesti keskijohdon roolin ja aseman vahvistamiseen muutoksissa. Työhyvinvoinnin johtamisen yksi keskeinen työkalu on aktiivisen tuen toimintamallien mukainen toiminta. Toiminnan systemaattisen koordinoinnin vaikutus näkyy sekä varhe-maksujen pienentymisenä sekä kuntoutumishyvitysten kasvuna. Kunta-alan muutosvaatimukset eivät helpota. Tästä syystä motivoituneella ja osaavalla henkilöstöllä on suuri merkitys uusien toimintatapojen aikaansaamisessa ja rakenteiden muuttamisessa. Tehdessämme työmme hyvällä mielellä ja innolla varmistamme, että kuntalaiset saavat parasta mahdollista palvelua Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja 3

4 1. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Porin kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan henkilöä. Vuoden 2013 lopussa henkilöstöä oli eli henkilöstömäärä laski edellisvuoteen verrattuna 2,2 %. Lukuun sisältyvät työsuhteessa kaupunkiin olleet henkilöt: vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Perhe- ja omaishoitajat, sopimuspalokunnat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle. Selkeimmin muutokset kaupungin henkilöstömäärässä näkyivät kesäkuukausina määräaikaisten lukumäärän kasvuna. Vähintään kahden viikon työsuhteessa toimivia opiskelijoita, opintojaan päättäviä, sijaisiksi rekrytoituja kesätyöntekijöitä ja koululaisia oli kaupungin palveluksessa yhteensä 436 henkilöä. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 5254 henkilöä eli 0,5 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suunta on ollut sama jo useana vuotena, sillä kaupungin tavoitteena on saada henkilöstön määrä vähitellen pienenemään toimintoja tehostamalla ja yhdistämällä. Myös organisaatiomuutokset näkyvät henkilöstömäärässä. Vakinaiset Vakinaiset Vakinaiset, % Vakinaiset, % 75,3 78,7 78,4 79,8 4

5 Määräaikaisia oli vuoden lopussa Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus työntekijöistä on vakinaisessa palvelussuhteessa. Jo useana vuonna määräaikaisia on suunnitelmallisesti vakinaistettu. Vuonna 2014 vakinaistettiin 48 henkilöä (edellisvuonna 79 henkilöä). Määräaikaiset Määräaikaiset, % Määräaikaiset Määräaikaiset, % ,4 17,4 16,4 16,8 Tukityöllistettynä oli vuoden viimeisenä päivänä 209 henkilöä ja oppisopimussuhteessa 15 henkilöä, yhteensä 224. Vuodenvaihteen tilanne ei anna oikeata kuvaa työllistettyjen määrästä, sillä määrä vaihtelee koko ajan. Keskimäärin työllistettynä oli vuoden aikana 325 henkilöä kuukaudessa. Henkilöstömäärän kehitys yhteensä työllistetyt vakinaiset op.sop.suhteiset määräaikaiset Vakinaisten, määräaikaisten, tukityöllistettyjen ja oppisopimussuhteiden prosenttiosuudet henkilökunnasta määräaikaiset 18,6 19,4 17,4 16,5 16,8 op.sop. ja työllistetyt 5,6 5,3 3,8 5,1 3,4 vakinaiset 75,8 75,3 78,7 78,5 79,8 5

6 Henkilötyövuosi Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärä. Vuonna 2014 tehtyjen henkilötyövuosien summa oli 6635,3 vuotta (edellisvuonna 6703,9 vuotta). Kokoaikaisessa työssä vuonna 2014 oli henkilöä. Määrä kasvoi 0,5 % edellisvuodesta. Sukupuolijakauma Vuonna 2014 henkilöstöstä 78,1 % eli 5138 henkilöä oli naisia. Porin kaupungin sukupuolirakenne vastaa kunta-alan sukupuolirakennetta, sillä neljä viidestä kunta-alan työntekijästä on naisia. Henkilöstön sukupuolijakauma, koko henkilöstö naiset miehet Henkilöstön sukupuolijakauma, % naiset 75,6 77,9 77,4 78,1 miehet 24,4 22,1 22,6 21,9 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan henkilöstösuunnitellussa, mm. varautumisessa eläkepoistumaan sekä ennakoitaessa henkilöstön rekrytointitarvetta tulevina vuosina. Ikäryhmä v. on edelleen Porin henkilöstön suurin ikäryhmä. Koko henkilöstöstä siihen kuului viime vuonna 32,1 % eli henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä tähän ikäryhmään kuului henkilöä eli 36,2 %. Edellisten vuosien tavoin määräaikaisissa työtehtävissä toimivien suurin ikäryhmä oli vuotiaat, yhteensä 225 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta (sama kuin vuonna 2013). Kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. 6

7 Koko henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuuden ja sen syiden seuranta antaa tietoa mm. työntekijöiden sitoutumisesta, uusien työntekijöiden rekrytoinnin ja perehdytyksen onnistumisesta sekä organisaation kilpailukyvystä rekrytointimarkkinoilla. Vuoden 2014 aikana vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 232 henkilöä (edellisvuonna 328 henkilöä). Määräaikaisia työsuhteita vakinaistettiin 48 (edellisvuonna 79). Henkilöstön vaihtuvuuden syitä ryhdyttiin seuraamaan tarkemmin vuonna Lähtöhaastattelun ja erityisen lähtökyselyn avulla esimiehet voivat selvittää lähdön syyt ja ennakoida näin osaamis- ja rekrytointitarpeita. Lähtökyselyssä selvitetään lähdön syyn lisäksi muun muassa työtehtävien sisältöä, vaikutusmahdollisuuksia, työn määrää, työn tarjoamia kehittymismahdollisuuksia, kehityskeskusteluiden vaikutuksia sekä työilmapiiriä. 7

8 Lähtökyselyissä määräaikaisen työsuhteen päättyminen oli yleisin syy. Toiseksi suurin lähdön syy oli vanhuuseläkkeelle siirtyminen. Muita lähtökyselyssä esiin nousseita lähdön syitä olivat mm. opiskelun aloittaminen, toisiin tehtäviin siirtyminen, perhesyyt sekä muutto toiselle paikkakunnalle. Lähtökyselyn vastausten perusteella työtehtävien sisältöä sekä työnjakoa pidettiin selkeänä ja työmäärää sopivana. Työ vastasi myös hyvin koulutusta. Lisäksi suurin osa vastaajista koki työn merkitykselliseksi sekä vaikutusmahdollisuudet riittäviksi. Myös työilmapiiri ja suhde työkavereihin koettiin hyväksi. Vaikka suhde esimieheen ja esimiehen kannustus koettiin positiiviseksi, myös parannettavaa löytyi. Kehityskeskustelut käytiin säännöllisesti, mutta niiden tuomaa hyötyä ei tunnistettu tai sitä ei riittävästi ollut. Lisäksi perehdytys ja työstä saatu kiitos jakoi mielipiteitä. Lähtökyselyn vastaajista kuitenkin suurin osa olisi valmis palaamaan Porin kaupungin palvelukseen sekä suosittelemaan Porin kaupunkia työpaikaksi tuttavilleen. 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen kehittämistä toteutetaan henkilöstökoulutuksella (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) sekä erilaisilla työssä oppimisen ja valmennuksen menetelmillä (esim. perehdyttäminen ja työnopastus, mentorointi, työnohjaus, työkierto ja kehittämisprojektit). Vuoden 2014 alussa voimaan tullut koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus edistää työntekijän ammatillista osaamista ja perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan. Vuoden 2013 lopulla Porin raportointijärjestelmää kehitettiin vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Uuden lain ja raportointijärjestelmän velvoittamana koulutussuunnitelmia tehtiin ja koulutukset kirjattiin ESSjärjestelmään aikaisempaa tunnollisemmin. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta ja korvausta saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuskorvausta haettiin Työttömyysvakuutusrahastolta ensimmäisen kerran tammikuussa Korvaus oli suuruudeltaan ,34 euroa. Summa vähennetään vuoden 2014 lopullisesta työttömyysvakuutusmaksusta. Työnantajan osuus vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksusta oli ,74. Osaamisen kartoittamiseen ja ennakointiin otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön KuntaHR työkalu, jonka avulla henkilöstön koulutustasoa, työkykyä ja osaamista voidaan tarkastella entistä systemaattisemmin. KuntaHR:n avulla arvioidaan, mistä henkilöstön osaaminen koostuu, minkälaista osaamista tarvitaan ja mitkä ovat kehittämiskohteet. KuntaHR otetaan ensin käyttöön kehityskeskusteluissa ja myöhemmässä vaiheessa osaamisen kehittämisen tueksi. KuntaHR työkalun käyttöönotto yhdenmukaistaa prosesseja ja selkeyttää osaamisen johtamista. Henkilöstön koulutustaso Kaupungin henkilöstön koulutustasoa kuvaavissa raporteissa näkyvät viisi koulutusastetta: keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkija-koulutusaste. Henkilötietojärjestelmässä oli vuonna 2014 vain henkilön tutkintokoodi (vakinaisia yhteensä 5 254). Loput ovat joko perusasteen koulutuksen saaneita tai heidän koulutuksensa ei ole tiedossa. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on takanaan esim. kansa-, keski- tai peruskoulu. Keskiasteen koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot. Alimman korkea-asteen koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaan- 8

9 hoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Keskiaste oli vuonna 2014 Porissa yleisin tutkintotaso. Henkilökunnan vaihtuvuus nostaa vähitellen yleistä koulutustasoa korkea-asteen tutkintojen lisääntyessä. Tutkijakoulutuksen saaneita kaupungin palveluksessa oli 16. Koulutusjakauma henkilöillä, joiden koulutus tiedossa Koulutusjakauma koko henkilöstöllä Henkilöstökoulutus Porin kaupunki panosti henkilöstön kehittämiseen v noin 1,3 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy koulutuksen lisäksi työnohjauksen kustannukset sekä koulutuksiin liittyviä matka- ja majoituskuluja ja jonkin verran myös koulutusten ajaksi palkattujen sijaisten palkkakuluja. Henkilöstö oli koulutuksessa kaikkiaan päivänä (edellisvuonna ). Koulutuspäivien kasvu selittyy valtaosin sillä, että hallintokunnat on velvoitettu laatimaan koulutussuunnitelmat ja kirjaamaan myös sisäiset koulutukset järjestelmään. Koulutuksiin käytetty aika oli 0,8 % kokonaistyöajasta. Ammatillinen täydennyskoulutus on eniten käytetty henkilöstön osaamisen kehittämismenetelmä. Täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on kunkin hallintokunnan omalla vastuulla. Sosiaali- ja terveysaloilla täydennyskoulutuksen järjestämiseen sekä sen määrän ja kustannusten seurantaan on lakisääteinen velvoite. Vuonna 2014 perusturvan työntekijästä täydennyskoulutukseen osallistui henkilöä. ESS-järjestelmään kirjattuja koulutuspäiviä perusturvassa kertyi (edellisvuonna 3 289). Henkilöstöpalveluiden organisoimana on järjestetty koulutusta, joka pyrkii vastaamaan hallintokuntien yhteisiin koulutustarpeisiin. Keskitettyyn sisäiseen koulutukseen osallistui vuoden 2014 aikana henkilöä (edellisvuonna henkilöä). Lisäksi toteutettiin muuttuneisiin toimintatapoihin liittyviä info- ja ohjeistustilaisuuksia työyhteisökohtaisesti, usein niiden nimenomaisesta toivomuksesta. Luento-opetuksena toteutettavan koulutuksen rinnalla tarjolla oli työyhteisökohtaista, tilaajayksikön tarpeisiin räätälöityä valmennusta esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Vuonna 2012 lopulla käynnistettiin koulutuskokonaisuus koskien riskienhallintaa ja turvallisuuskulttuuria. Teoreettisen osuuden jälkeen ryhmille on järjestetty mahdollisuus päästä harjoittelemaan hätäensiapua ja palonsammutusta pelastuslaitoksen pelastusharjoitusalueelle. Riskienhallintaluennoille on kahden vuoden aikana osallistunut yhteensä 558 henkilöä ja harjoitteluosuuteen 235 henkilöä. 9

10 Oppisopimuskoulutus Ammattitaitoaan täydensi oppisopimuskoulutuksella 93 Porin kaupungin työntekijää. Ammatillista perustutkintoa tavoitteli 34 henkilöä, ammattitutkintoa 8 ja erikoisammattitutkintoa 19 henkilöä. Lisäksi 32 opiskeli tutkintoon johtamattomassa pitkäkestoisessa täydennyskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutettavia uusia työtekijöitä kaupungin palveluksessa oli 15. Johtamiskoulutus Perusturvakeskuksen esimiehistä 18 henkilöä sai syksyllä valmiiksi johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavat opinnot. Porin yliopistokeskuksen kaksivuotiseen JOKO 28:aan ( ) osallistui neljä henkilöä ja JOKO 29:ään ( ) kaksi henkilöä. Kolmivuotisessa Pori Executive MBA valmennusohjelmassa ( ) oli viisi henkilöä ja yksi Tampereen yliopiston Public MBA-koulutuksessa. Laajuudeltaan MBA-koulutukseen verrattavasta Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutusohjelmasta valmistui noin 20 perusturvan keski- ja ylemmän johdon esimiestä. Vuonna 2014 käynnistyi uusi PD-koulutus, johon perusturvasta osallistuu kolme uutta opiskelijaa. Kaupunki ilmoittautui mukaan KT:n vetämään valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen Johtajuudella innovatiivisiin kuntapalveluihin Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa ohjelmaan. Porin oma projekti on nimeltään Tiikerinloikka uudistumiseen toimintaympäristön muutokset esimiesosaamisen haastajina. Siihen osallistuu esimiehiä teknisestä palvelukeskuksesta, vapaa-aikavirastosta, kirjastosta ja kulttuuriasiainkeskuksesta. Projektin tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen ja kustannusten hillitseminen johtamisosaamista kehittämällä. Valmentavaa, vuorovaikutteista henkilöstöjohtamista tarvitaan toimintaympäristön muutoksissa. Talouden ohjaukseen liittyy talousraportointiosaamisen vahvistaminen, kustannustietoisuuden lisääminen ja talouden hallinta tilaaja tuottajamallissa. Uudenlainen haaste on palvelutuotannon kehittäminen kaupungin asukkaiden kanssa yhteistyössä. Henkilöstöpalveluiden vetämä hanke jatkuu vuoden 2016 kesään asti. Stipendejä omaehtoisesta opiskelusta Omaehtoisen opiskelun tukemiseen ja kannustukseen tarkoitettuja stipendejä jaettiin henkilökunnan stipendirahastosta viime vuonna yhteensä 47 henkilölle. Vuosittain jaettava summa vaihtelee stipendirahaston tuoton mukaan. Tuotto jaetaan kokonaisuudessaan stipendeinä. Vuonna 2014 rahaston tuotto oli

11 3. Työhyvinvointi ja sen johtaminen Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. Porin kaupungin henkilöstöstrategissa 2016 linjataan, miten Porissa osana tuloksellista henkilöstötyötä johdetaan ja edistetään työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin johtaminen on asetettu yhdeksi henkilöstöstrategian painopistealueeksi. Sen kriittisinä menestystekijöinä ovat työhyvinvointi, johtamisen onnistuminen sekä osallistuminen ja yhteistoiminta. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen ei ole vain toimintakyvyn edistämistä. Siihen tulee sisältyä myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista. Se on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi tehtävää yhteistyötä. Yhteistyö Ylin johto Työnantaja/Henkilöst ö-hallinto Työhyvinvointikyky/ Työkyky Linjajohto Työpaikat/ Esimiehet Työntekijät Luottamusmiesorganisaatio Työsuojeluhenkilöstö Muut asiantuntijat Työterveyshenkilöstö Ylin johto tekee työhyvinvointityön strategiset linjaukset ja työnantaja huolehtii hallinnollisesta toimeenpanosta. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen on jokapäiväistä esimiestyötä, jossa kehitetään yhtäaikaisesti kaikkia työhyvinvoinnin osa-alueita. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö toimivat työhyvinvointityötä tukevina asiantuntijoina ja edustuksellinen yhteistoiminnan vaikuttavuutta lisää toimiva luottamusmiesorganisaatio. Työhyvinvointi Tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työterveyslaitos 11

12 Työhyvinvointia ja työkykyä johdetaan Työkykytalon kaikissa kerroksissa Työkykyisyys ja kokemus työhyvinvoinnista kulkevat käsi kädessä. Työkyky rakentuu työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainosta. Se on yhdistelmä tervettä toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja ennen kaikkea työmotivaatiota. Työkykytalon kaikkia kerroksia tulee kehittää koko työuran ajan. Tavoitteena on kerrosten yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa. Yksilö on vastuussa omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet ovat päävastuussa neljännen kerroksen hyvään työhön kuuluvista asioista. Talon kerrokset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muutokset jossain kerroksessa heijastuvat myös muihin kerroksiin. Onnistunut työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää eri toimijoiden hyvää vuorovaikutusta. Porin kaupungin työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen yhteistoiminnassa hyväksytyt toimintamallit rakentuvat Työkykytalon ideologiaan. 12

13 Suunnitelmallista työhyvinvointityötä Strategisten linjausten ohella työhyvinvointityön suunnitelmallisuus toteutuu myös työpaikkatasolla. Työpaikkojen työhyvinvointisuunnitelmat pohjautuvat Porin kaupungin työhyvinvointiohjelmaan ja kahden vuoden välein toteutettavan työhyvinvointikyselyn vastauksista esille nousseisiin kehittämistarpeisiin. Vuoden 2013 Työsyke työhyvinvointikyselyn pohjalta kaupunkitasolla esille nostettuja kehittämisalueita ovat kehityskeskustelujen laadun kehittäminen, palautteen antaminen, tiedonkulun parantaminen, ristiriitojen nopea käsittely sekä asiakasväkivallan hallinnan kehittäminen. Hallintokuntien työhyvinvointisuunnitelmiin nostettujen kehittämisalueiden pohjalta on käynnistynyt useita työhyvinvoinnin kehittämistä tukevia hankkeita. Hankkeita esitellään henkilöstöraportin kehittämisosiossa. Linjaorganisaation työturvallisuusvastuu Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että kenenkään terveys ja turvallisuus ei vaarannu työssä, mutta kaikilla työyhteisöön kuuluvilla henkilöillä on vastuuta turvallisen työympäristön ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työturvallisuustyö Työturvallisuus- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveyttä. Työturvallisuusvastuu jakautuu linjaorganisaatiossa ylimmän johdon, keskijohdon ja työnjohdon kesken. Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia työsuojelutyön aineellisten ja toiminnallisten edellytysten luomisesta, keskijohto vastaa työsuojelun toteuttamiseksi määritellyn turvallisuustason toteutumisesta ja lähiesimiehet huolehtivat työntekijöiden opastamisesta ja valvovat, että työ tehdään turvallisesti. Myös työntekijän on oman osaamisensa ja ammattitaitonsa puitteissa edistettävä työturvallisuutta työpaikallaan ja noudatettava työturvallisuutteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Vuoden 2014 aikana jatkettiin riskienhallinnan johtoryhmän koordinoimaa Riskienhallinta uutta turvallisuuskulttuuria rakentamassa tilauskoulutusta. Suuren suosion saanut koulutus toteutetaan moniammatillisena omana yhteistyönä vahvistettuna poliisin asiantuntemuksella. Yksi osa koulutusta käsittelee turvallista työpaikkaa ja linjaorganisaation työturvallisuusvastuuta. Hallintokuntien työturvallisuustyö työolojen kehittämistarpeineen kuvataan vaarojen tunnistamiseen perustuvassa työsuojelun toimintaohjelmassa. Työtapaturmien ehkäisytyö työpaikoilla on tehostunut. Esimiesten johdolla tehtävä läheltä piti - tilanteiden ja tapaturmien tutkinta ja käsittely työyhteisöissä on muodostumassa käytännöksi ja työntekijöiden tekemien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Työturvallisuuslain mukaisen vaarojen tunnistamisen säännöllistä päivitystä ja tapaturmien seurantaa on hankaloittanut työturvallisuuden hallintajärjestelmään liittyvät puutteet. Toimivan järjestelmän hankkimiseksi käynnistettyä yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin ja KuntaPro Oy:n kanssa on jatkettu. Konkreettiset neuvottelut kilpailutuksen voittaneen WPro- työturvallisuusjärjestelmän käyttöönotosta aloitettiin loppuvuodesta Tavoitteena on, että sähköinen turvallisuuden hallintajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. 13

14 Työsuojeluhenkilöstö työturvallisuuden asiantuntijana Vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskaudesta Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus päivitettiin vuonna Päivitetty sopimus muutti ajankäytön perusteena ollutta laskentakaaviota, jonka seurauksena myös meillä työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö lisääntyi yhden henkilötyövuoden verran. Lisääntynyt ajankäyttö on jakautunut kolmelle toimialueelle valittujen osa-aikaisten työsuojeluvaltuutettujen työpanokseksi. Porin kaupungin viidellä työsuojelun toimialueella on työntekijöiden edustajina toiminut viisi päätoimista ja kolme osa-aikaista työsuojeluvaltuutettua sekä yksi osa-aikainen ja yksi oman toimensa ohessa työsuojelutehtäviä hoitava toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluyhteistoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä on vastannut työhyvinvointipäällikkö. Paikalliseen sopimukseen perustuen on myös nimetty noin sata työpaikkakohtaista työsuojeluasiamiestä. Työsuojeluasiamiehet kehittävät työpaikkojen työturvallisuutta yhteistyössä esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Turvallisen työympäristön merkitys työkyvyn säilyttäjänä ja työhyvinvoinnin rakentajana on tiedostettu. Työsuojeluvaltuutettujen työskentely on enenevässä määrin muuttunut korjaavasta toiminnasta yhteistyössä työpaikkojen kanssa tehtäväksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta on käytetty työturvallisuuslain mukaisessa vaarojen tunnistamisessa ja riskien suuruuden arvioinnissa. Uutena asiantuntemuksen haasteena on noussut esille työnantajalle tullut velvoite tunnistaa ja hallita myös työn aiheuttamaa psykososiaalista kuormittumista. Työsuojeluvaltuutetut ovat olleet mukana myös työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmien ja työyhteisöristiriitojen selvittelyssä, erilaisissa muutoksen tukemisen prosesseissa ja asiakasväkivallan hallintamallien valmistelutyössä. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikuntina toimivien yhteistyötoimikuntien jäseniä. Yhteistyö työterveyshenkilöstön kanssa on ollut tiivistä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on viranomaistoiminnassaan tehnyt useita työsuojeluvalvonnan tarkastuskäyntejä eri hallintokuntiin. Työsuojeluvaltuutettu on käynneillä mukana työntekijöiden edustajana. Työterveyshuolto kumppanina työhyvinvointityössä Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen, työterveyshuoltopainotteinen, työterveyshuollon hyvän sairaanhoitokäytännön mukainen sairaanhoito. Pääosan työterveyshuoltopalveluista on tuottanut Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitos. Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstölle on ostettu työterveyspalveluja myös Rauman, Huittisten, Kankaanpään ja Euran terveyskeskusten työterveyshuolloista sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Satakunnan työterveyspalveluiden henkilöstön työterveyshuoltopalveluista on vastannut Suomen Terveystalo Oy. 14

15 Vuoden 2012 alusta työterveyshuollon kustannukset siirrettiin hallintokuntiin. Työterveyshuollon koordinointivastuu, kaupunkitason toimintasuunnitelman valmistelu ja Kelan korvauksen hakeminen jäivät edelleen henkilöstöpalvelujen tehtäväksi. Vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma valmisteltiin henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon kiinteässä yhteistyössä. Työterveyshuollon käytännön sisältö on perustunut lokakuussa 2013 voimaan tulleeseen päivitettyyn asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ja työterveyshuollon sisällöstä. Päivitetty asetus edellyttää työterveyshuollon sisällön kohdistuvan työturvallisuuslain mukaisen vaarojen tunnistamisen pohjalta esille nousseisiin asioihin. Vaatimus on huomioitu hallintokuntien ja työterveyshuoltotiimien yhteistyössä valmistelemissa hallintokuntakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Kaupunkitason toimintasuunnitelmassa toiminnalle asetettiin seuraavia työkyvyn hallintaa tukevia yhteistyötavoitteita - työkyvyn aktiivinen tuki - työhyvinvoinnin tukeminen muutoksessa - yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuolto ovat seuranneet asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti pidetyissä asiakaskumppanuustapaamisissa. Työterveyshuollon palvelujen käyttö on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Vuoden alusta voimaan tullut lisäys esimiesten oikeuteen myöntää sairauspoissaoloja näkyy työterveyshoitajien sairausvastaanoton vähentymisenä. Työterveyshuollon vuoden 2014 työnantajan Kelan korvaushakemukseen liitettävät kustannukset ovat ,79 euroa. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista on 38 prosenttia. Kelan asettama työterveyshuollon työntekijäkohtainen kustannusten enimmäismäärä korvausluokassa I (ennaltaehkäisevä työterveyshuolto) on 165,60 euroa ja korvausluokassa II (sairaanhoito) 248,50 euroa. Porin kaupungin henkilöstönsä työterveyshuoltoon vuonna 2014 käyttämät työntekijäkohtaiset bruttokustannukset olivat 154,45 ja 251,10 euroa. Korvausluokassa I lisäys edellisvuoteen on 14,45 euroa ja korvausluokassa II 21,00 euroa. Työkyvyn aktiivinen tuki ja osatyökykyisten työssä jatkaminen Porin kaupungilla on käytössä aktiivisen tuen toimintatapa, joka sisältää kolme toimintamallia: Varhaisen tuen toimintamallin, Työkyvyn tehostetun tuen toimintamallin ja Työhön paluun tuki - toimintamallin. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on keskeinen osa aktiivisen tuen toimintaa. Yhteisen toimintatavan tarkoitus on auttaa työntekijää mahdollisimman varhain, kun hänen työkyvyssään on ongelmia sekä löytää oikeat ratkaisut osatyökykyisten työssä jatkamiseen. Onnistumisten mahdollistamiseksi mallit on saatava elämään organisaation käytännöissä niin, että ne muodostavat selkeän kokonaisuuden, jossa kaikki tietävät omat tehtävänsä ja sitoutuvat yhteistyöhön. Vuonna 2014 mallien jalkautustyötä on jatkettu koulutuksilla ja hallintokuntakohtaisilla infotilaisuuksilla. Päämääränä on työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinta mahdollistamalla työssä jatkaminen mahdollisimman pitkään. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja käytetään, kun työntekijällä todetaan olevan työkyvyttömyyden uhka omaan työhön. Porissa ammatillisella kuntoutuksella on tuettu sijoittumista terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin ja helpotettu paluuta omaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Keva rahoitti yhteensä 46 ammatillisen kuntoutuksen ratkaisua. Näistä työkokeiluja oli 38 ja uudelleenkoulutuksia kahdeksan. Lisäksi Keva toteutti kahdeksan kuntoutusselvittelyä, joiden 15

16 tavoitteena on selvittää mahdollisuudet palata töihin ammatillisen kuntoutuksen avulla, kun taustalla on vähintään 150 sairauspoissaolopäivää. Vahinkovakuutusyhtiö If:n rahoittamia työkokeiluja toteutui kolme. Suurin osa työkokeiluista päättyi onnistuneeseen työssä jatkamisen ratkaisuun. Uudelleenkoulutuksista neljä oli oppisopimuksia, jotka kaikki jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Kevan rahoittaman oppisopimuksen käyttöä työuran pidentämisessä on pyritty lisäämään, koska se mahdollistaa työntekijälle uuden osaamisen hankkimisen työkyvylle sopivassa palkkatyössä, ja tarjoaa samalla työnantajalle taloudellisen tavan hankkia räätälöityä osaamista työyksikön tarpeisiin. Kelan osasairauspäivärahaa on hyödynnetty enenevissä määrin. Vuonna 2014 osasairauspäivärahaa käytettiin 57 tapauksessa. Osasairauspäivärahalla on onnistuttu tukemaan työhön palaamista, työssä jaksamista ja kuntoutumista. Vuonna 2014 osatyökyvyttömyyseläkettä hyödynnettiin aikaisempaa enemmän työssä jatkamisen tukikeinona. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 52 työntekijää, kun sillä vuonna 2013 oli 45 työntekijää. Työntekijälle osatyökyvyttömyyseläke mahdollistaa työskentelyn terveydentilan mukaisessa osa-aikatyössä, jolloin hänen tuloinaan ovat ansiorajan mukainen osapalkka ja 50 % työkyvyttömyyseläke. Työnantajan kannalta osatyökyvyttömyyseläke on suositeltava työssä jatkamisen tukikeino, sillä siitä ei aiheudu varhaiseläkeperusteisia maksuja. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista suurin osa oli Perusturvan työntekijöitä, yhteensä 22 hlöä (0,8 %). Toiseksi suurin osa oli Palveluliikelaitoksen työntekijöitä, yhteensä 16 hlöä. Henkilöstömäärään suhteutettuna osatyökyvyttömyyseläkkeitä oli eniten Palveluliikelaitoksessa (2,2 %) ja toiseksi eniten Porin Vedessä (1,3 %). Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli Porissa 56, 9 vuotta, eli hieman korkeampi kuin kunnissa keskimäärin (56,2 vuotta). Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräajaksi, jolloin puhutaan osakuntoutustuesta. Osakuntoutustuella oli yhteensä 34 työntekijää, kun sillä vuonna 2013 oli 22 työntekijää. Kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 32 työntekijää. Näistä edellisvuosilta jatkuneita oli 15 kpl. Uusia kuntoutustukia alkoi 17, mikä oli 7 kpl vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten kuntoutustuella oli Perustuvan työntekijöitä (15 hlöä) ja toiseksi eniten TPK:n ja Kasvatus- ja opetusviraston työntekijöitä (molemmissa 5 hlöä). Henkilöstömäärään suhteutettuna kuntoutustukia oli eniten Satamassa (2 %) ja toiseksi eniten TPK:ssa (1,4 %). Porissa kuntoutustuelle jääneiden keski-ikä oli 51,69 vuotta. Kuntoutustuelle jääneiden keski-ikä kaikkien kuntien osalta oli 49,1 vuotta, joten Porissa kuntoutustuelle jäätiin valtakunnallista tasoa vanhempana. Työntekijöiden paluuta kuntoutustuelta onnistuttiin tukemaan edelleen aikaisempaa paremmin. Vuonna 2014 Kevan Porin kaupungille maksama kuntoutumishyvitys oli euroa, kun se vuonna 2013 oli euroa. Kuntoutumishyvitys muodostuu varhaiseläkemenoperusteisista maksuista, jotka Keva jättää perimättä työnantajalta niiltä kuukausilta, jotka työntekijä on ollut työssä kuntoutustuen aikana tai sen päätyttyä. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 34 työntekijää. Porissa työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin vanhempana kuin muissa kunnissa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä oli Porissa 60,0 vuotta, ja kaikissa kunnissa 58,4 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin myös edellisvuotta vanhempana: vuonna 2013 keski-ikä oli 57,4 vuotta. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Toiseksi eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat mielenterveyden häiriöt. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäi Perusturvan työntekijöitä, yhteensä 12 henkilöä (0,4 %) ja toiseksi eniten Kasvatus- ja opetusviraston työntekijöitä, yhteensä yhdeksän henkilöä (0,6 %). Henkilöstömäärään suhteutettuna työkyvyttömyyseläkkeitä oli eniten Vapaa-aikahallinnossa (1,2 %). Kevan työnantajalta perimät varhaiseläkemenoperusteiset maksut aiheutuvat kuntoutustuista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Vuonna 2014 Porin kaupungin varhaiseläkeperusteiset maksut olivat 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 käyttöön otettujen aktiivisen tuen toimintamallien ja toiminnan systemaattisen koordinoinnin vaikutus näkyy sekä varhe-maksujen pienentymisenä sekä kuntoutumishyvitysten 16

17 kasvuna. Vuoden 2012 tasoon verrattuna Porin kaupungin varhe-maksu on pienentynyt euroa ja kuntoutumishyvitys kasvanut euroa. Porin kaupunki-savuton työpaikka Vuosi 2014 oli toinen vuosi savuttomana työpaikkana. Savuttomassa työpaikassa tupakkalain määräämissä sisä- ja ulkotiloissa ei tupakoida työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin tupakointi on kielletty myös työnantajan hallinnoimissa työkoneissa ja autoissa tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja omaan aikaan kuuluvia taukoja työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein ulko-ovilla tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton Pääsääntöisesti savuttomuuteen on sitouduttu. Hallintokunnat ovat tehneet ohjelmia tupakoinnin vähentämiseksi ja hyviä käytäntöjä savuttomuuden toteutumiseksi on edelleen etsitty yhdessä henkilöstön kanssa. Työterveyshuolto on antanut asiantuntemustaan tupakoinnin lopettamisen tukemisessa ja yksittäiset hallintokunnat ovat tukeneet työntekijöiden savuttomuutta osallistumalla nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin. Tupakoivien määrä on vähentynyt ja entistä useampi miettii tupakoinnin lopettamista. Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta Myötätuuli-liikuntaohjelma on jatkunut osana TERVE! toimintaa. Niska-hartia-selkäryhmien, kahvakuula- ja kuntosaliharjoittelun, vesijumpan sekä latinotanssin ohjatusta toiminnasta on vastannut Vapaa-aikavirasto. Osallistuminen on ollut työntekijöille maksutonta. Osallistumiskertoja vuonna 2014 kertyi yhteensä Osallistumiskertojen määrä on jatkanut kasvuaan noin 900 kerralla. Aikaisempien vuosien tapaan eniten osallistujia on kerännyt kahvakuulaharjoittelu. TERVE! Terveyttä Työkykyä Työhyvinvointia Työnantaja on myös tukenut uimahallin ja maauimalan sisäänpääsymaksua yhdellä eurolla. Porin lisäksi tuen on saanut Kankaanpään, Merikarvian ja Ulvilan uimahallien sisäänpääsymaksuihin. 17

18 Henkilöstöpalvelut käytti yllä esitettyyn toimintaan yhteensä euroa. Summaan sisältyy myös kulttuuriharrastuksiin annettu tuki. Yhteistyö kuntosaliyrittäjien kanssa jatkui nyt kuudetta vuotta. Sopimuksien piiriin on kuulunut kolmentoista kuntosalia. Henkilöstöpalveluiden kuntosalitoiminnan tukemiseen käyttämä rahasumma oli euroa. Henkilöstöpalveluiden tukema tyhytoiminta on vain osa työantajan järjestämästä toiminnasta. Myös hallintokunnat järjestävät henkilöstölleen erilaista tyhytoimintaa. Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus työpaikkaruokailuun monissa Porin Palveluliikelaitoksen valmistus- palvelukeittiöissä. Ruokailupaikkoina toimivat Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus, Maantiekadun ravintokeskus, Liinaharjan ja Himmelin vanhainkodit ja Noormarkun sairaala. Lisäksi kouluaterian mukaista lounasta on saatavilla Porin Lyseossa, Itä-Porin, Ruosniemen, Meri-Porin ja Noormarkun kouluissa. Työpaikka-aterian hinta on Porissa perinteisesti ollut verohallinnon asettaman ravintoedun arvo, joka vuonna 2014 oli 6,10 euroa. Palveluliikelaitos on tarjonnut henkilöstölle myös muita tuotantokustannusten mukaisesti hinnoiteltuja aterioita. Aterian voi maksaa käteisellä tai yhteispalvelupiste Porinan ja Porin seudun matkailun Maisan myymillä lipukkeilla sekä suurissa keittiöissä pankkikortilla. 5. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin, joiden sisältöä avataan yhteistoiminnasta annetulla omalla ohjeistuksella. Porin kaupungissa yhteistoiminta toteutuu kaupunki-, virasto- ja/tai laitostasolla sekä työpaikkatasolla. Ohjeistus korostaa päivittäin työssä ja työpaikkakokouksissa tapahtuvan välittömän vuorovaikutteisen yhteistoiminnan tärkeyttä. TYÖNTEKIJÄ JA ESIMIES Muodostavat esimies esimies-alaissuhteen - jossa esimies toteuttaa johtamistaitoja ja työntekijä alaistaitoja työyhteisötaitoja Esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus vahvistaa työn hallinnan kokemusta. 18

19 Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu yhteistyötoimikuntatyöskentelyssä. Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa on 18 jäsentä ja hallintokuntien yhteistyötoimikuntien (13) kokoonpano määräytyy hallintokuntien koon mukaan. Yhteistyötoimikunnat toimivat lakisääteisinä työsuojelutoimikuntina ja toimikausi noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Vuosi 2014 oli yhteistyötoimikuntien ensimmäinen toimintavuosi. Yhteistyötoimikunnat kokoontuivat vuonna 2014 keskimäärin 4 kertaa vaihteluvälin ollessa 3-10 kertaa. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallintokuntien yhteistyötoimikunnissa sekä työnantajan edustajien että työntekijöiden edustajien osallistumisprosentti on edellisvuoteen verrattuna hieman kohonnut ollen nyt 80 %. Tämä näkyy yleisvarajäsenten osallistumisprosentin (65 %) pienenä laskuna. Asiantuntijoina kokouksiin kutsuttavan työterveyshenkilöstön osallistumisprosentti on muutaman vuoden laskun jälkeen kääntynyt nousuun ollen nyt 60 %. Työsuojelun yhteistoimintalain mukaisina yhteistyötoimikuntien jäseninä toimivien työsuojeluvaltuutettujen kokouksiin osallistumisprosentti oli 90 %. Aloitetoiminnansäännön mukaisia aloitteita yhteistyötoimikunnissa käsiteltiin yhteensä viisi. Kolmessa yhteistyötoimikunnassa oli käsitelty henkilöstö tekemiä toiminnan kehittämiseen liittyviä esityksiä. Yhteistyötoimikunnat ovat myös enenevässä määrin käyttäneet kokouksissaan asiantuntijaalustuksia. YHTEISTYÖTOIMIKUNNISSA KÄSITELTIIN - talouden tunnuslukuja - henkilöstön tilasta kertovia tilastotietoja - työhyvinvointia tukevia toimintamalleja - työturvallisuuden kehittämistä - työterveyshuoltoyhteistyötä - kehittämishankkeita - osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemista - yhteistoiminnan kehittämistä - aloitteita - organisaatiomuutoksia - yhtiöittämiseen liittyviä asioita - johtoryhmän pöytäkirjat - työpaikkakokousten muistiot Henkilöstöstrategian yhdeksi työhyvinvoinnin johtamisen kriittiseksi menestystekijäksi on nostettu yhteistoiminta ja osallistuminen. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan yhteistoimintamenettelystä vastaa henkilöstöjaosto. Yhteistoiminnan koordinointi kuuluu henkilöstöpalveluille. Henkilöstöpalveluissa on tiedostettu yhteistoiminnan kehittämisen tarve ja käynnistetty toimenpiteitä yhteistoiminnan suunnitelmallisuuden ja toteutumisen seurannan tehostamiseksi. 6. Työhyvinvoinnin tunnuslukuja Terveysperusteiset poissaolot Työkyvyn johtaminen ja siihen sisältyvä sairauspoissaolojen hallinta ovat olennainen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Henkilöstöstrategian 2016 työhyvinvoinnin johtamisen kriittisen menestystekijän yhdeksi mittariksi on asetettu sairaus- ja työtapaturmapoissaolojen määrä. Tavoitteena on pysyä alle kuntien keskimäärän. Vuonna 2012 käynnistynyt sairauspoissaolojen tasaantuminen jatkuu selkeänä poissaolopäivien vähenemisenä. 19

20 Sairauksien ja työtapaturmien vuoksi oltiin työstä pois yhteensä päivää, mikä on 5,5 prosenttia kokonaistyöajasta. Sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät ovat vähentyneet edellisvuodesta päivällä henkilötyövuosien määrän ollessa edellisvuoden tasolla. Sairauspoissaolot Poissaolosyyryhmä Sairauslomat Vapaa-ajan tapaturmat Poissaolon syy Harkinnanvarainen sairasloma Kuntoutustuki Osa-aikainen kuntoutustuki (palkallinen) Sairasloma, 1. päivä palkaton Sairausloma Sairausloma,esimiehen lupa Yleisvaarallinen tartuntatauti Liikennevahinko Vapaa-ajan tapaturma Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Kaikki sairauspoissaolosyyt mukaan laskien kertyi sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden kalenteripäivinä 18,8 (-0,7) päivää. Määräaikaiset kuntoutustuet pois jättämällä sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden ovat 17,3 (- 0,3) päivää ja sairauspoissaoloprosentti kokonaistyöajasta 5,4 prosenttia. Vuoden 2014 jokaisena päivänä oli sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 316 työntekijää, edellisvuonna vastaavan luvun ollessa 322 työntekijää. Koko henkilöstöstä 40 prosentilla ei vuoden ollut 2014 aikana lainkaan sairauspoissaoloja, vakinaisen henkilöstön vastaavan osuuden ollessa 29 prosenttia. Harkinnanvaraisen sairausloman palkan maksamiselle asetetut ehdot muuttuivat vuoden 2010 alussa siten, että harkinnanvaraista palkkaa ei pääsääntöisesti enää makseta. Tämä näkyy näiden päivien merkittävänä vähentymisenä. Samana vuonna tuli myös KVTES:n muutos, jonka mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärin todistusta ei ole toimitettu työantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Esimiesten myöntämien sairauslomien merkitseminen palkkahallinnon järjestelmään omalla koodillaan aloitettiin vuonna Henkilöstöpalvelut suosittelee esimiesten myöntämien sairauslomien käyttöä, ei terveydenhuollon ammattihenkilön apua tarvitsevissa, akuuteissa sairauksissa. Vuoden 2014 alusta lisättiin esimiehen oikeutta myöntää sairauslomaa aikaisemman kolmen päivän sijasta seitsemän päivää. Muutos on koettu hyväksi ja se näkyy selkeänä esimiesten myöntämien poissalopäivien kasvuna. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat sairastavuutta yleisellä tasolla. Pohdittaessa työn ja sairauden yhteyttä on syytä tarkastella myös sairauslomien pituutta, poissaolojen syitä sekä eri toimialojen ja ammattiryhmien sairastavuutta. 20

21 Pitkien yli kymmenen päivää kestävien sairauslomien kehitystä pidetään merkityksellisenä tunnuslukuna kuvaamaan henkilöstön työkyisyyden ennustetta. Vuonna 2012 alkanut pitkien yli kymmenen päivää kestäneiden sairauspoissaolojen vähentyminen on jatkunut näkyen sekä poissaolokertojen (- 290) että poissaolopäivien ( ) vähentymisenä. Vakinaisen henkilöstön sairauslomien jakautuminen pituuden mukaan ja muutos vuodesta 2013 (-1,94) (-9,18) (-2,98) (+6,61) (+3,63) (+3,85) Suurimmat sairauspoissaoloja aiheuttavat diagnoosiryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Poissaolosyiden seuranta perustuu Satakunnan Työterveyspalveluiden kirjoittamiin poissaolopäiviin, jotka kattavat 59 % kaikista sairauslomista. Merkittävän osan poissaoloista muodostavat edelleen yksityislääkärien ja erikoissairaanhoidon kirjoittamat sairauslomat. Työterveyshuollon kirjoittamasta sairauspäivästä tuki- ja liikuntaelin sairauksista aiheutui , hengityselinsairauksista ja mielenterveydenhäiriöistä poissaolopäivää. Suurissa ammattiryhmissä korkeimmat sairauspoissaoloprosentit ovat siivous- ja puhdistustyötä tekevällä henkilöstöllä, kotipalveluhenkilöstöllä, ruokapalvelutyöntekijöillä ja hoitohenkilöstöllä. Pienempien ammattiryhmien kohdalla korkeimmat sairauspoissaoloprosentit painottuvat teknisen sektorin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevään henkilöstöön. Työkyvyn johtamisen toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä useassa hallintokunnassa sairauspoissaolojen selkeänä vähentymisenä. 21

22 Porin Palveluliikelaitos Porin seudun kansalaisopisto Henkilöstöhallinto Tekninen palvelukeskus Porin Jätehuolto Perusturvakeskus Porin Vesi Päivähoito ja varhaiskasvatus YHTEENSÄ Kulttuuriasiainkeskus Pori Sinfonietta Kirjasto Satakunnan Pelastuslaitos Vapaa-aikahallinto Satakunnan Työterveyspalvelut Palmgren-konservatorio Yleishallinto Koulutusvirasto Porin Satama Ympäristövirasto Taidemuseo Satakunnan museo Poissaoloprosentti ,54 7,93 7,33 7,04 6,82 6,52 6,22 6,20 5,89 5,98 5,88 5,88 5,83 5,56 5,47 5,54 5,62 5,00 4,74 4,72 4,63 4,47 4,36 3,90 3,57 3,71 3,43 2,61 2,04 3,48 3,37 2,53 Poissaolo-% 2014 Poissaolo-% ,81 4,24 3,21 3,243,09 3,07 2,502,53 1,79 1,83 1,81 1,56 Työtapaturmapoissaolot Työssä ja työolosuhteissa sattuneiden tapaturmien sekä työperäisten sairauksien vuoksi oltiin yhteensä pois työstä päivää mikä on 0,2 prosenttia kokonaistyöajasta Poissaolopäivät vähenivät edellisvuodesta 966 päivällä. Suurin vähentyminen painottuu työmatkalla sattuneiden tapaturmien aiheuttamiin poissaolopäiviin. Mahdollisen työperäisen kosteusvaurioaltistumisen selvittelyjen lisääntyminen näkyy ammattitautipoissaolojen kasvuna. Vuonna 2014 oli työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi pois joka päivä keskimäärin 13 (-3) työntekijää. Vakuutusyhtiökäsittelyyn menneiden yli kolmen päivän poissaolon ja / tai erilaisia tutkimus- ja hoitokustannuksia aiheuttaneiden tapaturmien määrä ja niistä aiheutuneet korvauspäivät ovat myös edelleen vähentyneet. Tapaturmakehitystä analysoidaan tarkemmin vuosittain tehtävässä tapaturmayhteenvedossa. 22

23 7. Eläköityminen Erilaisille eläkkeille siirtyi vuonna 2014 Porin kaupungin työntekijöistä 247 henkilöä (edellisvuonna 244 henkilöä). Tähän lukuun eivät sisälly määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle siirtyneet henkilöt, koska tavoitteena on, että he palaavat vielä työhön. Vanhuuseläkkeelle jäi 149 henkilöä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 3 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä oli 34. Heidän keski-ikänsä oli 58,8 vuotta, kun se kunnissa keskimäärin oli 58,3 vuotta. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Toiseksi eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat mielenterveyden häiriöt. Koko kunta-alalla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014 oli 60,7 vuotta. Porissa vastaava luku oli 61,5 vuotta, kun mukaan lasketaan kaikki muut paitsi osa-aikaeläkkeelle jääneet. Vanhuuseläkkeelle kunta-alan työntekijät siirtyivät vuonna 2014 keskimäärin 64 vuoden iässä. Porissa ollaan tästä luvusta vähän jäljessä, sillä meillä vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,6 vuotta. Oheisissa taulukoissa on vertailutietoja edelliseen vuoteen Varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyneet 3 62,7 v. 7 62,2 v. Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 9 61,7 v ,0 v. Oman eläkeiän ylittäneet työssä jatkajat Yhteenveto työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä yhteensä keskiikikä yhteensä keski- Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ,6 v ,4 v keskiikä keskiikä yhteensä yhteensä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 52 56,9 v ,2 v. osakuntoutustuelle siirtyneitä 18 51,7 v ,0 v. kuntoutustuelle siirtyneitä 17 51,7 v 23 52,1 v. täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 34 58,8 v ,6 v. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 43 % 41,6 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko vakinaisen henkilöstön määrästä 2,3 % 2 % Eläkemaksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteinen maksu jakaantui vuonna 2014 siten, että työnantajalta perittiin 16,85 %, alle 53- vuotiailta työntekijöiltä 5,55 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneiltä 7,05 prosenttia. Euromääräisesti palkkaperusteinen KuEL-maksuosuus vuonna 2014 oli 47,3 milj. euroa, varhemaksujen osuus 2,5 milj. euroa ja arvio vuoden 2014 eläkemenoperusteisesta maksusta 64,7 milj. euroa. 23

24 Varhe- ja eläkemenoperusteiseen eläkevakuutusmaksuun voidaan vaikuttaa mm. panostamalla työhyvinvointiin, tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Porissa näihin kaikkiin on viime vuosina panostettu voimakkaasti. Eläkepoistumaennuste Eläkepoistumaennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoimatarvetta. Alla olevassa eläkepoistumaennusteessa luvut perustuvat henkilötietojärjestelmässä olevaan henkilökohtaiseen eläkeikään. Alla uusin ennuste. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ennustettavuus on heikentynyt, sillä joustava eläkeikä antaa työntekijöille mahdollisuuden jäädä vanhuuseläkkeelle jo ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä tai jatkaa 68 ikävuoteen asti. Eläkeaikomukset täsmentyvät yleensä vasta eläkeiän kynnyksellä. Ennuste antaa kuitenkin suuntaviivoja esimerkiksi henkilöstösuunnitelmia laadittaessa. Ennakointia voidaan tehdä vain vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä. Toteutuneet määrät poikkeavat ennakoiduista aina jonkin verran. Seuraavassa taulukossa nähdään eläkkeelle siirtyneiden todelliset määrät vuosina : Vanhuuseläke Osatyökyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Varhennettu vanhuuseläke 24

25 8. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen ovat merkittävä osa kunnan taloudesta. Yli puolet kaikista kuntaalan menoista on henkilöstömenoja. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 77 %. Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 23 %. Vuonna 2014 henkilöstökulut olivat 285,3 (sisältäen palkat ja palkkiot, eläkemaksut ja muut henkilöstösivukulut). Palkkamenot vuonna 2014 olivat 220,0 milj. euroa (edellisvuonna 215,6 milj. euroa) ja palkkojen sivukulut 65,3 milj.euroa (edellisvuonna 64,2 milj. euroa). Lukuihin sisältyvät myös luottamushenkilöille maksetut korvaukset Työvoimakustannukset yhteensä, josta Palkat yhteensä Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto (ei lopullinen) koulutus ja muu kehittäminen muut (tyky-toiminta) 210 Palkat ja palkitseminen Palkitsemisjärjestelmä on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Palkitsemisen kokonaisuus muodostuu aineellisista (palkka ja palkkiot sekä henkilöstöetuudet) ja aineettomista palkitsemistavoista (työympäristö ja työhyvinvointi sekä kehittymismahdollisuudet). Porissa, kuten yleensäkin kunta-alalla palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perusteena työssä suoriutuminen ja ammattihallinta), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisista tulospalkkioista. Porin kaupunki muistaa henkilöstöään 50- ja 60-vuotispäivänä sekä palveluvuosien perusteella. Palkitsemisajankohdat ovat 20, 30 ja 40 palveluvuoden jälkeen. Pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta annetaan kahden viikon palkallinen loma ja Kuntaliiton kultainen ansiomerkki. Tulospalkkio ei ollut käytössä vuonna Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Porin kaupungin henkilöstö jakautuu kuuden eri kunta-alan sopimuksen piiriin. Porin kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä 70 % kuuluu KVTES:in piiriin. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on KVTES:in mukaisesti tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 sekä peruspalkkojen alarajoja nostettiin lähtien. 25

26 Palvelussuhteen luonne Naiset Miehet Yhteensä KVTES OVTES Tekniset Lääkärit Muusikot Tuntipalkkalaiset Yhteensä Työyhteisöissä tapahtuva kehittäminen Vuoden 2015 alussa henkilöstöpalvelut esitti hallintokunnille kysymyksen, minkälaisia kehittämistoimia toimialoilla on vuoden 2014 aikana toteutettu niiden omista tarpeista lähtien. Kyselyyn oli liitetty henkilöstöraporttisuosituksen jaottelu mahdollisista kehittämiskohteista. Alla on hallintokuntien kuvauksia kehittämistoimista tämän jaottelun mukaisesti. Erityisesti Palveluliikelaitoksessa ja perusturvakeskuksessa kehittämistyötä on tehty monipuolisesti. Toimenpiteet innovoinnin ja innostuksen vahvistamiseksi On otettu käyttöön säännölliset työhyvinvointipäivät kerran kaksi vuodessa. Yhteiset tapahtumat, liikunta- ja työhyvinvointiprojektit on koettu myönteisinä innostuksen ja innovatiivisuuden vahvistajina. Esimerkkinä voidaan mainita koko kaupungin henkilöstölle suunnattu Hymis-liikuntakampanja ja kaupungintalon hissitön kuukausi. Merkittävät kehittämishankkeet, niiden kohdentuminen ja kattavuus Palveluliikelaitoksessa on panostettu toiminnan laadun kehittämiseen jo vuosia. Kehittämistyö on sisältänyt laajat laatukoulutukset, sisäisten auditoijien koulutukset, toimintakäsikirjan luomisen, IMS-toiminnanohjausjärjestelmän luomisen ja viime vaiheessa käyttöönoton käynnistämisen. Perusturvakeskus on kehittänyt kesäkoulumallia. Aluksi kesäkoulu oli suunnattu ensisijaisesti lääkäreille. Vuonna 2014 käynnistettiin moniammatillinen kesäkoulu, joka toimii kesä heinäkuussa luentomuotoisena perusturvan auditoriossa. Sinne ovat tervetulleita kaikki ammattiryhmät, opiskelijat ja harjoittelijat. Perusturvakeskus oli vuonna 2014 mukana kehittämässä Tampereen yliopiston luomaa johtamispelimallia. Se sisältää mm. arjessa olevia ongelmia, jotka vastaajan pitää ratkaista. Lisäksi perusturvan henkilöstö on mukana luomassa uutta lähipalvelualuemallia Sitran ja Satakuntaliiton hallinnoimassa hankkeessa, joka alkoi vuonna Kuntoutus- ja sairaalapalveluiden kehittämisalueena oli vuonna 2014 uusi kuntouttava toimintamalli, siihen liittyvä sairaalarakennuksen saneeraus, henkilöstön osaamiskartoitukset ja henkilöstösuunnitelma, jota on työstetty yhdessä henkilöstön kanssa. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden psykososiaalisten palveluiden toimijat osallistuivat ansiokkaasti Kaste-ohjelmaan kuuluvaan Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille hankkeeseen, jossa tavoitteina olivat terveyspalveluiden suurkäytön tunnistaminen ja aikaisempaa paremmin asiakastarpeita vastaavien sekä terveyspalveluiden suurkäyttöä ennaltaehkäisevien palvelumallien kehittäminen. 26

27 Taloushallinnossa toteutettiin mittava toiminnallisten muutosten kokonaisuus, jonka tuloksena kaupunkitason taloushallintoon muodostuu matriisiorganisaatio. Muodostettava kokonaisuus varmistaa omalta osaltaan kehittämiskohteiden analysointia ja kehittämistoimien valintaa, kohdentamista ja toteuttamista. Toimenpiteet vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi Työyhteisön toimivuutta ja sisäistä tiedonkulkua edistämään työyhteisöissä järjestetään säännöllisiä avoimeen keskusteluun perustuvia työpaikkakokouksia. Parhaimmillaan sisäiset oman organisaation palaverit on lyöty lukkoon vuosikelloon koko vuodeksi jo edellisen vuoden lopussa. Toimenpiteet työyhteisön toimivuuden parantamiseksi Työyhteisöjen toimivuutta on parannettu mm. Palveluliikelaitoksessa selkeyttämällä palvelukuvauksia ja osallistamalla asiakkaita palvelutuotannon suunnitteluun. Kirjastossa resurssien vähentymisen myötä työn tekemisen tapoja on muutettu omilla sisäisillä kehityshankkeilla: asiakaspalvelun aktivoituminen (Anteeksi että vaivaan -hanke, mystery shopping-menetelmä), asiakkaiden omatoimiasioinnin lisääntyminen (Itsepalvelulainaus ja avoin kirjasto hankkeet), virtuaalipalvelujen kehittäminen (Arena-verkkokirjasto hanke) Toimenpiteet työn mielekkyyden vahvistamiseksi Työnkuvien selkeyttäminen, palvelukuvausten laatiminen ja päivittäminen, kehityskeskustelut, varhaisen tuen keskustelut, mahdollisuus päästä työkiertoon. Uusia tehtäviä täytettäessä henkilöstöllä on mahdollisuus oman aktiivisuuden perusteella hakeutua uusiin ja/tai monipuolisempiin tehtäviin kaupungin sisällä. Toimenpiteet johtamisen ja esimiestyön parantamiseksi Esimiesvalmennuksen lisäksi työyhteisöissä on panostettu toiminnanohjausjärjestelmään, vuosikellojen päivittämiseen sekä säännöllisiin ja ennalta sovittuihin palavereihin. Kehityskeskustelukäytäntöjä parannettiin mm. palveluliikelaitoksessa luomalla omat lomakkeet niin yksilö kuin ryhmäkeskusteluille. Osaamisen kehittämisen tavoista esimerkki, jonka tarkoituksena on avata silmiä näkemään hallintokuntarajat ylittävä ja verkostojen välinen yhteystyö, joka tuottaa uutta osaamista. Porin lastenkulttuurikeskus-satakunnan lastenkulttuuriverkoston LaitosPro-työryhmä on Porin kaupungin laitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toimeenpanna paikallista lastenkulttuurityötä. Työssä yhdistyvät kunnan kulttuurilaitosten ja eri hallintokuntien, avoimen sektorin ja eri taidealojen yhteistyö niin, että myös lapset ja nuoret saadaan aktiivisesti mukaan, esim. suositut videojoulukalenterit. Kokonaisuus osoittaa, että kaupungin työntekijöistä löytyy uskomaton luova potentiaali, rohkeutta, heittäytymistä ja intohimoa, joka ylittää kaiken normaalin työnkuvan. Porissa käynnistettiin vuonna 2012 Uudistuva työyhteisö kilpailu, jossa työyhteisöt pääsevät esittelemään sisäisiä kehittämistoimiaan ja niistä saavutettuja tuloksia. Kilpailukriteereinä ovat koko yhteisön osallistuminen kehittämiseen, toimien innovatiivisuus, vaikuttavuus sekä yleistettävyys. Kaupunki valitsi vuoden Uudistuvan työyhteisön nyt kolmatta kertaa. Hakemuksia kilpailuun jätettiin kahdeksan. 27

28 Uudistuva työyhteisö kilpailuun osallistuneet 2014 Työyhteisö Kehittämiskohde tai tavoite 1 Vanhuspalvelut/Snällintupa Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatu 2 Kuntoutuspalvelut/ Itä-Porin ja Ulvilan lähipalvelualue Tiimitoiminnan kehittäminen lähipalvelualueen asukkaiden kotona selviytymisen tukemiseksi 3 Porin seudun kansalaisopisto ja Porin kesäyliopisto 4 Vammaispalvelut/Aurora Kustannussäästöt ja resurssien tehostaminen uusien toimintamuotojen avulla Asiakaslähtöisyys ja dialogisuus: asukkaita kuunnellaan ja asioista keskustellaan; kehitysvammaiset kohdataan tasavertaisina, omasta arjestaan päättävinä yksilöinä. 5 Vanhuspalvelut/osasto 9 Vanhoista rutiineista eroon uudistusten avulla; joustavuus ja asukaslähtöisyys 6 Psykososiaaliset laitospalvelut, päihdekuntoutumiskurssi Kurssimuotoinen avokuntoutus yhdistää tiiviin päihdekuntoutumisen ja omassa arjessa elämisen 7 Sampolan sivukirjasto Kirjaston toiminnallisuuden ja palvelujen uudistaminen 8 Sosiaali- ja perhepalvelut/ Aikuissosiaalityö/ lähiötyö/asukastupatyö Oman asuinalueen arvostuksen esiintuominen, yhteenkuuluvuus eri asukastupien välillä, elämyksiä asiakkaille Voittajaksi selviytyi vammaispalveluiden asumisyksikkö Aurora, joka on kehittänyt asukaslähtöistä toimintamalliaan jo vuodesta Yksikön esimiehen Minna Viinamäen mukaan kehittämistyön aikana myös henkilöstön työtyytyväisyys, työssä jaksaminen ja me-henki ovat lisääntyneet. Lisäksi se on tuonut kustannussäästöjä. Aurora palkittiin euron summalla ja kunniakirjalla. Kilpailun palkintotuomarina toimiva kaupunkitason yhteistyötoimikunta halusi palkita myös vanhuspalveluiden yksikön Snällintuvan, joka on panostanut erityisesti henkilöstön hyvinvointiin ja palvelujen laatuun. Snällintupa sai palkinnoksi 500 euroa. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Henkilöstöstrategian 2016 JÄMPTI HOMMA painopisteet ja kriittiset menestystekijät sekä niille asetettujen mittarien toteutumisen arviointi vuonna 2014: 28

29 1. Henkilöstövoimavarojen ja investointien hallinta Kriittinen menestystekijä Mittari Arviointi Henkilöstön oikea määrä Henkilöstöresurssia ja -kustannuksia Henkilötyövuosien määrä aleni noin 1 %. ja tuloksellisuus arvioidaan suhteessa palvelutuotannon Resursseja kohdistettiin niille aloille, joiden tarpeisiin palvelutarpeet ovat lisääntyneet. 2. Työterveyshuollon vaikuttavuus ja tuloksellisuus 3. Henkilöstön kehittämisen tuloksellisuus 2. Työhyvinvoinnin johtaminen Vaikuttavuutta seurataan TERVE Pori - mallin muuttujien avulla Koulutus-, kehittämis- ja tyhytoiminnan laajuus ja kustannukset Kriittinen menestystekijä Mittari Arviointi Työhyvinvointi Työhyvinvointimittaukset toteutetaan säännöllisesti Sairauspoissaolojen määrä Työtapaturmien ja ammattitautien määrä 2. Johtamisen onnistuminen 3. Osallistuminen ja yhteistoiminta Työhyvinvointimittausten tulokset Johtamisen arviointi Vuosittaiset kehityskeskustelut Yhteistyötoimikuntien määrä, niiden kokousten määrä ja käsitellyt lakimääräiset asiat Yhteistyötoimikunnat laativat toimintasuunnitelmat Pidettyjen työpaikkakokousten määrä TERVE Pori -mallin mukainen toiminta on käytössä koko organisaatiossa. Koulutuskustannukset olivat noin 1,3 miljoona euroa. Koulutuspäiviä kertyi Tuottavuutta edistävä kehittämistyö on lisääntynyt työyhteisötasolla. Työhyvinvointityö kattaa koko organisaation. Tykytoiminnan kustannukset Mittaukset on toteutettu 2 3 vuoden välein, jatkossa joka vuosi. Terveysperusteisten poissaolojen on määrä vähentynyt. Työhyvinvointityöhön on panostettu v Työsyke-kyselyn antamien tulosten pohjalta. Työhyvinvoinnin johtamiseen on luotu uusia työkaluja. Kehityskeskustelujen laatuun on panostettava edelleen. YT-toimikunnat ovat kokoontuneet keskimäärin 4 krt/v, kaupunkitason yttoimikunta 8 krt. Lakimääräisten asioiden lisäksi on käsitelty toiminnan kehittämistä koskevia esityksiä. Suurin osa ei vielä ole laatinut toimintasuunnitelmaa. Seurantajärjestelmiä puuttuu vielä. 3. Henkilöstön osaamisen johtaminen Kriittinen menestystekijä Mittari Arviointi Johtamisosaamisen kehittäminen heille suunnattuun valmennukseen. mennuksia toteutetaan Johdon ja esimiesten osallistuminen Tutkintotavoitteisia ja pitkiä esimiesval- koulutussuunni- 2. Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon ajantasaisuus 3. Ajantasaisen osaamisen ja ammattitaidon hyödyntäminen Vuosittaiset koulutussuunnitelmat Tehtävänkuvien ja töiden sisältöjen kehittäminen mielekkäiksi, houkutteleviksi ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi Rekrytointien onnistuminen telmien pohjalta. Hallintokunnat velvoitettiin laatimaan voimaan tulleen ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain mukaiset koulutussuunnitelmat. Kehittämistä on vielä suunnitelmien kattavuudessa. Sisäinen koulutustarjonta on perustunut hallintokuntien yhteisiin koulutustarpeisiin. Henkilöstöjohtaminen on nostettu kehittämiskohteeksi (Tiikerinloikka-hanke) Täyttöluvan myöntämisen edellytyksenä on rekrytointitarpeen huolellinen arviointi ja osaamisen ennakointi. Kuntarekry on käytössä vakinaisten rekrytoinnissa. Sijaisten rekrytoinnissa kaikki esimiehet eivät ole siirtyneet sen käyttäjiksi. 29

30 Liitteet 1. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä ikäryhmittäin ja sukupuolittain Henkilöstön määrä hallintokunnittain sukupuolen mukaan Osa-aikaisen henkilöstön määrä hallintokunnittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Koko henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Terve Pori -malli Terve Pori -malli, mittarit

31 1. Henkilöstön määrä Palvelussuhteen luonne \ vuosi Vakinaiset kk-palkkaiset Vakinaiset tuntipalkkaiset Määräaikaiset kk-palkkaiset Määräaikaiset tuntipalkkaiset Oppisopimussuhteiset Työllistetyt Yhteensä Ikäryhmä 2. Henkilöstön määrä ikäryhmittäin ja sukupuolittain 2014 Vakinaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Kaikki yhteensä Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht Yht

32 3. Henkilöstön määrä hallintokunnittain sukupuolen mukaan 2014 Vakinaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Kaikki yhteensä Hallintokunta Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Perusturvakeskus Perus- ja lukiokoulutus Palveluliikelaitos Päivähoito ja varhaiskasvatus TPK Satakunnan Pelastuslaitos Henkilöstöhallinto Vapaa-aikahallinto Porin seudun kansalaisopisto Kirjasto Yleishallinto Ympäristövirasto Porin Vesi Palmgrenkonservatorio Porin Satama Satakunnan Työterveyspalvelut Pori Sinfonietta Satakunnan Museo Taidemuseo Kulttuuriasiainkeskus Taloushallinto Kehittäminen Porin Jätehuolto Kaupunkisuunnittelu Pysäköinninvalvonta Tarkastustoimi Taidekoulu Kaupunginhallitus Logistiikkayksikkö Joukkoliikenne Yhteensä Osa henkilöstöstä työskentelee samanaikaisesti useammassa hallintokunnassa. 32

33 4. Osa-aikaisen henkilöstön määrä hallintokunnittain Hallintokunta Perusturva Perus- ja lukiokoulutus Porin Palveluliikelaitos Päivähoito ja varhaiskasvatus Konsernihallinto Palmgren-konservatorio Tekninen palvelukeskus Vapaa-aikahallinto Kulttuuritoimi Kirjasto Satakunnan pelastuslaitos Ympäristövirasto Porin seudun kansalaisopisto Satakunnan Työterveyspalvelut Porin Vesi Kaupunkisuunnittelu Porin Jätehuolto Porin Satama Yhteensä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Hallintokunta (ero) 2014 keski-ikä 2013 keski-ikä Kaupunginhallitus (1) 61,14 60,14 Kulttuuritoimi (2,82) 54,83 52,01 Joukkoliikenne (1) 53,00 52,00 Pysäköinninvalvonta (-2,9) 52,82 55,72 Kaupunkisuunnittelu (1) 51,55 50,55 Porin Jätehuolto (1) 51,04 50,04 Kirjasto (-0,01) 51,02 51,03 Porin Palveluliikelaitos (0,04) 51,01 50,97 Porin seudun kansalaisopisto (0,89) 50,74 49,85 Tekninen palvelukeskus (0,31) 50,52 50,21 Yleishallinto (0,02) 50,32 50,30 Taloushallinto (1) 49,88 48,88 Pori Sinfonietta (1,17) 49,85 48,68 Henkilöstöhallinto (-0,18) 49,67 49,85 Ympäristövirasto (-0,25) 48,10 48,35 Satakunnan Museo (0,7) 48,05 47,35 Kehittäminen (0,39) 47,97 47,58 Satakunnan Työterveyspalvelut (-0,09) 47,96 48,05 Kaupunki yhteensä (-0,01) 47,96 47,97 Päivähoito ja varhaiskasvatus (0,33) 47,42 47,09 Perusturvakeskus (-0,19) 47,34 47,53 Porin Vesi (0,74) 47,32 46,58 Vapaa-aikavirasto (0,01) 47,01 47,00 Perus- ja lukiokoulutus (-0,03) 46,86 46,89 Palmgren-konservatorio (1,3) 46,67 45,37 33

34 6. Koko henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain Hallintokunta (ero) 2014 keski-ikä 2013 keski-ikä Kaupunginhallitus (1) 61,14 60,14 Pysäköinninvalvonta (-2,05) 52,82 54,87 Joukkoliikenne (1) 53,00 52,00 Porin seudun kansalaisopisto (-3,51) 48,34 51,85 Kirjasto (0,72) 50,54 49,82 Kaupunkisuunnittelu (1) 50,67 49,67 Tekninen palvelukeskus (0,05) 49,62 49,57 Yleishallinto (0,14) 49,66 49,52 Porin Jätehuolto (1,89) 51,12 49,23 Porin Palveluliikelaitos (0,15) 49,37 49,22 Taloushallinto (1) 49,88 48,88 Pori Sinfonietta (1,02) 48,52 47,50 Satakunnan Työterveyspalvelut (1,32) 48,09 46,77 Kehittäminen (0,79) 47,21 46,42 Porin Vesi (0,34) 46,65 46,31 Kulttuuriasiankeskus (3,71) 49,96 46,25 Kaupunki yhteensä (-0,1) 45,77 45,87 Ympäristövirasto (-0,15) 45,53 45,68 Porin Satama (0,92) 46,58 45,66 Päivähoito ja varhaiskasvatus (1,27) 46,41 45,14 Perus- ja lukiokoulutus (-0,1) 44,89 44,99 Vapaa-aikahallinto (0,43) 44,83 44,40 Satakunnan Museo (2,48) 46,59 44,11 Palmgren-konservatorio (0,77) 44,86 44,09 34

35 7. Terve Pori -malli 35

36 8. Terve Pori -malli, mittarit 36

PORI. Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki

PORI. Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki PORI Henkilöstöraportti 2013 Porin kaupunki Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Henkilöstötyö on hyvä työ... 3 1. Henkilöstömäärä... 4 Sukupuolijakauma... 5 Henkilötyövuosi... 5 2. Henkilöstön ikärakenne...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PORI. Henkilöstöraportti 2012 Porin kaupunki

PORI. Henkilöstöraportti 2012 Porin kaupunki PORI Henkilöstöraportti 2012 Porin kaupunki Työtä Hyvin tehdystä työstä vastaavat sekä työntekijät että työnantaja. Kaupunki tarjoaa vuosittain satoja työmahdollisuuksia koululaisille ja opiskelijoille.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

PORI. Henkilöstöraportti 2010 Porin kaupunki

PORI. Henkilöstöraportti 2010 Porin kaupunki PORI Henkilöstöraportti 2010 Porin kaupunki 2 Henkilöstöraportti 2010 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe...4 1. Strategisella johtamisella kohti Porin kasvua ja menestystä...6 2. Henkilöstö lukuina...7

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot